Kirjoittaja Jyrki Virolainen on professori (emeritus) ja entinen tuomari. Hänen Prosessioikeusblogissaan käsitellään yksinomaan juridiikkaa koskevia kysymyksiä.
perjantai 1. tammikuuta 2016
990. Niinistön uudenvuodenpuhe
1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tänään virkakautensa neljännen uudenvuodenpuheensa. Muistaako joku, mitä Niinistö on sanonut kolmessa aikaisemmassa puheessaan? Minä en ainakaan muista ja pelkään, että tällä puheella on sama kohtalo kuin aiemmillakin, eli se jää pian unholaan. Niinistön sanoma oli taas monelta osin varsin tulkinnanvarainen ja epäselvä. Presidentin monitulkintaiset puheet ja lausahdukset eivät ole omiaan korostamaan hänen arvojohtajuuttaan.
Niinistön uudenvuodenpuhe edustaa presidentille ominainaista pikkumaisuutta ja pikkuasioihin takertumista, ei todellista arvojohtajuutta! OIvallinen osoitus tästä oli esim. lainsäädännössä jo ajat sitten kuopatun murhapoltto-termin esiin kaivaminen.
Niinistön puhe oli osin niin vaikeaselkoinen ja monitulkinnallinen, että esim. Hesari kutsui kolme eri asiantuntijaa arvioimaan ja tulkitsemaan, mitä Niinistö itse asiassa lausumillaan tarkoitti! Nämä asiantuntijat ovat Teija Tiilikainen - tämä joka-paikan Teija - professori Petri Karonen ja tutkijatohtori Mona Mannevuo.
Lehti ei siis kysynyt keltään "tavalliselta ihmiseltä", mitä mieltä he olivat Niinistön puheesta. Kas, kun tavallisilta pulliaisilta Niinistön puhe joko meni ohi kokonaan - odottivat niin kovasti kait telkusta Wienin uudenvuodenkonserttia ja Garmisch- Partenkirchenin mäkikisaa, joka sekin meni suomalaisilta ihan persiilleen - tai sitten eivät kerta kaikkiaan ymmärtäneet. mitä Niinistö pikkumaisuuksillaan oikeastaan tarkoitti.
Oman "lisänsä" Niinistön uudenvuodenpuheen arviointiin ja kehuntaan antoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström. jolta Yle Uutiset pyysi tuoreeltaan lausuntoa. Ilmeisesti kaikki muut avainministerit eli mm. Sipilä, Stubb ja Soini ovat parhaillaan Thaimaassa tai Dubaissa lekottelemassa "hyvin ansaitulla rantalomalla", kun ainoastaan Lindström saatiin kiinni.
Lindström äityi kehumaan Niinistön puhetta niin että oikein pahaa teki! Hän tarttui innoissaan mm. Niinistön populistiseen lausumaan, jossa tämä haluaisi yhä edelleen kuvata vastaanottokeskuksiin tehtyjä polttopulloiskuja sanalla "murhapoltto".
Oikeusministeri,. joka on maallikko oikeusasioissa, oli - tietenkin - samaa mieltä kuin Niinistö. "Kyllä se näin on, tota, että se on erittäin vakava rikos, koska ilotulitteen tai polttopullon ampuminen asuintilaan on isot riskit, tota, että joku kuolee ja usemapikin saattaa kuolla, joten, tota, tämmönen ei kuulu Suomeen", loihe oikeusministeri lausumaan, jota lausuntoa Ylen toimittaja sitten innokkaasti toitotteli julkisuuteen pitkin eilistä päivää.
Polttopulloiskut eivät kuulu toki myöskään mihinkään maahan, vaikka oikeusministerimme sanoi, vain ett'ä ne "eivät kuulu Suomeen". Jos joku kuolisi polttopulloiskun seurfauksena, jhänet tuomittaisiin tietenkin, ei vain tuhotyöstä, vaan myös murhasta, vaikkei laki enää tunne termiä murhapoltto.
Pitäisikö Lindsträmin Jamppa lähettää jollekin rikosoikeuden peruskurssille, jotta hän oppisi jotain asioista, jotka kuuluvat hänen toimialaansa?
Blogistin viesti on hieman ristiriitainen: toisaalta "Niinistön uudenvuodenpuhe edustaa presidentille ominaista pikkumaisuutta ja pikkuasioihin takertumista, ei todellista arvojohtajuutta" toisaalta myönnetään, että "Mutta Niinistö ei ole Kekkonen, vaan puolivallaton ja maan talousasioissa täysin päätösvaltaa vailla oleva presidentti."
Mitä arvojohtajuutta voi edustaa valtaa vailla oleva presidentti tai muu johtaja? Arvojohtaminen edellyttää valtaa, "teräsnyrkki silkkihansikkaan sisällä".
Sanaan murhapoltto vetoaminen oli hyvä veto: sinä käytettiin iskevää ja perinteistä käsitetä, joka on kuvaavampi kuin jokin lattea tuhotyö. Sinällään sääli, että kaikessa uudessa lainsäädännössä vanhat hyvät, iskevät käsitteet korvataan latteuksilla, kuten "oikeudenmukainen oikeudenkäynti" fair trialin suomennoksena sekä uuden tuomioistuinlakiehdotuksen tuomarinvakuutus.
Tasavallan presidentti voi olla toki erittäin merkittävä arvojohtaja, vaikka hänellä ei enää olekaan lähimainkaan samanlaista perustuslakiin perustuvaa valtaa kuin Urho Kekkosella oli! Tämä on päivän selvä asia. MItä vähemmän muodollista valtaa, sitä merkittävämpi arvojohtaja presidentti voisi olla.
Arvojohtajalta edellytetään kuitenkin todellista henkistä johtajuutta, siihen ei riitä sellainen "pikku vikinä" , hämrä ja tulkinnanvarainen puhe ja populistinen gallua-kalastelu, jota Sauli Niinistö edustaa!!
Typerä on myös anonyymin haikailu murhapolton ja muiden aikansa eläneiden termien ja sanontojen perään! Kjukaan järkevästi asioita ajatteleva juristi ei kaipaa murhapolton "palauttamista" lakiin, koska moinen nimike loisi täysin virheellisen käsityksen ja kuvan tuhotyörikoksen todellisesta luonteesta. Murhapoltto on toki "iskevä" käsite, mutta sillä isketään pahasti ohi asian ytimen!
Niinistön lapsellinen uho "murhapolton perään" osoittaa vain, millainen populisti ja kansan suosiota tavoitteleva presidentti meillä nyt on.
Ihmeellistä kitinää. Meillä on nyt presidentti joka saa arvostusta laidasta laitaan, asia josta harva poliitikko tai presidentti on saanut nauttia. Seuraavat vaalit on läpihuutojuttu, joten blogistikin saa kitistä Saulin uudenvuodenpuheista vuoteen 2024 asti.
Pahin esimerkki populismistä oli, kun Niinistö soitti radioon palsternakasta, vaikka olisi voinut asiaa kysyä Kultarannan puutarhuriltakin. Tämä oli myös melkoinen epäluottamuksen osoitus alaiselle ja samalla heikkoa johtamista. Silti asia meni 100-0 läpi mediassa, mutta ihan yhtä vähän toimittajat tietää puutarhan hoidosta kuin marjanpoiminnasta.
Myös Venäjän pressa Putin saa kotimaassaan arvostusta "laidasta laitaan" eikä vastustajia tai kansalaisten kitinää katsota hyvällä. Pohjois-Koreassa presidentti Kim Jong-unilla taitaa olla takanaan kansalaisten 110 prosenttinen kannatus ja "arvostus" takanaan.
Suomi on kuitenkin länsimainen demokratia, jossa ihmisillä on ajattelun vapaus ja sananvapaus. Presidenttiä ei ole kenenkään pakko arvostaa vaan hänen tekemisiään ja puheitaan saa ja pitääkin kritisoida. Siitä, ketkä ovat ehdolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa, kenelläkään ei ole vielä tietoa.
Niinistöllä on nykyisin tyylinä sanoa asiat niin, että päinvastaisia mielipiteitä omaavat ovat tyytyväisiä.
Siis malliin: Veroja ei pidä korottaa, mutta jos niiden korottaminen on tarpeen, niitä pitää korottaa.
Tällöin yksinkertainen veronkorotuksia vastustava kokoomuslainen ilahtuu, kun oli tiukka puheenvuoro veronkorotuksia vastaan. Toisaalta veronkorotuksia haluava valtion elätti nyökyttelee tyytyväisenä, kun presidentti antoi tukensa tarpeellisille veronkorotuksille.
Uuden vuoden liturgia oli pitkälti samaa tyylilajia.
Vuonna 2018 käy tosiaan ilman muuta niin, että Niinistö jatkaa, kun vähintäänkin pikkurouva sitä tahtoo. Kisa voi mennä poikki jo ensimmäisellä kierroksella, kun muut ehdokkaat ovat oletettavasti erittäin vaatimatonta tasoa. Luultavasti sd-ylioppilas, joku kolmosketjun kepulainen ja, jos Soini ymmärtää olla lähtemättä kisaan, niin sitten Ruohonen-Lerner tai joku vastaava. Niin ja Haavisto oli sitä, mitä popmusiikissa kutsutaan yhden hitin ihmeeksi.
Kepun ehdokas v. 2018 vaaleissa on tietenkin Matti Vanhanen. Hänestä on tänään(kin) julkaistu erkkolaisessa mediassa kaksi isoa juttua. I-S:ssa on kahden aukean juttu "Matti rauhantekijästä", jonka naisystävä ei ole mikä tahansa porilainen hupakko, vaan raumalainen perijätär. Matti kirjoittaa kuulemma pafrhaillaan kirjaa - ulkopolitiikasta jne.
Hesarissa Matti Vanhasta ylistetään tänään siksi, että hän on huomannut, että jo Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä suinkaan kaikki eivät halveeranneet "muukalaisia" tai ulkolaisia (muka) edustavaa Rajamäen rykmenttiä, vaan Simeoni jopa puolusteli näitä "tummia".
Varsin ällöttävää, mutta ei huolta, sillä eihän Matilla ole pressanvaaleissa mitään mahdollisuuksia, vaikka Sale ei olisi enää kisassa mukana. Vuoden 2007 pressan vaaleissa Matti ei päässyt edes toiselle kierrokselle vaan jäi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi.
Persujen ehdokas vuoden 2018 vaaleissa on tiegtenkin Jarppa Lindström. Yhden kyselyn mukaan Lindströn on persujen ministereistä selvästi suosituin ja löi siis mennen tullen mm. Timo Soinin.
Kyllähän totuus on,että meidän presidenttien uudenvuodenpuheen sitten Kekkosen ovat olleet kuin lukiolaisen ainekirjoituksia. Kyllä Niinistökin olisi selkeästi sanoa esimerkiksi, mitä keskusteluja hän oli Putinin ja muiden valtion päämiesten kanssa käynytNiinistö on populisti ja oraakkeli, vaikka hänen ei suosionsa vuoksi sitä tarvitsisi olla.
Kalevi Sorsa oli ovela kettu vastaamaan jonkun toimittajan vaikeaan kysymykseen. Ensin Sorsa vastasi jyrkän kielteisesti ja heti perään jyrkän myönteisesti. Siitä kuulijat saivat valita mieleisensä.
Virolainen kirjoittaa: 5. Ruotsi on jo kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa ja tämän ansiosta myös Suomeen saapuvien pakolaisten määrä on laskenut selvästi.
Mutta todellisuus on toinen.
Ruotsi ei ole millään muotoa suitsinut turvapaikanhakijoiden määrää loppuvuonna 2015, kuten oheinen taulukko karulla tavalla paljastaa.
Ruotsi on kyllä "suitsinut" maahan yrittävien turvapaikahakijoiden määrän kasvua. Jollei se olisi sitä tehnyt, olisi turvapaikanhakijoiden määrä kivunnut Ruotsissa v. 2015 yli 200 000 hengen.
Niinistön käyttämästä murhapoltto-termistä saivartelu on turhaa ja typerää. Niinistön tarkoituksena tuskin oli analysoida voimassa olevan rikoslain sääntelyn valossa vastaanottokeskuksia vastaan suunnattujen iskujen eksaktia oikeudellista luonnetta, eikä sellainen kuulu uudenvuodenpuheeseen eikä oikein presidentillekään, vaan lainkäyttöprosesseihin ja oikeustieteelliseen keskusteluun sekä tutkimukseen. Eiköhän Niinistön tarkoituksena ollut vain valottaa tekojen vakavuutta, käyttäen ilmaisultaan brutaalin voimakasta ja kansan suussa edelleenkin tuhotöiden törkeistä muodoista käytettyä vanhaa käsitettä. Puhe on puhe, ja puheessa käytettävä retoriikka on ja kuuluu olla erilaista kuin vaikkapa juristien keskinäisissä väännöissä käytettävä kieli.
Virolainen ei pidä Niinistöstä. Sen verran monta kertaa on ihan erikseen tässäkin blogissa joku Niinistön tekeminen haukuttu, että asia on tullut varmasti kaikille selväksi. Ilmeisesti Virolainen kaipaa Kekkosen kaltaista jyrähtelevää ja voimakkaasti valtaa käyttävää ja tahtonsa ilmaisevaa presidenttiä. Vaikka Kekkonen jos kuka osasi olla todellinen populisti monilla valtionpäämiehelle huonosti sopivilla tempauksillaan. Voimakkaista vallankäyttäjäpresidenteistä on riittävästi huonoja kokemuksia (Kekkonen ulko- ja sisäpoliittisena vallankäyttäjänä ja Koivisto talouspoliittisena sellaisena), että säyseämpi malli kelpaa ainakin minulle hyvin. Jos olisi mahdollista saada älykäs, kohtuullinen ja omat rajansa tunteva valtiomiesmäinen presidentti kunnon valtaoikeuksilla, voisi se tehdä hyvää varsinkin nykyisen räksytykseen ja typerehtimiseen perustuvan poliittisen kulttuurin aikana, mutta kun takeita ei ole siitä, että sellaiseen soveliaat ominaisuudet omaavia presidenttejä löytyyisiriittävästi tuleviin tarpeisiin, nykyiset valtaoikeudet riittäkööt hyvin.
Niinistön puhe oli sellainen kuin Niinistöltä on jo ainakin viimeiset kymmenen vuotta, jo ennen presidentiksi pääsemisen pyrkimyksiäkään, voinut odottaa. Hänen tapansa ilmaista itseään on tuolla tavalla hieman pohdiskeleva ja aavistuksen koukeroinen, vähän kuin Koivistollakin aikoinaan oli. Lieneekö sitten länsisuomalaisen taustan syytä (tai ansiota). Ihmeempää populismia tuosta puheesta oli vaikea löytää. Ihan hyvä puhe.
Sale tykitti omaan tapaansa sellaista tekstiä, ttä jokainen voi tuntea juuri hänelle puhutun ja tulkita puheita ihan miten tahansa.
Hieno puhe, joka samalla oli sopiva hallituksen ja pakolaisten ja kansalaisten tarpeisiin sopiva.
Mitään punaista lankaa, saati selkeää asiaahan puheessa ei ollut, mutta ei kai hyvässä puheessa sellaista tarvitakaan.
Oletan, että Eeva, Anna tai ET lehti tekee tulevana kesänä jutun Jennin ja Salen yhteisestä mustikkaretkestä. Jutun lopussa voisi olla Jennin Mustikkamato- runo.
Niinistön puhe murhapoltosta oli puhdasta saivarteua ja ihka selvää populismia. Suomessa vastaanottokeskuksiin tehdyissä polttopulloiskuissa yhdenkään ihmisen henkeä ja terveyttä ei ole todellisuudessa vaarannettu.
Jos "kansa" piti puhetta hyvänä, niin kovinpa vähään tämä katajainen kansa on tyytyväinen. Presidentillä on nykyisin lähinnä vain viidearvoa ja tämän edellytyksen Niinistökin pyrkii keinoja kaihtamatta täyttämään. Se riittää hänelle eikä hänestä muuhun olekaan, todellisesta arvojohtajuudesta ei voida Niinistön yhteydessä puhua.
Niinistön puheet ja tekemiset ovat nyt aika toisarvoisia kun presidentin valtaoikeudet ovat jokseenkin olemattomat. Mutta blogissa olisi ehkä aika käsitellä riidattomia velkomusasioita ja niiden käsittelyä - taas. Onhan siitä asiasta juttua ollut monet kerrat ennenkin, mutta niin tilanteet muuttuvat. KKO tunnetusti haluaa kynsin hampain pitää riidattomienkin käsittelyn tuomioistuimissa ja ihan varmasti kohta nähdään että ratkaisu KKO 2015:60 tulee palvelemaan siinä tavoitteessa vahvana aseena. Eihän niitä asioita voi ulosottolaitokselle antaa, kun yhdestä pikalainastakin tulee kymmeniä sivuja KKO:n ratkaisutekstiä ja ihan viran puolesta tutkittuna. Kohta ihan välttämättä tarvitaankin kymmeniä uusia käräjätuomareita ratkomaan vippejä ja velkoja kun kovin ovat vaikeaksi menneet riidattomatkin asiat. Jos ei voi niitä ulosottolaitokselle siirtää monimutkaisuutensa vuoksi, ei varmaan voi enää käräjäsihteerikään niitä ratkaista vaan totta kai käräjätuomarit nyt saavat mielekästä ratkaistavaa kasapäin...?
Arvojohtajuutta ei anneta, ei edes vaaleilla. Arvojohtajuus otetaan, jos on millä ottaa. Emme kaipaa mitään annettua arvojohtajuutta, sitä vastoin otetulla voisi joskus olla sijansa.
En ymmärrä, mikä kaipuu Suomessa on laissa säädettyyn ja vaaleilla valittavaan määräaikaiseen arvojohtajaan. Yhtä hyvin arvojohtajan virkaa voisi toimittaa kuka tahansa kirkonmies, teatterimies, emeritius poliitikko tms, jos vain karismaa ja näkemyksiä riittäisi.
Oikeasti arvojohtajuuden olisi hyvä olla siellä, missä valtakin on, eli pääministerillä ja hallituksella. Ei nyt vain ole.
Kypäräpäinen tasavallan presidentti änkeämässä pipopäisten junioreiden matsiin on mitä mainioin osoitus presidentti Sauli Niinistön viihteellisyysarvosta, viihdyttämisen tarpeesta ja hirvittävästä populismin halusta! Samanlaista populismia Niinistö osoitti kehuessaan Oscar Paipeleen marjanpoimintasaavitsta!
Mihin Niinistö unohti uudenvuodenpuheessaan työttömät, joita on kohta jo 400 000, pitkäaikaistyöttömät, joita on reilusti yli 100 000, nuorityöttömät, korkeakoulujen suunnitellut leikkaukset, köyhyysrajan alapuolella olevat, lapsiperheet, leipäjonoissa ruokaa kärkkyvät ihmiset jne, jne.
Presidentin uudenvuodenpuheella ja yleensäkin hänen kannanotoillaan on onneksi vain viihdearvo. Kun esim."murhapolttoa"rikosoikeudellisen terminä ei ole ollut rikoslaissa enää 20 vuoteen, niin on meillä tosiaankin vanhakantainen pressa,kun hän on kaivanut termin jostakin muistilokeroistaan täysin populistisia tarkoituksessa esiin. Miksi Niinistö ei ole suoraan ilmoittanut,että hän haluaa vahvistaa lain,jossa murhapolttoa otetaan taas rikoslakiin? Blogisti ihmettelee,mihin Niinistö unohti työttömät ja leipäjonot. Nämäkin Niinistö hoiti populistisesti niin,että "vieraili" Hurstin järjestämässä asunnottomien yössä ja syömällä hernekeittoa Hakaniemn torin soppakannusta. Näinhän arvojohtaja hoitaa tämän puolen populismin. Tulevaisuus näyttää mitä mitä Niinistön populismipakista löytyy ensimmäisen kauden loppupuolella ja mitä varsinkin toisella kaudella. Jäämmepä mielenkiinnolla odottamaan!
Se mikä on yhdelle populismia voi toiselle olla jotain muuta. Vierailu Hurstin asunnottomien yössä voi kyynisimmille olla populismia, ehkä jollekin asunnottomalle se edusti valtiovallan tai edes presidentin antamaa arvostusta ja huolta köyhimpien asemasta. Ja niin edespäin. Presidentin tehtävä on enemmän edustustehtävä kuin mitään muuta, joten pitäisikö pressan istua persiellään linnassa sen sijaan että tekisi sitä mitä varten hänet on valittu eli edustaisi. Mahtoikohan olla kaivatun Kekkosen aikana samoja puheita populismista, vaikka Urkki nuohosi milloin missäkin rahvaan joukossa, amerikansuomalaisten metsurien nuotiolla viinapullo kourassa ja maalaistorpissa mökin isäntiä ja emäntiä haastattaen.
Vierailu tai käynti Hurstin asunnottomien yössä tai soppatykeillä taikka leipäjonoja ihmettelemässä ei tietenkään kuulu vähimmässäkään märin tasavallan presidentin "edustustehtäviin"! Pressan edustatustehtäviin kuuluu kanssakäyminen ulkomaiden valtionpäämiesten kanssa, viralliset valtiovierailut esim. Ruotsissa, Norjassa tai Virossa ja vastaavasti näiden maiden kunkkujen ja pressojen vastaanottaminen Suomessa.
Pikkuleijonat voitti "pikkumustakisassa" Venäjän! Voi että oli ruskipojat ja-tytöt katsomossa alla päin! Näin ensimmäisen kerran Jenni Haukionkin olemaan "elossa"
Hieman aiemmin Sale seurasi Robert Heleniuksen paluuottelua Harry Harkimon aitiossa. Seurueessa myös Jan Vapaavuori ja Susanna Koski, katsokaa kuvat Seiskasta. Vaikkapa Saksassa ei yksikään huippupolitiikko näyttäytyisi nyrkkeilyottelussa. Mutta Suomen viitekehys onkin kommunismista vapautunut itä-Europpa, jossa kamppailulajien edustajia on valittu parlamenttiin. Viimeksi toinen Klitshkon veljeksistä Ukrainassa.
Heleniuksen nyrkkeilyura ei enää kestäne kauan, joten lienee vain ajan kysymys, kun hän on RKP:n tai Kokoomuksen ehdokkaana. Hän ei vain ole supliikkimiehiä, joten rempseä käsirysy piristäisi vaalikampanjaa. Näitähän on nähty mm. Venäjän duumassa ja Ukrainan parlamentissa.
EU-kriittiset peruutuspeiliin katsojat haluavat palauttaa Englannissa kartanonherroille oikeuden jahdata verikoirilla kettuja.
Työläisiä rakastava valtapoliitikko Timo Soini, joka flirttailee samojen piirien kanssa vaikka pistäytyy myös rahvaan parissa Millwall-matseissa, nostaa lätkäjunnujen maailmanmestaruuden virallisessa blogissaan yhdeksi kolmesta sykähdyttävimmistä elämyksestään.
Sirukin kuuluu niihin naisiin, jotka opiskeluaikana kyhnäsivät vastakkaisen sukupuolen kanssa eduskuntatalon varjoissa. Olipa se vaan hyvä, että tuolloin pakkanen ei tuntunut yhtä kylmältä kuin nykyisin.
36 kommenttia:
Toisin kuin blogisti asisn näkee, presidentin puhe osoitti suurta arvojohtajuutta.
Höpsistä!
Niinistön uudenvuodenpuhe edustaa presidentille ominainaista pikkumaisuutta ja pikkuasioihin takertumista, ei todellista arvojohtajuutta! OIvallinen osoitus tästä oli esim. lainsäädännössä jo ajat sitten kuopatun murhapoltto-termin esiin kaivaminen.
Niinistön puhe oli osin niin vaikeaselkoinen ja monitulkinnallinen, että esim. Hesari kutsui kolme eri asiantuntijaa arvioimaan ja tulkitsemaan, mitä Niinistö itse asiassa lausumillaan tarkoitti! Nämä asiantuntijat ovat Teija Tiilikainen - tämä joka-paikan Teija - professori Petri Karonen ja tutkijatohtori Mona Mannevuo.
Lehti ei siis kysynyt keltään "tavalliselta ihmiseltä", mitä mieltä he olivat Niinistön puheesta. Kas, kun tavallisilta pulliaisilta Niinistön puhe joko meni ohi kokonaan - odottivat niin kovasti kait telkusta Wienin uudenvuodenkonserttia ja Garmisch- Partenkirchenin mäkikisaa, joka sekin meni suomalaisilta ihan persiilleen - tai sitten eivät kerta kaikkiaan ymmärtäneet. mitä Niinistö pikkumaisuuksillaan oikeastaan tarkoitti.
Oman "lisänsä" Niinistön uudenvuodenpuheen arviointiin ja kehuntaan antoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström. jolta Yle Uutiset pyysi tuoreeltaan lausuntoa. Ilmeisesti kaikki muut avainministerit eli mm. Sipilä, Stubb ja Soini ovat parhaillaan Thaimaassa tai Dubaissa lekottelemassa "hyvin ansaitulla rantalomalla", kun ainoastaan Lindström saatiin kiinni.
Lindström äityi kehumaan Niinistön puhetta niin että oikein pahaa teki! Hän tarttui innoissaan mm. Niinistön populistiseen lausumaan, jossa tämä haluaisi yhä edelleen kuvata vastaanottokeskuksiin tehtyjä polttopulloiskuja sanalla "murhapoltto".
Oikeusministeri,. joka on maallikko oikeusasioissa, oli - tietenkin - samaa mieltä kuin Niinistö. "Kyllä se näin on, tota, että se on erittäin vakava rikos, koska ilotulitteen tai polttopullon ampuminen asuintilaan on isot riskit, tota, että joku kuolee ja usemapikin saattaa kuolla, joten, tota, tämmönen ei kuulu Suomeen", loihe oikeusministeri lausumaan, jota lausuntoa Ylen toimittaja sitten innokkaasti toitotteli julkisuuteen pitkin eilistä päivää.
Polttopulloiskut eivät kuulu toki myöskään mihinkään maahan, vaikka oikeusministerimme sanoi, vain ett'ä ne "eivät kuulu Suomeen". Jos joku kuolisi polttopulloiskun seurfauksena, jhänet tuomittaisiin tietenkin, ei vain tuhotyöstä, vaan myös murhasta, vaikkei laki enää tunne termiä murhapoltto.
Pitäisikö Lindsträmin Jamppa lähettää jollekin rikosoikeuden peruskurssille, jotta hän oppisi jotain asioista, jotka kuuluvat hänen toimialaansa?
Blogistin viesti on hieman ristiriitainen: toisaalta "Niinistön uudenvuodenpuhe edustaa presidentille ominaista pikkumaisuutta ja pikkuasioihin takertumista, ei todellista arvojohtajuutta" toisaalta myönnetään, että "Mutta Niinistö ei ole Kekkonen, vaan puolivallaton ja maan talousasioissa täysin päätösvaltaa vailla oleva presidentti."
Mitä arvojohtajuutta voi edustaa valtaa vailla oleva presidentti tai muu johtaja? Arvojohtaminen edellyttää valtaa, "teräsnyrkki silkkihansikkaan sisällä".
Sanaan murhapoltto vetoaminen oli hyvä veto: sinä käytettiin iskevää ja perinteistä käsitetä, joka on kuvaavampi kuin jokin lattea tuhotyö. Sinällään sääli, että kaikessa uudessa lainsäädännössä vanhat hyvät, iskevät käsitteet korvataan latteuksilla, kuten "oikeudenmukainen oikeudenkäynti" fair trialin suomennoksena sekä uuden tuomioistuinlakiehdotuksen tuomarinvakuutus.
Täysin väärä arviointi anonyymiltä!
Tasavallan presidentti voi olla toki erittäin merkittävä arvojohtaja, vaikka hänellä ei enää olekaan lähimainkaan samanlaista perustuslakiin perustuvaa valtaa kuin Urho Kekkosella oli! Tämä on päivän selvä asia. MItä vähemmän muodollista valtaa, sitä merkittävämpi arvojohtaja presidentti voisi olla.
Arvojohtajalta edellytetään kuitenkin todellista henkistä johtajuutta, siihen ei riitä sellainen "pikku vikinä" , hämrä ja tulkinnanvarainen puhe ja populistinen gallua-kalastelu, jota Sauli Niinistö edustaa!!
Typerä on myös anonyymin haikailu murhapolton ja muiden aikansa eläneiden termien ja sanontojen perään! Kjukaan järkevästi asioita ajatteleva juristi ei kaipaa murhapolton "palauttamista" lakiin, koska moinen nimike loisi täysin virheellisen käsityksen ja kuvan tuhotyörikoksen todellisesta luonteesta. Murhapoltto on toki "iskevä" käsite, mutta sillä isketään pahasti ohi asian ytimen!
Niinistön lapsellinen uho "murhapolton perään" osoittaa vain, millainen populisti ja kansan suosiota tavoitteleva presidentti meillä nyt on.
Ihmeellistä kitinää. Meillä on nyt presidentti joka saa arvostusta laidasta laitaan, asia josta harva poliitikko tai presidentti on saanut nauttia. Seuraavat vaalit on läpihuutojuttu, joten blogistikin saa kitistä Saulin uudenvuodenpuheista vuoteen 2024 asti.
Pahin esimerkki populismistä oli, kun Niinistö soitti radioon palsternakasta, vaikka olisi voinut asiaa kysyä Kultarannan puutarhuriltakin. Tämä oli myös melkoinen epäluottamuksen osoitus alaiselle ja samalla heikkoa johtamista. Silti asia meni 100-0 läpi mediassa, mutta ihan yhtä vähän toimittajat tietää puutarhan hoidosta kuin marjanpoiminnasta.
Myös Venäjän pressa Putin saa kotimaassaan arvostusta "laidasta laitaan" eikä vastustajia tai kansalaisten kitinää katsota hyvällä. Pohjois-Koreassa presidentti Kim Jong-unilla taitaa olla takanaan kansalaisten 110 prosenttinen kannatus ja "arvostus" takanaan.
Suomi on kuitenkin länsimainen demokratia, jossa ihmisillä on ajattelun vapaus ja sananvapaus. Presidenttiä ei ole kenenkään pakko arvostaa vaan hänen tekemisiään ja puheitaan saa ja pitääkin kritisoida. Siitä, ketkä ovat ehdolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa, kenelläkään ei ole vielä tietoa.
Niinistöllä on nykyisin tyylinä sanoa asiat niin, että päinvastaisia mielipiteitä omaavat ovat tyytyväisiä.
Siis malliin: Veroja ei pidä korottaa, mutta jos niiden korottaminen on tarpeen, niitä pitää korottaa.
Tällöin yksinkertainen veronkorotuksia vastustava kokoomuslainen ilahtuu, kun oli tiukka puheenvuoro veronkorotuksia vastaan. Toisaalta veronkorotuksia haluava valtion elätti nyökyttelee tyytyväisenä, kun presidentti antoi tukensa tarpeellisille veronkorotuksille.
Uuden vuoden liturgia oli pitkälti samaa tyylilajia.
Vuonna 2018 käy tosiaan ilman muuta niin, että Niinistö jatkaa, kun vähintäänkin pikkurouva sitä tahtoo. Kisa voi mennä poikki jo ensimmäisellä kierroksella, kun muut ehdokkaat ovat oletettavasti erittäin vaatimatonta tasoa. Luultavasti sd-ylioppilas, joku kolmosketjun kepulainen ja, jos Soini ymmärtää olla lähtemättä kisaan, niin sitten Ruohonen-Lerner tai joku vastaava. Niin ja Haavisto oli sitä, mitä popmusiikissa kutsutaan yhden hitin ihmeeksi.
Kepun ehdokas v. 2018 vaaleissa on tietenkin Matti Vanhanen. Hänestä on tänään(kin) julkaistu erkkolaisessa mediassa kaksi isoa juttua. I-S:ssa on kahden aukean juttu "Matti rauhantekijästä", jonka naisystävä ei ole mikä tahansa porilainen hupakko, vaan raumalainen perijätär. Matti kirjoittaa kuulemma pafrhaillaan kirjaa - ulkopolitiikasta jne.
Hesarissa Matti Vanhasta ylistetään tänään siksi, että hän on huomannut, että jo Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä suinkaan kaikki eivät halveeranneet "muukalaisia" tai ulkolaisia (muka) edustavaa Rajamäen rykmenttiä, vaan Simeoni jopa puolusteli näitä "tummia".
Varsin ällöttävää, mutta ei huolta, sillä eihän Matilla ole pressanvaaleissa mitään mahdollisuuksia, vaikka Sale ei olisi enää kisassa mukana. Vuoden 2007 pressan vaaleissa Matti ei päässyt edes toiselle kierrokselle vaan jäi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi.
Persujen ehdokas vuoden 2018 vaaleissa on tiegtenkin Jarppa Lindström. Yhden kyselyn mukaan Lindströn on persujen ministereistä selvästi suosituin ja löi siis mennen tullen mm. Timo Soinin.
Kyllähän totuus on,että meidän presidenttien uudenvuodenpuheen sitten Kekkosen ovat olleet kuin lukiolaisen ainekirjoituksia. Kyllä Niinistökin olisi selkeästi sanoa esimerkiksi, mitä keskusteluja hän oli Putinin ja muiden valtion päämiesten kanssa käynytNiinistö on populisti ja oraakkeli, vaikka hänen ei suosionsa vuoksi sitä tarvitsisi olla.
Kalevi Sorsa oli ovela kettu vastaamaan jonkun toimittajan vaikeaan kysymykseen. Ensin Sorsa vastasi jyrkän kielteisesti ja heti perään jyrkän myönteisesti. Siitä kuulijat saivat valita mieleisensä.
Virolainen kirjoittaa: 5. Ruotsi on jo kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa ja tämän ansiosta myös Suomeen saapuvien pakolaisten määrä on laskenut selvästi.
Mutta todellisuus on toinen.
Ruotsi ei ole millään muotoa suitsinut turvapaikanhakijoiden määrää loppuvuonna 2015, kuten oheinen taulukko karulla tavalla paljastaa.
Ruotsi on kyllä "suitsinut" maahan yrittävien turvapaikahakijoiden määrän kasvua. Jollei se olisi sitä tehnyt, olisi turvapaikanhakijoiden määrä kivunnut Ruotsissa v. 2015 yli 200 000 hengen.
Niinistön käyttämästä murhapoltto-termistä saivartelu on turhaa ja typerää. Niinistön tarkoituksena tuskin oli analysoida voimassa olevan rikoslain sääntelyn valossa vastaanottokeskuksia vastaan suunnattujen iskujen eksaktia oikeudellista luonnetta, eikä sellainen kuulu uudenvuodenpuheeseen eikä oikein presidentillekään, vaan lainkäyttöprosesseihin ja oikeustieteelliseen keskusteluun sekä tutkimukseen. Eiköhän Niinistön tarkoituksena ollut vain valottaa tekojen vakavuutta, käyttäen ilmaisultaan brutaalin voimakasta ja kansan suussa edelleenkin tuhotöiden törkeistä muodoista käytettyä vanhaa käsitettä. Puhe on puhe, ja puheessa käytettävä retoriikka on ja kuuluu olla erilaista kuin vaikkapa juristien keskinäisissä väännöissä käytettävä kieli.
Virolainen ei pidä Niinistöstä. Sen verran monta kertaa on ihan erikseen tässäkin blogissa joku Niinistön tekeminen haukuttu, että asia on tullut varmasti kaikille selväksi. Ilmeisesti Virolainen kaipaa Kekkosen kaltaista jyrähtelevää ja voimakkaasti valtaa käyttävää ja tahtonsa ilmaisevaa presidenttiä. Vaikka Kekkonen jos kuka osasi olla todellinen populisti monilla valtionpäämiehelle huonosti sopivilla tempauksillaan. Voimakkaista vallankäyttäjäpresidenteistä on riittävästi huonoja kokemuksia (Kekkonen ulko- ja sisäpoliittisena vallankäyttäjänä ja Koivisto talouspoliittisena sellaisena), että säyseämpi malli kelpaa ainakin minulle hyvin. Jos olisi mahdollista saada älykäs, kohtuullinen ja omat rajansa tunteva valtiomiesmäinen presidentti kunnon valtaoikeuksilla, voisi se tehdä hyvää varsinkin nykyisen räksytykseen ja typerehtimiseen perustuvan poliittisen kulttuurin aikana, mutta kun takeita ei ole siitä, että sellaiseen soveliaat ominaisuudet omaavia presidenttejä löytyyisiriittävästi tuleviin tarpeisiin, nykyiset valtaoikeudet riittäkööt hyvin.
Niinistön puhe oli sellainen kuin Niinistöltä on jo ainakin viimeiset kymmenen vuotta, jo ennen presidentiksi pääsemisen pyrkimyksiäkään, voinut odottaa. Hänen tapansa ilmaista itseään on tuolla tavalla hieman pohdiskeleva ja aavistuksen koukeroinen, vähän kuin Koivistollakin aikoinaan oli. Lieneekö sitten länsisuomalaisen taustan syytä (tai ansiota). Ihmeempää populismia tuosta puheesta oli vaikea löytää. Ihan hyvä puhe.
Sale tykitti omaan tapaansa sellaista tekstiä, ttä jokainen voi tuntea juuri hänelle puhutun ja tulkita puheita ihan miten tahansa.
Hieno puhe, joka samalla oli sopiva hallituksen ja pakolaisten ja kansalaisten tarpeisiin sopiva.
Mitään punaista lankaa, saati selkeää asiaahan puheessa ei ollut, mutta ei kai hyvässä puheessa sellaista tarvitakaan.
Oletan, että Eeva, Anna tai ET lehti tekee tulevana kesänä jutun Jennin ja Salen yhteisestä mustikkaretkestä. Jutun lopussa voisi olla Jennin Mustikkamato- runo.
Niinistön puhe murhapoltosta oli puhdasta saivarteua ja ihka selvää populismia. Suomessa vastaanottokeskuksiin tehdyissä polttopulloiskuissa yhdenkään ihmisen henkeä ja terveyttä ei ole todellisuudessa vaarannettu.
Jos "kansa" piti puhetta hyvänä, niin kovinpa vähään tämä katajainen kansa on tyytyväinen. Presidentillä on nykyisin lähinnä vain viidearvoa ja tämän edellytyksen Niinistökin pyrkii keinoja kaihtamatta täyttämään. Se riittää hänelle eikä hänestä muuhun olekaan, todellisesta arvojohtajuudesta ei voida Niinistön yhteydessä puhua.
Niinistön puheet ja tekemiset ovat nyt aika toisarvoisia kun presidentin valtaoikeudet ovat jokseenkin olemattomat. Mutta blogissa olisi ehkä aika käsitellä riidattomia velkomusasioita ja niiden käsittelyä - taas. Onhan siitä asiasta juttua ollut monet kerrat ennenkin, mutta niin tilanteet muuttuvat. KKO tunnetusti haluaa kynsin hampain pitää riidattomienkin käsittelyn tuomioistuimissa ja ihan varmasti kohta nähdään että ratkaisu KKO 2015:60 tulee palvelemaan siinä tavoitteessa vahvana aseena. Eihän niitä asioita voi ulosottolaitokselle antaa, kun yhdestä pikalainastakin tulee kymmeniä sivuja KKO:n ratkaisutekstiä ja ihan viran puolesta tutkittuna. Kohta ihan välttämättä tarvitaankin kymmeniä uusia käräjätuomareita ratkomaan vippejä ja velkoja kun kovin ovat vaikeaksi menneet riidattomatkin asiat. Jos ei voi niitä ulosottolaitokselle siirtää monimutkaisuutensa vuoksi, ei varmaan voi enää käräjäsihteerikään niitä ratkaista vaan totta kai käräjätuomarit nyt saavat mielekästä ratkaistavaa kasapäin...?
Arvojohtajuutta ei anneta, ei edes vaaleilla. Arvojohtajuus otetaan, jos on millä ottaa. Emme kaipaa mitään annettua arvojohtajuutta, sitä vastoin otetulla voisi joskus olla sijansa.
En ymmärrä, mikä kaipuu Suomessa on laissa säädettyyn ja vaaleilla valittavaan määräaikaiseen arvojohtajaan. Yhtä hyvin arvojohtajan virkaa voisi toimittaa kuka tahansa kirkonmies, teatterimies, emeritius poliitikko tms, jos vain karismaa ja näkemyksiä riittäisi.
Oikeasti arvojohtajuuden olisi hyvä olla siellä, missä valtakin on, eli pääministerillä ja hallituksella. Ei nyt vain ole.
Lätkää läiskimässä olleet pipopäiset juniorit olivat eilen säikähtänet joukkoonsa yhtäkkiä ängennyttä kypäräpäistä Tasavallan Presidenttiä!
Hehheh!
Kypäräpäinen tasavallan presidentti änkeämässä pipopäisten junioreiden matsiin on mitä mainioin osoitus presidentti Sauli Niinistön viihteellisyysarvosta, viihdyttämisen tarpeesta ja hirvittävästä populismin halusta!
Samanlaista populismia Niinistö osoitti kehuessaan Oscar Paipeleen marjanpoimintasaavitsta!
Mihin Niinistö unohti uudenvuodenpuheessaan työttömät, joita on kohta jo 400 000, pitkäaikaistyöttömät, joita on reilusti yli 100 000, nuorityöttömät, korkeakoulujen suunnitellut leikkaukset, köyhyysrajan alapuolella olevat, lapsiperheet, leipäjonoissa ruokaa kärkkyvät ihmiset jne, jne.
Meillähän on arvojohtaja, jolla ei ole valtaa, mutta on sanomaa. Pentti Linkola.
Pentin ei tiedetä kosiskelleen ketään eikä mitään, mutta hölmöimmätkin vissiiin jo arvostavat.
Eikä kukaan ole häntä asemaansa valinnut.
Presidentin uudenvuodenpuheella ja yleensäkin hänen kannanotoillaan on onneksi vain viihdearvo. Kun esim."murhapolttoa"rikosoikeudellisen terminä ei ole ollut rikoslaissa enää 20 vuoteen, niin on meillä tosiaankin vanhakantainen pressa,kun hän on kaivanut termin jostakin muistilokeroistaan täysin populistisia tarkoituksessa esiin. Miksi Niinistö ei ole suoraan ilmoittanut,että hän haluaa vahvistaa lain,jossa murhapolttoa otetaan taas rikoslakiin?
Blogisti ihmettelee,mihin Niinistö unohti työttömät ja leipäjonot. Nämäkin Niinistö hoiti populistisesti niin,että "vieraili" Hurstin järjestämässä asunnottomien yössä ja syömällä hernekeittoa Hakaniemn torin soppakannusta. Näinhän arvojohtaja hoitaa tämän puolen populismin.
Tulevaisuus näyttää mitä mitä Niinistön populismipakista löytyy ensimmäisen kauden loppupuolella ja mitä varsinkin toisella kaudella.
Jäämmepä mielenkiinnolla odottamaan!
Se mikä on yhdelle populismia voi toiselle olla jotain muuta. Vierailu Hurstin asunnottomien yössä voi kyynisimmille olla populismia, ehkä jollekin asunnottomalle se edusti valtiovallan tai edes presidentin antamaa arvostusta ja huolta köyhimpien asemasta. Ja niin edespäin. Presidentin tehtävä on enemmän edustustehtävä kuin mitään muuta, joten pitäisikö pressan istua persiellään linnassa sen sijaan että tekisi sitä mitä varten hänet on valittu eli edustaisi. Mahtoikohan olla kaivatun Kekkosen aikana samoja puheita populismista, vaikka Urkki nuohosi milloin missäkin rahvaan joukossa, amerikansuomalaisten metsurien nuotiolla viinapullo kourassa ja maalaistorpissa mökin isäntiä ja emäntiä haastattaen.
Vierailu tai käynti Hurstin asunnottomien yössä tai soppatykeillä taikka leipäjonoja ihmettelemässä ei tietenkään kuulu vähimmässäkään märin tasavallan presidentin "edustustehtäviin"!
Pressan edustatustehtäviin kuuluu kanssakäyminen ulkomaiden valtionpäämiesten kanssa, viralliset valtiovierailut esim. Ruotsissa, Norjassa tai Virossa ja vastaavasti näiden maiden kunkkujen ja pressojen vastaanottaminen Suomessa.
Myös junnulätkä kuuluu pressan tehtäviin? Miksi ihmeessä Niinistö ei pelaa "aikamiesten" kanssa?
Niinistö on sopinut, aikamiesten kesken, Putinin kanssa puhelimessa, että paras joukkue saa voittaa junnufinaalin. Ei mikään turha tyyppi.
Jep, jep!
Tästähän se Salen gallup-kannatus tietty taas nousee pari piirua!
Oikea pressa olis sanonu Putinille, että sovitaan niin, että jos Suomi voittaa, te ryssät palautette meille Karjalan!
Pikkuleijonat voitti "pikkumustakisassa" Venäjän! Voi että oli ruskipojat ja-tytöt katsomossa alla päin! Näin ensimmäisen kerran Jenni Haukionkin olemaan "elossa"
Hieman aiemmin Sale seurasi Robert Heleniuksen paluuottelua Harry Harkimon aitiossa. Seurueessa myös Jan Vapaavuori ja Susanna Koski, katsokaa kuvat Seiskasta. Vaikkapa Saksassa ei yksikään huippupolitiikko näyttäytyisi nyrkkeilyottelussa. Mutta Suomen viitekehys onkin kommunismista vapautunut itä-Europpa, jossa kamppailulajien edustajia on valittu parlamenttiin. Viimeksi toinen Klitshkon veljeksistä Ukrainassa.
Heleniuksen nyrkkeilyura ei enää kestäne kauan, joten lienee vain ajan kysymys, kun hän on RKP:n tai Kokoomuksen ehdokkaana. Hän ei vain ole supliikkimiehiä, joten rempseä käsirysy piristäisi vaalikampanjaa. Näitähän on nähty mm. Venäjän duumassa ja Ukrainan parlamentissa.
EU-kriittiset peruutuspeiliin katsojat haluavat palauttaa Englannissa kartanonherroille oikeuden jahdata verikoirilla kettuja.
Työläisiä rakastava valtapoliitikko Timo Soini, joka flirttailee samojen piirien kanssa vaikka pistäytyy myös rahvaan parissa Millwall-matseissa, nostaa lätkäjunnujen maailmanmestaruuden virallisessa blogissaan yhdeksi kolmesta sykähdyttävimmistä elämyksestään.
Soini ärjyi kuin leijona vaalien alla, mutta määkii nyt ministerinä kuin lammas Dianapuiston hillotolppaan sidottuna.
Nyt on kova pakkanen!
Presidentti Niinistö: Kyllä minä kutsun tällaista säätä edelleen vanhan opin mukaisesti sanalla murhapakkanen!
Marskille tällainen keli olisi ollut hyötypakkanen tai uskopakkanen, ryssille pakkopakkanen, UKK:lle joko toivopakkanen tai tappopakkanen.
Kusikin jäätyy kaarelle, tai mille muodolle nyt sattuu keneltäkin tulemaan.
Sirukin kuuluu niihin naisiin, jotka opiskeluaikana kyhnäsivät vastakkaisen sukupuolen kanssa eduskuntatalon varjoissa. Olipa se vaan hyvä, että tuolloin pakkanen ei tuntunut yhtä kylmältä kuin nykyisin.
Lähetä kommentti