1. Olen useassa blogikirjoituksessa puuttunut tasavallan presidentti Sauli Niinistön ilmiselvään ja alati vain kiihtyvään vaalikampanjaan, jota presidentti itse kiistää käyvänsä.
2. Sauli Niinistö kiertelee, kaartele ja venkoilee väittäessään, että eihän hän edes voisi kampanjoida, koska hän ei vielä tiedä, onko hän ehdokkaana koko vaaleissa. Niinistö siis uskottelee ihmisille, että hän vain hoitaa virkaansa, joka ei ole kampanjointia. Ja kansa uskoo tai on ainakin uskovinaan, mitä "maan isä" heille sanoo.
3. Tuollainen puhe ja venkoilu tasavallan presidentiltä on höpö höpöä ja luikuria. Esimerkiksi politiikan toimittajat tietävät varsin hyvin, millaista kaksinaamaista ja presidentille sopimatonta peliä Niinistö harrastaa, mutta he eivät ole halunneet tai rohjenneet puuttua asiaan.
4. Eilen lauantaina (16.9.) Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimituksen esimies Kalle Silfverberg teki kuitenkin tästä poikkeuksen kolumunissaan, joka oli HS:n verkossa varustettu otsikolla "Maan isä Niinistö tekee kampanjaa ja toivoo, ettei kukaan huomaisi sen olevan kampanja."
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005370117.html
5. Kalle Silfverbergin mukaan Sauli Niinistö yrittää saada mahdollisimman suuren huomion itselleen muistuttamatta lähestyvistä presidentinvaaleista. Kalle on oikeassa, sillä siitähän tässä venkoilussa on perimmältään kysymys.
6. Hesarin eilisessä printtilehdessä Silfverbergin kolumni oli saanut jostakin syystä toisen otsikon: "Niinistön kampanjasta puuttuvat vain ilmapallot". Nojoo, eihän tuokaan ole hassumpi otsikko, mutta mieleen hiipii väkisinkin ajatus, että olisiko joku HS:n päätoimittajista halunnut varustaa kolumnin alkuperäiseen verrattuna hieman varovaisemmalla otsakkeella.
7. Minusta Silfverbergin kolumnin alkuperäinen otsikko oli parempi. Selkokielellä ilmaistuna siitä ilmenee, millaista omituista venkoilua tämä "maan isä" itse asiassa harrastaa uskotellessaan ihmisille - eritoten äänestäjille - että hänen kampanjansa alkaisi "joskus loka-marraskuussa" ja toden teolla vasta itsenäisyyspäivän 6.12. jälkeen.
8. Istuvalta tasavallan presidentiltä - maan isästä puhuminen tuntuu tässä yhteydessä tympeältä ja jopa ällöttävältä - ei voisi mitenkään odottaa sellaista venkoilua, kiertelyä ja pikkupolitikointia, jota nyt olemme saaneet todistaa. Tasavallan presidentti on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja arvojohtaja, jolta on lupa edellyttää muun ohella avoimuutta, reiluutta ja suorapuheisuutta.
26 kommenttia:
Jo ajat sitten on huomattu, että Salella on täysi "rähinä" eli kampanjointi päällä! Miehen venkoilu ehdokkuusasiassa on myös ärsyttävä asia.
Hesari on osallistunut Niinistön kampanjointiin kiitettävällä tavalla.
Lehti julkaisee vähän väliä "kannatusmittauksia" Niinistön kansansuosiosta. Viimeksi eilen HS julkaisi teettämänsä gallup-kyselyn tulokset ja uhrasi asilale kolme sivua. Lehden pääkirjoitus asiasta oli toki maltillinen, mutta kyselyn tulosten selvittelyssä lehti viittasi kahdella sivullaan kahden tutkijan mielipiteisiin, joissa estoitta hehkutetaan Niinistön suosiota sanoilla "järkyttävä", "suorastaan murskaava" jne. Niinistön kampanjatoimisto kiittää lehteä!
Kalle Silfverbergin kolumni oli pirteä ja miellyttävä poikkeus HS:n yleisestä hehkutuslinjasta.
Ilkka "Ike" Kanervasta tuli eilen Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja, hän on istunut eduskunnassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 lähtien.
Kanervaa haatateltiin MTV:n iltauutisten jälkeen. Ilkassa on nyt ilmiselvää valtiomiesaineista. Hän on suoraselkäinen, reilu ja selväsanainen, ei kiertele, kaartele tai venkoile á la Sauli Niinistö.
Sanalla sanoen Ilkka Kanerva on alkanut yhä enemmän muistuttaa presidentin näköistä miestä. Siis sellaisen presidentin, jolta Suomelta olisi lupa odottaa. Ilkalla on toki oma ikävä menneisyytensä, mutta vanhemmiten hän näyttää löytäneen oman tyylinsä ja linjansa.
Seuraavien valtiopäivien tammikuussa 2018 alkaessa Ilkka Kanerva valitaan ilman muuta eduskunnan uudeksi puhemieheksi. Silloin tuolle näkyvälle postille saadaan pitkästä aikaa arvostusta nauttiva parlamentaarikko.
Kalle Silfverbergin kolumni on kyllä suora ja rehellinen.
Se, mitä soisin vielä tässäkin blogissa enem,än pohdittavan, miksi Niinistö venkoilee?
Tällä on hyvin pullat uunissa, joten miksi pitää? Samoin ihmetetyttää, miksi tälle on tärkeää tulla valituksi jo ensimmäisellä kierroksella. Hoitelisi hommansa ja kävisi rehdin kamppajan ja katsoisi mihin se riittää!
Olen itsekin ihmetellyt samaa! Saulin ei tarvitsisi itse asiassa tehdä minkäänlaista kampanjaa, vaan hän voisi rauhallisesti odottaa vaalin tulosta. Hänen ei tarvitsisi siis "pyrkiä niin pirusti", sillä hän pääsisi tavoitteeseensa muutenkin.
Miksi Niinistö venkoilee? Ilmisesti siksi, että hän on kaksinaamainen ja haluaa näytellä vaatimatonta ja ei-pyrkyriä. Hän yrittää esittää valtiomiestä, joka vain hoitaa tärkeää virkaansa "vääjämättömästi".
Todellisen pikkupolitikointia kuvaavan luonteensa Niinistö näytti, kun Matti Vanhanen hieman arvosteli häntä siitä, ettei Sauli heti torjunut Trumpin lausuntoa, jonka mukaan Suomi olisi jo tilannut uudet hävittäjät Boeingilta. Jos Niinistö oilsi ollut cool, hän ei olisi kiivastunut Vanhasen puheista, vaan olisi todennut rauhallisesti vain, että Trumpin "veto" tai heitto oli niin yllättävä, ettei hän heti ehtinyt sitä hämmästykseltään oikaista. Niinistö ei malttanut jättää asiaa vielä tähän, vaan ryhtyi jonkinlaiseen sanasotaan Vanhasen kanssa syyttämällä tätä siitä, että Vanhanen olisi (muka) valmis tilaamaan kyseiset hävittäjät Gripeniltä Ruotsista! Tässä Sauli osoitti todellisen ja hieman riidanhaluisen poliitikko-minänsä.
Saui Niinistö kampanjoi ja pyrkii "niin pirusti" siksi, että hän onnistuisi tulemaan valitukseksi jo heti ensimmäisellä äänestyskierroksella, joka pidetään 28.1.2018. Silloin hän voisi lyödä rintoihinsa ja väittää olevansa koko kansan presidentti.
Ilkka Kanerva on pysynyt kaikin puolin timmissä kunnossa.
Sitä se mm tarmokas puutarhan hoito teettää.
Selvyyden vuoksi:
Sauli Niinistöllä on toki oikeus käydä vaalikampanjaa, jos hän niin haluaa. Sitä ei voida estää, ainoastaan kummastella.
Mutta, ja mikä tärkeintä, Niinistön tulisi tällöin myöntää reilusti että a) hän on ehdokkaana, ja b) että hän on jo aloittanut kampanjansa, eikä c) väittää, että hän aloittaisi sen vasta joskus marraskuussa tai vasta 6.12. jälken.
En ymmärrä tätä kritiikkiä. Kyllä Niinistö on avoimesti kertonut olevansa ehdokkaana. Jos hän on ilmoittanut aloittavansa vaalikampanjan vasta myöhemmin, niin ei kai se sitä tarkoita, että hänen pitäisi istuvana presidenttinä jäädä neljän seinän sisään siihen saakka?
Okei, näyttää todella siltä, että anonyymi on ymmärtämätön!
Niinistö ei ole kertonut olevansa ehdokas, anonymin väite siitä on väärä. Päin vastoin hän on mm. n. kuukausi sitten haastattelussaan, jonka satuin näkemään telkkarista, sanonut, että eihän hän voi aloittaa vaalikampanjaa, koska hän ei ole vielä edes vaaliehdokaskaan. Niinistö sanoi päättävänsä ehdokkuudestaan vasta sitten, JOS hänen ehdokkuutesa saa riittävän määrän kannattajakortteja ihmisiltä; noita kortteja on nyt kerätty jo neljä kuukautta!
Tämä on esimerkki presidentin venkoilusta, kiertelystä ja kaartelusta.
Kukaan ei ole toki vaatinut eikä vaadi jatkossakaan presidenttiä pysyttelemään "neljän seinän sisällä"! Anonyymin näkemys on outo. Kuten edelliessä kommentissani sanoin, kukaan ei ole halunnut eikä halua estää Sauli Niinistöä kampanjoimasta, sitähän hän käytännössä jo tehnytkin monta kuukautta ja tulee tekemään jatkossakin vaalipäivään saakka. Väite siitä, että SN aloittaisi kampanjansa vasta joskus marraskususa tai 6.12. jälkeen, ei siten pidä lainkaan paikkaansa.
Valitettavasti viimeisin bloginne oli pettymys. Te kierrätte koko ajan saman asian ympärillä, syytätte Niinistöä venkoilusta ja annatte ymmärtää, että hän käyttää epäpuhtaita keinoja. Kyllä teidän juristina, vaikka ette tietääkseni tuomioistuimessa ole uraa tehneetkään, pitää se ymmärtää, ettei Niinistö sano olevansa ehdokas ennen kuin viimeinen kannattajakortti on laskettu ja viranomaiselle toimitettu. Juristi ottaa aina varman päälle, ja odottaa kunnes valitsijayhdistys on virallistanut keräyksen tuloksen, eikö?
Mitä kampanjointiin tulee, niin jokainen ehdokas käyttää niitä avuja ja resursseja, mitä sattuu olemaan. Tottakai istuva presidentti on etulyöntiasemassa, näin se ollut ennenkin. Hesarissa oli joku päivä sitten listaa jo sovituista ehdokkaiden vaalitilaisuuksista, joihin kutsu lähetetään. Lokakuun lopulla rumba alkaa, siinä on monenlaista tilaisuutta ihan kyllästymiseen asti kolmelle kuukaudelle. Uskon, että monille meille alkaa tulla jo tammikuussa korvista ulos presidenttipeli.
En lainkaan tarkoita, etteikö Niinistöä saa arvostella, siitä vaan sanansäilä heilumaan, mutta olisikohan jo aika mennä itse asiaan, siihen mitä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluu nyt ja lähivuosina?
Anonyymi: "Kyllä teidän juristina, vaikka ette tietääkseni tuomioistuimessa ole uraa tehneetkään…"
Niin, minähän en ole tehnyt uraa tuomoistuimissa eli ollut eri tuomioistuinten viroissa toistaiseksi kuin 20 vuotta. Lisäksi 25 vuotta yliopistossa plus 3-4 vuotta muissa lakimieshommissa.
Muuten minun pitää kyllä sanoa anonyymille, että hänen kommenttinsa oli pettymys. Minä on toki "kierrä" saman asian ympärillä, vaan sanon asiat suoraan ja halki niin kuin ne ovat ja vieläpä selkokielellä.
Hieman aiemmin toinen anonyymi moitiskeli minua siksi, etten ole ymmärtänyt, että Niinistö ON EHDOKAS. Vm. anonyymi sitä vastoin kritisoi minua sitä, etten ymmärrä, ettei Niinistö OLE EHdOKAS, eikä voisi ollakaan ennen kuin viimeinenkin kannattajakortti on laskettu ja viranomainen on vahvistanut "keräyksen" tuloksen.
Ota nyt tässä sitten näistä täysin eri mieltä olevista anonyymeistä selvää!
Tottahan toki Niinistö on de facto eli tosiasiallisesti ollut ehdokas koko ajan eli viimeistään silloin, kun hän toukokuussa Mäntyniemessä itse kertoi asettuvansa ehdokkaaksi, jos saa riittävästi tukea "esivaalissa" kannattajakorttien muodossa. Se, että Niinistö antaa muuta ymmärtää, on vain hänen ylimielinen tapansa venkoilla, kierrellä ja kaarrella ja puhutai ilmaista itseään mahdollisimman epäselvästi selvästä asiasta. Se on poliitikon retoriikkaa.
Niinistön kampanjointi on ollut hämmästyttävän aktiivista, intohimoista ja sitä kiihtyvämpää, mitä lähemmäksi vaaleja tullaan. Selvä osoitus Niinistön kampanjasta ja hänen nimissään käydystä kampanjoinnista on juuri edelllä mainittujen kannattajakorttien haaliminen ihmisiltä. Se on istuvalta presidentiltä melko räikeä elllen sanoisi suorastaan härski tapa kampanjoida, jota mm. Matti Vanhanen on hyvin perustein kritisoinut.
Vaalikampanjaa voidaan toki käydä monilla eri tavoilla, eli ehdokkaiden yhteiset vaalikeskustelut ja -väittelyt ovat vain yksi vaikkakin sinänsä merkittävä osa vaaltaistelua. Kuten toimittaja Kalle Silfverberg on blogikirjoituksessa mainitussa kolumnissaan osoittanut, Sauli Niinistöllä on ollut istuvana presidenttinä virassaan varsin helppo työ kampanjoida tulevia vaaleja silmällä pitäen. Niinistö on ollut hyvin aktiivinen myös niissä matkoissa, vierailuissa ja toimissa, jotka eivät välttämättä kuuluisi presidentin toimenkuvaan ainakaan siinä laajuudessa mitä Niinistö on niihin osallistunut. Tällaisia tilaisuuksia ovat esim. presidentin maakuntamatkat, joita Niinistö tekee tänä vuonna ennätysmäärän kaikkiin maakuntiin, jolloin hän käy 30-40 eri paikkakunnalla. Monenlaiset juhlat, tapahtumat ja "kissanristiäiset", joissa Niinistö ja Jenni Haukio ovat käyneet ahkerasti ja mielellään, ovat myös oiva tapa kerätä kansansuosiota. En ryhdy niitä tässä luettelemaan, kyllä ihmiset kykenevät ilman luettelointiakin panemaan merkille nuo "kaikenmaailman" happeningit ja Niinistön suuren innostuksen osallistua niihin ja käyttää niitä kampanjatarkituksessa hyväkseen.
Raimo Ilaskivi eilen US:n kommentissaan HS:n viimeisimmästä gallup-kyselystä:
"Gallup perustuu joitakin päiviä vanhaan aineistoon. Katselin televisiossa keskustelun Huhtasaari kontra kaksi poliittista toimittajaa, ja yllätyin. Ei ehkä niinkään paljon asiaa mutta vahvoja mielipiteitä, loistava ulosanti ja välillä tuntui, että Huhtasaari olisi pannut kokeneille toimittajille luun kurkuun. Jos tämä linja jatkuu ja media antaa Huntasaarelle vastaavia tilaisuuksia, en yllättyisi, jos "soinilaista retoriikkaa kaipaavat" muuttaisivat gallupkannatuksen kokonaan toisille lukemille."
Nonni, ilmankos tämä Sauli Niinistökään ei tunnu tuntevan minkäänlaista kiinnostusta presidenttiehdokkaiden välisiin vaalikeskusteluihin. Peijakas, hänhän voisi jäädä niissä Lauran varjoon!
Pyydän nöyrimmiten anteeksi blogin pitäjältä antamaani väärää kuvaa ammattiurastanne. Mistä lie muodostunut väärä kuva, että olisitte toiminut “vain” virkamiehenä ja yliopistotehtävissä. Olisi tietysti pitänyt googlata etukäteen. Pahoitteluni.
En tiedä oletteko twitterissä, en ainakaan löytänyt nimellänne, mutta siellä huomasin aivan pari päivää sitten, miten Laura Huhtasaari kiisti olevansa vielä ehdokas! Ja asiasta on tehty juttu myös ainakin Uuteen Suomeen, kas tässä: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/230411-laura-huhtasaari-galluptuloksesta-en-ole-viela-edes-ehdolla-sauli-niinisto-ollut-hyva#.Wb5dcDUBFko.twitter.
Ehdokkuuden kieltäminen tuntuu olevan tarttuvaa laatua, se käy selitykseksi erilaisiin tilanteisiin.
Anonyymi 17.9. kieltämättä antoi täysin "väärän todituksen" blogistin työurasta, mutta oli hänellä yksi hyvä ajatuskin: "olisikohan jo aika mennä itse asiaan, siihen mitä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluu nyt ja lähivuosina?"
Vaikka pidän Niinistön venkoilusta yhtä vähän kuin blogistikin, haluaisin tämän terävän kynän kärjen siirtyvän analysoimaan sitä - vaikkapa henkilö henkilöltä - mikä on Suomen tämänhetkinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema ja ennen kaikkea sitä, kuka kandidaateista kyvyiltään, kokemukseltaan ja persoonaltaan voisi parhaiten edistää Suomen kansallista etua. Se on presidentin ainoa tehtävä!
Tuossa arvioinissa vahvat mielipiteet hyvällä ulosannilla eivät välttämättä ole yksinomaan etu. Samoin minua epäilyttävät muut - Vanhasta lukuunottamatta - kakkoslinjan ehdokkaat.
Kahden viimeisimmän anonyymin kirjoitukset ovat kuin "yhdestä kynästä", joten luultavasti yksi ja sama henkilö on niiden takana.
Aikanaan tulee kyllä aika ryhtyä keskustelemaan maan ulko- ja turvallisuuspoliitikan roolista presidentinvaalien kannalta. Sitä ei tehdä tämä tämän blogin kommenttipalstalla, ei ainakaan tämän blogin, kun blogissa puidaan vasta "ehdokas-ehdokas" Sauli Niinistön kampanjaa yleiseltä kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on laaja käsite ja alue, joka ei tyhjenny tietenkään siihen, että presidentti tapa monia presidenttejä, valtionpäämiehiä, kuninkaallisia tai ulkolaisia ministreitä - apulais- ja varaministereistä nyt puhumattakaan! Tapaamisilla istuva presidentti pyrkii luomaan tietenkin mielikuvaa, että se on juuri hän, ja vain hän, joka pystyy keskustelemaan muiden maiden johtajien kanssa ja kykenee sen vuoksi ainoana henkilönä ko Suomessa vastaamaan maamme ulkopolitiikasta. Näinhän asia ei tietenkään ole. Sauli Niinistö on tavannut muiden maiden johtajia siksi, että hän on Suomen presidentti. Oli presidenttinä kuka tahansa, hän olisi pystynyt aivan samanlaiseen "suoritukseen".
Niinistön hypetys ja muiden ehdokkaiden - erityisesti Laura Huhtasaaren - painaminen ja ankara kritisointi on osa Niinistön vaalikampanjaa, johon hän saa "arvokasta" apua valtamedialta, lehdistöltä, tv- ja radiokanavilta ym. sivukaupalla tai tuntitolkulla.
Mitä Niinistö itse asiassa on tehnyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan eteen? Hän on keskustellut reilun puolen tunnin ajan Valkoisessa talossa Trumpin kanssa, tunnin tai pari Putinin kanssa Punkaharjulla ennen ooperaesitystä, jonkin aikaa Kiinan presidentti Xin kanssa Helsingissä, jonne Xi teki välilaskun matkallaan Yhdysvaltoihin, ja ehkä vajaan tunnin Japanin pääministeri Aben kanssa kun tämä teki välilaskun Helsinkin matkallaan Pariisista takaisin Japaniin. Siinä kaikki suurin piirtein. Onko näissä keskusteluissa ollut jotakin ihmeellistä ja upeaa? En usko, sillä ne ovat olleet aika tavallisia turinatuokioita, joissa maailmaa tai ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei ole kyetty muuttamaan tai "lujittamaan" minkään vertaa.
Näillä ja muilla vastaavilla tapaamisilla, joita Niinistöllä toki on ollut useita, on luotu tai syntynyt itsestään mielikuva, jonka mukaan Sauli Niinistö olisi jonkinlainen ihmemmies, johon pitäisi turvautua jatkossakin sillä pereusteella, ettei kukaan muu presidenttiehdokkaista pystyisi vastaavanlaisiin "suorituksiin". Tämä on harhaluulo. Ulko- ja turvallisuspolitiikka ei ole mitään rakettitiedettä, eikä Niinistö toki ole mikään ihmemies, vaan loppujen lopuksi aivan tavallinen pulliainen.
Minua ei kyllä epäilytä yhtään, jos presidentiksi valittaisiin kandidaateista joku muu kuin Sauli Niinistö. Kyllä hän pystyisi samaan mihin NIinistökin, ellei jopa parempaan. Presidenttti ei ole Suomessa suinkaan ainoa henkilö, joka Mäntyniemen yksinäisyydessä takkatulen äärellä, vain vaimo ja koira vierellään, sommittelisi Suomen ulko- ja turvalllisuuspoliittisen linja ja myös vastaisi siitä ypöyksin. Maassa on sentään UM, ulkoministeri, hallitus yleensä, pääministeri, eduskunta ja sen valiokunnat lukuisien asiantuntijoineen, ainakin 2-3 ulkopoliittisia instituuttia ja tutkimuslaitosta, jotka ovat pullollaan tutkijoita ja neuvonantajia. Suomessa on varmaan ainakin parisataa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan "vihkiytynyttä" pätevää virkamiestä, tutkijaa ja neuvonantajaa, joita presidentti voi milloin tahansa hyödyntää ulkopolitiikkaa "tehdessään".
"luultavasti yksi ja sama henkilö on niiden takana."
Voin vakuuttaa, ei ole.
Presidenttiehdokkaiden yhteisissä vaaikeskusteluissa tullaan vamasti keskustelemaan paljon myös Suomen ja EU:n harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta ja turvapaikkapolitiikasta.
Suomen turvallisuustilanne on selkeästi huonontunut. Meillä herättiin terrorin uhkaan oikeastaan vasta kuukausi sitten Turun puukotusten jälkeen. Tulijoiden paine Euroopan uloimmilla rajoilla on kova ja tulijat ovat pääosin islamilaisita maista. On syytä muistaa, että vihapuheeseen syyllistyvät myös maahanmuuttajat suomalaisia kohtaan, eivät vain suomalaiset maahanmuuttjia kohtaan, kuten meillä on jatkuvasti toitotettu.
Tästä asiasta Laura Huhtasaari katsoi aiheelliseksi muistuttaa eduskunnassa 7.9., mutta hän sai vastaansa koko poliittisen kermamme vihan ja suuttumuksen.
TV1;n pääuutislähetyksessä 8.9. käytettiin puolen tunnin ajasta reilut 15 minuuttia Laura Huhtasaaren noin puoleen minuutin pituisen puheenvuoron tuomitsemiseen. Asialla olivat pääministeri, valtiovarainministeri, sdp:n bossi Antti Rinne jne. - Ulkoministeri oli tietenkin - matkoilla.
Kannattaa lukea Lauta Huhtasaaren Suomen Uutisissa 7.9. oleva kannanotto asiasta. Hänen esille ottamistaan kysymykssitä tullaan vaalitaistelussa ehdokkaiden kesken keskustelemaan.
https://www.suomenuutiset.fi/huhtasaari-vihapuhesyytoksilla-halutaan-estaa-keskustelu-niista-ongelmista-jokainen-aikuinen-suomalainen-omin-silmin-nakee/
"...Sauli Niinistö olisi jonkinlainen ihmemmies..."
Ei Ninistö ole mikään ihmemies, mutta kylläkin pulliainen, joka on kunniallisesti jo hoitanut presidentin virkaa ja siinä yhteydessä tavannut blogistin mainitsemat suurvaltojen johtajat. Kyllä ulkopolitiikan asiantuntijat painottavat tuollaisten henkilökohtaisten suhteiden tärkeyttä, ei siitä ainakaan haittaa voi olla. Kyllä normaalissa rekrytoinnissakin tuollaiset meriitit painaisivat.
Yhtälailla on selvää, ettei presidentti yksin vastaa ulkopolitiikasta. Toisaalta hän ulkoministerin ja pääministerin ohella on yksi tärkeimmistä toimijoista, Venäjän suhteiden osalta EU:un keskittyvän kahden muun toimijan sijasta tärkein.
Persujen sisäpoliittinen simputus kiusaa minuakin, mutta siitä ei pääse mihinkään, että ulkopolitiikan osalta tämä on vähemmän pätevä kuin Niinistö ja myös kansainvälinen "sopivuuskin" epäilyttää.
Onhan "tämä" Ninistö toki hoitanut pressan virkaa "kunniallisesti", eikä presidentin tehtäviä ja asemaa toki voida aliarvioida.
Tätä en ole tehnytkään, mutta olen samalla yrittänyt sanoa, että presidentin ja yhden henkilön kokemusta ja ansioita ei tule myökään yliarvioida ja nosta tyyppiä jonkinlaiselle jalustalle ja asemaan, joilta multa ehdokkailta olisi "isänmaan edun nimissä" pääsy kielletty.
Kyllä muutkin ehdokaat pystyisivät hoitaman presidentin virkaa yhtä kunniallisesti ja luomaan hyvät suhteet naapurimaihin ja muuallekin. Esimerkiksi Viron presidentiksi valittiin reilu vuosi sitten nainen, joka tuli virkaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävästä - siis kokonaan politiikan ulkopuolelta - mutta on silti hoitanut presidentin virkaa oikein hyvin ja kunniallisesti. Venäjän suhteetkin hoituisivat muiltakin ehdokkailta oikein mallikkaasti, sillä kuten sanoin, neuvonantajia ja kokeneita ja päteviä UM:n virkamiehiä Suomessa kyllä riittää.
Eduskunta on sitä paitsi hyväksynyt Suomelle hallituksen valmisteleman ulkopoliittisen selonteon samoin kuin puolustuspoliittisen selonteon, joista presidentti ei tietenkään voi poiketa. Tasavallan presidentti ei suinkaan johda maan ulkopolitiikkaan yksin, vaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, säädetään perustuslaissa (93 §).
Kuka mahtaa olla anonyymin mainitsema "tämä", joka on hänen mukaansa ulkopolitiikan osalta vähemmän pätevä kuin Niinistö. Ilmeisesti Huhtasaari. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Niinistölläkään ollut kovin paljon ulkopoliittista kokemusta, kun hän aloitti vuonna 2012 presidentin viran hoidon. Hän ei ollut toiminut pääministerinä tai ulkoministerinä. Anonyymiä arveluttaa myös "tämän" kv. sopivuuskin. Sitten hänen pitää äänestää jotakuta muuta kuin "tätä"! Toki anonyymi on jo osoittanut, että hänelle Niinistön valinta on kaikki kaikessa ja elämää suurempi asia.
Turvallisuspoliitikkaan kuuluvat kiinteästi myös maahanmuutto- ja turvapaikkapoliitiikkaan koskevat kysymykset. Näistä keskustellaan - jos puheenjohtaja sallii - vilkkaasti myös presidenttiehdokkaiden välillä. Silloin toivottavasti selviää, mikä on kunkin ehdokkaan kanta ko. asioihin ja esimerkiksi rajatarkastuksiin, joita Huhtasaari on esittänyt lisättäväksi.
Saui Niinistön lausahdus, jonka mukaan "Suomi ei voi sulkea rajojaan sulkeutumatta itse", on kyllä aika typerä puheenvuoro. Rajatarkastusten lisääminen ei toki merkitse maan rajojen sulkemista.
Muistutettakoon myös siitä, että ehdokkaiden joukossa on myös "tuo" Matti Vanhanenkin, joka on toiminut seitsemän vuotta putkeen Suomen pääministerinä ja ollut siten johtamassa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa. Niinistö ei ole toiminut pääministerinä, joka joutuu nykyään hoitamaan ja vastaamaan paljon vaikeammista asioista kuin presidentti, jolle kuuluu "vain" ulkopoliittiika ilman EU-asioita.
"Jyrki Virolainen sanoi...
Onhan "tämä" Ninistö toki hoitanut pressan virkaa "kunniallisesti""
Ihan kaikki eivät liene samaa mieltä tuosta Niinistön kunniallisuudesta ja onhan blogistillakin lipsahtanut tulkinnanvaraiset merkit ko. kuvauksen liitteeksi.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709182200400882_pi.shtml
"- Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui radikaalilla tavalla yksittäisen puolueen henkilövalintoihin, Ruohonen-Lerner sanoo ihmetelleensä perussuomalaisten kesäkuun puoluekokouksessa."
Tuohon kesäkuussa persujen puoluekokouksen jälkeen esitettyyn teatteriin kun lisätään Sipilän piruetit ilmojen teillä ja n. 2 %:n kannatusta nauttivan ryhmän 5 ministeripaikkaa niin eipä demokratiasta kannattane enää edes puhua.
Lehmäkauppias Saulius Niin Anonymius
Niinistö on maailman valtias! Juhlii satavuotiasta Suomen milloin Ruotsissa/Tukholmassa ja nyt pari viikkoa Yhdysvalloissa / Washingtonissa. Milloin Suomessa? Suuruuden hulluus on vaarallinen tauti!
Jep!
Kun sanoin että Sale on hoitanut hommaa "kunniallisesti", tarkoitin yksinomaan hänen ulkopoliitikan hoitamistaan.
Niinistö on kuitenkin sekaantunut sisäpolitiikkaan vähemmän kunniallisesti tai suorastaan kunniattomasti, kuten anonyymi edellä on osoittanut Niinistön tapaa tuomita perussuomalaisten johtajanvaihdokset kesäkuun alussa ja suoralta kädeltä myös Halla-aho ja Teuvo Hakkarainen paatuneiksi rikollisiski, jotka eivät ole vieläkään osoittaneet "tehokasta katumusta". Se oli Niinistöltä paha virhe. Tapaus kerttoo myös siitä, että Niinistö oli Sipilän, Soinin ja Orpon kanssa samassa juonessa syrjäyttäessään Halla-ahon johtamat persut hallituksesta ja suojelemalla viittä sinistä eli jämä- tai ylijäämäministeriä hallituksessa. Todella paha virhe sekin, josta ko. herrat saavat kuulla kunniansa vielä kauan. Keskustan kannatus on jo romahtnut mm. tuon iljettävän manööverin seurauksena 16 prosenttiin.
Mm. nuo episodit kertovat, että "tämä Niinistö" on varsin tavallnen immeinen, joka on säilyttänyt myös pressana pikkupoliitikon otteensa ja tapansa. Samaa kertoi hänen kärhämänsä Matti Vanhasen kanssa koskien Valkoisen talon tiedotustilaisuutta. Vanha -Aatami se sieltä Salenkin pinnan alta paljastuu, vaikka miehen julkisivua on kuinka ja paljon yritetty kiillottaa ja putsata.
Niinistöllä ja Soinin Timpalla ynnä Jennillä on vielä monta kaupunkia ja metropolia käymättä juhlinnan merkeissä. Heidän ja Jennin pitää matkustaa jubiloimaan 100 vuotta vielä ainakin Brysseliin - siellähän asuu nyt tosi paljon suomalaisia - Lontooseen , Pariisiin, Madridiin, Berliiniin ja Roomaan. Niin, ja käymättä oovat ko. merkeissä myös Tokio ja Peking, ja miten olisi pikku matka Australiaan, eikös sielläkin ole aika paljon suomalaisia?
Ja kyllä se Putinkin vielä sieltä tulla tupsahtaa Heldinkiin Salen kutsusta juhlimaan - sanokaa minun sanoneeni!
Niinistö kampanjoikoon tai ei kampanjoikoon ihan rauhassa vaan, meidän perhe äänestää Lauraa. Ei olla vielä havaittu Laurassa venkoilua ja ollaanhan me samoilla aaltopituuksilla isänmaallisine ja suomalaisten etu ajavine ajatuksinemme.
Laura menee toiselle kierrokselle ja itse uskon jopa voittoon. Siinäpä olisi kaunis ja sanavalmis presidentti, joka varmasti huomataan maailmalla ja jota ei uunotetan vaikenemaan yllättävilläkään kommenteilla.
Kyseessä ei ole kauneuskilpailut. "Meidän perhe äänestää," luulee tuo sovinisti.
Lähetä kommentti