1. Taloustieteen Nobel -palkinto myönnettiin tänään 10.10. - Aleksis Kiven päivänä muuten - Harvardin yliopiston taloustieteen professorille Oliver Hartille ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) suomalaiselle professorille Bengt Holmströmille heidän sopimusteoriaa koskevista tutkimuksistaan.
2. Bengt Holmströmiä, 67, on veikkailtu jo kymmenkunta vuotta Nobel -palkinnon saajaksi. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu kaikissa merkittävimmissä taloustieteellisissä julkaisuissa. Yhdysvaltalainen MIT Bostonissa on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista. Siellä Holmström on ollut professorina jo vuodesta 1994 lähtien; tehtävässä ei ole eläkeikää.
3. Taloustieteen Nobel -palkinnon myöntää Ruotsin keskuspankki, Riksbanken. Palkinnon suuruus on kahdeksan miljoonaa kruunua eli 880 000 euroa, jonka Holmström ja Hart siis jakavat. Palkinnon perusteluissaan Riksbanken toteaa, että "nykyaikaiset taloudet pysyvät koossa lukemattomilla sopimuksilla. Uudet teoreettiset työkalut, jotka Hart ja Holmström ovat kehittäneet, ovat arvokkaita reaalimaailman sopimusten ja instituutioiden ymmärtämiseksi sekä mahdollisten sudenkuoppien havaitsemiseksi sopimusten suunnittelussa".
4. Holmström sanoi palkinnosta tiedon saatuaan, että hänen olonsa on hieman epätodellinen. Hän kertoo pohtineensa ja tutkineensa sopimusteoraa vuosikausia. Palkinto tuli hänelle yllätyksenä.
5. Helsingissä syntynyt Holmström valmistui kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1972. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen pari vuotta suunnittelijana A. Ahlströmin palveluksessa ja siirtyi tämän jälkeen stipendiaattina Stanfordin yliopistoon. Siellä Holmström väiteli tohtoriksi 1978. Hankenin apulaisprofessorina Holmström oli vuosina 1978-79. Hän on asunut yli puolet elämästäään USA:ssa ja toiminut siellä professorina ensin Northwestern Universityssä 1979-83 ja sen jälkeen kansantaloustieteen professorina Yalen yliopistossa (1983-1994). Akateemisen uransa lisäksi Holmströn on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, esimerkiksi Nokian (1992-2012), Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Aalto-yliopiston hallituksissa.
6. Suomen taloustilanteesta Bengt Holmström totesi viime maaliskuussa, ettei Suomessa oikein ymmärretä, miten heikossa kunnossa maamme talous on. Myöhemmin keväällä hän kuvaili Juha Sipilän hallituksen satojen miljoonien eurojen säästöpäätöstä yliopistojen opetuksesta ja koulutuksesta sanomalla, että se heijastaa "aika syvällistä älyllistä halveksuntaa yliopistomaailmaa kohtaan". Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä Holmström laati yhdessä Sixten Korkmanin ja Vesa Vihriälän kanssa hallitukselle alkusyksystä luovutetun muistion, jossa todetaan, että Suomi on edellytyksiinsä nähden alisuoriutuja. Muistiossa ehdotetaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja Suomen korkeakoulujen uudistamista.
7. Nobel -palkinnon julkistamisen jälkeen Bengt Holmström on tietenkin saanut runsaasti onnitteluja myös suomalaisilta poliitikoita presidentti Sauli Niinistöstä lähtien. Uutta nobelistia on kehuttu maasta taivaaseen. Mm. Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kuvailevat Holmströmiä avarakatseiseksi, avoimeksi ja sinnikkääksi tutkijaksi ja mieheksi, joka osaa ja rohkenee ajatella "boksin ulkopuolella". Tämä termi tulee englantilaisesta sanonnasta "thinking outside the box", joka tarkoittaa lähinnä luovaa ja vapaata tapaa ajatella ja ratkaista asioita.
8. Luova tutkija on siis eräällä tavalla toisinajattelija, joka ei anna vanhojen ajatustottumusten, tapojen tai ideologioiden häiritä ja kahlita tutkimusvapauttaan. Tällaista raikasta ajattelua kaivattaisiin myös Suomen vaikeassa taloustilanteessa, mutta kuten on nähty, sellaiselle ei ole juuri annettu arvoa myöskään Juha Sipilän hallituksessa.
9. Begt Holmström on viides henkilökohtaisen Nobelin saanut suomalainen. Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuudeen Nobelin vuonna 1939, ilmeisesti paljolti myötätunnon osoittamiseksi uhkaamassa olleen talvisodan takia. Kemian Nobel-palkinto myönnettiin puolestaan sotien jälkeen 1945 professori A.I. Virtaselle; ehkä jotkut muistanevat AIV-rehun, jonka Virtanen kehitti. Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008. Mutta näiden lisäksi on vielä yksi ainakin puoliksi suomalainen nobelisti, joka usein unohdetaan. Hän on Ragnar Granit (1900-1991), joka sai lääketieteen Nobelin 1967. Granit syntyi Suomessa, tarkemmin sanottuna Riihimäen kauppalassa, jonne perustettiin 10-15 vuotta sitten kaupungin "oman nobelistin" kunniaksi Granitin aukio, ja teki Suomessa myös keskeiset tutkimuksensa. Granit muutti pysyvästi Ruotsiin 1940 ja vastaanotti Nobelin palkinnon ruotsalaisena.
10. Martti Ahtisaari kunnostautui myös Yhdysvalloissa eli tarkemmin sanottuna YK:n tehtävissä. Sieltä Mara kutsuttiin kisaamaan Suomen tasavallan presidentin virasta. Olisiko Bengt Holmströmillä käyttöä Suomen politiikassa? Juha Sipilän hallituksessa on avautumassa elinkeinoministerin salkku, sillä sen nykyistä haltijaa Olli Rehniä ollaan valitsemassa kovaa vahtia Suomen Pankikn johtajaksi. Olisi toki komeaa, jos nobelisti Begt Holmström suostuisi Suomen uudeksi elinkeinoministeriksi. Siinä tehtävässä hän saisi oivallisen tilaisuuden soveltaa oppejaan ja teorioitaan käytäntöön. Mutta tämä on tietenkin vain täysin epärealistista toiveajattelua. Holmströn kannattaisi mieluummin palkata hallituksen sivutoimiseksi talouspoliittiseksi neuvonantajaksi vaikkapa n. 50 000 euron kuukausipalkalla. Pääasia olisi, ettei filosofi Pekka Himanen enää saisi toimeksiantoja Suomen hallitukselta; filosofiassa ei muuten jaeta Nobelin palkintoa. Dynamiitin keksinyt Alfred Nobel ei maininnut testamentissaan filosofiaa, ei muuten taloustiedettäkään. Taloustieteen Nobel -palkinnon virallinen nimi on Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.
11. Bengt Holmström nimi oli meillä vahvasti esillä syksyllä 2003, jolloin valittiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran yliasiamies vuosiksi 2004-2010. Vastakkain olivat tuolloin kuuluisan MIT-yliopiston huippututkija Holmström ja Suomen entinen pääministeri Esko Aho. Ja kuinka ollakaan, Holmströmin tieteelliset ansiot eivät painaneet valintaprosessissa mitään, sillä voiton vei Esko Aho! Valinnan suoritti Sitran hallintoneuvostona toimiva eduskunnan pankkivaltuusto, jonka päätös oli yksimielinen. Avainasemassa olivat päätöstä tehtäessä sosiaalidemokraatit, joiden asettuminen Ahon taakse ratkaisi pelin hänen hyväkseen. Esko Aho on entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, jonka edessä tuleva nobelisti sai siis väistyä.
7. Nobel -palkinnon julkistamisen jälkeen Bengt Holmström on tietenkin saanut runsaasti onnitteluja myös suomalaisilta poliitikoita presidentti Sauli Niinistöstä lähtien. Uutta nobelistia on kehuttu maasta taivaaseen. Mm. Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kuvailevat Holmströmiä avarakatseiseksi, avoimeksi ja sinnikkääksi tutkijaksi ja mieheksi, joka osaa ja rohkenee ajatella "boksin ulkopuolella". Tämä termi tulee englantilaisesta sanonnasta "thinking outside the box", joka tarkoittaa lähinnä luovaa ja vapaata tapaa ajatella ja ratkaista asioita.
8. Luova tutkija on siis eräällä tavalla toisinajattelija, joka ei anna vanhojen ajatustottumusten, tapojen tai ideologioiden häiritä ja kahlita tutkimusvapauttaan. Tällaista raikasta ajattelua kaivattaisiin myös Suomen vaikeassa taloustilanteessa, mutta kuten on nähty, sellaiselle ei ole juuri annettu arvoa myöskään Juha Sipilän hallituksessa.
9. Begt Holmström on viides henkilökohtaisen Nobelin saanut suomalainen. Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuudeen Nobelin vuonna 1939, ilmeisesti paljolti myötätunnon osoittamiseksi uhkaamassa olleen talvisodan takia. Kemian Nobel-palkinto myönnettiin puolestaan sotien jälkeen 1945 professori A.I. Virtaselle; ehkä jotkut muistanevat AIV-rehun, jonka Virtanen kehitti. Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008. Mutta näiden lisäksi on vielä yksi ainakin puoliksi suomalainen nobelisti, joka usein unohdetaan. Hän on Ragnar Granit (1900-1991), joka sai lääketieteen Nobelin 1967. Granit syntyi Suomessa, tarkemmin sanottuna Riihimäen kauppalassa, jonne perustettiin 10-15 vuotta sitten kaupungin "oman nobelistin" kunniaksi Granitin aukio, ja teki Suomessa myös keskeiset tutkimuksensa. Granit muutti pysyvästi Ruotsiin 1940 ja vastaanotti Nobelin palkinnon ruotsalaisena.
10. Martti Ahtisaari kunnostautui myös Yhdysvalloissa eli tarkemmin sanottuna YK:n tehtävissä. Sieltä Mara kutsuttiin kisaamaan Suomen tasavallan presidentin virasta. Olisiko Bengt Holmströmillä käyttöä Suomen politiikassa? Juha Sipilän hallituksessa on avautumassa elinkeinoministerin salkku, sillä sen nykyistä haltijaa Olli Rehniä ollaan valitsemassa kovaa vahtia Suomen Pankikn johtajaksi. Olisi toki komeaa, jos nobelisti Begt Holmström suostuisi Suomen uudeksi elinkeinoministeriksi. Siinä tehtävässä hän saisi oivallisen tilaisuuden soveltaa oppejaan ja teorioitaan käytäntöön. Mutta tämä on tietenkin vain täysin epärealistista toiveajattelua. Holmströn kannattaisi mieluummin palkata hallituksen sivutoimiseksi talouspoliittiseksi neuvonantajaksi vaikkapa n. 50 000 euron kuukausipalkalla. Pääasia olisi, ettei filosofi Pekka Himanen enää saisi toimeksiantoja Suomen hallitukselta; filosofiassa ei muuten jaeta Nobelin palkintoa. Dynamiitin keksinyt Alfred Nobel ei maininnut testamentissaan filosofiaa, ei muuten taloustiedettäkään. Taloustieteen Nobel -palkinnon virallinen nimi on Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.
11. Bengt Holmström nimi oli meillä vahvasti esillä syksyllä 2003, jolloin valittiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran yliasiamies vuosiksi 2004-2010. Vastakkain olivat tuolloin kuuluisan MIT-yliopiston huippututkija Holmström ja Suomen entinen pääministeri Esko Aho. Ja kuinka ollakaan, Holmströmin tieteelliset ansiot eivät painaneet valintaprosessissa mitään, sillä voiton vei Esko Aho! Valinnan suoritti Sitran hallintoneuvostona toimiva eduskunnan pankkivaltuusto, jonka päätös oli yksimielinen. Avainasemassa olivat päätöstä tehtäessä sosiaalidemokraatit, joiden asettuminen Ahon taakse ratkaisi pelin hänen hyväkseen. Esko Aho on entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, jonka edessä tuleva nobelisti sai siis väistyä.
