1044. Bengt Holmströmille Nobel -palkinto

Ei tullut Suomelle kultaa Rion kisoista, mutta "Nobel-kultaa" kuitenkin saatiin

1. Taloustieteen Nobel -palkinto myönnettiin tänään 10.10. - Aleksis Kiven päivänä muuten - Harvardin yliopiston taloustieteen professorille Oliver Hartille ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) suomalaiselle professorille Bengt Holmströmille heidän sopimusteoriaa koskevista tutkimuksistaan. 

2. Bengt Holmströmiä, 67,  on veikkailtu jo kymmenkunta vuotta Nobel -palkinnon saajaksi. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu kaikissa merkittävimmissä taloustieteellisissä julkaisuissa. Yhdysvaltalainen MIT Bostonissa on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista. Siellä Holmström on ollut professorina jo vuodesta 1994 lähtien; tehtävässä ei ole eläkeikää.  

3. Taloustieteen Nobel -palkinnon myöntää Ruotsin keskuspankki, Riksbanken. Palkinnon suuruus on kahdeksan miljoonaa kruunua eli 880 000 euroa, jonka Holmström ja Hart siis jakavat. Palkinnon perusteluissaan Riksbanken toteaa, että  "nykyaikaiset taloudet pysyvät koossa lukemattomilla sopimuksilla. Uudet teoreettiset työkalut, jotka Hart ja Holmström ovat kehittäneet, ovat arvokkaita reaalimaailman sopimusten ja instituutioiden ymmärtämiseksi sekä mahdollisten sudenkuoppien havaitsemiseksi sopimusten suunnittelussa".

4. Holmström sanoi palkinnosta tiedon saatuaan, että hänen olonsa on hieman epätodellinen. Hän kertoo pohtineensa ja tutkineensa sopimusteoraa vuosikausia. Palkinto tuli hänelle yllätyksenä.

5. Helsingissä syntynyt Holmström valmistui kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1972. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen pari vuotta suunnittelijana A. Ahlströmin palveluksessa ja siirtyi tämän jälkeen stipendiaattina Stanfordin yliopistoon. Siellä Holmström väiteli tohtoriksi 1978. Hankenin apulaisprofessorina Holmström oli vuosina 1978-79. Hän on asunut yli puolet elämästäään USA:ssa ja toiminut siellä professorina ensin Northwestern Universityssä 1979-83 ja sen jälkeen kansantaloustieteen professorina Yalen yliopistossa (1983-1994). Akateemisen uransa lisäksi Holmströn on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, esimerkiksi Nokian (1992-2012), Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Aalto-yliopiston hallituksissa.

6. Suomen taloustilanteesta Bengt Holmström totesi viime maaliskuussa, ettei Suomessa oikein ymmärretä, miten heikossa kunnossa maamme talous on. Myöhemmin keväällä hän kuvaili Juha Sipilän hallituksen satojen miljoonien eurojen säästöpäätöstä yliopistojen opetuksesta ja koulutuksesta sanomalla, että se heijastaa "aika syvällistä älyllistä halveksuntaa yliopistomaailmaa kohtaan". Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä Holmström laati yhdessä Sixten Korkmanin ja Vesa Vihriälän kanssa hallitukselle alkusyksystä luovutetun muistion, jossa todetaan, että Suomi on edellytyksiinsä nähden alisuoriutuja. Muistiossa ehdotetaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja Suomen korkeakoulujen uudistamista.

7. Nobel -palkinnon julkistamisen jälkeen Bengt Holmström on tietenkin saanut runsaasti onnitteluja myös suomalaisilta poliitikoita presidentti Sauli Niinistöstä lähtien. Uutta nobelistia on kehuttu maasta taivaaseen. Mm. Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kuvailevat Holmströmiä avarakatseiseksi, avoimeksi ja sinnikkääksi tutkijaksi ja mieheksi, joka osaa ja rohkenee ajatella  "boksin ulkopuolella". Tämä termi tulee englantilaisesta sanonnasta "thinking outside the box", joka tarkoittaa lähinnä luovaa ja vapaata tapaa ajatella ja ratkaista asioita. 

8. Luova tutkija on siis eräällä tavalla toisinajattelija, joka ei anna vanhojen ajatustottumusten, tapojen tai ideologioiden häiritä ja kahlita tutkimusvapauttaan. Tällaista raikasta ajattelua kaivattaisiin myös Suomen vaikeassa taloustilanteessa, mutta kuten on nähty, sellaiselle ei ole juuri annettu arvoa myöskään Juha Sipilän hallituksessa.

9. Begt Holmström on viides henkilökohtaisen Nobelin saanut suomalainen. Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuudeen Nobelin vuonna 1939, ilmeisesti paljolti myötätunnon osoittamiseksi uhkaamassa olleen talvisodan takia. Kemian Nobel-palkinto myönnettiin puolestaan sotien jälkeen 1945 professori A.I. Virtaselle; ehkä jotkut muistanevat AIV-rehun, jonka Virtanen kehitti.  Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008. Mutta näiden lisäksi on vielä yksi ainakin puoliksi suomalainen nobelisti, joka usein unohdetaan. Hän on Ragnar Granit (1900-1991), joka sai lääketieteen Nobelin 1967. Granit syntyi Suomessa, tarkemmin sanottuna Riihimäen kauppalassa, jonne  perustettiin 10-15 vuotta sitten kaupungin "oman nobelistin" kunniaksi Granitin aukio, ja teki Suomessa myös keskeiset tutkimuksensa. Granit muutti pysyvästi Ruotsiin 1940 ja vastaanotti Nobelin palkinnon ruotsalaisena.

10. Martti Ahtisaari kunnostautui myös Yhdysvalloissa eli tarkemmin sanottuna YK:n tehtävissä. Sieltä Mara kutsuttiin kisaamaan Suomen tasavallan presidentin virasta. Olisiko Bengt Holmströmillä käyttöä Suomen politiikassa? Juha Sipilän hallituksessa on avautumassa elinkeinoministerin salkku, sillä sen nykyistä haltijaa Olli Rehniä ollaan valitsemassa kovaa vahtia  Suomen Pankikn johtajaksi.  Olisi toki komeaa, jos nobelisti Begt Holmström suostuisi Suomen uudeksi elinkeinoministeriksi. Siinä tehtävässä hän saisi oivallisen tilaisuuden soveltaa oppejaan ja teorioitaan käytäntöön. Mutta tämä on tietenkin vain täysin epärealistista toiveajattelua. Holmströn kannattaisi mieluummin palkata hallituksen sivutoimiseksi talouspoliittiseksi neuvonantajaksi vaikkapa n. 50 000 euron kuukausipalkalla. Pääasia olisi, ettei filosofi Pekka Himanen enää saisi toimeksiantoja Suomen hallitukselta; filosofiassa ei muuten jaeta Nobelin palkintoa. Dynamiitin keksinyt Alfred Nobel ei maininnut testamentissaan filosofiaa, ei muuten taloustiedettäkään. Taloustieteen Nobel -palkinnon virallinen nimi on Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. 

11. Bengt Holmström nimi oli meillä vahvasti esillä syksyllä 2003, jolloin valittiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran yliasiamies vuosiksi 2004-2010.  Vastakkain olivat tuolloin kuuluisan MIT-yliopiston huippututkija Holmström ja Suomen entinen pääministeri Esko Aho. Ja kuinka ollakaan, Holmströmin tieteelliset ansiot eivät painaneet valintaprosessissa mitään, sillä voiton vei Esko Aho! Valinnan suoritti Sitran hallintoneuvostona toimiva eduskunnan pankkivaltuusto, jonka päätös oli yksimielinen. Avainasemassa olivat päätöstä tehtäessä sosiaalidemokraatit, joiden asettuminen Ahon taakse ratkaisi pelin hänen hyväkseen. Esko Aho on entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, jonka edessä tuleva nobelisti sai siis väistyä.

1043. Kukkosen Anssia ei kutsuttu

1. Yleisradion eli Ylen 90-vuotisjuhlia vietettiin viime perjantaina. Kemut näytettiin kaikelle kansalle suorassa tv-lähetyksessä. Paikalle oli kutsuttu 1 200 vierasta, joista melko suuri osa oli entisistä ja nykyisistä yleläisiä. Finlandia-talossa juhlapuheen piti presidentti Martti Ahtisaari. Mara sanoi salaa toivoneensa, että hän olisi omannut yhtä sukkelan kielenkäytön kuin urheiluselostajilla oli. 

2. Mara on kyllä turhan vaatimaton. Kyllä se oli juuri sukkelasanaisuus ja small talk, jonka avulla Mara voitti demareiden jäsenäänestyksessä Kalevi Sorsan ja pressanvaalien toisella kirroksella Elisabeth Rehnin. Toinen syy Maran voittoon löytyy hänen pulleista sormistaan, joilla hän päihitti Timo Koivusalon ja Joel Hallikaisen vetämässä suorassa Tuttu juttu -ohjelmassa Ove Rehnin karjalanpiirakoiden rypyttämisessä. Näin pienestä vaalivoitto on usein kiinni!

3. Mutta palatkaamme Ylen juhliin, joissa kaikilla oli niin kliffaa. Monet näyttelijät, muusikot, koomikot ja muut pellet pääsivät ennalta nauhoitetuissa haastatteluissa kertoilemaan, mitä Yle on heille merkinnyt. Juhlakonsertissa saatiin kuulla kapellimestari Hannu Linnun johtaman RSO:n säestyksellä perussuomalaisia lauluja ja iskelmiä Juha Tapion, Karita Mattilan, jonkun Kasimirin ja tietenkin Paula Vesalan esittämänä.

4. Vain yksi oli joukossa poissa. Ai kuka? No tietenkin urheiluselostaja Kukkosen Anssi, jota myös suosikkiselostajaksi tai selostajalegandaksi mainitaan (Kaikkiin vanhoihin taiteilijoihin, urheilijoihin yms. sellaisiin julkisuudessa aikoinaan esiintyviin henkilöihin liitetään kovin herkästi ko. etuliite "legenda"; todellisia legendoja on kuitenkin aika harvassa).

5. Tavalliset tv-katsojat ja tallaajat yleensä eivät  osanneet kiinnittää Anssin poissaoloon minkäänlaista huomiota. Asia putkahti esille siksi, että Anssi tuli itse julkisuuteen ja kailotti julki pettymystään. Ensimmäisenä Anssin kutsumatta jäämisesta taisi eilen kertoa Riihimäen ja Hyvinkään seudun paikallislehti Aamuposti, tänään  asiaa on vatvottu etenkin iltapäivälehdissä.

6. On ymmärrettävää, että Anssi oli hämmästynyt ja pettynyt, kun hän ei ollut saanut kutsua, vaikka sen olivat saaneet kolme hänen selostajakollegaansa eli Seppo Kannas, Pentti Salmi ja Juha Jokinen. Nyt 82-vuotias Anssi Kukkonen lataa, että "eivätkö he (siis kutsujen laatijat) tiedä, kuka minä olen"! Anssi sanoo, että on yleisesti tunnustettua, että hän on "sinivalkoinen ääni". Tässä kohdin Anssi taitaa pikkusen liioitella, sillä sinivakoisuus on liitetty ennen häntä ainakin Pekka Tiilikaiseen ja toisinaan myös Paavo Noposeen; vm. ei ollut myöskään kutsuttujen joukossa.

7. Anssi Kukkosen ura Ylen selostajana oli toki komea, vaikka hän ehti olla Ylen palveluksessa ainoastaan parikymmentä vuotta eli vuodesta 1961 vuoteen 1982. TV-urheilutoimituksen päällikkönä hän oli vuosina 1967-1976. Anssi oli kiistatta tuon ajan tunnetuin selostaja, ja hänen ansiokseen on luettava mm. TV1:n Urheiluruudun aloittaminen vuonna 1963. Anssi sanoo selostaneensa olympiakisoissa 38 suomalaista kultamitalisuoritusta. Olisi siis ollut oikeus ja kohtuus, että Anssi olisi kutsuttu Ylen 90-vuotisjuhliin. Jos kerran juhliin oli kutsuttu Salmen Pena ja Jokisen Juha, niin totta helkkarissa sinne olisi silloin pitänyt kutsua myös A.Kukkonen! Tästä ei ole kahta sanaa.

8. Miksi Anssi lopetti Ylen palveluksessa jo vuonna 1982 eli vain 48-vuotiaana?  Tämän jälkeen hän selostanut muille tv- ja radioyhtiöille ja toiminut säännöllisesti erilaisten urheilukisojen kuuluttajana. Aamupostin mukaan tämä johtui vuoden 1980 Keski-Euroopan mäkiviikon tapahtumista. Muistan itse ko. tilanteen, johon jouduttiin, kun Anssi Kukkonen ei ilmestynyt selostuskoppiin lähetyksen alkaessa eikä hänestä kuulunut pihaustakaan koko päivänä eikä koko mäkiviikolla. Kukkosen olinpaikasta ei saatu pariin kolmeen päivään minkäänlaista tietoa, kunnes hän ilmaantui vaivihkaa Helsinkiin. Anssilta on pyydetty selvistystä mystisestä poissaolostaan, mutta Anssi ei edeleen suostu kertomaan mainittua syytä ja sitä, missä hän oli ollut. Ilmeisesti alkoholilla oli osuutts asiassa.

9. Ylen viestintäjohtaja Reija Hyvärinen mainitsee, että kutsu Ansille jäi tekemättä "laajemman linjauksen takia". Hehheh, tuollaista höpö höpö -selistystä ei usko kukaan! Hyvärinen selittelee, että  juhlia suunniteltaessa oli lähdetty siitä, että julkisen palvelun pitää ennen muuta" juhlia suomalaisten kanssa". Höh, eikö sinivalkoinen A. Kukkonen olekaan suomalainen? Hyvärisen mukaan yhtiöllä ei ollut  mitään mahdollisuutta kutsua  kaikkia vuosien varrella Ylelle töitä tehneitä juhlaan paikan päälle. Mutta nyt ti olekaan kyse kaikkien entisten yleläisten kutsumisesta vaan siitä, miksi Kukkosta ei kutsuttu, vaikka häntä tuntemattomammat kolme edellä mainittua selostajaa olivat kutsuttujen joukossa.

10. Anssi Kukkonen tunnettiin tv:ssä ja tunnetaan edelleen teräväkielisenä kaverina, joka ei sanojaan säästele eikä kuvia juuri kumartele.  Kukkonen sanoo palvelleensa "Suomen sosiaalista Yleisradiota", kuten sen nimi olisi pitänyt 70-luvulla olla. Hän toteaa olleensa Ylen ainoita julkiporvareita, jotka yrittivät pitää sitäkin linjaa yllä, eikä vain kumartaa sosialismiin ja itään päin niin syvään kuin mahdollista. Kukkosen mukaan häntä yritettiin 70-luvulla Ylen ohjelmaneuvostossa ja vähän muuallakin painostaa tekemään yhteistyötä Itä-Saksan ja Neuvostoliiton kanssa, mutta hän ei suostunut siihen. "Onko kumpaakaan valtiota enää olemassa", Kukkonen heittää. Hän sanoo taistelleensa kynsin hampain sosialismia vastaan, "en antanut periksi, vaikka yritettiin polvilleen laittaa".

11. Anssin mieltä lämmitti, kun Martti Ahtisaari huomioi hänet edellä kohdassa 1 mainitussa juhlapuheessaan oikein nimeltä mainiten. Kukkonen sanoo olevansa hyvässä kunnossa, vaikka kertoi 80-vuotishaastattelussaan sairastaneensa neljää eri syöpää. Tänä vuonna hän on pelanut jo 119 golgkierrosta ja lähtee kohtapuolin vaimonsa kanssa  jo 14. kerran pelaamaan golfia Thaimaahan. Viime talvena hän sanoo hiihtäneensä 1 400 km "murtsikkaa"; ihmekös tuo, sillä mies asuu talvet Kuusamossa. Hän kertoo toimivansa  yli parikymmentä kertaa talvessa hiihtokilpailujen kuuluttajana. Hän aikoo pyrkiä Lahden MM-hiihtojen 2017 kuuluttajaksi. 

12. Anssi Kukkonen ei siis anna periksi. Hän aikoo olla huipulla myös tulevaisuudessa.  Jos miehen kunto pysyy edelleen rautaisena seuraavat 10 vuotta, häntä ei voida sivuuttaa kutsuvieraiden listalta, kun Yle juhlii 100-vuotista taivaltaan.

1042. KKO 2016:52. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö

1. Korkeimman oikeuden tänään antamassa ratkaisussa 2016:52 on kyse  tapauksesta, jossa viisikymppistä peruskoulun miesopettajaa syytettiin 12-vuotiaaseen tyttöoppilaaseen kohdistuneesta törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Syytteen mukaan mies oli vuonna 2012 mm. koskettelemalla, tytön ulkonäköä kehumalla ("olet syötävän kaunis" ) tai halaamalla sekä sähköpostin välityksellä tehnyt kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle, eli tekoaikana 12-vuotiaalle X:lle, seksuaalisia tekoja, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. KKO:n ratkaisuselosteessa ei jostakin syystä mainita syytetyn ja asianomistajan sukupuolta, mutta aina valpas media on "paljastanut" sanotun seikan.

2. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, jonka puheenjohtajana toimi käräjätuomari Kirsti Rudanko - hän on oikeusneuvos Jorma Rudangon aviopuoliso - hylkäsi  5.9.2014 antamallaan tuomiolla syytteen. Käräjäoikeuden mukaan halaamisessa, polvella istumisessa ja poskelle sipaisussa ei ollut kysymys seksuaalisesta teosta eivätkä syytetty A:n viestit olleet seksuaalisväritteisiä saati seksuaalisesti olennaisia, vaan ne olivat liittyneet asianomistaja X:n itsetunnon vahvistamiseen.  

3. Vaasan hovioikeus (Vaittinen, Keltikangas, Vihla), jonne syyttäjä valitti, sen sijaan 2015 tuomitsi  syytetyn (A)  lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. 

4. KKO:n ratkaisuselosteesta ilmenee mm., että ko. opettaja ja oppilas olivat halanneet muutaman kerran. Opettaja oli ottanut tytön ainakin kerran istumaan polvelleen. Opettaja oli lähettänyt tytölle 14 sähköpostiviestiä pääosin iltaisin tai koulun vapaapäivinä. Viesteissä hän mm. kuvaili kiintymystään tyttöön sekä tytön kauneutta. Hän puhutteli tyttöä hellyttelynimillä viesteissä. ”By the way, olit tänään ’syötävän kaunis......’ Ihan oikeesti.;)”, opettaja kirjoitti yhdessä viestissä. ”Olet niin hellyttävä näky, kun näytät kieltä, tai kun hymyilet. Siinä meikäläinen sulla heti, ja tekee mieli tulla heti ottaa syliin ja halaamaan.:) :D :)ˮ, mies totesi toisessa viestissä. Opettaja paljasti oppilaalle matematiikan koetehtäviä etukäteen, koska hän piti tyttöä ”ainutkertaisena tyyppinä”. Hän myös kehotti tyttöä olemaan kertomatta viesteistä kenellekään.

5. Syytetty perusteli toimintaansa oikeudessa sillä, että tyttö oli joutunut koulussa kiusatuksi ja hän halusi kohottaa tytön itsetuntoa ja auttaa häntä matematiikassa. Oppilas puolestaan luonnehti oikeudessa kokemaansa kiusaamista vähäiseksi ja normaaliksi, eikä hänellä ollut tarvetta saada sen vuoksi apua. Hän kertoi ottaneensa aluksi opettajan puheet heidän välisestään ”isosta suhteesta” vitsinä, mutta puheiden jatkuminen tuntui tytöstä erikoiselta. Tyttö kertoi kokeneensa lopulta opettajan huomion ahdistavana ja pelottavana. 

6. Korkein oikeus (Mansikkamäki, Välimäki, Sippo, Littunen, Hirvelä) kumosi hovioikeuden tuomion ja hylkäsi A:ta vastaan ajetun syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vapautti hänet hovioikeuden hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta. 

7. KKO:n perustelujen mukaan opettaja oli kutsunut tyttöä useissa viesteissä eri hellyttelynimillä ja kehunut tämän ulkonäköä sanavalinnoilla, jotka eivät kuulu opettajan ja oppilaan väliseen tavanomaiseen viestintään. Viestit viittasivat oikeusneuvosten mukaan siihen, että mies oli kiinnostunut tytöstä muutenkin kuin opettajana. Kyse ei ollut opettajan ja oppilaan välisestä asiallisesta yhteydenpidosta eikä opettajan pyrkimyksestä kohottaa oppilaan itsetuntoa. KKO piti opettajan toimintaa epäasiallisena, mutta katsoi, ettei hänen menettelynsä täyttänyt hyväksikäyttörikoksen (RL 20:6.1) tunnusmerkkejä. Opettaja ei ollut KKO:n mukaan tuonut viesteissä esiin sukupuolielämään tai seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Viestit eivät olleet myöskään sävyltään seksuaalisia tai seksuaalisväritteisiä. KKO totesi, että opettajan toimintaa ei ole perusteltua pitää edes kokonaisuutena arvioituna rikoslaissa tarkoitetulla tavalla (RL 20:10.2) seksuaalisesti olennaisena.

KKO 2016:52

8. KKO:n ratkaisu on rikosoikeudellisesti epäilyksettä oikea. A:n menettely on toki ollut epäasiallista ja suorastaan ällöttävää, mutta tästä huolimatta hänen toimintansa ei täytä  hyväksikäyttörikoksen tunnusmerkistöä. Hovioikeuden langettava tuomio vaikuttaa hätiköidyltä. Se perustuu enemmän tunteeseen kuin rationaaliseen juridiseen päättelyyn.

9. Tiedotusvälineet ovat nykyään pullollaan erilaisia tarinoita ja väitteitä seksuaalisväritteisistä tapauksista ja tilanteista. Urho Kekkosen uskottu, "tyttö ja ystävä", on julkaissut juuri 600-sivuisen kirjan hänen ja häntä 47 vuotta vanhemman Urhon "rakkaussuhteesta", joka päättyi presidentin sairastumiseen. Tukholman suurlähettilästä ollaan kiikuttamassa takaisin Suomeen "nopeutetussa menettelyssä" mm. kosketteluväitteiden perusteella, jne, jne. Tätä taustaa vasten ei ehkä voida pitää kovin kummallisena ja tuomittavana, jos joku viisikymppinen maalaisopettaja ryhtyy lerpertelemään jonkun nuoren tyttöoppilaansa kanssa. Toki tällaiset aika ällöttäviltä vaikuttavat tapaukset ansaitsevat tulla päivänvaloon ja selvittelyn kohteeksi.

10. Opettajien ja oppilaiden välisestä "muhinnoinnista" uutisoidaan nykyisin Suomessakin tämän tästä. Vantaan käräjäoikeuden on määrä antaa tänään tuomio tapauksesta, jossa nelikymmppinen naisopettaja on syytteessä kolmen 12-14 -vuotiaaan poikaoppilaansa seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja virkarikoksesta. 

11. Juuri nyt eli klo 14.15 tuli tieto, että edellä kohdassa 10 mainittu vantaalaisopettajatar on tuomittu käräjäoikeudessa kolmeksi vuodeksi  kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen  useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, joista osa on törkeitä. Uhreja oli kaksi, iät tekohetkellä 13 ja 14 vuotta, ja he olivat opettajan oppilaita. Toisen kanssa opettajatar oli ollut sukupuoliyhteydessä. Opettaja tuomittin myös viralta pantavaksi.

1041. Vaasan hovioikeutta 240 vuotta

1. Vaasan hovioikeus on Suomen toiseksi vanhin hovioikeus. Sen perustamisesta päätti kuningas Kustaa III.  Hovioikeuden juhlalliset vihkiäiset vietettiin Tukholman kuninkaanlinnassa 28.6.1776. Hovioikeuden ensimmäinen istunto pidettiin 21.8.1776 Vaasassa. 

2. Vaasan hovioikeuden nykyinen toimitalo valmistui 1862. Hovioikeudentalo on upeasti entisöity kulttuurihistoriallisesti vaikuttava kokonaisuus. Entisöintityö aloitettiin 1975, sillä hovioikeus vietti 200-vuotisjuhliaan seuraavana vuonna. Saatoin pari vuotta hovioikeuden jäsenenä ollessani (1976-78) todeta, että kyllä talossa töitä kelpaa paiskia. Tuolloin hovioikeuden työrauhaa eivät häirinneet läsnäolollaan asianosaiset ja heidän avustajansa - mediasta puhumattakaan - sillä suullisia käsittelyjä ei juuri pidetty, vaan hovioikeusprosessi oli kauttaaltaan kirjallista. Nykyisin tilanne on tässä suhteessa, luojan kiitos, toisenlainen.

3. Hovioikeus järjesti kutsuvieraille juhlaseminaarin Vaasan kaupungintalolla toissa päivänä maanantaina 22.8.2016. Siihen oli kutsuttu puhujiksi euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo, korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko, oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa ja Uumajan (Övre Norrland) hovioikeuden presidentti Margareta Bergström. Tiedotusvälineiden edustajia oli kutsuttu seuraamaan seminaaria. Uutiskynnystä hovioikeuden juhlapäivä ei kuitenkaan ylittänyt. Pohjalainen-lehdessä oli 18.8. pikku-uutinen hieman tympeänoloisella otsikolla "Vaasan hovioikeus täyttää pyöreitä"! Vai "pyöreitä", huh!

4. Seminaari kuuluu olleen tyypillinen  suomalainen seminaaritilaisuus, jossa ei keskustella, vaan jossa puhujiksi kutsutut lukevat tiukasti paperista etukäteen kirjoittamansa sanomansa. Eräiden paikalla olleiden mielestä tilaisuuden paras puhuja olisi ollut presidentti Margareta Bergströn, joka viljeli puheessaan myös huumoria. Pauline Koskelon puhe sen sijaan oli ollut, kuten Koskelolla aina ennenkin, jokseenkin synkeänoloinen ja kolkko. 

5. KKO:ta tämän vuoden alusta presidenttinä johtanut Timo Esko piti tilaisuudessa ensimmäisen kunnon juhlapuheensa. Esko oli valmistautunut hyvin ja hänen julkaistu puheensa vaikuttaa aidosti innostuneelta. Samanlaista hovioikeuksien merkitystä korostavaa otetta ei esiintynyt juuri koskaan Pauliine Koskelon juhlapuheissa, joita hän kuitenkin piti 10 vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaikissa hovioikeuksissa. Noh, Koskelo ei ollut toiminut koskaan hovioikeudessa (tai alioikeudessa), kun taas Timo Esko ehti olla kolmisen vuotta Turun hovioikeuden presidenttinä ja tunsi entisenä asianajajana hyvin myös käräjäoikeuksien käytännöt.

6. Timo Esko korosti hovioikeusprosessin merkitystä ja antoi erityistä kiitosta Vaasan hovioikeudelle ja sen ex-presidentti Erkki Rintalalle muun muassa ihmisoikeusjuridiikan tunnetuksi tekemisessä Suomessa. Eskon mukaan Euroopan ihmisoikeussopimusta sovellettiin suomalaisissa tuomioistuimissa ensimmäisen kerran Vaasan hovioikeuden 12.6.1990 antamassa päätöksessä n:o 1087 (VaaHO 1990:12). Tapauksessa oli kyse oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä yksinkertaisessa rikosasiassa ulkomaalaiselle muutoksenhakijalle.

7. Presidentti Timo Eskon puheessa korostetaan kuningas Kustaa III:n panosta Vaasan hovioikeuden perustamisessa; Kustaa III mainitaan Eskon puheessa yhdeksän kertaa. Kovin paljon kuningas Kustaasta ei jää puheessa jälkeen "toinen Kustaa" eli presidentti Erkki Kustaa Rintala, sillä hänen nimensä esiintyy puheessa laskujeni mukaan ainakin kuusi kertaa.

KKO:n tiedote presidentti Timo Eskon puheesta

Eskon puhe kokonaisuudessaan

8. Meidän on syytä onnitella Vaasan hovioikeutta ja toivottaa sille ja sen tuomareille  menestystä myös jatkossa! Kymmenen vuoden kuluttua jubiloidaan sitten kunnolla, kun hovioikeus täyttää "tosi pyöreitä" eli 250 vuotta. Minulla on kirjahyllyssäni  Erkki Rintalan toimittama juhlakirja "Vaasan hovioikeus 1776 - 1976". Se paiskattiin kouraani lähtiäislahjaksi marraskuun lopulla 1978, kun siirryin joulukuun alussa Kauhajoen ukkotuomariksi, 35-vuotiaana muuten. Kirjan välistä tipahti äsken kortti, jonka teksti kuuluu: "Näinä ankeina aikoina vain eräät ottavat uuden työpaikan. Me tyydymme ´ottamaan´ (tässä kohtaa kortissa on kuva "paukkupaikasta") Sinun onneksesi!" Kortissa on noin 40 tuomarin, esittelijän tai kanslistin allekirjoitukset. 

9. Oma paukkupaikkani Vaasassa oli Ravintola Fondis torin laidalla. Minun ja vastaperustetun Rovaniemen hovioikeuden sihteeriksi nimitetyn Siljanderin Keijon yhteisiä läksiäisiä vietettiin hovioikeuden henkilökunnan pikkujoulun yhteydessä, ensin hovioikeudessa, josta siirryttiin - kunhan hovioikeuden ulko-ovella oli ensin kajautettu kaikelle kansalle "Jääkärin marssi" - Ravintola Ernstiin. Se mitä siellä tapahtui on jo toinen juttu! Kerron siitä joskus toiste.