1. Vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi valittiin eilen Tamperella kansanedustaja Touko Aalto. Hän hakkasi äänestyksessä - vihreillä puheenjohtajan valinta perustuu hieman monimutkaiselta vaikuttavaan jäsenäänestykseen - selvästi toisena ennakkosuosikkina olleen kansanedustaja Emma Karin Espoosta.
2. Emma Kari oli vihreiden puolueliitin ja pääkaupunkiseudun ehdokas, mutta puolueen kenttäväki halusi johtajakseen Touko Aallon. Puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin vihreiden vasemmistosiipeen kuuluva Maria Ohisalo, köyhyystutkija Helsingistä.
3. Touko Aalto on 33-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Jyväskylästä. Hän on pitkä (193 cm), kokopartainen ja päälaeltaan kalju hujoppi, joka harrastaa pyöräilyä, mutta kiistää olevansa silti city-vihreä; miehen tukka on harventunut parissa vuodessa vauhdilla, katso kuvaa alla. Nuorena Aalto kertoo tulleensa, mitä muuta kuin koulukiusatuksi pituutensa ja laihuutensa takia. Koulutukseltaan Aalto on - tietenkin - yhteiskuntatieteen kandidaatti vuosimallia 2008. Hänen pääaineensa oli, tottakai, valtio-oppi.
4. Tämän vuoden kuntavaaleissa Touko Aalto nosti vihreät Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi. Puolueen kannatusluvuissa on Aallon mukaan silti vielä paljon petrattavaa. Tänään valintansa jälkeen pitämässään linjapuheessa Aalto suorastaan puhkui ja puhisi innosta. Hän lupasi, että "seuraavaksi tehdään vihreistä pääministeripuolue." Muille puolueille Aalto tarjosi, ei ainoastaan lämmintä kättä, vaan myös yhteistyötä - niinpä tietysti.
5. Vihreät on ollut gallup-kyselyissä hyvässä nousussa jo aika kaun. Ville Niinistön kuusi vuotta kestäneen puheenjohtajakauden päättyessä vihreiden kannatus on 14 prosenttia ja puolue hengittää kohta SDP:n niskaan. Perussuomalaiset ovat jääneet kannatusluvuissa kauaksi vihreistä. Aalto saa siis kaudelleen tavallaan lentävän lähdön, josta on hyvä ponnistaa. Aalto on kuitenkin sikäli polittinen broileri, että hän on toiminut koko ajan ja myös valmistumisensa jälkeen lähinnä vain poliittisissa järjestöissä ja vihreiden elimissä. Vuosina 2011-15 Aalto oli eduskunnassa kansanedustaja Jani Toivolan poliittisena sihteerinä.
6. Touko Aallon mielestä tämän vaalikauden tärkein muutos on sote-uudistus, joka pitää hänen mielestään toteuttaa, mutta ei nykyisessä eli Sipilän halituksen esittämässä muodossa. Maakuntien pitää saada verotusoikeus ja niiden määrä on Aallon mukan rajattava kahteentoista. Kokoomuksen vaatima ja ajama valinnanvapaus voidaan toteuttaa, mutta asteittain, Aalto toteaa. Eduskunnan täysistunnoissa Touko Aalto on esiintynyt jämäkästi eli "tolkun miehenä" ja häntä on luonnehdittu sanalla "aito", joten ei kai tässä auta muu kuin ottaa Aallon valinta ja linjapuhe vakavasti.
7. Aallon aikana vihreistä todennäköisesti tulee yleispuolue myös sikäli, että se saa nykyistä selvästi enemmän kannatusta myös maakunnista ja muista suuremmista kaupungeista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vihreiden ainoana pohjoissuomalaisena kansanedustajana oli aiemmin Erkki Susi-Pullianen, professori ja tutkija Oulusta.
8. Vihreät on valinnut jo aiemmin presidenttiehdokkaaakseen kansanedustaja Pekka Haaviston. Hän kisasi presidentin virasta myös vuonna 2012 selviytyen toiselle valintakierrokselle. Haavisto on ollut viime aikoina jokseenkin näkymätön. Hänelle ei ilmeisesti ole siunaantunut edes kunnon rauhanvälitystehtäviä. Paha takaisku Haavistolle oli varmaankin se, että noin kuukausi sitten Martti Ahtisaari ilmoitti, että CMI:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu, Ahtisaaren aloitteesta tietenkin, Alexander Stubb. Havisto olisi enemmän kuin mielellään halunnut tulla siihen valituksi.
9. Pekka Haavisto puhui Tampereen puoluekokouksessa tietenkin paljon maahanmuuttopolitiikasta ja selitti, että meillä on siinä suhteessa liikaa polarisaatiota ja ääripäitä. Haavisto otti tiukan linjan äärikansallismielisen ajattelun ja vihapuheen yleistymistä vastaan. Haavisto katsoi, että vihapuhe "pienentää Suomea" ja haavoittaa sitä. Haavisto arvosteli suomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sisäänpäin kääntyneeksi. Totta.
10. Tiedotusvälineiden mukaan Pekka Haavisto haastoi puheessaan kilpaehdokkaansa Sauli Niinistön, vaikkei edes maininnut tämän nimeä. Haavisto yritti painottaa, että Suomessa presidentillä on valtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi nimitysasioissa ja mielipidejohtajana. Vm. kysymyksen osalta Haavisto viittasi, tosin varovaisesti, siihen, ettei Suomessa ole tällä hetkellä ylintä laillisuusvalvojaa, oikeuskansleria, koska virkaan nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti aloittaa uudessa virassaan vasta ensi vuoden alusta.
11. Haaviston olisi pitänyt tuoda selkeämmin esiin, että presidentti Sauli Niinistö puuttui arveluttavalla tavalla oikeuskanslerin nimitysmenettelyyn antaessaan ymmärtää, ettei hän kannata oikeusministeriön ja ilmeisesti myös koko hallituksen ykkösehdokkaan eli professori Veli-Pekka Viljasen nimittämistä, koska tämä on arvostellut joiltakin osin Niinistön presidenttinä pitämiä puheita. Sopimattomana Sauli Niinistön asiaan puuttumista voidaan pitää mm. siksi, että lain mukaan oikeuskanslerin tulee lain mukaan valvoa myös tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta.
12. Tässä yhtyeydessä voidaan todeta, että oikeuskanslerin sijaiseksi on nimitetty heinäkuun alusta vuoden loppuun apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale ja tämän sijaiseksi eli apulaisoikeuskansleriksi samaksi ajaksi OKa-viraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen. Hiekkataipale eläköityy viimeistään ensi vuoden lopussa, jolloin Kimmo Hakosella on luultavasti hyvät mahdollisuudet tulla nimitetyksi apulaisoikeuskanslerin vakinaiseen virkaan. Oka-virasto toimisi siinä tapauksessa kahden Lapin yliopistosta valmistuneen lakimiehen johtamana.
13. Pekka Haavisto arvosteli pehmeästi myös sitä, että perussuomalaisten puolueen hajottua vanhat ministerit jatkavat hallituksessa toistaiseksi ilman puoluetta ja puolueohjelmaa, ja ilman uutta hallitusneuvottelukierrosta. Tältäkin osin Haavistolta olisi edellyttänyt jykevämpää kannnaottoa. Nyt Sauli Niinistölle tarjouti tilaisuus vetää matto Haaviston kritiikin toteamalla, että no juu, toki hallituksen eroaminen ja uuden nimittäminen olisi sittenkin ollut parempi ratkaisu hallituskriisin selvittämiseksi.
14. Tämä on tietenkin selvää ketkuilua ja vastuun pakoilua Niinistöltä, sillä kuten nyt tiedämme, presidentillä oli koko ajan omat sorrmet tiukasti pelissä mukana. Hän löi alkutahdit Kultarannan telttakokouksessa Jussi Halla-ahon hallituskelvottomuuden toteamisasiassa ja uskotteli lausunnoillaan, että Halla-aholta ja Teuvo Hakkaraiselta sekä heidän johtavilta kannattajiltaan puuttuisi jopa johtavilta poliitikoilta vaadittava kansalaisluottamus.
15. Vihreiden puoluesihteerinä jatkaa Lasse Miettinen; katso kuva alla.
16. Pekka Haavisto toi Tampereelle näytille myös puolisonsa Anton Floresin, joka aikoo olla vaalikampanjassa tiviisti mukana. Tämä asettaa miesten mukaan haasteita myös suhteelle, koska kampanja tulee, niin kuin Haavisto selitti, myös "iholle". Antonin mukaan heille on päivittäin erityisen tärkeä yhteinen capuccino-hetki. No, entäs sitten illalla, millaisia hetkiä se mahtaakaan tuoda puolisoille tullessaan, voitaisiin kysyä. Toisessa lehdessä Pekka Haavisto lausui, ettei hän 20 vuotta sitten Kolumbian Bogotassa Antonin tavatessaan kertonut tälle aivan kaikkea.
17. Sillä tavalla! Presidentinvaalikamppanjastahan taitaakin tulla värikäs ja todella "paljastava"! Mitähän Sauli Niinistöllä mahtaisi olla heittää "peliin" Antonin vastapainoksi? Toki Sauli on varautunut kaikkeen edellisen kisan jälkeen. Jos Pekalla on Anton, niin Saulipa on hankkinut - Lennun! Toivokaamme nyt kuitenkin, ettei vaalikampanja tule niin pahasti Pekan iholle, että hän tulisi paljastaneeksi suhteestaan Antoniin aivan kaikkia (ja myös likaisia) yksityiskohtia!
Näin viehkolla tavalla vihreiden tulevat napamiehet Touko Aalto (vas) ja Lasse Miettinen tunnelmoivat jokin aika sitten vailla huolen häivää.
14 kommenttia:
Touon tutkinto on jäänyt kandidaattivaiheeseen, vaikka maisteriksi olisi päässyt pari vuotta lisää satsaamalla. Ei ole siis maisterisjätkä.
On armas mulle Aallon tie... vähän aikaa. Pian jyväskyläläisillekin valkeaa totuus, kun autotiet muutetaan pyöräteiksi ja kävelykaduiksi kustannuksista piittaamatta.
Ei kai nyt sentään, hyvä peruspenseä anonyymi!
Vihreiden politiikan ydinongelma on se, että raha on rajallinen. Haavisto syytäisi rahaa ensisijaisesti kehitysyhteistyöhön ja maahanmuuttajille. Milloin puolue on ollut huolissaan esim. vanhuksista, joiden määrä on rajussa kasvussa?
Milloin joku puolue ylimalkaan olisi kerrankin tehnyt jotain vanhusten hyväksi?
Ei näihin homopuppeleihin tahdo millään tottua. Kylmänväreet tahtovat mennä pitkin selkää.
Ketä tässä oikein voi äänestää presidentinvaaleissa? Pekka on out kuten Saulikin ja Matti.
Entäs Merja Kyllönen? Tämä tytteli on ainakin päättäväinen ja ilmeisesti ei ole takonut lättysillä?
Tämän kisan voittaa kyllä Lennu. Eikä tarvitse pelätä, että se riehaantuisi kisan tiimellyksessä niin, että joudutaan lähettämään ulkomaille sukuloimaan.
Itse voisin äänestää pressanvaaleissa ihan hyvin Merja Kyllöstä. Hän herätti huomiota ja jopa ihastusta jo heti ensimmäisellä eduskuntakaudellaan laukomalla täysistuntosalin takariviltä Kainuun murteella ja kuuluvalla äänellä perusteltuja ja usein myös huumorilla höystettyjä mielipiteitään.
Presidentinvaalit ovat henkilövaalit, ei niissä pidä tai kannata tuijottaa liiaksi ehdokkaan puoluekantaan. Merja Kyllönen hoiti ministerinpostinsakin hyvin ja pani Liikenneviraston pääjohtajan eroamaan virastaan. Lisää oppia hän on nyt saanut rutkasti EU-parlamentista.
Suomi tarvitsisi Kyllösen kaltaisen tomeran ja Justiina -tyyppisen naispressan, joka eroaa Tarja Halosesta selvästi edukseen. Jos Kyllönen olisi nyt presidentti, eivät Leuhka-Juha, Hymytön-Petteri ja Se siittä-Timppa olisi päässeet punomaan kavalia juoniaan Jussi halla-ahon päämenoksi ja toteuttamaan niitä sellaiselkka härskillä tavalla kuin nähtiin viime viikolla. Kyllönen olisi näyttänyt heille kaapin paikan ja viheltänyt arvottoman pelin ja vehkeilyn poikki heti alkuunsa.
Tänään aamulla TV:ssä Touko Aalto vetosi presidentti Niinistön viisaisiin sanoihin tehokkaasta katumisesta.
Touko Aallon vihreät eivät voi mennä perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen, kun se tehokas katuminen puuttuu.
Touko Aalto on höyhensarjan tasoa.
Liittyen kohtaan 13 Virolaiselle ja muille valtiosääntöoikeuden asintuntijoille kysymyksiä:
* Onko olemassa todellinen keisi kyseenalaistaa nykyisen hallituksen legitimiteetti? Esim. presidentti on nimittänyt aikanaan viime viikkoon asti hallinneen hallituksen (käsittäen KOK/KESK/PS puolueet), mutta nyt (puolue)osapuolia ovat KOK/KESK ja kokoelma mihinkään puolueeseen kuulumattomia kansanedustajia. Voiko siis hallitus "täydentää itseään" tällä tavalla, ilman että presidentti nimitysoikeudellaan sen vahvistaa?
* Hallituksen ja presidentin toiminnan juridista puolta valvoo oikeuskansleri. Onko "acting" oikeuskansleri antanut puollon tälle järjestelylle, eli kuitannut sen juridisen pätevyyden? Jos ei, niin olisiko pitänyt?
* Kuinka olennainen on Sipilän (ja presidentin) mainitsema seikka, että "oikeusoppineet" ovat lausuneet puollon tehdystä järjestelystä? Eikö tällainen puolto olisi pitänyt hakea oikeuskanslerilta ("acting")? Oikeusoppineitahan löytyy joka lähtöön ja tarvittaessa sopiva lausunto varmaan aina löytyy, joten mikä arvo tällä on?
* Onko näiden oikeusoppineiden lausunto paperilla? Luulisi, että pitäisi olla, jotta sillä olisi mitään merkitystä tai arvoa - tuskin tällaisia järjestelyjä voi rakentaa sen varaan, että pääministeri on vähän "jutskaillut" tutun juristin kanssa, vai voiko Suomessa todella rakentaa näin merkittävän keisin näin löperösti?
"Esim. presidentti on nimittänyt aikanaan viime viikkoon asti hallinneen hallituksen (käsittäen KOK/KESK/PS puolueet), mutta nyt (puolue)osapuolia ovat KOK/KESK ja kokoelma mihinkään puolueeseen kuulumattomia kansanedustajia. Voiko siis hallitus "täydentää itseään" tällä tavalla, ilman että presidentti nimitysoikeudellaan sen vahvistaa?"
Minun käsittääkseni puolueilla ei ole juridista roolia hallitusnimityksissä. Puolueet liittyvät vaaleihin, kun taas eduskuntaryhmät liittyvät eduskunnan toimintaan vaalien välillä. Tämä näkyy myös muun muussa siinä, että perustuslain nojalla säädetyissä laissa valtioneuvostosta tai eduskunnan työjärjestyksessä ei kummassakaan esiinny kertaakaan sanaa "puolue". Kaikissa kohdissa, joissa kansankielellä puhuttaisiin "puolueista" puhutaan jälkimmäisessä eduskuntaryhmistä, kun taas laissa valtioneuvostosta ei puhuta eduskuntaryhmistäkään.
Hesari arvostelee hallitusta oikeuslaitoksen itsenäisyyden sekä valtiollisen radio- ja tv-yhtiön sananvapauden kaventamisesta. Jotta ei luultaisi kyseessä olevan Suomen hallituksen, Hesari otsikoi pääkirjoituksensa sanaparilla "EU:n hevosvarkaat". Nyt pitäisi jonkun arvovaltaisen suun konahtaa.
Kyllöskä on hauska nainen mutta venäjämielinen. Suomussalmella teloitettiin muutama Kyllönen vihollisen avustamisesta talavisodan aikaan. Lieneekö joku heistä Merjan sukua?
Olipa kuvottava kuva vihreiden johtokaksikosta.
Merja Kyllönen ei toki ole "venäjämielinen" vaan kunnon sinivalkoinen suomalainen ja suomussalmelainen. Rustailee vapaa-aikanaan herkkiä runoja.
Merja-liike vauhtiin! Siinä olisi täti, joka panisi juhat, petterit ja timot ruotuun, eikä taivastelisi jälkikäteen, mitä on yksin aatellut.
Lähetä kommentti