keskiviikko 25. toukokuuta 2011

432. Ulvilan murhajuttu: Anneli Auer vapaaksi tutkintavankeudesta

New Yorkin venäläis-turkkilainen klubisauna,
jonka jäseneksi Martti Ahtisaari tuli vuonna 1977.

1. Vaasan hovioikeus päätti tänään kolme viikkoa kestäneen pääkäsittelyn Ulvilan murhajutussa, jonka alioikeuskäsittelyä olen blogissa seurannut. Satakunnan käräjäoikeushan tuomitsi 12.11.2010 antamallaan tuomiolla Anneli Auerin miehensä murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Tuomio syntyi äänestyksen jälkeen 2-1 yhden käräjätuomarin hylätessä syytteen näyttämättömänä.

2. Olen kommentoinut käräjäoikeuden 23.6.2010 antamaa välituomiota, jolla Auerin syyllisyys todettiin jo ennen mielentilatutkimuksen määräämistä ja sen jälkeen annettua lopullista tuomiota, blogissa n:o 292/23.6.2010. En ollut mitenkään ihastunut käräjäoikeuden enemmistön perusteluihin, en teknisenä suorituksena enkä myöskään asiaperusteilla. Minusta näytti selvältä, että vähemmistöön jääneen tuomarin syytteen hylkäävä mielipide oli asiallisesti perustellumpi.

3. Hovioikeus ilmoitti tänään antavansa tuomionsa 1.7.2011. Hovioikeus päätti kuitenkin jo tänään vapauttaa Anneli Auerin tutkintavankeudesta, jossa tämä on ollut syksystä 2009 lähtien. Iltapäivälehdissä Auerin vapaaksi päästämistä on jo ehditty pitää "dramaattisena käänteenä" tai ainakin "yllätysvetona."

4. Mutta oliko päätöksessä mitään kovin yllättävää? Minusta ei ollut, sillä kuten hovioikeus lehtitietojen mukaan totesi, edellytyksiä Auerin vangittuna pitämiselle ei enää ollut. Hovioikeus on siis katsonut, ettei ole syytä epäillä, että Auer 1) pakenisi tai muuten karttaisi hänelle mahdollisesti tuomittavan rangaistuksen täytäntöönpanoa, tai 2) vaikeuttaisi rikoksen selvittämistä esimerkiksi todistusaineistoa hävittämällä tai muuttamalla (todistusaineistoa koskevaa ns. kolluusiovaaraa ei enää ole, koska oikeudenkäynti on nyt päättänyt), taikka 3) jatkaisi rikollista toimintaansa. Paon vaara olisi ollut käytännössä ainoa mahdollinen tutkintavankeuden jatkamisen peruste, mutta sitäkään ei siis hovioikeuden mukaan ollut ilmeisesti syytä epäillä.

5. Hovioikeuden tänään tekemä päätös laskea Auer vapaaksi ei kuitenkaan merkitse lopullista kannanottoa syyllisyyskysymykseen. Tuomio voi siis edelleen olla myös langettava. Mutta melkoinen yllätys olisi, jos hovioikeus päätyisi pysyttämään käräjäoikeuden langettaman elinkautisen rangaistustuomion murhasta. Jutun syyttäjä totesi tänään päätöksen kuultuaan, että hänen tiedossaan ei ole yhtään tapausta, jossa oikeus olisi katsonut tutkintavankeudesta ennen tuomion julistamista tai antamista vapaaksi päästetyn syytetyn syylliseksi. On siis syytä olettaa, että syytettä tukeva näyttö ei ole riittävä, vaan Auerin väitetystä syyllisyydestä jää varteenotettava epäily, jota ei ole kyetty sulkemaan pois.

6. Hovioikeus lienee joka tapauksessa katsonut, että Auerin pitäminen edelleen vangittuna olisi kohtuutonta muun muassa siksi, että pääkäsittelyn aloittaminen hovioikeudessa kesti todella kauan. Esimerkiksi niin sanotun hätäkeskusnauhoitteen tutkimiseksi esitutkinta käynnistettiin käräjäoikeuden tuomion jälkeen uudelleen ja se saatiin valmiiksi vasta kevättalvella. Puolustus suoritutti omia tutkimuksiaan asiassa jne.

7. Kuten olen jo aiemmin sanonut, Ulvilan murhajutussa kävi siis kuten monessa muussakin merkittävässä rikosasiassa, eli niin, että rikoksen esitutkinta jatkui vielä tuomioistuinkäsittelyn alettua ja vieläpä sen jälkeen, kun alioikeus on antanut jutussa tuomionsa. Tätä ei toki voida aina ehdottomasti välttää, mutta kun puheena oleva käytännöstä näyttää tulevan Suomessa vähänkin laajemmissa tai vaikeammissa jutuissa pysyvä, eivät asiat näytä olevan oikein rikosprosessista huolehtivien viranomaisten hanskassa. Tämän se sitten tekee kun syyttäjä ei johda esitutkintaa, vaan ainoastaan "seuraa" sitä - tai on seuraavinaan!

8. Vangittuna jo pitkään ollut syytetty joutui tässä tapauksessa joutunut odottamaan hovioikeuskäsittelyä aivan liian kauan. Hän joutui käräjäoikeudessa odottamaan käsittelyn päätyttyä vielä monta kuukautta mielentilatutkimusta, johon käräjäoikeus määräsi hänet, vaikka asianosaista kukaan ei edes vaatinut mielentilatutkimuksen suorittamista ja käräjäoikeus itsekin arvioi tuomiossaan, että syytetty oli osoittanut erityistä harkintakykyä ja mielenmalttia.

9. Mahdollisesti tuomioistuimissa ja tutkintaviranomaisissa on virkamiesmäisen lakonisesti arveltu, että kun syytetty on kerran tuomittu elinkautiseen murhasta, niin mikäpä kiire tässä (enää) olisi! Syytetyn puolustus vaati vielä käräjäoikeuden tuomion jälkeen hovioikeudessa syytetyn laskemista tutkintavankeudesta vapaalle jalalle odottamaan hovioikeuden pääkäsittelyä. Syytetyn pitäminen kuukausikaupalla tutkintavankeudessa viranomaisten ja tuomioistuinten kohtuuttomasti pitkittyneen käsittelyn takia ei ole oikein sopusoinnussa syyttömyysolettaman kanssa. Hovioikeus ei kuitenkaan suostunut puolustuksen pyyntöön ja lätkäisi pääkäsittelyn aloittamisajan neljän kuukauden päähän eli toukokuun alkuun.

10. Kävipä Ulvilan jutussa miten tahansa, niin yksi asia näyttää jo nyt varmalta: Syytetyllä on oikeus saada valtiolta hyvitystä kohtuuttomasti viivästyneen oikeuskäsittelyn takia. Ilmeisesti niin sanottu hyvityslaki on johtanut käytännössä monessa muussakin tapauksessa siihen, ettei oikeudenkäynneissä tavoitella nykyisin enää juuri minkäänlaista joutuisuutta. Tendenssinä tuntuu olevan: "Hakekoot sitten prosessin pitkittymisen takia korvausta valtiolta."

11. Hyvityslaki säädettiin oikeusministeri Tuija Braxin johdolla, koska haluttiin, ettei Suomesta enää valitettaisi oikeudenkäyntien kohtuuttomasta pitkittämisestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jolta Suomi on saanut jo toista sataa langettavaa tuomiota tai siihen verrattavaa ratkaisua kohtuuttoman pitkistä käsittelyajoista. Hyvityslailla haluttiin korjata Suomen pahasti kolhiintunutta mainetta ihmisoikeuksia kunnioittavana valtiona. Toisaalta ei ole tehty mitään toimenpiteitä, joilla oikeudenkäyntien kestoa olisi saatu lyhennetyksi. Epäkohdat on vain työnnetty hyvityslain muodossa maton alle eli kansainvälisen kontrollin ulkopuolelle.

tiistai 17. toukokuuta 2011

4 30. Kiekkokultaa tuli, perkele!

New Yorkissa tutustumiskohteisiin kuului vanhin yhä toiminnassa oleva irlantilainen pubi eli v. 1854 perustettu McSorley´s Manhattanilla. Naisille pääsy pubiin sallittiin vasta 1970-luvulla, oman toiletin naiset saivat 1980-luvulla. - Suosittelen!

Täällä sateisessa New Yorkissa on juhlittu - toki vain härmäläisissä porukoissa - Leijonien uskomatonta kiekkokultaa. Täkäläisillä tv-kavavilla ei ole ollut mitään mainintaa siitä, kuka siellä Bratislawassa voitti, eikä koko kisoja ole noteerattu mitenkään.

On ainoastaan yksi poikkeus ja se on Mikael Granlundin ilmaveivimaali, jota näytettiin täällä parin päivän ajan urheilukanavilla uudelleen ja uudelleen. Vime viikon sportin Top 10:ssä Granlundin maali valittiin sijalle kolme, kaikki muut kympin sakkiin päässeet saavutukset käsittelivät joko baseballia, amerikkalaista futista tai NBA:n korisotteluja!

Ruotsalaisten tuntoja kuvasi hyvin heti ottelun jälkeen Aftonbladetin nettiotsikko:

Teurastus, nöyryytys ja PERKELE!

Kauppatorin juhlintaa on täällä seurattu netin välityksellä. Pasi Nurmisen kotinpaluu on huomioitu ja kotkan "laskeutumista" on "ihasteltu" porukalla!

Kukkahattutätien ja muiden nirppanokkien pelaajiemme juhlintaa kohtaan osoittamaa paheksuntaa on seurattu huvittuneina. Kyllähän tuollaista voittoa pitää juhlia sillä tavalla kuin suomalaiset yleensä tekevät; siis viinan voimalla.

IFM:n pääjohtaja Strauss-Kahnin pidätystä ja tutkintavenkeuteen passittamista seurataan täällä tv-kanavilla herkeämättä tunnista ja päivästä toiseen.

torstai 12. toukokuuta 2011

429. Lehmät lepikossa eli kuinka Soini persut hallituspelissä metsään jytkäytti


1. Eilen saavutettiin reilun viikon kestäneen venkoilun ja polittisen näytelmän jälkeen vihdoin sopu niistä Portugali-tukipaketin ja EU:n väliaikaisen ja pysyvän rahoitusvälinemekanismin asioista, jotka Suomi tulee ainakin muodollisesti asettamaan tukensa ehdoiksi. Poliittisesta umpisolmusta puhuttiin, mutta se aukeni lopulta yllättävän tai suorastaan naurettavan helposti. Pakettiin kuuluvat seuraavat asiat:

2. Portugalin tukipaketin "tiukennus":

- Portugalin käynnistettävä neuvottelut yksityisten lainanantajiensa pysymiseksi maassa.
- Portugalin myytävä omaisuuttaan.

3. Väliaikainen Euroopan rahoitusväline ERVV:

- Suomi harkitsee jatkossa tukea vain jos sitä hakenut maa antaa Suomelle vakuudet takausosuudelle.
- Suomi edellyttää kattavampaa velkakestävyyden arviointia.
- Lainamuotoisen tuen yhteydessä pääomitettavien pankkien omistajien ja sijoittajien kannettava vastuunsa.
- Tuen oltava avointa, läpinäkyvää ja vastikkeellista.

4. Pysyvä Euroopan vakausmekanismi EVM:

- Hyväksyttävä velkajärjestelyä edesauttavat yhteistoimintalausekkeet.
- Lainoilla oltava ensisijainen asema yksityisen sektorin lainoihin.
- Täytettävä muutkin Suomen aiempien kantojen mukaisen pankkien ja sijoittajien vastuun yksityiskohdat.
- Ei euromaiden yhteisvastuuta.

5. Neljäntenä osana kokoomuksen ja demareiden sopimaan pakettiin kuuluu toivomus pankkiverosta.

6. Portugali-pakettiin, josta on määrä päättää euromaissa ensiksi, kuuluu siis ainoastaan kaksi ehtoa, joista Katainen neuvottelee ensi viikon alussa euroalueen valtiovarainministereiden kanssa. Eero Heinäluoma tosin esitti eilen A-plussassa, että myös ERVV:n kohdalle merkityt ehdot koskisivat Portugalille myönnettävää tukea. Kimmo Sasi oli sen sijaan toista mieltä ja hän lienee oikeassa.

7. Kuten jo edellisen blogijutun yhteydessä totesin, Portugalin tukea koskevat ehdot ovat luonteeltaan lähinnä kosmeettisia ja niistä sitä paitsi sisältyy mainintoja jo EU:n piirissä viikko sitten julki tulleeseen apupakettiin. Tältä osin kyse ei siis ole mistään "kovista ehdoista" vaikka Heinäluoma yritti eilen muuta kovasti toitottaa.

8. Tämä "Suomen paketti" menee kirkkaasti läpi huomenna suuren valiokunnan äänestyksessä, sillä nyt myös keskusta ja vihreät ovat ilmoittaneet kannattavansa mainittuja ehtoja, samoin tekevät Rkp ja todennäköisesti myös kristilliset. Vastaan haraavat vain vasemmistoliitto ja persut.

9. Persut on ehtinyt sanoa Timo Soinin suulla kuuluisat kolme "eitään" eli kielteisen kantansa a) Portugali-paketille, b) ERVV:lle että c) EVM:lle. Soini eurovastaiselle kannalle on mustaa valkoisella ja vieläpä oikein kv. foorumilla nimittäin Soini Wall Street Journalissa julkaiseman artikkelin muodossa.

10. Kataisen ja Urpilaisen sopiman paperin mukaan ”uusi muodostettava hallitus sitoutuu viemään nämä neljä kokonaisuutta eteenpäin eduskunnassa ja muissa tarvittavissa päätöksentekoelimissä”. Kyse on siis kokonaisuutta koskevasta linjauksesta, joka suhtautuu eurotukiin entistä tiukemmin, mutta silti hyväksyvästi. Perussuomalaiset taas on sanonut ehdottoman ein kaikille Euroopan tukipaketeille ja -järjestelmille.

11. Katainen roikottaa vielä muodollisesti persuja hallitustunnusteluissa, ehkä myös hallitusneuvottelujen alussa, mutta selvää pitäisi olla, että persut jäävät EU:n ja euron vastaisine kantoineen hallituksen ulkopuolelle. Persut ei ole eurooppalainen puolue eikä kotimaan politiikassa yhteistyökykyinen puolue, tämä on nyt nähty. Olisi vallan outoa, että hallituksessa olisi puolue, joka äänestäisi mainitussa kohdin epäluottamusta hallitukselle. Tyhjän äänestäminen ei taida nyt riittää.

12. Kyse on nyt vain siitä, että Katainen toivoo Soinin ja persujen tekevät itse omat johtopäätöksensä jättäytymisestä hallituksen ulkopuolelle, jottei hänen tarvitsisi sitä heille sanoa. Soini ja persut saisivat liiaksi marttyyriyttä, jos Katainen komentaisi heidät ulos hallitusneuvotteluista.

13. Teoriassa on vielä mahdollista, että persut suorittaisivat sen paljon puhutun takinkääntönsä vasta nyt eli siis viime tipassa. Tämä vaatisi jo kolme kertaa tapahtuvan 360 asteen takinkäännön eli kerran jokaisen "ei":n osalta. Nähtäisiinkö tämä ihme sittenkin?

14. Persujen varapuheenjohtaja Pentti Oinonen (Perus-Pena) laukaisi aamulla tv:ssä hauskan vertauksen persujen tilanteessa hallitusneuvottelujen alla: Me odotellaan Kataisen viestiä kuin "lehmät lepikossa sadetta." Persut siis ennakoivat, että hallituskysymyksessä tulee kohta kylmää vettä niskaan ja oikein kunnolla!

15. Uuteen hallitukseen tulevat kokoomuksen ja demareiden apupuolueiksi rkp ja kd sekä luultavasti vielä vihreät.

PS 1
Kohta yllä olevien rivien kirjoittamisen jälkeen Timo Soini marssi tiedotustilaisuuteen ja kertoi lyövänsä hanskat tiskiin: persut ei lähde mukaan edes Kataisen ja Urpilaisen tarjoamiin hallitusneuvotteluihin! Täysin odotettu ratkaisu ja osoitus siitä, että persut ei todellakaan ole yhteistyöhaluinen puolue.

PS 2
Katainen ilmoitti iltapäivällä, mikä on hänen ehdotuksensa ja valintansa hallituksen kokoonpanoksi, jonka ohjelmasta nyt lähdetään neuvottelemaan: kokoomus, sdp, rkp, vihreät ja kd. No niin, sehän on täysin sama koalitio, jota yllä jo itse veikkasin. Jetsulleen!

tiistai 10. toukokuuta 2011

428. Tyhjänäänestäjät

Blogikirja on nyt ilmestynyt

1. Sanonta "mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjännaurajasta" kuuluu vanhan kansan viisauksiin. Tunnetaan myös sanonta "mies se tulloo paskahoustahi, vaan ei tyhjännaurajasta."

2. Politiikan yhteydessä ei juuri puhuta tyhjän nauramisesta; eri asia on, että politiikka vaikuttaa joskus - varsinkin vaalien alla ja umpikujamaisten hallitustunnustelelujen aikana - aika naurettavalta. Politiikanteossa sen sijaan tunnetaan ilmiö nimeltä "tyhjää äänestäminen". Eduskunnan koneäänestykseen sisältyy neljä eri vaihtoehtoa: "jaa", "ei" "tyhjää" ja "poissa". Poissaolevat edustajat kone rekisteröi itse, mutta nappia "tyhjää" kansanedustaja joutuu painamaan itse siinä missä jaa ja ei -nappiakin.

3. Vaaleissa eli esimerkiksi puhemiehen vaalissa tyhjät äänestysliput sen sijaan hylätään. Sama kohtalo on lipuilla, joihin kirjoitetut nimet henkiöistä eivät joko ole eduskunnan jäseniä tai ovat tekaistuja. Hylättyjen äänien kategoriaan kuuluvat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuten Zysse, Penis, Aku Ankka, 007, Herra Huu jne.

4. Myöskään eduskunta- tai kunnallisvaaleissa ei voida äänestää hyväksytysti tyhjää. Tyhjää äänestämällä ihmiset saattavat ilmaista, että kukaan ehdokkaista ei heidän mielestään täytä äänestäjän asettamia vaatimuksia. Tyhjääkin äänestämällä halutaan kuitenkin samalla kertoa, että yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat.

5. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tuomioistuimissa joudutaan myös silloin tällöin äänestämään, jos kollegiaalisen oikeuden jäsenet ovat jostakin kysymyksestä eri mieltä keskenään. Lain mukaan (OK 23 luku ja ROL 10 luku) tuomioistuimen jäsenen on lausuttava jokaisesta ratkaistavasta kysymyksestä. Näin ollen tyhjää äänestäminen ei ole tuomioistuimessa sallittua, vaikka jäsenillä ei olisikaan varmaa mielipidettä jostakin asiasta tai kysymyksestä eli käsillä olisi tilanne "ei osaa sanoa."

6. Tilanteesta "ei selviä" käytetään juridiikassa vanhastaan termiä non liquet. Vanhassa roomalaisessa siviiliprosessissa voitiin päätyä langettavan (condemno) tai vapauttavan (absolvo) tuomion ohella myös tulokseen non liquet: "se ei ole selvää." Nykyisin tämä ei sen sijaan ole mahdollista. Vaikka tuomioistuimen tai oikeuden jonkun yksittäisen jäsenen tekisi epäselvässä jutuissa mieli lyödä hanskat tiskiin, näin ei kuitenkaan ole lupa menetellä. Tuomioistuinta velvoittaa ratkaisupakko; tämä kuuluu oikeussuojaan. Tuomioistuimen on annettava oikeusriitaan aina ratkaisu ja tuomiossa on mainittava, onko kanne/syyte hyväksytty tai hylätty ja miltä osin. Näin on tehtävä myös siinä tapauksessa, jolloin oikeuden jäsenellä ei ole täyttä selvyyttä, mitä jutussa on tapahtunut tai miten tapausta olisi juridisesti arvioitava. Näyttö- eli tosiasiakysymyksen osalta epäselvyys ratkaistaan tiettyjen useimmissa tapauksissa lakiin kirjoittamatta jääneiden todistustaakkasääntöjen mukaisesti, jolloin todistustaakka on joko kantajalla tai vastaajalla. Rikosjutussa todistustaakka on syyttäjällä.

7. Politiikassa tyhjän äänestäminen on joissakin tapauksessa kysymys juuri "ei osaa sanoa" -tilanteesta, jolloin poliitikko ei tiedä asiasta tarpeeksi eikä halua siksi ottaa ehdotonta kantaa puolesta tai vastaan. Toisinaan asia voi olla kansanedustajan tai kunnanvaltuutetun mielestä sen verran merkityksetön, että hän halua pidättäytyä lausumasta mielipidettään jaa eikä ei: kyseessä on siis EVVK-tilanne. Tyhjää äänestämällä poliitikko voi myös haluta vältellä vastuutaan ja vedota, jos tehty päätös osoittautuu myöhemmin huonoksi, siihen, että "minähän epäilin asiaa jo silloin, kun siitä aikanaan äänestettiin." Usein tyhjää äänestämisessä on kysymys puhtaasti puoluepoliittisesta tai henkilökohtaisesta taktikoinnista, jolloin poliitikko pidättäytyy äänestämästä spekuloiden sillä, mitä haitallisia seurauksia puolesta tai vastaan äänestämisestä saattaisi hänelle tai koko puolueelle myöhemmin jossakin muussa yhteydessä ja "isommassa asiassa" olla.

8. Taktisista syistä tapahtuvasta tyhjää äänestämisestä on esimerkkejä vaikka minkä verran. Mutta ei mennä nyt lähemmin niihin, vaan todetaan, että parhaillaan meneillään olevissa hallitustunnusteluissa ja erityisesti niin sanottua Portugalin-tukipakettia koskevan kysymyksen ratkaisussa on ehditty väläytellä mahdollisuutta äänestää tyhjää.

9. Eduskunnan suuri valiokunta kokoontuu huomenna keskiviikkona käsittelemään Portugali-paketin hyväksymistä ja sille mahdollisesti - ja todennäköisesti - Suomen puolesta asetettavia neuvotteluehtoja. Asiaa on jo valmisteltu reilu viikko hallitustunnustelija Jyrki Kataisen asettamassa ja Kimmo Sasin johtamassa kaikkien puolueiden työryhmässä, josta keskustan edustaja Mauri Pekkarinen jättäytyi pois viime viikon lopulla. Työryhmän kannan perusteella VVM:n virkamiehet laativat ehdotuksen, jota käsitellään vielä toimitusministeriönä istuvan Mari Kiviniemen hallituksen ministerivaliokunnassa. Hallituksen/ministerivaliokunnan esityksen pohjalta suuri valiokunta päättää valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle annettavista evästyksistä eli niistä ehdoista, joilla Suomi on valmis hyväksymään sanotun paketin. On mahdollista, että suuri valiokunta päättää hylätä koko paketin. Katainen menee saamiensa neuvotteluvaltuuksin kanssa ensi viikon alkupuolella pidettävään EU-maiden valtiovarainministereiden kokoukseen, jossa paketin kohtalo on tarkoitus lopullisesti sinetöidä.

10. Pääministeri Kiviniemi ja muut EU-ministerivaliokuntaan kuluvat keskustan edustajat edustajat ovat ilmoittaneet joko äänestävänsä valiokunnan kokouksessa tyhjää tai jäävänsä pois koko kokouksesta, eli pääministerilläkin olisi kokouksen aikana "muita menoja." Tämä vaikuttaa hieman moraalittomalta tai vastuuttomalta siihen nähden, että ennen vaaleja Kiviniemi ajoi voimakkaasti kantaa, jonka mukaan Suomen tulisi hyväksyä Portugali-paketti pitäisi likipitäen sellaisenaan. Ilmeisesti keskusta esittää huomenna suuressa valiokunnassa omat näkemyksensä siitä, millä ehdoilla paketti olisi hyväksyttävissä.

11. Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet äänestävänsä suuressa valiokunnassa "ei". Timo Soinilla oli vaalien jälkeen ilmiselvästi haluja hyväksyä paketti, jotta persujen hallituspaikka ei olisi vaarantunut. Viime viikon lopulla Soini ilmeisesti pelästyi muiden persu-kansanedustajien jyrkkää ei-linjaa ja palasi kiltisti ruotuun. Persut ilmoittuvat myös kahdesta muusta ei-kannasta, eli puolue ei hyväksy myöskään väliaikaisen vakuusrahaston ehtojen muuttamista Suomen takausvastuuta kasvattavalla tavalla eikä liioin vuonna pysyvän vakuusrahastoa, jonka on määrä ottaa käyttöön vuonna 2013.

12. Demarit ovat ottaneet epäselvästä ja suorastaan umpikujamaisesta tilanteesta kaiken ilonirti. Demarit tietävät, että ilman heitä Katainen ei onnistu muodostamaan enemmistöhallitusta, joten he ovat puhuneet ja jankuttaneet puhumasta päästyäänkin "sijoittajavastuusta", joka tulisi ottaa osaksi Portugali-pakettia. Kaikki tosin tietävät, että sijoittajavastuuta ei ole mahdollista tällä aikataululla käytännössä hyväksyä, vaan kyse voi olla korkeintaan jonkinlaisesta periaateluontoisesta ponsilausumasta, joka otettaisiin sovitun paketin liitteeksi, mutta jota ei tässä vaiheessa toteutettaisi.

13. Ilmeistä on, että huomenna Eduskunnan suuri valiokunta ottaa äänestyksen jälkeen - ainoastaan persut ja luultavasti myös vasemmistoliitto äänestävät paketin hyväksymistä vastaan - periaatteessa myönteisen kannan Portugali-paketin hyväksymiseen. Samalla paketin hyväksymiselle asetetaan tiettyjä ehtoja, jotka valiokunta "toivoo" tulevan EU:n valtiovarainministereiden kokouksessa hyväksytyiksi. Kyse ei siis ole niin sanotuista reunaehdoista, jotka Suomi asettaisi ehdottomasti sopimuksen ja paketin hyväksymisen ehdoiksi. Saapa nähdä, tullaanko valiokunnassa näkemään tyhjää äänestämistä.

14. Portugali-paketti samoin kuin edellä mainitut kaksi muuta asiaa eli väliaikaisen vakuusrahaston kasvattaminen ja pysyvän vakuusrahaston hyväksyminen palaavat kuitenkin hallituksen tiedonannon muodossa Eduskuntaan sen jälkeen, kun nuo asiat on päätetty EU:n piirissä. Jos olen oikein ymmärtänyt, Portugalin tukipaketti ja väliaikaista vakuusrahastoa koskeva asia tulevat eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa ja pysyvää vakuusrahastoa koskeva kysymys syksyllä. Silloin Suomessa on luultavasti uusi hallitus jo koossa ja juuri sen antaman tiedonannon perusteella Eduskunta äänestää kyseisistä asioista.

15. Tällöin voidaan joutua näkemään tyhjää äänestämisiä enemmänkin. Jos persut ovat mukana Kataisen johtamassa hallituksessa, sille joudutaan ilmeisesti antamaan ja hallitusneuvottelujen aikana vapaus äänestää tiedonantoäänestyksessä tyhjää. Toinen vaihtoehto on, että persut suostuvat hallitukseen päästäkseen tekemään paljon puhutun takinkääntötempun eli he ilmoittavat kesäkuussa suostuvansa hyväksymään nuo kiistanalaiset asiat. Keskusta ja vihreät ovat ilmoittaneet, että ne ottavat kesäluussa ja syksyllä oppositiopuolueina myönteisen kanan mainittuihin kysymyksiin vain sillä edellytyksellä, että hallituspuolueet seisovat yksimielisesti tiedonannon ja esitystensä takana. Siten myös keskusta ja vihreät voivat äänestää tyhjää eli olla sillä tavoin tukematta epäyhtenäisen hallituksen politiikkaa.

16. Elämme siis politiikan suhteen aika mielenkiintoisia aikoja! Tämän se sitten teki, kun noita persuja piti vaaleissa äänestää parlamenttiin niin maan perusteellisesti! Kataisen ratkaisu erottaa Portugalin-tukipaketti hallituskysymyksistä vaikutti vielä viikko sitten näppärältä, mutta nyt asiassa samoin kuin hallitustunnusteluissa näyttää joudutun poliittisen taktikoinnin seurauksena umpikujaan. Jyrki Katainen on hävinnyt kokonaan julkisuudesta kulissien taakse. Hän on delegoinut vaikean Portugali-kysymyksen Kimmo Sasin hoidettavaksi; saisikohan Sasi vaivan palkaksi ministerisalkun Kataisen hallituksessa, jos sellainen syntyy?

17. Timo Soini sen sijaan esiintyy julkisuudessa ja jopa arvostetun Wall Street Journalin palstoilla jaellen neuvojaan ja uhkaavia ennusteitaan sinne tänne. Soini ajaa kiivaasti Kreikan ym. velkamaiden velkasaneerausta välittämättä yhtikäs mitään niistä ilmeisen vakavista seuraamuksista, joita yhtäkkisestä velkajärjestelyistä aivan ilmeisesti uhkaisi seurata rahoitusmarkkinoilla ja eri maiden taloudessa.

18. Toisaalta Timo Soinilla on hirmuinen hinku päästä hallitukseen. Luultavaa on, että Kataisella ja Soinilla on jo jonkinlainen alustava sopimus persujen mukaan pääsystä hallitukseen. Soini lievensi eilen persujen ilmastopoliittista ohjelmaa - sitä Putkosen kopioimaa - ikään kuin näyttönä sille, että persutkin on muka valmis tinkimään omista tavoitteistaan, velkamaiden kriisipakettia lukuun ottamatta. Persut ei kuitenkaan hyväksy nykyhallituksen ja eduskunnan hyväksymää ilmastopoliittista päästökauppajärjestelmää.

19. Mutta, mutta. Vaikuttaa hyvin lyhytnäköiseltä politiikalta ottaa hallitukseen mukaan puolue, joka ajaa selkeästi eurokielteistä linjaa vähän joka asiassa. Suomi on kuitenkin entistä sidotumpi EU:hun lainsäädännössä ja talouskysymyksissä. Vaikka sitä ei välttämättä kukaan haluaisi, niin kehitys näyttää kulkevan kuitenkin pikku hiljaa kohti EU:n liittovaltiota, ja tätä persut jyrkästi vastustaa. Miten hallituksessa voi olla yhtenä kolmesta suuresta puolueesta olla mukana puolue, joka e ole vain EU-kriittinen vaan selvästi EU-kielteinen? Katainen ottaa suuren riskin ottaessa persut mukaan hallitukseen. Luultavaa on, että hallitus, jossa persut olisi mukana, ei istu koko nelivuotiskautta.

20. Minusta keskustaa ja vihreitä on moitiskeltu hieman turhaan vastuun pakoilusta, kun ne ovat ilmoittaneet, etteivät välttämättä halua olla kaavaillun uuden hallituksen takuumiehinä Portugali-paketin hyväksymisessä, vaan tulevat tarkastelemaan asiaa suuressa valiokunnassa uudelleen ja kannattavansa kesäkuun tiedonantoäänestyksessä hallituksen linjaa vain sillä edellytyksellä, että hallitus seisoo yksimielisenä tiedonannon takana. Oppositiopuolueiden velvollisuutena ei ole toki pitää hallitusta pystyssä, jos hallituksen omat rivit tuntuvat rakoilevan.

21. Juuri äsken uutisoitiin, että Kimmo Sasin vetämän työryhmän työn anti jäi "tiedon levittämiseksi." Sasin työryhmä, joka etsi uuden eduskunnan yhteistä kantaa Portugalin tukemiseen, päätti työnsä tänään aamupäivällä. Ryhmä ei onnistunut tehtävässään eli eduskunnan yhteisen näkemyksen muotoilussa, vaan asia siirtyy eduskuntaryhmiin. Niistä valtaosa on koolla tänään iltapäivällä. Ryhmillä on mahdollisuus esittää omia vaatimuksiaan Suomen ehdoiksi Portugalin tuelle. Sasin työryhmää on luonnehdittu "opintopiiriksi."

22. No niin, tässäpä lukijoille monenlaista asiaa purtavaksi! Toivoin vilkasta keskustelua kommenttien muodossa. Voidaanko jollekin puolueelle - ja nimenomaan todennäköisesti tulevalle hallituspuolelle - antaa Euroopan velkamaiden kriisistä päätettäessä vapaat kädet äänestää tyhjää? Mitkä ovat ne puolueet ja perusteet, joiden varaan tuleva hallitus pitäisi muodostaa?

PS
Blogikirja (352 sivua) on nyt ilmestynyt. Kirjaan on koottu blogin "parhaita paloja" eli 45 tässä blogissa julkaistua juttua, jotka käsittelevät juridiikkaa ja oikeuspolitiikkaa; puoluepolitiikkaa käsitteleviä juttuja ei kirjaan sisälly. Kustantaja on Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta, mistä kirjaa voi myös tilata. Puhelinnumero on 040 4844 033.