Pysähtyminen sallittu
1. Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva kiistassa on nyt jonkinlainen asemasotavaihe. Hovioikeuden tuomio annettiin 20.11. ja aika pyytää KKO:lta asiassa valituslupa päättyy 19.1.2009. ParkCom on ilmoittanut tulevansa pyytämään valituslupaa ja valittamaan hovioikeuden tuomiosta. Olen käsitellyt asiaa blogissani 27.11. ja 1.12.
2. Pientä nahistelua ja häirintää on kuulemma kentällä ilmennyt. Oikeus ja kohtuus -liikkeen aktivistit tai liikkeen innoittamat muut henkilöt ovat kuvanneet parkkiyhtiöiden työntekijöitä, puhutelleet näitä, uhkailleet rikosilmoituksilla ja jopa sylkeneet heidän päälleen. Yhdessä tapauksessa jopa erään yrityksen työntekijät ovat kuulemma käyttäytyneet aika uhkaavasti parkkivalvojia kohtaa ja estäneet vähäksi aikaa heidän pääsynsä tiettyyn tilaan. Rikosilmoituksia on kuulemma tehtykin, parkkiyhtiöiden johtajia vastaan jälleen kerran ja nyt myös yhtiöiden valvontatyötä suorittaneita työntekijöistä. Selvää kuitenkin on, että mistään rikoksesta ei johtajien tai sen työntekijöiden toiminnan osalta ole kysymys.
3. Yksi iso perintäyhtiö on ilmoittanut purkavansa sopimuksensa yksityisten pysäköinninvalvontayritysten kanssa. Yksi poliisipomo eli Helsingin liikennepoliisin ylikomisario Heikki Seppä on ärhennellyt ja vaatinut julkisuudessa, että yksityinen sakotus on saatava luopumaan. Sepän mukaan viimeistään hovioikeuden tuomion jälkeen on selvää, että "yksityinen sakotus" täyttää tahallisen rikoksen tunnusmerkistön (IL 3.12.). Seppä on antanut julkisen kehotuksen: "Kun poliisipartio tapaa yksityisen parkkivalvojan jakamassa lappuja, se tulisi keskeyttää." Seppä on saanut tukea Joensuun yliopiston professori Matti Tolvaselta, jonka mukaan "yksityisessä sakotuksessa toteutuu rikoksen tunnusmerkistö, se on selvää."(IL 3.12.). Tolvanen on hämmästellyt, mikseivät oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies ole puuttuneet asiaan. Poliisin ylin johto ei ole kuitenkaan yhtynyt Sepän ja Tolvasen näkemyksiin. Tolvanen ei ole IL:ssä perustellut väitteitään. Kuten olen usean kerran perustellen todennut, valvontamaksuissa ei ole kyse sakoista eikä sakotuksesta. En tiedä, miksi professori Tolvanen turvautuu virheelliseen terminologiaan.
4. Autoilijat ovat alkaneet jättää parkkifirmojen karhuamia valvontamaksuja maksamatta, kuinka laajaa tämä käytäntö on, siitä minulla ei ole tietoa. Tämän seurauksen maan toiseksi suurimmaksi sanottu pysäköinninvalvontayhtiö ParkPatrol lopetti 8.12. toimintansa. Hovioikeudessa juttunsa hävinnyt ParkCom sen sijaan jatkaa toimintaansa. Yhtiön asianajaja lähetti ylikomisario Sepälle kirjeen, jossa yhtiö vaatii Seppää välittömästi lopettamaan yhtiötä ja yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevat perusteettomat lausunnot. Seppä on on ilmoittanut kokevansa kirjeen uhkailuksi ja jopa kiristykseksi ja hän on lähettänyt kirjeen Suomen Asianajajaliiton hallitukselle ja pyytänyt tutkimaan, onko asianajotoimiston menettelyn hyvän asianajajatavan vastaista.
5. Yksityisen pysäköinninvalvontaa vastustavat tahot käyvät mediassa kiivasta propagandasotaa asiansa puolesta. Netissä olevassa oikeus ja kohtuus kaikessa sivustoilla nuoret "parkkiaktivistit" kiivailevat edelleen taistelussaan "sakkofirmoja" vastaan. Iltalehti on "puolensa" asiassa valinnut; se on selkeästi parkkifirmojen toimintaa vastaan.
6. Myös maan suurin päivälehti Helsingin Sanomat, jota myös Suomen suurimmaksi työväenlehdeksi kutsutaan, on ottanut selkeästi ja samalla hämmästyttävän kiihkeästi kantaa yksityistä pysäköinninvalvontaa vastaan. HS:n kolmas pääkirjoitus 2.12.2008 on jo otsikoitu hyvin hyökkäävään sävyyn: "Hämärän parkkisakotuksen loputtava." Kirjoitus on hyvin aggressiivinen, mutta mikä ikävintä, se suorastaan vilisee asiavirheitä, jollaisia maan suurimman päivälehden pääkirjoituksissa ei olla totuttu näkemään.
7. HS:n pääkirjoituksen otsikossa esiintyy täysin virheellinen sana, parkkisakotus; tämä olisi otsikon mukaan myös "hämärää". Kuten olen monta kertaa kahdessa blogikirjoituksessani perustellen osoittanut, kyse ei ole tietenkään mistään sakotuksesta, koska valvontamaksu ei ole rangaistus, sakko, pysäköintivirhemaksu tai edes rangaistuksenluontoinen maksu. Kyse on yksityisoikeudellisesta, sopimukseen perustuvasta maksusta.
8. HS:n pääkirjoituksessa väitetään, että "Suomeen rantautuneet yksityiset valvojat ovat jäljitelleet harhauttavasti virnaomaisen toimintaa. Tuulilaseihin on kiinnitetyt maksulaput olivat erehdyttävästi virallisen näköisiä, kunnes Kuluttajavirasto ojensi yhtiöitä. Valitusosoitteena saattoi olla maksullinen palvelupuhelinnumero, jolla yhtiö jatkoi rahankeruutaan." - En tunne "maksulappuhistoriaa" tarkemmin, mutta kannattaa muistaa, että HS:n pääkirjoitus muistelee toiminnan alkuaikoja, jolloin menettelyssä saattoi olla puutteita. Mutta nyt nämä puutteet on korjattu, mikä osoittaa, että parkkiyhtiöt aivan ilmeisesti haluavat olla yhteistyössä kuluttajaviranomaisten kanssa ja noudattaa tarkasti niiden ohjeita ja määräyksiä. Tämäkin osoittaa, että kyse ei ole suinkaan mistään "hämärästä" toiminnasta, kuten HS:n jutun otsikossa annetaan ymmärtää. ParkComin nettisivuilla on kerrottu hyvin yksityiskohtaisesti siitä, miten autoilijan pitää menetellä ja reklamoida, jos hän on saanut valvontamaksulapun autonsa tuulilasiin. Minusta nuo ja muutkin ilmoitetut ohjeet ovat selkeitä ja informatiivisia, eikä kuluttajavirnaomaisilla ole enää ollut niiden suhteen huomauttamista. Valvontamaksuilmoitukset eivät ole sekoitettavissa pysäköintivirhemaksulappuihin.
9. Valvontamaksujen perimisessä ei ole kyse mistään "rahankeruusta", kuten HS antaa pääkirjoituksessaan halventavassa tarkoituksessa ymmärtää. Olen jo selvittänyt blogissani jo useaan kertaan, mistä on kyse. Kyse on yksityisoikeudelliseen sopimuksesta ja rikkomisesta sovitusta maksusta, jonkinlaisesta sopimussakosta, jollaiset ovat sopimusoikeudessa täysin hyväksyttyjä. Autoilijaa ei pakoteta mihinkään, vaan hän saa täysin vapaasti itse valita, tekeekö hän po. reaalisopimuksen vai ei.
10. Hyvin yllättävä on myös HS:n pääkirjoituksessaan esittämä toteamus, jonka mukaan "korkein oikeus tuskin antaa muutoksenhakulupaa, jolloin hovioikeuden kanta jää voimaan ja yhtiöt olisivat velvollisia palauttamaan maksut autoilijoille." Mistähän HS on saanut "sisäpiiritietoa" siitä, että KKO ei myöntäisi valituslupaa jutussa - oikeinko KKO:n sisältä? Kaikki minun kollegani puolestaan ovat olleet sitä mieltä, että valituslupa jutussa olisi hyvin tärkeä saada, koska kysymyksessä on merkittävä asia, joka kaipaa ennakkopäätöstä. Useimmat kollegat ovat myös pitäneet melkoisen varmana, että valituslupa myös tulee - tätä ovat toivoneet myös ne kollegani, jotka ovat itse asiasta eri mieltä kanssani.
11. Pääkirjoituksen lopussa esitetään toivomus, että yksityiselle pysäköinninvalvonnalle saataisiin säännökset lakin, "jotta kunnialliset yritykset voisivat toimia alalla." Lainsäädäntöä toivovat varmaan kaikki, mutta oikeusministeriön toiminta nyt on niin hidasta, kuten monessa muussakin asiassa on nähty. HS:n pääkirjoituksessa on rivien välistä luettavissa väite, jonka mukaan nyt kaikki parkkialalla toimivat yritykset eivät HS:n mielestä olisi "kunniallisia". Merkillistä vihjailua maan suurimmalta lehdeltä. Mutta ehkäpä tämä perustuukin enemmän HS:n kantaan siitä, että koko yksityinen pysäköinninvalvontatoiminta olisi "kunniatonta ja hämärää parkkisakotusta," kun siitä ei ole laissa säännelty. HS:n mukaan meillä olisi siis voimassa samanlainen pääsääntö kuin kuin totalitäärisesti johdetuissa valtioissakin; kaikki se on kiellettyä, mikä ei ole nimenomaan laissa julistettu sallituksi.
12. Helsingin Sanomissa, samoin kuin Iltalehdessä, on jatkettu saman virheellisen terminologian toistamista myöhemminkin; näissä lehdissä puhutaan estottomasti edelleen yksityisistä parkkisakoista ja yksityisestä sakotuksesta. Näin esimerkiksi HS:n pääuutissivulla 9.12. Myöhemmin samassa numerossa uutisoidaan kuitenkin, että "yritykset pettyivät ParkPatrolin päätökseen keskeyttää toimintansa ja että "yksityisillä pysäköintialueilla pelätään kaaosta." Yksityistä pysäköinninvalvontaa on jääty suorastaan kaipaamaan, kertoo HS 9.12. Monet taloyhtiöt ovat olleet helisemässä, kun sikin sokin parkkeeratut autot ovat tukkineet pelastustiet.
13. HS 9.12.: "Se on ollut mielle iso apu, että talojen pelastustiet ovat pysyneet auki. Poliisi ja kunnalliset sakottajat eivät iltaisin ja viikonloppuisin pihoissa kiertele. Olemme kädet pystyssä. Emme tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä", tuskaili isännöitsijä Maria Uronen vantaan kaupungin vuokra-asunnot omistavista VAV Asunnot Oy:stä.
14. Tänään 13.12. Helsingin Sanomien mielipidesivuilla on julkaistu alekirjoittaneen seuraava kirjoitus:
Yksityiset pakkimaksut ovat laillisia
Helsingin hovioikeus on tuomiosaan 20.11. todennut, että pysäköinninvalvontayhtiöillä ei ole oikeutta periä valvontamaksuja yksityisen maanomistajan alueella tapahtuvasta ehtojen vastaisesta pysäköinnistä. Tuomio ei ole lainvoimainen, ja siitä tultaneen valittamaan korkeimpaan oikeuteen.
Vaikuttaa hieman siltä, että hovioikeus on sortunut oikeudellisessa päättelyssään jonkinlaisiin lillukanvarsiin, sillä tuomion perustelut eivät vakuuta.
Parkkiyhtiöiden perimissä maksuissa ei ole kyse mistään sakosta, pysäköintivirhemaksusta tai edes rangaistuksen luontoisesta maksusta.
Parkkiyhtiö tai sille valvontaoikeutensa siirtänyt kiinteistönomistaja ei - toisin kuin hovioikeus on katsonut - käytä julkista valtaa valvontamaksujen perimisessä.
Yksityiselle alueelle pysäköinti ilman kiinteistönomistajan lupaa on tieliikennelain mukaan kielletty. Kiinteistönomistajalla on lain mukaan oikeus asettaa alueelle pysäköintiä koskevia määräyksiä.
Yksityisen maanomistajan ja parkkiyhtiön oikeus periä valvontamaksuja perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen, jollaista ei ole laissa kielletty ja jota ei perusoikeuksiin kuuluvan omaisuudensuojan vuoksi voida kieltääkään.
Pysäköintiehdot on ilmaistu näkyvästi alueille pystytetyissä opastetauluissa. Autoilija voi vapaasti valita, hyväksyykö hän sanotut ehdot. Jos hän pysäköi esimerkiksi varattu asukas- tai asiakaspaikalle, invalidipaikalle, keskelle ajotietä tai oven eteen, hän rikkoo sopimusta ja joutuu maksamaan sopimusehtojen mukaisen maksun.
Kysymys on reaalisopimuksesta, jollainen on hyväksytty ja kymmeniä vuosia muiden pohjoismaiden tuomioistuimissa ilman, että yksityisiin parkkimaksuihin olisi tarvittu lainsäätäjän siunaus.
Tilanne on periaatteessa aivan samanlainen kuin pysäköintitaloon pysäköitäessä. Yksityisen maanomistajan ei tarvitse välttämättä pystyttää alueelle puomia ja maksuautomaattia. Laki ei tätä edellytä, ja siitä aiheutuisi vain lisäkustannuksia, jotka perittäisiin autoilijoilta korkeampien maksujen muodossa.
Hovioikeuden tuomion seuraukset ovat jo nyt nähtävissä. Pysäköinti pääkaupunkiseudun yksityisille parkkialueille on muodostumassa kaoottiseksi.
Tätäkö todella haluttiin?
Jyrki Virolainen
lainkäytön professori
15. En ryhtynyt kirjoituksessani arvostelemaan HS:n pääkirjoitusta 2.12. - vaikka mieli kyllä teki - sillä jos niin olisin tehnyt, kirjoitustani ei luultavasti olisi julkaistu lainkaan. Saapa nähdä, tuleeko kirjoitukseeni kommentteja.
13 kommenttia:
Kyllä kirjoitukseesi kommentteja varmasti tulee. Helsingin Sanomissa et tosin itse pääse niitä sensuroimaan, joten keskustelu voi olla hedelmällisempää kuin täällä blogissasi.
Vai sensuroimaan! En ole sensuroinut kommentteja, mikä ilmenee hyvin siitä, että lukijoiden kommentteja on julkaistu kahden edellisen blogin johdosta yhteensä jo kai 120! Katso blogit 27.11. ja 1.12.
Sellaisia kommentteja, joissa vain jatkuvasti jankataan samaa asiaa ilman minkäänlaisia uusia perusteluja, olen joutunut muutaman kerran hylkäämään, koska tuollaiset kommentit eivät veisi keskustelua millään tavalla eteenpäin. - Tuskinpa Hesarikaan sellaisia kirjoituksia montaa julkaisee!
Kokemuksesta voin todeta että Hesariin on tosiaan melko mahdoton saada läpi kirjoituksia jotka kritisoivat millään tavoin itse lehteä.
On myös epätodennäköistä, että saisit vastattua jollekin, jonka annetaan vastata sinulle. Edes lyhyesti, edes silloin kun korjaisit selvän asiavirheen vastineesta. Tämänkin tiedän kokemuksesta.
Keskustelua ei siis käytännössä voi käydä Hesarin mielipidesivulla. Siihen palstatila ei yksinkertaisesti riitä. Hesarin mielipideosio soveltuu kuitenkin avauksiin ja kannanottoihin. Varsinainen keskustelu pitää kuitenkin käydä muualla.
Kiitoksia Jyrki sinulle blogistasi. Se on laadukas. Kaiken lisäksi olen ehdottoman samaa mieltä kanssasi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, vaikka asia nyt ei varsinaisesti mielipidekysymys olekaan.
Oikeus & Kohtuus blogi tuntuu artikkelien ja kommenttien perusteella olevan täynnä ihmisiä jotka tuntuvat juttujen perusteella lähinnä haluavan pitää kiinni oikeudestaan pysäköidä ilmaiseksi ilman sanktioita. Hyvin kuvaava on tässä artikkelissa autoilijan asenne (ei niin etteikö asiakaspalvelussa olisi parantamisen varaa valvojan kohdalla): http://oikeusjakohtuus.blogspot.com/2007/11/oot-s-vittu-ajanut-tn-thn-ruutuun.html
Pysäköidään ilmaiseksi tietoisesti ja kiukutellaan maksuista käräjillä niin pitkään kuin mahdollista. Suomi on hieno maa.
Oikeusjakohtuus -liikkeen blogissa ei tunnuta oikein pidettävän siitä, että sinne kirjoittavia kiihkoilijoita kutsutaan "parkkiaktivisteiksi." Aktiiveja kuitenkin ovat sen suhteen, että yksityisille parkkipaikoille pitäisi heidän mielestään saada pysäköidä ilmaiseksi ja täyttää myös invalidipaikat. Jos pysäköinninvalvojien päälle syljeskellään, heille huudellaan ja heitä uhkaillaan, voidaan alkaa kohta puhua jopa "parkkiterroristeista."
On ironista, että joku iso poliisipomo seisoo samoissa joukoissa näiden aktivistien kanssa, ja että aktivistit saavat kannustusta maan suurimman päivälehden pääkirjoituksessa!
Professori Matti Tolvasella on syyttäjä- ja poliisitausta, hän on toiminut monia vuosia virallisena syyttäjänä. Tästäkö johtunee, että hän tuntuu herkästi näkevän joka puolella rangaistavia tekoja ja rikoksia, vaikka muut eivät ole samaa mieltä hänen kanssaan.
Oikeusjakohtuus -liikkeen blogissa ei tunnuta oikein pidettävän siitä, että sinne kirjoittavia kiihkoilijoita kutsutaan "parkkiaktivisteiksi." Aktiiveja kuitenkin ovat sen suhteen, että yksityisille parkkipaikoille pitäisi heidän mielestään saada pysäköidä ilmaiseksi ja täyttää myös invalidipaikat.
Kirjoittaja ei ilmeisesti ole vaivautunut lukemaan oikeusjakohtuus-blogin kannanottoja ajatuksen kanssa. Väärinpysäköintiä siellä ei kukaan kannata, kritiikki kohdistuu vain sakkofirmojen tapaan toimia vähintäänkin kyseenalaisella tavalla, käräjä- ja hovioikeuden mukaan jopa lainvastaisella tavalla.
Quid pro quo: Tässä blogissa ei muuten tunnuta oikein pitävän siitä, että sakkofirmoja kutsutaan sakkofirmoiksi.
Jos pysäköinninvalvojien päälle syljeskellään, heille huudellaan ja heitä uhkaillaan
Missä kohtaa oikeusjakohtuus-blogissa on kehotettu ketään sylkemään toisen päälle tai huutelemaan tai uhkailemaan? Jos uhkailulla tarkoitetaan kehotusta tehdä tutkintapyyntö lainvastaiseksi epäillystä toiminnasta, tässä maassa tapahtuu varsin paljon uhkailua.
voidaan alkaa kohta puhua jopa "parkkiterroristeista."
Yksittäiset kansalaiset reagoivat kuka mitenkin. Väittäisin kuitenkin, ettei oikeusjakohtuus-blogin lukijakunta ole niin laaja, että se yksin selittäisi kansalaisten reagointia.
Itse olen jo vuodesta 2006 reagoinut johdonmukaisesti siten, että pysäköin autoni sellaisten kauppakeskusten parkkipaikoille, jotka eivät käytä sakkofirmoja. Tällä toimintatavalla voi kätevästi samalla äänestää lompakollaan, omalta kohdaltani olen näin siirtänyt useamman kymmenen tuhannen euron liikevaihdon asiakkaita kunnioittaviin yrityksiin.
Saahan sitä tietenkin käyttää minkälaisia nimimerkkejä tahansa - jos ei kerran uskalla esiintyä omalla nimellään.
Mutta ko. nimimerkin käyttäminen osoittaa minusta sitä, että kommentoijan asia-argumentit ovat hyvin vähissä, kun hän katsoo aiheelliseksi puhua nimimerkillä, joka ei vastaa todellisuutta. Valvontamaksuissahan ei nimittäin ole kyse sakoista.
Yhtä provokatorisessa tarkoituksessa voitaisiin kai käyttää nimimerkkiä "parkkiterroristit pois."
---------------------------
Jyrki Virolaisen kommentoinnista paistaa moni asia läpi. Ihmeellisintä on, että tuollaisen taustan ja tason omaava ihminen ei ymmärrä muutamia perusasioita.
Sopimusoikeudellisin keinoin EI voi sopia kaikista asioista.
Yleisin väite ja harhaluulo näyttää olevan että yksityisen pysäköinvalvontayhtiön määräämä maksu olisi sopimusoikeudellinen seuraamus, "sopimusssakko" sopimusehtojen rikkomisesta, joka tarkoittaisi käytännössä asetettujen pysäköintiehtojen noudattamatta jättämistä. Näin asia voisikin olla, ellei kysymys peilaantuisi nykyisen lainsäädännön määräyksiin sekä aikaisempiin ennakkotapauksiin siitä että pysäköintivirheestä rankaiseminen kuuluu vain viranomaiselle myös yksityisellä alueella. Sellaista tehtävää joka on määrätty lain mukaisesti ja tulkinnallisesti kuuluvan vain viranomaisen toimivaltaan ei sopimusoikeudellisin keinoin voi kenenkään osapuolen välillä sopia muuta.
Tämä olisi päivän selvää jos paikallinen citymarket alkaisi jakamaan näpistäjille yksityisoikeudellisia "valvontamaksuja" näpistyksestä kiinni jäänneelle. Kaupan edessä olisi kyltit joissa kerrottaisiin kaikille näpistyksestä kiinni jäänneille määrättävän 100 euron maksu ja kävelemällä kauppaan hyväksyisi ehdot. Jokainen ymmärtää että tämä ei ole mahdollista koska ainoastaan poliisilla on mahdollisuus rangaista näpistyksestä. Täysin sama tulkinta on yksityisen pysäköinninvalvonnan suhteen. Kuitenkin, tätä samaa asiaa voitaisiin tulkinta myös vastaavanlaisessa tilanteessa. Virolaisen mukaan kysehän on yksityisoikeudellisesta sopimuksesta ja siihen liitetystä sopimussakosta. Jokainen ymmärtää ettei näin ole. Meistä viisaimmat ymmärtävät myös ettei sopimuksella voi sopia mistä tahansa.
Kysymykseen tulee myös kuluttajansuojalainsäädäntö ja EU direktiivit kuluttajansuojasta. Kummankin mukaan sopimuksen syntyminen kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välillä edellyttää selkeää tahdonilmaisua. Tahdonilmaisu voi olla myös "en suostu sopimukseen". Pysäköinnin yhteydessä tämä tarkoittaisi pysäköintiä oikeudetta, mutta se tarkoittaisi myös sitä että sopimusta pysäköintiehdoista ei ole syntynyt joten valvontayhtiön määräämä maksu ei perustu syntyneeseen sopimukseen. Muussahan tapauksessa autoilija olisi pakotettu sopimukseen jolloin sopimuksella ei olisi oikeussuojaa. Sitäpaitsi, miksi kuluttaja edes haluaisi tehdä sopimuksen jonka ainoa tarjoama asia on sopimussakko?
Jyrki Virolaisen kommentit yksityisten pysäköintialueiden kaaoksesta on puhdasta valvontayhtiöiden propagandaa. Tämä jos mikä todistaa Virolaisen epämääräiset perusteet pysäköintiyhtiöiden etujen turvaajana. Uskallan väittää että Virolainen ei nimittäin ole oikeasti käynyt tarkistamassa tätä "kaaosta" omin silmin vaan luottaa vain ja ainoastaan valvontayhtiöiden omaan ilmoitukseen. Todellisuudessa kaaosta ei ole syntynyt. Lauttasaaressa ParkComin kylttien poistuessa, ei kaaosta, tiedän myös 5 taloyhtiötä jotka ovat kilvet poistaneet. Ei muutosta aikaisempaan. Sello on poistanut ParkComin, ei ongelmia. Säälittävää että arvostettu ihminen ei pysty katsomaan tilannetta puolueettomasti vaan ajaa massiivisella ja virheellisellä sopimusoikeuden tulkinnalla valvontayhtiöiden etua ja mikä pahinta, yhtiöiden propaganda uppoaa kuin kuumaveitsi voihin.
Hovioikeus ja käräjäoikeus ovat todenneet että valvontayhtiöillä ei ole oikeus määrätä valvontamaksuja virheellisestä pysäköinnistä. Aivan samoin kuin kauppakeskuksessa ei ole oikeutta määrätä maksua näpistyksestä tai taloyhtiöllä määrätä maksua ilkivallasta. Viranomaiset ovat valvontaa ja valvonnan seuraamuksia varten.
Yksityinen pysäköinninvalvonta on laitonta.
Jokaisella kansalaisella on oikeus tehdä rikosilmoitus mikäli epäilee rikoksen tapahtuneen. Sitä ei voida tulkita häirinnäksi. Voihan kyseessä olla vaikka virkavallan anastus. Ei tavallisen kansalaisen tarvitse osata miettiä rikosprosessin kuvioita ja mahdollisia seuraamuksia. Poliisi ottaa rikosilmoituksen vastaan, esitutkinta suoritetaan ja syyttäjä päättää nostetaanko asiasta syyte. On suorastaan hämmästyttävää väittää asian olevan häirintää vielä pahemmaksi asian tekee kun rikosoikeudenprofessori päättää väittää että rikosilmoituksen tekeminen olisi yrityksen toimintaa koskevaa häirintää. Minä voin marssia poliisin luo huomenna ja tehdä Jyrki Virolaisesta rikoisilmoituksen. Se on minun kansalaisoikeuteni. Poliisi selvittää sitten on rikosilmoituksen syylle aihetta epäillä rikoksen tapahtuneen.
Yleisillä paikoilla valokuvaaminen on sallittua. Sekään ei voi olla häirintää mikäli se tehdään asiallisesti. Virolaisen mainitsema "oikeus ja kohtuus" liike/blogi on nimenomaan todennut asiallisuuden tarpeen. Eikä ole kehoittanut häiritsemään ainoastaan noudattamaan kansalaisoikeuksia asian suhteen. Yhtiön toiminnan vastustaminen laillisin keinoin ei ole häirintää.
Lisäksi uskallan väittää että "Oikeus ja kohtuus" liikettä ei ole olemassa. Se on Jyrki Virolaisen keksintöä jonka tarkoitusperät katoavat usvaiseen todellisuuteen. Blogin yksi aihealue on yksityinen pysäköinninvalvonta ja sen vastustaminen. Aivan samoin kuin Virolaisella näyttää olevan puolesta puhuminen. Kummallakin on siihen oikeus.
Yleisin peruste joka näyttää löytyvän myös on, että blogissa tai yleensä valvonnan vastustajat kannattavat virheellistä pysäköintiä. Tämä on koko ajatuksen halventamista ja osoittaa vain kuin argumentoija ei ole itse edes ymmärtänyt mistä on kysymys. Väärin pysäköimisen puolustaminen on täysin eriasia kuin puolustaa yksityisen yrityksen oikeutta rangaista virheellisestä pysäköinnistä, eli ottaa laki omiin käsiinsä. Ainakin oikeus ja kohtuus blogissa on nimen omaan painotettu kunnallisen valvonnan merkitystä.
---------------------------
Niin, laitan tämän kumpaankin blogiin, sekä oikeus ja kohtuus, että Jyrki Virolaisen, jälkimmäisellä kun on tapana sensuroida.
Hauskaa joulua.
Sakko vai valvontamaksu?
Juristit (nimellisesti lainsäätäjä, käytännössä vamistelevat juristit) vääristelevät kieltä orwellilaisittain. Suomen kielessä sakko on sakko.
Muutama vuosi sitten lakiin tuli termi "surma" hyvin rajatussa merkityksessä. Sen jälkeen henkirikoksen nimeäminen surmaksi esim. lehtiotsikossa on pääsääntöisesti väärin juridisesti, koska "surmia" on erittäin vähän.
Ad Pentti Mäkiharju
No niin, löytyihän sieltä "oikeus ja kohtuus kaikessa -liikkeestä yksi ihminen, joka uskaltaa kirjoittaa omalla nimellään! Aiemmin nämä parkki-ihmiset ovat vetäytyneet aina "tietosuojasyistä" - niinpä tietenkin - anonymiteetin suojiin!
Muuten, kun Pentti Mäkiharju, samoin kuin minulle useita kommentteja lähettänyt nimimerkki "Sakkofirmat pois" väittää, että minä olisin sensuroinut OIkeus ja kohtuus- liikkeen anonyymien lähettämiä kommentteja. niin eihän tämäkään väite pidä paikkaansa. Olen julkaissut esim. tämän sakkofirmat poijes -nimimerkin kommentteja ainakin 5-6 kertaa ja lukuisia muita samantyylisiä (ja yhtä happoisia) kommentteja.
Kun luin Pentin tekstin minulle tuli kyllä ensin mieleen, että tämän täytyy olla se TV1:ssä pyörivän Kotikatu-nimisen sarjan roolihahmon "Varatuomari Pentti Mäkimaa", jota Jukka Puotila niin antaumuksellisesti aina on esittänyt. Mäkiharjun argumentaatio kun on vähän samaa kaliiberia kuin Pentti Mäkimaankin sanotussa Kotikatu-sarjassa. No, eihän tämä Pentti Mäkiharju ainakaan Jukka Puotila ole, siitä olen nyt vakuuttunut.
Penan mukaan lainsäädännön ja aikaisempien ennakkotapausten mukaan "pysäköintivirheestä rankaiseminen kuuluu vain viranomaisille myös yksityisille alueella." - Mistähän lainsäädännöstä ja ennakkotapauksista on kyse? Minä en sellaisia tunne. Eihän pysäköintivirhemaksu edes ole mikään sakko tai rangaistus.
Pentin väite, jonka mukaan valvontamaksuissa olisi kyse aivan samasta asiasta kuin jos kauppakeskuksella olisi oikeus määrätä maksu näpistyksestä tai taloyhtiöllä maksu ilkivallasta, on tätä tuttua höpö höpö -luokkaa, jota oikeus ja kohtuus -liikkeen edustajat ovat omalla sivustollaan ja tässäkin blogissa yrittäneet viikosta toiseen sitkeästi viljellä. Näiltä poloisilta parkkiaktivisteilta on jäänyt huomaamatta - tai ainakin he ovat siitä vaienneet - että esim. kauppakeskuksen tai taloyhtiön oikeus valvoa pysäköintiä omistamallaan kiinteistöllä perustuu lakiin, eli TL 28 §:ään. Tuo pykälä oikeuttaa kiinteistön omistajan nimenomaan myös asettamaan ehtoja pysäköinnille. Tätä samaa oikeutta ei ole tietenkään laissa myönnetty eikä voitaisi myöntääkään kauppaliikkeelle tai taloyhtiölle Pentti jälleen kerran urheasti esittämässä näpistys- tai ilkivaltatapauksessa. Joten se siitä!
Hyvin ellei täydellisen hämmästyttävä (lue tyhmä) on Pentin jälleen kerran liikkeensä puolesta esittämä väite, jonka mukaan autoilija olisi muka "pakotettu" sopimukseen, kun autoilija "raukka" pysäköi autonsa yksityiselle alueelle! Samaa typerää luokkaa on Pentin väite siitä, että ainoa etu, jonka autoilija sopimuksesta saisi, olisi sopimussakko! Voi hyvät sylvit sentään!
Kyse on reaalisopimuksesta, kun autoilija nähdessään 3-4 metrin korkuisesta opastetaulusta pysäköinnin ehdot, karauttaa kaarallaan yksityiselle pysäköintialueelle halutessaan pysäköidä sinne rakkaan automobïilinsä. Kuka helkkari hänet pakottaisi niin tekemään? Ei tietenkään kukaan, vaan valinta on autokuskin oma ja täysin vapaavalintainen. Ja eikö hän saa muka mitään etua pysäköidessään autonsa ehtojen mukaan luvallisesti alueelle? En ymmärrä tätä ollenkaan. Mitäpä etua nyt pysäköinnistä saisi, tämä tuntuu olevan Penan ja hänen nimettömien hengenheimolaistensa ajatuksenjuoksu! Keskustele nyt siten tällaisten
"älykköjen" kanssa, peijooni sentään!
Jos opastetaulussa lukee esim., että pysäköinti on sallittu enintään 30 minuutiksi, jos autoilija laittaa sallitun ajan toteamista varten pysäköintikiekon asianmukaisesti autoonsa näkyville, niin eikö autoilija todellakaan saa tästä mitään etua, vaikka pysäköinti on tuon ajan eli 30 minuuttia hänelle täysin ilmaista! Pitäisikö hänen saada pysäköidä autonsa sanotulle alueelle loppuiäkseen ja täysin ilmaiseksi?
Pentti jaksaa sitkeästi toistaa sitäkin oikeus ja kohtuus liikkeen -sivustolla moneen kertaan esitettyä epäilyä, että minä ajaisin jotenkin tässä asiassa omaa etuani ja/tai parkkiyhtiöiden propagandaa. Olen jo pari kertaa itsekohtaisesti käynyt tuossa anonyymillä oikeus ja kohtuus -blogissa ilmoittamassa ja oikaisemassa sivustoilla esitetyt täysin virheelliset ja valheelliset tiedot, että a) en kuulu yhdenkään parkkifirman elimiin tai "johtohenkilöihin", ja b) etten ole yhdenkään parkkifirman osakas. Todella kovakalloista porukkaa tämä oikeus ja kohtuus kaikessa -liike ja sen edustajat Pentti Mäkimaata myöten!
Minä en ole koskaan sanonut olevani rikosoikeuden professori, kuten Pentti Mäkiharju pokkana väittää.
Minä en aja valvontayhtiöiden etua, ja minulle on täysin yhdentekevää, onko Hgissä syntynyt kaaosta vai ei hovioikeuden tuomion jälkeen. En ole perustanut HS:n artikkelissa mainitsemaani lausumaani tilanteen kaoottisuudesta yhdenkään parkkifirman ilmoitukseen, vaan ko. tieto perustuu HS:n toimittajan Helsingin Sanomissa julkaistuun uutisjuttuun, joka taas perustuu mm. eri taloyhtiöiden edustajien toimittajalle kertomaan.
Jokaisella kansalaisella on toki oikeus tehdä rikosilmoitus, jos haluaa. Mutta muistuttaisin, kun Penttikin kertoo harkitsevansa mahdollista rikosilmoitusta minusta, että rikoslaissa on myös säännökset siitä, mitä seuraa, jos tekee perättömän ilmiannon jonkun henkilön syyllistymisestä rikokseen.
Kenelläkään ei ole velvollisuutta tehdä rikosilmoitusta, ellei kyse ole peräti vakavasta ja kohtapäätä uhkaavasta rikoksesta. Valvontayhtiöiden työntekijät eivät todellakaan syyllisty hovioikeuden tuomion jälkeenkään mihinkään rikokseen tehdessään työtään!
Rikosilmoituksen tekeminen ei ole työntekijöiden häirintää, ja valokuvaaminen julkisella paikalla on sallittua. Häirinnäksi kuvaaminen voi kuitenkin muuttua, jos työntekijöitä samalla uhataan rikosilmoituksen tekemisellä ja heille huudellaan hävyttömyyksiä, heidän päälleen yritetään sylkeä jne. Tämän toki pitäisi jokaisen ymmärtää!
OIkeus- ja kohtuus kaikessa-liikkeen sivustolla on kehotettu valokuvaamaan yhtiöiden työntekijöitä ja tekemään heistä rikosilmoituksia jne. Vaikka yhdessä lauseessa kehotuksessa näitä ilmiantajia on kehotettu toimimaan asiallisesti, olisi näiden kehottajien toki pitänyt ymmärtää, että käytännössä kaikki "kenttämiehet" eivät suinkaan pysty kiihkonsa takia toimimaan asiallisesti.
Pentti M. yrittää lopuksi vakuutella, ettei hänen ja hänen toveriensa tarkoituksena ole suinkaan kanattaa virheellistä pysäköintiä ja että he ovat muka oikealla asialla. Vielä P.M. sanoo, ettei kyse ole mistään "liikkeestä." Uskokoon ken tahtoo!
Jollei kyse olisi suoranaisesti liikkeestä, niin ainakin kyse on, kuten Penttikin kertoo, päämärästä, ja päämäärähän edellyttää, kuten hyvin tiedämme, aina nimenomaan liikettä!
Tämän ko. "liikkeen" tarkoitusperiä kuvaa hyvin se, että he ovat ryhtyneet kannattamaan sivustoillaan ikään kuin sankarina "Jakomäen pysäköijää", joka voitti juttunsa hovissa "katalaa sakkofirmaa" vastaan.
Mitäpä tämä Jakomäen suuri sankari sitten oikein teki? Hänpä meni ja pysäköi autonsa yhdeksän eri kertaa eli yhdeksänä eri päivänä 2-3 kuukauden aikana erään taloyhtiön ulko-oven eteen eli pelastustielle, jolle pysäköinti on ehdottomasti kielletty sekä laissa että taloyhtiön pysäköintialueen edustalle asetetun 3-4 metrin korkuisen opastetaulun mukaan. Tässäpä siis varsinainen po. liikkeen ja samalla "työn sankari."
Ehkä tämä sankari kohta rinnastetaan Koijärven sankareihin ja hänet valitaan, kuten Ville Komsi aikoinaan, seuraavissa vaaleissa eduskuntaan suurella äänimäärällä siksi, hän rohkeni vastustaa sakkofirmaa ja sen "määräyksiä."
Ehkä saamme tästä oikeus ja kohtuus kaikessa -liikkeestä vielä seuraavien vaalien yllätyspuolueen. Kukapa tietää! Ehdokkaansa tämä liike valitsee vaaleihin luultavasti sen mukaan, kuka on useammin pysäköinyt autonsa yksityisen kauppaliikkeen tai taloyhtiön pihalla uhmaten sakkofirman pysäköintikylttejä!
Pentti Mäkimaan vuodatusta edeltäneelle anonyymille
Kas kun ei kafkalaisittain!
Suomen kielessä sakko on sakko, mutta valvontamaksu on valvontamaksu, eikä valvontamaksu ole sakko!
Se on näin yksinkertaista!
Pentti Mäkiharjulle
1. "Sopimusoikeudellisin keinoin EI voi sopia kaikista asioista."
Tämä on melko kryptinen lause.
Totta kuitenkin on, että pätevästi ei voida sopia esimerkiksi armomurhasta, mutta sitä vastoin on päteviä perusteita väittää, että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa kysymys on nimenomaan yksityisoikeudellisesta sopimuksesta.
Tätä asiaa on toisteltu paitsi tässä blogissa, myös aikaisemmissa blogeissa sekä blogien kommenttiosastoillakin. Toiston välttämiseksi kehotan, Pentti, Sinua lukemaan asiasta lähemmin sieltä.
Pääpiirteissään voidaan kuitenkin todeta, että kiinteistön omistajalla on oikeus määrätä kiinteistönsä käytöstä. Jokamiehenoikeuksiin ei kuulu oikeutta pysäköidä minne sattuu.
Lähden siitä, että kiinteistön omistajalla on oikeus periä myös vastiketta alueensa käytöstä.
Oikeudellisesti pätevinä pidettäneen jo nyt sopimuksia, jotka syntyvät parkkitalon omistajan sekä siihen pysäköivien autoilijoiden välillä. Ainakaan allakirjoittaneen tietoon ei ole tullut, että kukaan olisi onnistunut menestyksellisesti saamaan autoaan pois parkkihallista ilman maksun maksamista.
Osaatko, Pentti, sanoa, miksi näin on?
ParkCom-jutussa on kysymys muun ohessa siitä, millainen käytös kvalifioidaan "tarjoukseksi" ja millainen "vastaukseksi", joka synnyttää tarjouksen.
Suomessa sopimusvapauden elementteihin kuuluvat niin tyyppivapaus kuin muotovapauskin, joten voidaan väittää, että kiinteistön omistaja voi asianmukaisesti sopimusehdot ilmoittamalla tehdä "tarjouksen", jonka autoilija joko hyväksyy (ajaa kiinteistön omistajan tarjoamaan pysäköintipaikkaan) tai hylkää (ajaa muualle).
Muotovapaudella tarkoitetaan siis sitä, että sopimus voidaan tehdä vapaamuotoisesti. Sopimuksen pätevyyden edellytys ei siis ole esim. kirjallisen muodon käyttäminen; eräissä poikkeustilanteissa on tosin muotomääräyksiä. Tyyppivapaudella tarkoitetaan, että sopijapuolet saavat pääsääntöisesti aikaan haluamiaan oikeusseuraamuksia ilman tiettyjen sopimustyyppien käyttämistä. Sopimustyyppijaottelulla on kuitenkin merkitystä arvioitaessa sitä, mitkä normit sopimukseen soveltuvat.
Kysyt, Pentti, "miksi kuluttaja tahtoisi tehdä sopimuksen, jonka ainoa sisältö on sopimussakko".
Joko kärjistät tahallasi, tai sitten et - kaikella kunnioituksella - ole ymmärtänyt lainkaan lukemaasi. Pysäköintisopimuksessa autoilija saa oikeuden pysäköidä tiettyä vastiketta vastaan. Ellei hän toteuta omaa suoritusvelvollisuuttaan, hän on velvollinen maksamaan sopimussakon, jota koskeva ehto on tullut sopimuksen osaksi, koska se sisältyy tarjouksessa ilmoitettuihin ehtoihin. Sopimus taas on syntynyt, kun tarjoukseen on annettu hyväksyvä vastaus, so. autoilija on ajanut paikalle.
Hämmästelen omasta puolestani sitä, että järkevät ihmiset - Pentti vaikuttaa järkevältä ihmiseltä - menevät sekaisin tämän yksityisen pysäköinninvalvonnan kanssa. Vedotaan edes lainkohtia yksilöimättä "kuluttajansuojalainsäädäntöön" ja "EU-direktiiveihin". "Tahdonilmaisuksi" ilmoitetaan myös kelpaavan, että "en suostu sopimukseen".
Sopimusoikeudessa on kirjoitettu mm. tahto- ja luottamusmalleista (ks. Pöyhönen: Sopimusoikeuden järjestelmä ja sopimusten sovittelu, 1988) arvioitaessa sitä, mihin sopimusten sitovuus perustuu. Tahtomallissa suojataan tahdonilmauksen antajaa, luottamusmallissa luottamusta, jonka tahdonilmaus adressaatissaan aikaansaa.
Käymättä yksityiskohtaisemmin kirjoittamaan niistä, totean, että sopimus ei välttämättä jää syntymättä vain toteamalla lakonisesti, että "en tehnyt sopimusta". Ethän, Pentti, kävisi parturissakaan ja jättäisi hiusten leikkausta maksamatta vedoten siihen, että "en tehnyt sopimusta". Ethän?
Nämä asiat, yksityinen pysäköinninvalvonta ja parturissa käyminen, eivät täysin edes rinnastu keskenään, koska yksityisessä pysäköinninvalvonnassa sopimusehdot on ilmoitettu "nimenomaisesti", ja "nimenomaiseksi" hyväksymiseksi voidaan arvioida se, kun autoilija ajaa ruutuun.
Tiukan oikeudellisestihan autoilijalla ei ole oikeutta käyttää toisen kiinteistöä luvatta, kuten todettua.
Vai mitä sanoisit, Pentti, siitä, että tulisin luvatta leiriytymään parvekkeellesi tai ikkunan alle? (Autolla tai ilman.)
Oletan kuitenkin, että katsot oikeudellisesti suojatuksi mahdollisuuden tarjota kodissasi majoituspalveluita vastiketta vastaan. Ja kun olet esim. ilmoittanut pihallasi olevalla kyltillä "majoitusta 50 €/yö", on kysymyksessä tarjous, jonka henkilö on hyväksynyt tulemalla luoksesi yöksi.
Yksityinen pysäköinninvalvonta ei rinnastu julkiseen pysäköinninvalvontaan, koska toisessa maksun määrääminen perustuu julkiseen sääntelyyn (julkinen pysäköinninvalvonta) ja toisessa sopimusrikkomukseen (yksityinen pysäköinninvalvonta). Tämän selkeämmin en näitä peruseroja osaa rautalankamallintaa.
Yksityistä virhepysäköintiä koskeva sanktiomaksu ei myöskään ole pakkotäytäntöönpantavissa ilman tuomioistuimen vahvistus- ja suoritustuomiota.
"2. Yksityinen pysäköinninvalvonta on laitonta"
Ei ole. Ks. edellä.
Suomessa on paljon asioita, jotka eivät määrity laittomiksi pelkästään nimenomaisen lain puuttuessa. Esimerkiksi jokamiehenoikeudet ovat vanhastaan olleet voimassa maantavan perusteella, so. ilman nimenomaista lainsäädäntöä.
Sitä vastoin ongelmallista olisi, jos jokin toiminta määritettäisiin AINA laittomaksi, ellei olisi olemassa nimenomaisesti ko. toimintaa sääntelevää lakia. Koska lainsäädäntö on erinomaisen hidas keino reagoida asioihin, voitaisiin pätevin perustein arvioida, että yhteiskunnallinen kehitys joko taantuisi - tai huonommassa tapauksessa lakkaisi kokonaan.
En, Pentti, löytänyt Sinua lakimiesmatrikkelista, joten oletettavasti et ole juristi. Vaikka palsta ei olekaan "Maamiehen tietolaari"-tyyppinen lakipalsta, neuvon Sinua pidättymään blogistia koskevasta rikosilmoituksen tekemisestä, vaikka kokisitkin sen "kansalaisoikeudeksesi".
Siinä näet polttaa kovin helposti kyntensä. RL 15:6:n mukaan "Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi."
Lisäksi perättömän rikosilmoituksen tekemiselle syyllistyy helposti myös kunnianloukkaukseen (RL 24:9 §).
Lopuksi totean vielä, että tiedän kyllä, miten hankalia erilaiset rajanvedot sopimuksen syntymistä arvioitaessa saattavat olla. Katson kumminkin, että yksityistä pysäköinninvalvontaa on parempi suojata oikeudellisesti kuin kieltää se.
Olen käynyt korkeimman oikeuden kirjastosta.
Toivottavasti korkissa löytävät asiaan liittyvät ja rinnastettavat pohjoismaiset oikeustapaukset, jotka Virolaisen mukaan ovat olemassa.
On aina hyvä käydä kirjastoissa, jopa "korkin" eli KKO:n!
Tuo kirjasto liene nyt kyllä remontissa, koska koko KKO:n taloa remontoidaan kuulemma parhaillaan.
Sieltä ne kuitenkin aikanaan löytyvät, sieltäkin, nämä anonyymin kaipaamat oikeustapaukset ym. materiaali!
Sakkofirmat pois ja Pentti Mäkiharju ovat lähettäneet tänne edellisten kirjoitustensa jälkeen vielä uusia kommenttejaan, mutta niissä on vain toistettu samoja asioita, joita Sakkofirmat pois on saanut esitellä tässä blogissa jo lähes kymenkunta kertaa. Tuntuvat olevan hyvin samanlaisia kirjoituksia nämä sakkofirmojen ja Mäkiharjun kirjoitukset!
Sen verran vain, että pysäköintifirmojen toiminnassa ei tietenkään ole kyse mistään julkisen toimivallan delegoinnista, jota Helsingin hallinto-oikeuden päätös 7/1242/2, jota täällä on käsitelty jo muutaman kertaan, koskee. Ratkaisu KHO 1996 -A-55 ei myöskään, kuten on jo tullut moneen kertaan todetuksi, sovellu tähän tapaukseen, koska on selvää, ettei kunnallisella pysäköinninvalvonnalla ole yksinomaista toimivaltaa valvoa pysäköinti yksityisillä alueilla, ks. TLL 28 §. Kunnallisen pysäköinninvalvonta ei ts. sulje pois yksityisen kiinteistönomistajan valvontaoikeutta ja oikeutta ehtojen, siis myös maksuehtojen, asettamiseen pysäköinnille.
Sakkofirmat poissille ja Pentti Mäkiharjulle siis Hyvää Joulua ja samalla myös Hyvää Juhannusta! Aja ja pysäköi varovasti!
Lähetä kommentti