1. Termillä nootti on valtioiden välisissä kanssakäymisissä vakiintunut merkitys. Se on valtion kirjallinen tiedonanto tai kysymys toiselle valtiolle. Yleensä nootilla ilmaistaan tyytymättömyyttä toisen valtion tilanteeseen tai ehdotetaan ratkaisua tietyyn ongelmaan tai pyydetään selvitystä asiasta.
2. Suomessa sanalla nootti on ollut hieman pelottava kaiku. Reilut 50 vuotta sitten eli tarkalleen 30.10.1961 Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko nimittäin jätti Moskovassa Suomelle nootin, jossa se YYA-sopimukseen vedoten esitti konsultaatioita "toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liittotasavallan (Länsi-Saksan) ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan johdosta". Nootti kytkeytyi 1961 tapahtuneeseen Berliinin kriisiin.
3. Suomessa nootti otettiin pelolla vastaan ja meillä alettiin puhua yleisesti noottikriisistä. Nootin jättämisen aikana presidentti Urho Kekkonen oli valtiovierailulla Yhdysvalloissa ja parhaillaan Havaijilla, kun tieto nootista levisi julkisuuteen. Eräiden Kekkosen seurueessa mukana olleiden henkilöiden mukaan Kekkonen ei vaikuttanut lainkaan yllättyneeltä, kun hänelle kerrotitin nootista, vaan hän oli lähtenyt ensitöikseen - uimaan.
4. Urho Kekkonen osasi siis odottaa noottia. Tutkijat ovat nykyisin laajasti sillä kannalla, että nootti oli tilaustyötä, eli Kekkonen oli suunnitellut nootin yhdessä neuvostoliittolaisten kanssa. Nootin taustalla oli Neuvostoliiton halu vaikuttaa vuoden 1962 presidentinvaaleihin, turvata Kekkosen uudelleen valinta ja kaataa Kekkosta vastaan muodostettu Honka-liittto. Hanke onnistui täydellisesti, sillä suomalaiset pelästyivät pahanpäiväisesti, Honka-liitto hajosi, Kekkonen hajotti eduskunnan, matkusti junalla ensin Moskovaan - Luumäen asemalle Kekkosta saattamaan kokoontunut väkijoukko lauloi "Jumala ompi linnamme" - ja sieltä Siperian Novosibirskiin, missä hän tapasi 24.11.1961 pääsihteeri Nikita Hrusthovin. Neuvottelut sujuivat hyvin, sillä Neuvostolitto luopui konsultaatioista ja Kekkonen saattoi palata Suomeen, jossa hän sai sankarin vastaanoton. Kekkosta ylistettiin siitä, miten hän oli nerokkuudellaan pelastanut Isänmaan, ja hänet valittiin 1962 vaaleissa suurella äänten enemmistöllä jatkamaan tasavallan presidenttinä. Kansa kyllä tiesi jo tuolloin, että noottikriisi oli sovittu juttu ja että Kekkonen, jonka peitenimenä oli KGB:n asiakirjoissa "Timo", oli manööverillään huiputtanut ja pelästyttänyt suomalaiset pahanpäiväisesti. Muistan itse hyvin vuoden 1961 noottikriisin ja seuraavan vuoden presidentinvaalit.
5. Se noottikriisistä. Mennäänpä sitten toiseen ja ajankohtaiseen noottiin. Eilen ja tänään on nimittäin uutisoitu eri tiedotusvälineissä ulkoministeriön muistiosta ja siihen liittyvästä Venäjän ulkoministeriön Suomelle 22.3. Moskovassa luovuttamasta nootista. Se koskee Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamista.
6. Suomeen saapui viime vuoden loppupuolella ja tämän vuoden alussa edellä mainittujen rajanylityspaikkojen kautta Venäjältä lähes 1 800 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa on lähtöisin Afganiasta ja Venäjän eräistä naapurivaltioista. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä yllätti Suomen viranomaiset, sillä aikaisemmin Venäjä oli vuonna 1994 uudistetun sopimuksen mukaisesti estänyt ilman asianmukaisia papereita liikkeellä olevien ihmisten pääsyn rajalle. Suomeen saapui viime vuoden loppupuolella lähinnä Tornion kautta yli 30 000 muun muassa Irakista ja Syyriasta paennutta turvapaikanhakijaa. Suomi olisi joutunut vaikeaan tilanteeseen, jos itärajan vuoto olisi jatkunut, sillä tällöin Venäjältä olisi saattanut tulla Suomeen venäläisten viranomaisten suosiollisella myötävaikutuksella ehkä jopa 100 000 turvapaikanhakijaa.
7. Suomi yritti kuumeisesti löytää ratkaisua, jolla laiton eli vuoden 1994 tehdyn rajasopimuksen vastainen maahantulo itärajan yli voitaisiin estää. Hallituksen asianomaiset ministerit (Petteri Orpo ja Timo Soini etunenässä) ja virkamiehet neuvottelivat kuukausia venäläisten kanssa. Sisäministeri Orpo tapasi venäläisen kollegansa, jonka toimivaltaan rajavalvonta-asiat eivät kuitenkaan Venäjällä kuulu; rajavalvontaviranomaiset ovat naapurimaassa turvallisuudesta vastaavan FSB:n alaisia. Pääministeri Juha Sipilä otti asian esille tavatessaan Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin Moskovassa. Ilman tulosta, sillä Medved lähinnä vain levitteli käsiään ja totesi, etteivät venäläiset voi tehdä asiassa mitään. Ulkoministeri Timo Soini väläytti yksipuolisia toimia eli käytännössä ko. rajanylityspaikkojen sulkemista, mutta Suili Niinistö tukki nopeasti Soinin suun. Suomalaiset ja venäläiset korostivat korostamasta päästyään, että ratkaisua haetaan kahdenvälisisesti, ei siis EU:n tasolla, vaikka Suomen itäraja on myös Schengen-alueen ja EU:n ulkoraja.
8. Siitä, miten rajaneuvottelut etenivät, saatiin eilen uutta tietoa, kun ulkoministeriön asiaa koskeva muistio tuli julki. Suomi esitti 10. helmikuta Venäjälle, että Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien käyttöä rajoitettaisiin niin, että ne olisivat toistaiseksi avoinna Suomen, Venäjän ja EU- ja ETA -maiden sekä Sveitsin kansalaisille. Venäjä ei hyväksynyt ehdotusta, vaan halusi sopimuksesta joko Suomen tai Venäjän tai vaihtoehtoisesti EU:n ja Euraasian unionin välisen. Jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan Suomen sopijapuolina olisivat olleet Venäjän lisäksi muun muassa Kazakstan, Armenia ja Kirgisia.
9. Venäjä ja presidentti Vladimir Putin halusivat, että rajakysymystä koskeva ongelma ratkaistaisiin kahdenvälisesti ja sopimus vahvistettaisiin korkealla tasolla eli maiden presidenttien kesken. Tässä tarkoituksessa Putin kutsui Sauli Niinistön Moskovaan. Niinistö Moskovan vierailu toteutui 22. maaliskuuta. Oliko maiden välillä päästy jo ennen Niinistön matkaa käytännössä sopimukseen, ei tiedetä. Eilen tuli kuitenkin tietoon, että samana päivänä eli 22.3., jolloin Niinistö saapui Moskovaan, Venäjän ulkoministeriö esitti Suomelle nootin siitä, miten rajaylityskysymys tulisi ratkaista. Nootti oli virallinen vastaehdotus Suomen ulkoministeriön 10.2. tekemään ehdotukseen.
10. Nootissa Venäjä esitti Suomelle, että Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen liikennettä rajoitettaisiin siten, että ne olisivat avoinnan vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kannsalaisille sekä heidän kanssaan matkustaville perheenjäsenille näiden kansalaisuudesta riippumatta. Ts-Venäjä ei sallinut, että rajanylityspaikat olisivat avoinna myös Euroopan unionin kansalaisille. Valko-Venäjän mukaantuloa nootissa perustellaan Venäjä ja Valko-Venäjän valtioliitolla ja yhteisellä rajapolitiikalla.
11. Ulkoministeriön muistiosta ilmenee, että Suomi hyväksyi Venäjän ehdotuksen sellaisenaan. Suomi antoi siten periksi Venäjälle laittoman maahantulon estämisestä käydyissä neuvotteluissa. Olisiko Suomi voinut tehdä jotakin toisin? Tuskinpa tai olisi, mutta Venäjä ei olisi Suomen haluamiin ehtohin suostunut. Niinistön kutsuminen Moskovaan ja nootin esittäminen Suomelle juuri Niinistön ollessa tapaamassa Putinia, oli Venäjältä oiva taktinen veto. Venäläiset tiesivät, että Suomi halusi rajakiistaan edes jonkinlaisen sopimuksen ja ettei Niinistö olisi halunnut palata Moskovasta täysin tyhjin käsin. Nyt Niinistö sai haluamansa sulan hattuun - sopimuksen sisällöstä viis!
12. Suomen kahdella Lapissa olevalla raja-asemalla rajoitetaan Venäjän tahdosta EU- ja ETA-kansalaisten liikkumista. Oikeuksien rajoittamista perustellaan ulkoministeriön muistiossa toteamalla, etteivät EU- ja ETA-maiden kansalaiset juurikaan käytä Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkoja. Itärajalla sijaitsevat muut kansainväliset rajanylityspaikat pysyvät avoinna myös EU-/ETA-valtioiden ja Sveitsin kansalaisille.
13. Noottienvaihdolla syntneellä sopimuksella muutetaan yli 22 vuotta sitten vuonna 1994 Suomen ja Venäjän välillä solmittua sopimusta valtakunnanrajan ylityspaikoista. Sopimus tuli virallisesti voimaan viime sunnuntaina. Kyseessä on väliaikainen sopimus, joka on voimassa 180 päivää ja päättyy siis jo lokakuun alkupuolella. Nämäkin kohdat tulivat sopimukseen Venäjän aloitteesta, johon Suomi myöntyi.
14. Ratkaisun väliaikaisuus ja sopimuksen lyhyt kesto on ongelmallista, mutta tätä UM, hallitus ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunta eivät ole - tietenkään - halunneet myöntää. Itärajan ylityspaikoista joudutaan myös jatkossa neuvottelemaan Venäjän kanssa ties kuinka monta kertaa. Venäjän sanelupolitiikan on syytä pelätä jatkuvan. Venäjä voi halutessaan rajasopimuksen estämättä ohjata Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita muille raja-asemille ja painostaa Suomea erilaisissa asioissa. Mm. Heidi Hautala ja Alpo Rusi ovat pitäneet sopimusta "hyvin epämiellyttävänä". Hautala on arvostellut voimakkaasti Suomen kantaa suostua kahdenvälisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa asiassa, jossa on kysymys myös EU:n kansalaisten liikkumisvapaudesta ja sen rajoittamisesta. Sisäministeri Petteri Orpo on informoinut rajasopimusneuvottelujen kulusta eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa, jonka jäseniä on vannotettu vaikenemaan Orpon kertomista asioista.
13. Noottienvaihdolla syntneellä sopimuksella muutetaan yli 22 vuotta sitten vuonna 1994 Suomen ja Venäjän välillä solmittua sopimusta valtakunnanrajan ylityspaikoista. Sopimus tuli virallisesti voimaan viime sunnuntaina. Kyseessä on väliaikainen sopimus, joka on voimassa 180 päivää ja päättyy siis jo lokakuun alkupuolella. Nämäkin kohdat tulivat sopimukseen Venäjän aloitteesta, johon Suomi myöntyi.
14. Ratkaisun väliaikaisuus ja sopimuksen lyhyt kesto on ongelmallista, mutta tätä UM, hallitus ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunta eivät ole - tietenkään - halunneet myöntää. Itärajan ylityspaikoista joudutaan myös jatkossa neuvottelemaan Venäjän kanssa ties kuinka monta kertaa. Venäjän sanelupolitiikan on syytä pelätä jatkuvan. Venäjä voi halutessaan rajasopimuksen estämättä ohjata Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita muille raja-asemille ja painostaa Suomea erilaisissa asioissa. Mm. Heidi Hautala ja Alpo Rusi ovat pitäneet sopimusta "hyvin epämiellyttävänä". Hautala on arvostellut voimakkaasti Suomen kantaa suostua kahdenvälisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa asiassa, jossa on kysymys myös EU:n kansalaisten liikkumisvapaudesta ja sen rajoittamisesta. Sisäministeri Petteri Orpo on informoinut rajasopimusneuvottelujen kulusta eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa, jonka jäseniä on vannotettu vaikenemaan Orpon kertomista asioista.
15 kommenttia:
Katsotaanpa syys-lokakuussa, että onko ilmennyt uusia "ongelmia" joista pitää neuvotella.
Oletan, että ongelmat ovat uudet ja uudenlaiset on kiristyskeinotkin.
Veli venäläinen keksii kyllä aina uudet syyt ja perusteet avata rajapaikat ja painostaa Suomea monella tavoin. Sitten Salen on jälleen mentävä Moskovaan Putinin nöyryytettäväksi.
Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi!
Rajat kiinni -liike sai Putinin ansiosta osavoiton, ja Suomen maine pilaantui entisestään Brysselissä. Kukahan valittaisi EU:n tuomioistuimeen vaikka piruuttaan?
"Hautala on arvostellut voimakkaasti Suomen kantaa suostua kahdenvälisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa asiassa, jossa on kysymys myös EU:n kansalaisten liikkumisvapaudesta ja sen rajoittamisesta."
Kyse on Suomen kannalta siitä, missä määrin meidän kannattaa välitä EU:sta tilanteessa, jossa se on jo faktisesti pakolaiskriisin myötä hajonnut kuin kanalauma. Minusta kanattaa katsoa vain kansallista etua, niin ne muutkin tekee.Hautala on molemmat jalat ilmassa oleva idealisti.
Sauli Niinistö on tänään - Ivalossa käydessään - yrittänyt vakuuttaa, että rajasopimus syntyi nimenomaisesti suomalaisten tahdosta, ei Venäjän.
http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_rajasopimus_syntyi_suomalaisten_tahdosta_ei_venajan/8808386
Niinistö sanoi, ettei Venäjällä ollut tarvetta uudelle sopimukselle.
Vai niin, mutta miksi kahden rajanylityspaikan osalta piti tehdä kokonaan uusi sopimus, sillä vanha eli vuonna 1994 tehty sopimushan oli toiminut Suomen kannalta vallan erinomaisesti! Miksi Venäjä ei halunnut enää noudattaa ko. sopimusta? Tähän Niinistöltä ei saatu vastausta eivätkä toimittajat hoksanneet asiaa häneltä edes kysyä.
Niinistön mukaan toinen vaihtoehto olisi ollut, ette Suomi olisi edes ehdottanut minkäänlaista sopimusta vaan jäänyt vain katsomaan, mihin "tämä" kaikki johtaa.
Vaikka sopimus syntyikin "suomalaisten halusta", niin kiistatonta on, että Venäjä saneli sopimuksen sisällön eikä Niinistöllä ja Suomella ollut siihen nokan koputtamista. Suomi ei esittänyt minkäänlaisia muutoksia Venäjän ehdotukseen, joka vahvistettiin nootissa 22.3., eli samana päivänä jolloin Niinistö oli tapaamassa Putinia Moskovassa.
Suomi ehdotti Venäjälle nootissaan 10. 2. toisensisältöistä sopimusta, mutta ko. ehdotus ei kelvannut alkuunkaan Venäjälle.
Minkäänlaista selvitystä siitä, miksi sopimus on väliaikainen ja voimassa "eniintään" ja ainoastaan 180 päivää, ei Niinistö ilmoittanut. MIksi noin lyhyt aika ja väliaikainen sopimus? Eikö Suomi halunnut pidempää ja pysyvää sopimusta? Kyllä varmaankin olisi halunnut, mutta Venäjä ei suostunut siihen.
Niinistön on turha ja vedota siihen, ettei muilla EU-mailla ollut sopimuksen suhteen kritisoitavaa, koska sillä seikalla ei ole asiassa merkitystä. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Venäjä ei halunnut sopimuksen koskevan muiden EU-maiden kansalaisten liikkumisvapauta, vaan halusi EU:n (ja Sveitsin) tilalle yllättäen Valko-Venäjän. Tähänkään Niinistö ja Suomella ei ollut mitään huomauttamista. Suomi suostui kaikkiin niihin ehtoihin, jotka Venäjä Suomelle saneli. .
Europarlamentaarikko Heidi Hautala kritisoi tänään sitä, että Suomi ja Venäjä tekivät kahdenvälisen rajasopimuksen, joka hänen mukaansa palvelee vain Venäjän pyrkimyksiä.
– Rajasopimus on mennyt täydellisesti Venäjän käsikirjoituksen mukaan. On todella kyseenalainen myönnytys, että on muodostettu tällainen kolmen maan passiunioni, johon Venäjä, Valko-Venäjä ja Suomi kuuluvat. Suomi on luopunut siitä lähtökohdasta, että olemme EU-valtio ja vapaan liikkuvuuden piiriin kuuluvat myös ETA-alueen kansalaiset. On menty rajaamaan oikeudettomasti unionin kansalaisten rajanylitysoikeutta, Hautala kommentoi.
On hyvä, että Suomessa edes joku poliitikko - iltapäivälehtien ohella - rohkenee arvostella valtaapitävien menettelytapoja.
Laittoman maahantulon estämiseksi tehty sopimus koskee vain itärajalla olevaa kahta rajanylityspaikkaa, ei siis esim. Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemia. Nähtäväksi jää, mitä noilla muilla paikkakunnilla tapahtuu.
Vielä viime kesänä Soini ylisti Venäjän tiukkaa ja lujaa rajakontrollia pakolaisten suhteen.
Suomi näyttää loksahtaneen takaisin vanhaan tuttuun lokeroon; itäistä naapuriamme herkällä korvalla kuuntelevien joukkoon. Maantieteelle emme tietenkään mitään voi, mutta EU-maana meidän tulisi kyllä valita puolemme vähän paremmin.
Surullista, surullista.
/Y
Sopimus on täyttänyt tehtävänsä, Suomen itäraja pitää. Hyvä.
Jos sopimus olisi jäänyt solmimatta, olisi ollut uhka vuoden vaihteessa esiintyneen tilanteen jatkumisesta. Ruotsista tulleen 30000 pakolaisen lisäksi uhka, että Venäjältä saattaisi tulla samanlainen pakolaistulva, oli pelottava näkymä Suomen tulevaisuudelle. Pidin ja pidän edelleen sopimusta Suomelle hyvänä.
Se, mitä tapahtuu puolen vuoden kuluttua, nähdään tulevaisuudessa. Puolen vuoden määräaika saattaa johtua esimerkiksi siitä, että halutaan seurata tilannetta ja tehdä sopimukseen mahdollist tarvittavat muutokset. On huomattavaa, että muutoksia voi tällöin haluta kumpi tahansa sopimusvaltioista.
Hautalan mielestä Suomi rikkoi EU:n yhtenäisyyttä. Mielestäni Suomi on itsenäinen valtio, joka vastaa ulkosuhteistaan ja rajojensa valvonnasta itse. Myös EU:n olisi hyvä suhtautua Suomeen itsenäisenä valtiona. Brysselin poliittiset näytöt eivät yleensäkään ole kovin hyviä. Brysselin suomalaisten meppien olisi syytä mieltää sama asia Suomen itsenäisyydestä.
Olisiko jollain muulla tavoin saatu parempi tulos? Kysymyksen vasttaus on spekulointia. Epäilen suuresti.
1. Venäjä loi keinotekoisesti siirtolaisvirran Suomen ja Norjan stabiileille rajoille v. 2015 lopussa.
2. Siirtolaisvirta päättyi ennen rajarajoitus sopimusta tsaarin ukaasista, joten koko sopimus on turha.
3. Suomi haki kaikin keinoin ratkaisua ja sai lopulta laihan sopimuksen.
4. TP ei näe asiassa mitään ongelmaa, sättii päinvastoin tapahtumien kritisoijia.
Kiusallista, sanon minä...
Turvapaikanhakijoiden tulo Sallan ja Raja-Joosepin kautta päättyi tosiasiassa jo helmikuun lopussa, paljon kohuttu sopimus tehtiin vasta vasta 22.3., jolloin Niinistö tapasi Putinin.
Näin ollen ei voida perustellusti väittää, että juuuri sopimus, joka tuli voimaan 10.4., olisi lopettanut pakolaisten virran. Kyllä se loppui kuin seinään heti, kun FSB ja Putin päättivät helmikuun lopulla, että "suomalaisten pelottelu saa riittää, ainakin toistaiseksi".
Suomi halusi sopimuksen, eikä siinä mitään, mutta Suomi joutui nöyrtymään tai selvästikin taipumaan venäläisten määräämiin sopmusehtoihin. Turha Niinistön on sättiä niitä, jotka ovat esittäneet tässä suhteessa kritiikkiä ja kertoneet asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat tapahtuneet.
On outoa, että hallitus ja sisäministeri Petteri Orpo ovat kieltäneet ulkoasianvaliokunnan kertomasta asioista, joista Orpo on käynyt informoimassa valiokuntaa. Tämä on selkeä osoitus siitä, että hallituksella, presidentillä ja ministerillä on asiassa jotakin salattavaa, jota ei haluta paljastaa.
Miksi Venäjä halusi, vastoin suomalaisten tahtoa, tehdä sopimksesta määräaikaisen ja vain kuudeksi kuukaudeksi? Syy on ministerin, hallituksen ja presidentin tiedossa, mutta sitä ei haluta ilmoittaa suomalaisille. Salaamiskäsky on varmaankin lähtöisin Venäjältä.
Anon: "Suomi näyttää loksahtaneen takaisin vanhaan tuttuun lokeroon; itäistä naapuriamme herkällä korvalla kuuntelevien joukkoon. Maantieteelle emme tietenkään mitään voi, mutta EU-maana meidän tulisi kyllä valita puolemme vähän paremmin."
Luuleekohan anonyymi, että EU tulee meitä asevoimin auttamaan, jos tuollaisen erkkolaisen ulkopolitiikan johdosta ajaudumme vakavaan konfliktiin Venäjän kanssa. Kyllä Suomen tie on joka NATO-jäsenyys - joka ei näytä olevan poliittisesti mahdollinen - tai vähintään Venäjää myötäilevä puolueettomuus. EU:sta ei tosipaikassa ole toimijaksi eikä turvatakuiden antajaksi.
Rajasopimuksen vaihtoehtona ei kai ollut "asevoimien käyttö".
Anonyymi kirjoittaa: ”Kyllä Suomen tie on joka NATO-jäsenyys - joka ei näytä olevan poliittisesti mahdollinen - tai vähintään Venäjää myötäilevä puolueettomuus. EU:sta ei tosipaikassa ole toimijaksi eikä turvatakuiden antajaksi.”
En ole NATOa vastaan, enkä sen puolestakaan. En ole myöskään mikään impivaaralainen. Minun on vain vaikea uskoa, että Venäjä hyökkäisi Suomeen. Georgia ja Ukraina ovat kokonaan eri juttu.
NATO on juuri niin vahva tai heikko, kuin USA haluaa ja päättää. Ennen Suomen vaaleja USA:n NATO-suurlähettiläs Lute sanoi järjestön olevan kestämättömällä pohjalla, USA maksaa ja muut tulevat siivellä. Sittemmin liittolaistensa maksu- ja sitoutumishaluttomuutta on valitellut myös presidentti Obama.
/Y
Venäjän hyökkäys tai hyökkäilemättömyys ei ole uskon asia. Se hyökkäsi Krimille, riisti sen Ukrainalta ja hyökkäsi sitten Itä-Ukrainaan, vaikkei moni uskonut niin käyvän.
Suomi maksoi sotakorvaukset pennilleen ja on vastannut myös kv. velvoitteistaan. Ei ole syytä epäillä, että Suomi jättäisi Naton jäsenmaksunsa suorittamatta tai laiminlöisi jäsenyydestä aiheutuvien muiden velvoittensa täyttämisen.
Lähetä kommentti