1048. Kasvojen peittely oikeudessa

                                               Mielensäpahoittaja oikeudessa…

1. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa Joensuusssa käydään parhaillaan aika merkillisiä käräjiä. Tarkoitan ns. hukuttamissurmia, joista syytetään 51- vuotias kontiolaismiestä. Hänelle vaaditaan rangaistusta vuosien 2007-2014 välillä veneonnettomuuuksien yhteydessä tehdyistä kolmesta taposta ja viidestä tapon yrityksestä. Kaikki kyseissä onnettomuuksissa  menehtyneet ja uhreiksi joutuneet henkilöt olivat tapahtuma-aikoina olleet syytetyn vieraina hänen Viinijärven rannalla sijaitsevalla kesämökillä. Tekotapa oli syytteen mukaan sellainen, että syytetty vei humalatuneet vieraansa souturetkelle, kaatoi veneen ja ui itse maihin. 

2. Tarkoitukseni ei ole nyt syventyä ko. oikeusjuttuun, josta saadaan käräjäoikeuden ratkaisu kukauden tai parin kuluttua. Totean vain, että syytetyn vastaaminen oikeudessa vapaalta jalalta - hän ei siis ole tutkintavanki - on herättänyt ihmetystä. Vastaaja syytetään siis mm. kolmesta murhasta ja esimerkiksi jotkut todistajat ovat kuvailleet hänen käytöstään pelottavaksi ja vaaralliseksi, mies on aiemmin tuomittu rangaistukseen useita kertoja noin 50 erilaisesta rikoksesta. Vangitseminen tuntuisi jo jutun laadun huomioon ottaen - kolme tappoa ja viisi tapon yritystä - varsin perustellulta ratkaisulta. Marraskuussa 2015, jolloin asian esitutkinta oli vielä käynnissä eikä syytettä ollut vielä nostettu, käräjäoikeus määräsikin miehen vangituksi. Itä-Suomen hovioikeus, jonne puolustus vei asian, kuitenkin katsoi tammikuussa, etteivät vangitsemisen edellytykset täyttyneet. Hovioikeuden puheenjohtajana toimineen tuomarin mukaan näyttö epäiltyä vastaan oli sen verran puutteellista, ettei ollut todennäköisiä syitä epäillä miehen syyllistyneen ko. rikoksiin.

3. Hukuttamissurmajutun käsittelyssä on herättänyt huomiota syytetyn tapa peittää kasvonsa tiukasti karvalakilla. Se, että syytetyt uutiskynnyksen ylittävissä oikeudenkäynneissä peittävät kasvonsa eri tavoin kuvaajilta, ei kyllä ole sinänsä mitenkään epätavallista, vaan kyse on yleisestä käytännöstä. Syytetyt eivät kuitenkaan istu koko käsittelyn ajan kasvot peitettyinä, vaan näin he tekevät ainoastaan istunnon alussa, jolloin valokuvaaminen oikeussalissa on oikeuden puheenjohtajan luvalla sallittua. Kuvaaminen on mahdollista vain muutaman minuutin ajan ennen varsinaisen käsittelyn aloittamista. Kun kuvaajat ovat poistuneet salista, syytetyt paljastavat yleensä aina kasvonsa käsittelyn ajaksi. Tämä on tärkeää jo siksi, että syytetyn vastapuolet ja oikeuden jäsenet näkevät syytetyn ja tunnistavat hänet. Tuomioistuimen arvovallan kannalta olisi sopimatonta, jos syytetty esiintyisi koko ajan ja jokaisessa istunnossa karvalakki tai muu päähine visusti päässä.

4. Hukuttamissurmajutussa syytetty ei lehtitietojen mukaan paljastanut kasvojaan ensimmäisessä käsittelyssä lainkaan, ts. hän piti karvalakin tiukasti kasvojensa edessä, vaikkei häntä enää kuvattukaan. Vasta jutun toisessa käsittelyssä syytetty suostui oikeuden puheenjohtajan maanittelujen jälkeen riisumaan hattunsa. Tämän jälkeen hän veti päähänsä tumman pipon, joka jätti kasvot näkyviin.

5. Kuten jo mainitsin, istuntokäsittelyn kuvaaminen on sallittua vain tuomioistuimen luvalla. Käytännössä oikeuden puheenjohtaja antaa kuvaajille luvan kuvata jutun asianosaisia muutaman minuutin verran ja sitten kuvaajat komennetaan ulos, koska kuvaaminen istunnon aikana häiritsisi prosessin kulkua. Vaikka asianosaisia,on luvallista kuvata, he saavat peittää kasvonsa kuvaamisen ajaksi eikä heitä voida velvoittaa paljastamaan kasvojaan. Tästä on muistamani mukaan olemassa Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös. Kannan tueksi voidaan viitata yksityisyyden suojaa koskeviin näköhtiin ja siihen, että syytetty saattaisi kokea kasvojen paljastamispakon lisärangaistukseksi.

6. Huppujen yms. peitteiden sallimista oikeuden istunnossa on usein ihmetelty. Asiasta on tehty ainakin yksi eduskuntakysely. Kansanedustaja Risto Kuisma (sd) nimittäin esitti vuonna 2010 oikeusministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen (KK 883/2010 vp.): 

Huppu päässä tai muuten kasvot peitettyinä esiintyminen oikeudessa on oikeuden halventamista. Oikeusistunnot ovat julkisia, ja on väärin, että siellä hyväksytään esiintyminen pää peitettynä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin nykykäytäntö esiintymisestä oikeudenistunnoissa kasvot peitettyinä perustuu ja
mitä hallitus aikoo tehdä asiantilan korjaamiseksi?

7. Oikeusministeri Tuija Brax pyöritteli vastauksessaan kovin tuttuja ja mitäänsanomattomia näkökohtia kuvaamisen sallimisesta oikeudessa - vaikka tästä Kuisman kysymyksessä ei ollutkaan kysymys - ja totesi sen jälkeen ykskantaan, että asian varsinaisen käsittelyn aikana asianosainen ei voi esiintyä oikeudessa kasvot peitettyinä tai muuten naamioituneena. Braxin mukaan hallitus pitää nykyistä käytäntöä hyväksyttävänä eikä aio ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Brax ei siis itse asiassa vastannut lainkaan siihen, mitä Kuisma kysyi, sillä hänen vastauksestaan ei ilmene, miksi syytettyjen sallitaan peittää kasvonsa kuvaamisen ajaksi. 

8.Toisaalta on tapauksia, joissa syytetyt myös laajaa ennakkojulkisuutta herättäneissä jutuissa esiintyvät oikeussalissa kuvattaessa ilman kasvo- tai päänsuojia. Näin tapahtui esimerkiksi viikko tai pari sitten Helsngin käräjäoikeudessa pidetyssä istunnossa, jossa käsiteltiin koulusurman valmistelua koskevan asiaa. Syytteen saanut nuori nainen esiintyi istunnossa ilman huppua.

9. Vaatekappaleista, joilla syytetyt haluavat peittää kasvonsa, löytyy mitä erilaisimpia variantteja. Kuka vetää päähänsä vanhan hiihtomyssyn, kuka samantyylisen karvareuhkan, jota Mielensäpahoittajakin käyttää, tai villapaidan taika -huivin, kuka taas tyynyliinan, käsipyyhkeen jne. Muutama vuosi sitten käsitellyssä sieppausjutussa syytetty saapui oikeussaliin kannatellen päänsä päällä isokokoista valkoista liinaa, jonka suojissa hän istui kuvaamisen ajan paikallaan. Erilaisilla kasvo- ja pääsuojilla voidaan viestittää katsojille syytetyn mielialoja.

10. Oikeusministeriö voisi toimiin yhtenäisen kasvo- ja pääsuojan kehittämiseksi, jota käytettäisiin oikeusastejärjestykseen katsomatta kaikissa tuomioistuimissa koko maassa. Asian valmistelu voitaisiin antaa erityiselle oikeussalietiketti -työryhmälle. Se voisi pohtia myös kyysmystä siitä, olisiko Suomessa syytä siirtyä käytäntöön, jossa tuomarit pukeutuisivat oikeudenkäynnissä erityiseen viittaan. Myös oikeudenkäyntejä seuraavan yleisön pukeutumiseen voisi olla aihettaa kiinnittää huomiota.

11. Todettakoon, että RL 17 luvun 13 a §:ssä on kriminalisoitu laiton naamioituminen yleisellä paikalla järjestettävissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa, jos naamioinnin tarkoituksena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta. Oikeussaliin saapunut yleisö tuskin saa naamioitua, vaikka tarkoitus ei olisikaan RL 17:13a:ssä mainitunlainen. Hyviin tapoihin kuuluu, että sisällä ei olla hattu tai lakki päässä, ja sama koskee analogisesti tulkiten myös naamaria.

12. Kolmisen vuotta sitten uutisoitiin Porissa sattuneesta tapauksesta, jossa oikeuden puheenjohtajana toiminut käräjätuomari kehotti käsittelyä seuraamaan tullutta miestä ottamaan pipon päästään. Mies totteli, mikä olikin järkevää, sillä muutoin tuomari olisi kenties saattanut katsoa miehen syyllistyneen OK 14 luvun 7 §:ssä mainittuun käsittelyn häiritsemiseen tai sopimattomaan käyttäytymiseen, josta voidaan tuomita maksamaan enintään 1 000 euron suuruinen järjestyssakko. 

13. Oikeussalietiketissä ja tuomioistuimen arvovallassa olisi Suomessa paljon parantamisen varaa. Asianajajat tai ns. lupalakimiehet esimerkiksi saattavat toisinaan jopa haistatella tuomarille tai todistajalle, eikä tuomari näytä olevan asiaa aina edes huomaavinaan. Tästä saatiin näyte muutama vuosi sitten Porvoon käräjäoikeuden Ruanda-oikeudenkäynnissä, jossa ruandalaisen syyttäjän piti huomauttaa asiasta ennen kuin käräjäoikeus heräsi nuhtelemaan huonosti käyttäytynyttä asianajajaa.

14. Suomi on Ruotsin kanssa ilmeisesti ainoa maa Euroopassa, jossa tuomarit, syyttäjät ja advokaatit eivät käytä istunnossa kaapua tai viittaa. Meillä ei ole olemassa tässä suhteessa pukeutumiskoodeja tms. sääntöjä tai edes suosituksia, mitä on pidettävä puutteena. Oikeussalietiketissä olisi myös tältä osin pyrittävä yhdenmukaiseen käytäntöön ja ryhdyttävä käyttämään ao, viittaa tai kaapua. Peruukin käyttöä ei kuitenkaan voida suositella.

15. Onko huppupäisenä esiintyminen sallittua muiden maiden tuomioistuimissa kuvaamisen aikana ja onko istuntosalisssa kuvaaminen istuntosalissa ylipäätään mahdollista ja soveliasta? Jos istuntosalissa ei saa kuvata, niin silloin ei ole myöskään syytä kasvojen peittämiseen. Tiettävästi useissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, kavaaminen on oikeussalissa kokonaan kiellettyä, eli tuomioistuin ei voi antaa siihen lupaa edes ennen varsinaisen oikeudenkäynnin alkua. Monissa maissa saadaan käyttää vain piirtäjiä, ei kuvaajia.

16. Ongelmaan näyttäisi olevan ilman lainsäädäntöä ainakin yksi helppo ratkaisu Jos kerran syytettyjen ja heidän huppujensa kuvaamista pidetään oikeudenkäynnin julkisuuden kannalta tärkeänä, niin tapahtukoon tämä erityisessä kuvaustilassa tai -huonessa, siis oikeussalin ulkopuolella, jos kuvaajat saavat asianosaisilta luvan kuvaamiseen. Sitä vastoin kameramiehiä ei laskettaisi kuvaamaan asianosaisia oikeussalin puolelle, ei edes ennen käsittelyn alkamista. Kuvaussessiot oikeussalissa ovat melkoista pelleilyä, kuten esimerkiksi Jari Aarniota vastaan ajetuissa jutuissa tapahtui. Se ei ole sopusoinnussa tuomioistuimen ja lainkäytön nauttiman arvovallan kanssa.