1047. Ja sitten me ryypättiin!

1. Suomessa on kohistu pari kolme päivää kiusallisesta tapauksesta, johon eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps) joutui viime toukokuussa puhemiesvaltuuskunnan matkalla Tukholmassa. Puhemiesvaltuuskunta, johon puhemies Lohela oli valinnut jäsenet kaikista puoluista, oli tuolloin vastavierailulla Ruotsissa, koska Ruotsin parlamentin puhemies Urban Ahlin seurueineen oli vieraillut Helsingissä helmikuussa.

2. Päiväohjelman jälkeen suomalaisille vieraille oli jäänyt puolitoista tuntia  omaa aikaa ennen illallisen alkua. Illallistilaisuudessa suomalaiseen valtuuskuntaan kuuluneet kansanedustajat Pirkko Mattila (ps) ja Katja Hänninen (vas) olivat Maria Lohelan mielestä esiintyneet sen verran päihtyneinä eli juovuksissa, että hän katsoi aiheelliseksi kehottaa  matkalla mukana ollutta ulkoministeriön virkamiestä poistamaan heidät tilaisuudesta. Virkamies tavoitti päihtyneet poliitikkomme WC:stä, jonne nämä oli yhdessä menneet. Naiset eivät enää palanneet illallispöytään, vaan poistuivat tapahtumapaikalta taksikyydillä hotellille. Matkan jälkeen puhemies Lohela oli nuhdellut Mattilaa ja Hännistä sopimattomasta käytöksestä.

3. Välikohtaus tuli julki eli median tietoon vasta nyt eli puoli vuotta myöhemmin. Lohela kertoi, että nuhtelun syynä oli "liiallinen" päihtyminen. Lohelan mukaan Mattilan ja Hänninen teko oli ollut sopimatonta ja kiusallista.

4. Paikallaolijoiden mukaan edustajakaksikko oli ollut silmin nähden päihtynyt, muttei ollut aiheuttanut häiriötä tai pahennusta. Huomiota oli tosin herättänyt Katja Hännisen "runsas hihittely" pöydässä. Mattila oli yrittänyt skarpata, mutta hänkin oli vaikuttanut päihtyneeltä. Vierailun isäntänä toiminut puhemies Urban Ahlin kertoi medialle, kohteliaana ja joviaalina herrana tietenkin, että tapaus ei ollut aiheuttanut mitään suurempaa jupakkaa tai kalabaliikkia. Ahlin vetosi etikettiin, minkä vuoksi hän ei halunnut tarkemmin kommentoida tapahtumaa. Hän kertoi, että suomalaiset olivat hoitaneet asian eli kaksikon poistamisen paikalta "erittäin tyylikkäästi" ja pahoitelleet asiaa isäntäväelle. Välikohtausta on käsitelty Ruotsin iltapäivälehtien etusivuilla. 

5. Tapauksen tultua ilmi Katja Hänninen ja Pirkko Mattila ovat pahoitelleet päihtymystään ja pyytäneet anteeksi sekä kiitelleet puhemies Maria Lohelaa oikeasta ja johdonmukaisesta toiminnasta. Hänninen ei halunnut kertoa, kuinka paljon hän ja Mattila olivat ehtineet nauttia alkoholia em.1,5 tunnin aikana.

6. Iltapäivälehdet ovat yrittäneet nyhtää Pirkko Mattilalta tarkempaa selvitystä asiasta. Tapauksen jälkeen elokuussa 2016 Mattila nimitettiin puoluetoverinsa Hanna Mäntylän jälkeen hallituksen  sosiaali- ja terveysministeriksi. Minissteriö vastaa maan alkoholipolitiikan kehittämisestä ja ohjauksesta. Mattila ei ole nähnyt syytä, jonka vuoksi hänen pitäisi erota ministerin tehtävistä, koska hänen toukokuinen käytöksensä Tukholmassa ei liittynyt hänen toimintaansa ministerinä. 

7. Pirkko Mattila on vähätellyt tapahtumaa selittäen mm., ettei olisi ehtinyt edes "vetää lärvejä" tai "pohjia" koska 1,5 tuntia olisi ollut siihen liian lyhyt aika. Hän ei ollut myöskään oksennellut, tanssinut pöydällä eikä häntä jouduttu kantamaan mistään. 

8. Pirkko Mattila on 52 -vuotias toisen kauden kansanedustaja, jonka kotipaikka on Muhos. Hän on filosofian maisteri ja sairaanhoitaja ja hän on toiminut myös opettajana. Kesäkuussa 2012 perussuomalaiset nostivat hänet eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi sen jälkeen, kun Jussi Halla-aho oli joutunut KKO:sta saamansa rikostuomion takia luopumaan sanotusta tehtävästä.

9. Katja Hänninen on 36-vuotias raahelainen yo-merkonomi, joka pääsi 2014 eduskuntaan varasijalta europarlamentin jäseneksi lähteneen Merja Kyllösen jälkeen. Aikaisemmin Hänninen työskenteli Raahen Prisman kassana. Häninen on naimisissa ja hänellä on viisi lasta. Ensimmäisen lapsensa hän sai tulevan aviomiehensä kanssa jo 14-vuotiaana.

10. Tällaista sattuu ja tapahtuu, on sattunut ja tapahtunut lukemattomia kertoja suomalaisille ministereille, kansanedustajille ja huippuvirkamiehille aiemminkin, ei tässä mitään ihmeellistä ole. Muistamme kenties vielä, miten tuore tasavallan presidentti Martti Ahtisaari palasi ensimmäiseltä valtiovierailulta 1994 Tukholmasta laastari otsassa. Mara selitti kaatuneensa kuninkaanlinnassa ja satuttaneensa päänsä kuningasparin tarjoaman illallisen jälkeen. Hän pani liukastumisensa joutuneen uusi lakerikengistä. Kukaan ei tietenkään uskonut Ahtisaaren selitystä. Ahti Karjalaisella alkoholiongelmat olivat tunnettuja ja niiden takia hän joutui luopumaan Suomen Pankin pääjohtajan virasta. Presidentti Mauno Koivisto erotti 1983 lopulta Karjalaisen "yleisen edun nimissä". Urheiluministeri Paavo Arhinmäki nautti sen verran innokkaasti "virvokkeita" Sotsin talvikisojen päättäjäisissä 2014, että sammui pöytään. Arhinmäki lupasi ottaa tapauksesta opikseen, mutta voi mennä melkoinen tovi kunnes Arhinmäki uudelleen pääsee hoitamaan ministerin tehtäviä.

11. Poliitikkojen useilla ulkomaan matkoilla ilmeisesti nautitaan isäntien vieraanvaraisuudesta sen verran reippaasti ja täysin rinnoin, ettei päihtymisen vaara aina muistu mieleen. Kansanedustajien matkailuinto ulko- ja etenkin kaukomaille on ilmiö, jota on ihmetelty vuosikymmeniä ja jota mm. Sauli Niinistö yritti eduskunnan puhemiehenä ollessaan toppuutella. Mutta kansanedustajien matkusvimma ei näytä hellittämisen merkkejä, vaan ne jatkuvat ja, jos suinkin mahdollista, vain se tuntuu kiihtyvän entisestään. Näitä matkoja ei toki tehdä loma-aikoina - kansanedustajilla on lomaa neljä kuukautta vuodessa - vaan silloin, kun eduskunta ei esimerkiksi pääsiäisen takia ole koolla. Noilla matkoilla ei liene juuri minkäänlaista merkitystä kansanedustjien työn kannalta, vaan käytännössä matkat ovat vähintään 75 prosenttisesti virkistysluonteisia reissuja. Kansanedustajien palkka on kuitenkin aika pieni ja etenkin rivikansanedustajien työ sen verran tylsää, että kyllä tuolle porukalle myös tällaisia luontois- ja lisäetuja valtin varoista voidaan kernaasti suoda. Ministeriviinoista on sentään päästy eroon jo 30 vuotta sitten.

1046. Henri Kontisesta Vuoden urheilija 2016?

                                  Henri Kontinen ja John Peers eilen Lontoossa

1. Vuoden urheilija on valittu Suomessa vuodesta 1947 lähtien. Valinta perustuu urheilutoimittajien äänestykseen. Palkinto luovutetaan Suomen urheilugaalan yhteydessä seuraavan vuoden tammikuussa.

2. Suomalaiset urheilijoiden kansainvälinen menestys 2016 on ollut yleisesti ottaen vaatimatonta luokkaa. Rion kesäolympiakisat menivät suomalaisilta suorastaan penkin alle, sillä ainoan mitalin, väriltään pronssisen, toi nyrkkeilijä Mira Potkonen sarjassa  60 kg.  MM- tai EM-kisoissakaan ei ole liiemmin menestystä herunut. Painija Petra Olli tosin voitti Riian EM-kisoissa kultaa, mutta Rion olypiakisoissa hän ei menestynyt. Mira Potkonen sai alkuvuonna MM-pronssimitalin Astanan kisoista. Parhaillaan meneilln olevissa Sofian EM-kisoissa hän on jo selviytynyt vähintään pronssille.  Mira Potkonen täytti viime viikolla 36 vuotta, nyrkeillyn hän aloitti vasta 28-vuotiaana.

3. Rion paralympiakisoissa Leo-Pekka Tähti voitti kultamitalin 100 metrin pyörätuolikelauksen T54-luokassa. Se on Tähdelle jo viides olympialainen kultamitali; kaksi ensimmäistä Tähti saavutti Ateenan kisoissa 2004 ja muut kaksi hän voitti Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 kisoissa. Tähti on valittu monta kertaa vuoden vammaisurheilijaksi. Viime viikolla hänet nimettiin maan parhaaksi yleisurheilijaksi 2016, keihäänheiton EM-pronssimitalimies Antti Ruuskanen jäi tässä kisassa toiseksi. Monet ovat sitä mieltä, että Tähti tulisi valita myös Vuoden urheilijaksi 2016. Myös jääkiekkoilija Patrik Laine on ollut  kaavailussa esillä, samoin maantiepöyräilyn MM-kisoissa kaksi pronssimitalia voittanut Lotta Lepistö. Rion kisoissa Lepistö ei kuitenkaan menestynyt.

4. Vuoden urheilijan titteli on kunniamaininta, joka ei tarkoita välttämättä sitä, että palkittu olisi myös Suomen paras urheilija. Kun eri urheilulajit ja niiden kansainvälinen näkyvyys vaihtelee suuresti, olisi etenkin "laihoina" kisavuosina vaikea sanoa, kuka olisi ehdottomasti maan paras urheilija. Vuoden urheilijan lisäksi urheilugaalassa palkitaan myös  Vuoden urheiluteko, joka perustuu yleisöäänestykseen.

5. Minusta vammaisurheilijat tulisi pitää omassa "lestissään" tai sarjassa myös Vuoden urheiljan valinnassa. Vammaisurheilu on kokonaan oma urheilumuotonsa, jossa menestymistä ei  voida verrata tai kilpailuttaa tavallisissa olympia- ja MM-kisoissa menestyneitä urheilijoita vastaan. 

6. Itse nostaisin esille tennispelaaja Henri Kontisen (26), joka on menestynyt tänä vuonna kansainvälisillä pelikentillä erinomaisesti ja paremmin kuin kukaan muu suomalainen urheilija. Kontinen on saavuttanut tänä vuonna kaikkiaan seitsemän ATP- turnausvoittoa miesten nelinpelissä; vuonna 2015 hän voitti kuusi ja vuonna 2014 yhden turnauksen.  Vuoden loppupuoliskolla Kontinen ja hänen australialainen parinsa John Peers kulkivat voitosta voittoon. He voittivat mm. 6. marraskuuta Pariisin Masters -turnauksen kukistaen maailman ykkösenä olleen ranskalaisparin eli Pierre-Hugues Herbertin ja Nicolas Mahut´n kolmen erän ottelussa. Suurin voitto Kontiselle ja Peersille tuli eilen Lontoossa, jossa he voittivat ATP World Tour - finaalissa etelä-afrikkalaiset  Raven Klaasenin ja Rajeev Ramin. Pari sai voitostaa palkintorahaa 430 000 euroa, tänä vuonna Kontinen ansainnut palkintorahoja noin 740 000 ja koko uransa aikana noin 1,3 miljoonaa euroa.

7. Maailmanlistalla Kontinen nousi 2016 ensimmäisenä suomalaisena tennispelaajana kymmenen parhaan joukkoon, Lontoon voiton jälkeen hänen nimensä komeilee nelinpelaajien rankinglistalla seitsemäntenä. Uransa viime vuonna lopettaneen Jarkko Niemisen paras sija kaksinpelin rankinglistalla oli 13. Nieminen tienasi pitkän uransa aikana palkintorahaa noin 3,5 miljoonaa euroa; hän voitti (vain) kaksi ATP-turnausta.

8. Henri Kontinen on menestynyt tänä vuonna hyvin myös sekanelinpelissä. Wimbledonissa kuuluisassa grand slam -turnauksessa Kontinen eteni parinsa Heather Watsonin kanssa finaalin asti, jossa voittivat parin Robert Farah ja Anna-Lena Grönefeldt.  Kolmannella kierroksella he voittivat koko turnauksen ennakkosuosikkina olleen parin Leander Paes ja Martina Hingis ja tämän jälkeen ennen finaaliottelua vielä kaksi muuta paria.

9. Henri Kontisella on helppo ennustaa erinomaista menestystä myös tulevaisuudessa, jos mies vain pysyy terveenä. Hän voi John Peersin kanssa nousta jo ensi vuonna maailman ykköspariksi. Kontisen polvi ei kestä nelinpeliä fyysisempää kaksinpeliä, jossa menestyvät pelaajat ovat arvostetumpia urheilijoita kuin yksinomaan nelinpeliin keskittyvät pelaajat. Huipputurnauksissa käytävät tennisottelut ovat myös nelinpelin osalta esimerkiksi painin tai naisten nyrkkeilyn MM- tai EM-kisoihin verrattuna paljon tunnetumpia, seuratumpia ja arvostetumpia urheilutapahtumia. Kaikki kunnia esimerkiksi Mira Potkosen saavutuksille, mutta on kuitenkin syytä muistaa, että esimerkiksi Rion olympiakisoissa kuhunkin sarjaan otettiin mukaan vain 12 urheilijaa, jolloin kaksi ensimmäistä otteluaan voittanut urheilija oli jo mitaleiilla  eli sai vähintään jaetun pronssimitalin. 

10. Näillä perusteilla valitsisin Vuoden urheilijaksi tennispelaaja Henri Kontisen. Hänen monet voittonsa ovat erinomaisia ja suomalaisten saavuttamina ainutlaatuisia. Voittaa Wimbledonin grand slam -turnaus, Masters -turnauksen loppuottelu sekä kaiken huipuksi vielä ATP:n finaaliturnaus ovat sellaisia urotekoja, joiden rinnalla muiden suomalaisten urheilijoiden voitot, saavutukset ja mitalit 2016 kalpenevat. Muista sijoista kamppailisivat sitten mm. Mira Potkonen, Petra Olli, Lotta Lepistö ja Patrik Laine. Leo-Pekka Tähti on itsestään selvä valinta vuoden vammaisurheilijaksi.

1045. Trump voitti vaalit!

                                               Valkoisen talon uusi isäntäpari

1. Yhdysvalloissa käytiin eilen presidentinvaalit. Vastakkain olivat demokraattien Hillary Clinton (69) ja republikaanien Donald Trump (70).  Eilen valittiin 569 valitsijamiestä, jotka kokoontuvat valitsemaan uuden presidentin ja varapresidentin 17. joulukuuta 2016. Vaalin tulos julistetaan kongressin istunnossa 6. tammikuuta 2017. Uusi presidentti astuu virkaansa 20. tammikuuta 2017. Vaalin yhteydessä valittiin kongressiin 34 senaattoria ja kaikki edustajanhuoneen 435 jäsentä.

2. Hillary Clinton oli pari kolme kuukautta kaikkien gallupien ja kyselyjen mukaan vaalin selvä ennakkosuosikki. USA:n 60 suurimmasta päivälehdestä 59 piti Clintonin valintaa selvänä. Ko. lehtien pääkirjoituksissa Trumpia pidettiin täysin sopimattomana ja epäpätevänä presidentin virkaan. Samaa kantaa toistivat kaikki suuret tv-kanavat.

3. Eikä tässä kaikki, sillä myös istuva presidenti Barack Obama hyökkäsi ennen vaaleja monta kertaa vimmatusti Trumpia vastaan ja syytti tätä milloin mistäkin. Obama halusi, että hänen ensimmäisen kautensa ulkoministeri Hillary Clinton olisi tullut virkaan valituksi. Hillaryn mies Bill, joka hoiti kaksi kautta eli kahdeksan vuotta USA:n presidentin virkaa, lauloi samaa valitusvirttä Trumpista. 

4. Trump ei jäänyt sanasodassa ja likaisessa vaalikampanjassa pekkaa pahemmaksi. Hän leimasi Hillaryn korruptoituneeksi ja rikolliseksi, joka hän sanoi presidentiksi tultuaan asettavansa syytteeseen ja panna vankilaan. Brack Obamaa Trump kutsui Yhdysvaltojen kaikkien aikojen huonoimmaksi presidentiksi. Trumpia itseään syytettiin sovinistiseksi naisten ja missikisojen osanottajien nipistelijäksi ja seksistiseksi möläyttelijäksi. 

5. Toivoin itse Trumpin voittavan vaalit kun hänet oli valittu republikaanien ehdokkaaksi. Lähes kaikki merkittävät republikaanien nokkamiehet vastustivat Trumpin ehdokkuutta. Mutta Trump selätti esivaaleissa vastustajansa yllättävän selvästi ja helposti. Loppuottelussa Hillarya vastaan hän ei hätkähtänyt herjauksista ja syytöksistä, vaan ilmoitti, että mielipidemittauksista ja ennusteista huolimatta hän on vaalissa vahvoilla. Bisneksillään miljardööriksi kohonnut Trump tiesi, missä vaaleissa mennään ja mitä kansan syvät rivit ajattelivat ja halusivat. He halusivat muutosta ja Barack-Clintonin valtaeliitin päättymistä. Obaman kausi on ollut suurimmalle osalle amerikkalaisista monessa suhteessa pettymys, presidentti ja hänen kannattajakuntansa eivät saaneet aikaan muutosta, jota Obama oli kaksissa vaaleissa ihmisille luvannut.

6. Finaalissa Trump vs. Clinton kävi sitten niin kuin toivoin. Donald J. Trump voitti valitsijamiesvaalit lopulta aika selvin luvuin; tämän hetkisen tiedon mukaan Trump saa 289 ja Clinton 218 valitsijamiestä. Ehdokkaien äänimäärä oli suunnilleen yhtä suuri, Clintonin hieman suurempi kuin Trumpin. Trump voitti kaikissa ns. vaa´ankieliosavaltioissa eli mm. Floridassa, Ohiossa, Pennsylvaniassaja ja  Pohjois-Carolinassa, joissa hänen etukäteen ajatellen pitikin voittaa voidakseen tulla valituksi.

7. Donald Trumpista (70) on siis Yhdysvaltojen 45. presidentti ja Valkoisen talon isäntä. Varapresidentiksi tulee melko väritön Indianan kuvernööri Mike Pence. Yhdysvaltojen ensimmäinen nainen vaalien jälkeen on Melania Trump, joka on 46-vuotias eli 26 vuotta Donaldia nuorempi. Hän on kotoisin Sloveniasta ja on entinen malli ja varsin tyylikäs nainen. Vau! Trumpin naismaku tuntuu olleen muutoinkin kohdallaan, sillä myös hänen ensimmäinen vaimonsa Ivana, joka on lähtöisin Tshekistä, oli ja on edelleen viehättävä nainen. Hillaryn mies Bill jää nyt paitsi Valkoisen talon palveluksista, mutta johan hän ehti siellä kaksi kautta majaillakin. Bill Clinton muistetaan Valkoisessa talossa harrastamistaan seksileikeistä talon henkilökuntaan kuuluneen Monica Lewinskyn kanssa.

8. Trumpin viranhoitoa helpottanee se, että republikaanit säilyttivät enemmistön senaatissa, jossa on vaalien jälkeen 51 republikaania ja 47 demokraattia. Republikaanit säilyttivät enemmistönsä myös kongressin edustajanhuoneessa numeroin  236-191.

PS
Allekirjoittaneen toisessa eli Prosessioikeus -nimisessä blogissa, johon on linkki tämän blogin etusivulla, on julkaistu kymmenkunta kirjoitusta.

1044. Bengt Holmströmille Nobel -palkinto

Ei tullut Suomelle kultaa Rion kisoista, mutta "Nobel-kultaa" kuitenkin saatiin

1. Taloustieteen Nobel -palkinto myönnettiin tänään 10.10. - Aleksis Kiven päivänä muuten - Harvardin yliopiston taloustieteen professorille Oliver Hartille ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) suomalaiselle professorille Bengt Holmströmille heidän sopimusteoriaa koskevista tutkimuksistaan. 

2. Bengt Holmströmiä, 67,  on veikkailtu jo kymmenkunta vuotta Nobel -palkinnon saajaksi. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu kaikissa merkittävimmissä taloustieteellisissä julkaisuissa. Yhdysvaltalainen MIT Bostonissa on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista. Siellä Holmström on ollut professorina jo vuodesta 1994 lähtien; tehtävässä ei ole eläkeikää.  

3. Taloustieteen Nobel -palkinnon myöntää Ruotsin keskuspankki, Riksbanken. Palkinnon suuruus on kahdeksan miljoonaa kruunua eli 880 000 euroa, jonka Holmström ja Hart siis jakavat. Palkinnon perusteluissaan Riksbanken toteaa, että  "nykyaikaiset taloudet pysyvät koossa lukemattomilla sopimuksilla. Uudet teoreettiset työkalut, jotka Hart ja Holmström ovat kehittäneet, ovat arvokkaita reaalimaailman sopimusten ja instituutioiden ymmärtämiseksi sekä mahdollisten sudenkuoppien havaitsemiseksi sopimusten suunnittelussa".

4. Holmström sanoi palkinnosta tiedon saatuaan, että hänen olonsa on hieman epätodellinen. Hän kertoo pohtineensa ja tutkineensa sopimusteoraa vuosikausia. Palkinto tuli hänelle yllätyksenä.

5. Helsingissä syntynyt Holmström valmistui kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1972. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen pari vuotta suunnittelijana A. Ahlströmin palveluksessa ja siirtyi tämän jälkeen stipendiaattina Stanfordin yliopistoon. Siellä Holmström väiteli tohtoriksi 1978. Hankenin apulaisprofessorina Holmström oli vuosina 1978-79. Hän on asunut yli puolet elämästäään USA:ssa ja toiminut siellä professorina ensin Northwestern Universityssä 1979-83 ja sen jälkeen kansantaloustieteen professorina Yalen yliopistossa (1983-1994). Akateemisen uransa lisäksi Holmströn on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, esimerkiksi Nokian (1992-2012), Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Aalto-yliopiston hallituksissa.

6. Suomen taloustilanteesta Bengt Holmström totesi viime maaliskuussa, ettei Suomessa oikein ymmärretä, miten heikossa kunnossa maamme talous on. Myöhemmin keväällä hän kuvaili Juha Sipilän hallituksen satojen miljoonien eurojen säästöpäätöstä yliopistojen opetuksesta ja koulutuksesta sanomalla, että se heijastaa "aika syvällistä älyllistä halveksuntaa yliopistomaailmaa kohtaan". Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä Holmström laati yhdessä Sixten Korkmanin ja Vesa Vihriälän kanssa hallitukselle alkusyksystä luovutetun muistion, jossa todetaan, että Suomi on edellytyksiinsä nähden alisuoriutuja. Muistiossa ehdotetaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja Suomen korkeakoulujen uudistamista.

7. Nobel -palkinnon julkistamisen jälkeen Bengt Holmström on tietenkin saanut runsaasti onnitteluja myös suomalaisilta poliitikoita presidentti Sauli Niinistöstä lähtien. Uutta nobelistia on kehuttu maasta taivaaseen. Mm. Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kuvailevat Holmströmiä avarakatseiseksi, avoimeksi ja sinnikkääksi tutkijaksi ja mieheksi, joka osaa ja rohkenee ajatella  "boksin ulkopuolella". Tämä termi tulee englantilaisesta sanonnasta "thinking outside the box", joka tarkoittaa lähinnä luovaa ja vapaata tapaa ajatella ja ratkaista asioita. 

8. Luova tutkija on siis eräällä tavalla toisinajattelija, joka ei anna vanhojen ajatustottumusten, tapojen tai ideologioiden häiritä ja kahlita tutkimusvapauttaan. Tällaista raikasta ajattelua kaivattaisiin myös Suomen vaikeassa taloustilanteessa, mutta kuten on nähty, sellaiselle ei ole juuri annettu arvoa myöskään Juha Sipilän hallituksessa.

9. Begt Holmström on viides henkilökohtaisen Nobelin saanut suomalainen. Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuudeen Nobelin vuonna 1939, ilmeisesti paljolti myötätunnon osoittamiseksi uhkaamassa olleen talvisodan takia. Kemian Nobel-palkinto myönnettiin puolestaan sotien jälkeen 1945 professori A.I. Virtaselle; ehkä jotkut muistanevat AIV-rehun, jonka Virtanen kehitti.  Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008. Mutta näiden lisäksi on vielä yksi ainakin puoliksi suomalainen nobelisti, joka usein unohdetaan. Hän on Ragnar Granit (1900-1991), joka sai lääketieteen Nobelin 1967. Granit syntyi Suomessa, tarkemmin sanottuna Riihimäen kauppalassa, jonne  perustettiin 10-15 vuotta sitten kaupungin "oman nobelistin" kunniaksi Granitin aukio, ja teki Suomessa myös keskeiset tutkimuksensa. Granit muutti pysyvästi Ruotsiin 1940 ja vastaanotti Nobelin palkinnon ruotsalaisena.

10. Martti Ahtisaari kunnostautui myös Yhdysvalloissa eli tarkemmin sanottuna YK:n tehtävissä. Sieltä Mara kutsuttiin kisaamaan Suomen tasavallan presidentin virasta. Olisiko Bengt Holmströmillä käyttöä Suomen politiikassa? Juha Sipilän hallituksessa on avautumassa elinkeinoministerin salkku, sillä sen nykyistä haltijaa Olli Rehniä ollaan valitsemassa kovaa vahtia  Suomen Pankikn johtajaksi.  Olisi toki komeaa, jos nobelisti Begt Holmström suostuisi Suomen uudeksi elinkeinoministeriksi. Siinä tehtävässä hän saisi oivallisen tilaisuuden soveltaa oppejaan ja teorioitaan käytäntöön. Mutta tämä on tietenkin vain täysin epärealistista toiveajattelua. Holmströn kannattaisi mieluummin palkata hallituksen sivutoimiseksi talouspoliittiseksi neuvonantajaksi vaikkapa n. 50 000 euron kuukausipalkalla. Pääasia olisi, ettei filosofi Pekka Himanen enää saisi toimeksiantoja Suomen hallitukselta; filosofiassa ei muuten jaeta Nobelin palkintoa. Dynamiitin keksinyt Alfred Nobel ei maininnut testamentissaan filosofiaa, ei muuten taloustiedettäkään. Taloustieteen Nobel -palkinnon virallinen nimi on Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. 

11. Bengt Holmström nimi oli meillä vahvasti esillä syksyllä 2003, jolloin valittiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran yliasiamies vuosiksi 2004-2010.  Vastakkain olivat tuolloin kuuluisan MIT-yliopiston huippututkija Holmström ja Suomen entinen pääministeri Esko Aho. Ja kuinka ollakaan, Holmströmin tieteelliset ansiot eivät painaneet valintaprosessissa mitään, sillä voiton vei Esko Aho! Valinnan suoritti Sitran hallintoneuvostona toimiva eduskunnan pankkivaltuusto, jonka päätös oli yksimielinen. Avainasemassa olivat päätöstä tehtäessä sosiaalidemokraatit, joiden asettuminen Ahon taakse ratkaisi pelin hänen hyväkseen. Esko Aho on entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, jonka edessä tuleva nobelisti sai siis väistyä.