1. Norjalainen keihäänheittäjä Andreas Thorkildsen ilmoitti muutama päivä sitten lopettavansa kilpauransa. Hän kärsi lonkkavaivasta. Thorkildsen tähtäsi vielä Rion olympiakisoihin, mutta lonkkavamma ei sallinut täysimääräistä harjoittelua. Thorkildsen on 34-vuotias.
2. Thorkildsen voitti urallaan kaksi olympiakultaa, ensimmäisen Ateenan kisoista 2004 ja toisen kultamitalin Pekingistä 2008. Maailman mestariksi Thorkildsen leivottiin Berliin MM-kisoissa 2009. Lisäksi hän voitti EM-kultaa vuosina 2006 ja 2010.
3. Thorkildsenin ennätykseksi jäi 91,59, jonka tuloksen hän heitti Oslossa 2006. Hän ylitti 90 metriä viitenä vuotena. Hänen 10 parhaan heittonsa keskiarvo on 90,48.
4. Tero Pitkämäki täyttää tänä vuonna niin ikään 34-vuotta. Hänen ennätyksensä on lähes sama kuin AT:kin eli 91,53, jonka Pitkämäki heitti jo vuonna 2005 Kuortaneella. Pitkämäki on ylittänyt 90 metriä "vain" kolmena vuotena eli kuudessa eri kilpailuissa 2005, 2006 ja 2007. Hänen kymmenen parhaan heittonsa keskiarvo on lähes sama kuin Thorkildsenin eli 90,40.
5. Pitkämäki on "saalistanut" hieman enemmän arvokisamitaleja kuin Thorkildsen eli yhteensä seitsemän kappaletta. Mutta mikä tärkeintä, Pitkämeltä puuttuu olympiavoitto ja hän on voittanut vain yhden MM-kullan. Tämä tapahtui Osakan MM-kisoissa 2007. Pitkämäelle on lisäksi kaksi himmeämpää MM- mitalia, kolme EM-mitalia ja yksi olympiapronssi (Peking 2008).
6. Arvokisavoittojen perusteella Thorkildsen on selkeästi parempi "keppimies" kuin Tero Pitkämäki.
Mutta Pitkämäki jaksaa sitkeästi yrittää. Joka kevät saamme lukea, miten Tero tähtää jälleen 90 metrin ylittämiseen, mutta haaveeksi tämä on kuitenkin jäänyt; edellisen kerran Tero ylitti 90 metriä siis jo yhdeksän vuotta sitten eli 2007. Loukkaantumiset ovat kiusanneet Pitkämäkeä lähes joka vuosi. Nyt eli siis tänä keväänä hänen nivusensa on operoitu ja hän pääsee aloittamaan kisakautensa vasta kesäkuun lopulla.
7. Thorkildsen ja Tero Pitkämäki kohtasivat toisensa kilpailuissa yhteensä 82 kertaa. Voitot ovat ja myös jäävät numeroihin 41-41.
15 kommenttia:
Maailman kaikkien aikojen paras keihäsmies on Jan Zelesney. Hän voitti olympiakultaa kolmissa kisoissa vuosina 1992, 1996 ja 2000. Suoliin olympiakisoissa Zelesney jäi hopealle, voiton vei Tapio Korjus. MM-kisat Zelesney voitti myös kolme kertaa eli vuosina 1993, 1995 ja 2001. Rooman MM-kisoissa Zelesney tuli toiseksi, voiton nappasi Seppo Rätyä. Zelesneyllä on kaksi EM-pronssimitalia.
Vuonna 1996 Zelesney heitti edelleen voimassa olevan ME-tuloksen 98,48. Hänen kymmenen parhaan kilpailutuloksensa keskiarvo on huima 94,01 eli lähes kolme metriä enemmän kuin Pitkämäellä tai Thorkildsenilla. Jan Zelesneyn 100 parhaan heiton keskiarvo on hirmuinen eli 90,71.
Pitkämäki saalistanut enemmän mitaleja arvokisoissa kuin Thorkildsen? Ei taida pitää paikkansa..
Hauskaa, että blogisti on taas "maisemissa"!
Mukavia tietoja. Kiitos.
Olen toki maisemissa. En kuitenkaan kotimaisemissa, vaan tavallaan "etelän leirillä" tämän kuun loppuun asti.
Pittää tarkistaa, eli Thorkildsenilla onkin yksi ns. arvokisamitali enemmän kuin Pitkämäellä. AT:llä niitä on kahdeksan, mutta Pitkämäellä toistaiseksi"vain" seitsemän. Thorkildsenilla on kaksi olympiakultaa, kaksi MM- kultaa sekä neljä muuta "himmeämpää" mitalia, joista kaksi MM-kisoista ja kaksi EM-kisoista.
Selvä ero miesten välillä on siinä, että Thorkildsenillä on neljä arvokisavoittoa mutta Pitkämäellä vain yksi eli Osakan MM-voitto vuodelta 2007.
Toivotaan että Tero saisi kahdeksannen mitalinsa Riosta ja että se olisi kultaa!
Keihäänheitto on kropalle raju laji. Vammoja ja kipuja tulee väkisinkin, kun heittäjä ikääntyy.
Kiekonheitto on sillä tavalla kroppaa säästävä laji, ettei siinä joudu paikat koville, koska liikkeet ovat niin sulavat ilman keihäänheiton rajua loppuvetoa - eräänlaista riuhtaisua.
Keihäsmiehet leirillä samoissa maisemissa kuin mies jota Profaksi kutsutaan. Hyviä lomasäitä. Nim. L.H. HOPPU
Železný, ei Zelesney
Kuten Shirly Karvinen, ei siis Shirley Garfield....
Vilho Vaisala, ei Olli Väisälä.
Thorkildsenin haave oli päihittää Zelezny mitalien määrässä. Välillä näytti että hän voi siihen pystyäkin, mutta kuten todettua laji on todella raaka, ja loukkaantumisriski aina läsnä. Ikänsä puolesta Andreas olisi voinut hyvinkin vielä käydä parit olympialaiset, mm, ja em kisat. Zelezny lopetti uransa nelikymppisenä, joten vuosia olisi ollut vielä jäljellä Thorkildsenillä. Olisi voinut hyvinkin mennä mitalien määrässä ohi Zeleznyn, ilman loukkaantumista. Todennäköisesti olisi mennytkin. Todellä ikävä juttu Andreasin kannalta. Symppis mies muutenkin.
Klick
"Pitkämäki jaksaa sitkeästi yrittää". Niin, miksi hän yhä jaksaa? Eiköhäne selitys ole se, että ammattiurheilijat Paavo Nurmesta lähtien eivät tavoittele niinkään henkilökohtaista kunniaa jostakin mitalien väreistä ja määristä, vaan kysymys on kaiketi se, että mitä kauemmin pärjäät maailman huippukisoissa, sitä enemmän sataa rahaa pankkitilille, miljoonia euroja parhaimmillaan. Kun urheilija joutuu aikansa sitkeästi yritettyään lopulta luopumaan urastaan eli kilpailemasta siitä, kenellä keppi lentää jonkin sentin pidemmälle tms., rahantulo loppuu kuin seinään, hyvää eläkettä lukuunottamatta. Tämä se panee urheilijat yrittämään, ja me kotikatsomoissa saamme kansallistunteellisia väristyksiä siitä, että "Suomi" menestyy.
Mitäh? Eikö urheilijat kilpailekaan kunniasta, ja rakkaudesta lajiin? Eikös Teemu Selännekin ole useaan otteeseen todennut että rakastaa jääkiekkoa ja raha on sivuasia. Teukka pelaisi vaikka ilmaiseksi! Saman on tainnut todeta moni muukin urheileva miljonääri. Räikkönen, Hamilton, Messi, Federer, Bolt, jne jne. raha ei merkkaa mitään kunhan saa harrastaa rakastamaansa lajia, ja tuoda kunniaa maalleen.
Ja Monacossa asutaan tietenkin sen vuoksi koska kaikki kaverit asuvat siellä!
Nyt on aika mielenkiintoinen prosessioikeuteen liittyvä käräjäoikeuden linjaus, kun oikeudessa kiellettiin syyttäjän todisteiden käytön ja jopa todistajien kertomuksia rajoitettiin. Jos linjaus muuttuu, lienee joskus tulossa enemmänkin ennakkotapauksia. Miten tuollainen voi vaikuttaa jatkossa viranomaisten toimintaan, koska laki edellyttää heiltä toimia asianomistajan vastakkaisista toimista huolimatta?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016051821585647_uu.shtml
Iltalehden jutussa on kyse todisteiden hyödyntämiskiellosta. Rikoksen uhri on syytetyn avovaimo, näin otaksun. Hän on oikeudessa käyttänyt hänelle ko. suhteen perusteella kuulunutta kieltäytymisoikeuttaan. Näin ollen hänen esitutkintakertomustaan ei ole voitu oikeudessa hyödyntää. Muutoin hyödyntämiskieltoa olisi kierretty. Tämä sama koskee myös muita ko. suhteeseen perustuvia todisteita.
Näin olettaisin käräjäoikeuden päätelleen.
Täällä etelän lämmössä, n. + 27 C, meren rannalla.
Lähetä kommentti