127. Nova+KMS+Keva+Kepu = Korruptio (?)

Matti Vanhanen soutaa 18.7. Vuoksenrannan Säteen kirkkoveneessä (kuva Peter Jansson, I-S)
Elossa.fi -kampanjan tunnuksen voi nähdä esittävän mm. säteistä kirkkovenettä...

1. Vaali- ja puoluerahoitussotku sekä Keskustan, Kevan ja Novan kytkökset Rovaniemen potkukelkka-ei kun moottorikelkkatehtaan sijoituspäätöksen ympärillä ovat saaneet yhä omituisempia piirteitä. Seuraavassa tiivistetty kronikka viimeaikaisista tapahtumista metodilla "niin on, jos siltä näyttää."

2. Pääministeri Matti Vanhasen muisti palaili kesäkuun puolivälissä pätkittäin kun oli ilmennyt, että hän oli ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja vastoin aikaisempia väitteitään tavannut 22.1.2007 pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa yhdessä puoluesihteeri Jarmo Korhosen kanssa vaaliavustusmerkeissä Novan johtoa (Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo, joka on tuomittu aiemmin talousrikoksista). Pääministeri Vanhasen venkoilu ja saivartelu eduskunnassa hänen vastatessaan kansanedustaja Jukka Gustafssonin tuota tapaamista koskeviin kysymyksiin oli masentavaa ja vastenmielistä katseltavaa ja kuultavaa. 

3. Uskon, että Vanhanen tiesi jo ennen viime eduskuntavaaleja, mistä hänenkin KMS:n kautta kierrätetty vaaliavustus, 15.000 euroa, oli peräisin. Vanhasta avustivat vaaleissa Toivo Sukari, Kyösti Kakkonen ja Nova Group, ei suinkaan peitejärjestö ja rahanpesuyhdistys KMS. Matti Vanhanen muistetaan myös siitä, että hän sujautti ennen vuoden 2007 vaaleja tammikuun Kesärannan "kahvitilaisuudessa" lapun Novan Tapani Yli-Saunamäelle, johon oli kirjoitettu kansanedustaja Merikukka Forsiuksen nimi, Merikukka oli Matin tuolloinen tyttöystävä. 

4. Ja kuinka ollakaan, myös tuolloin vihreitä edustanut Merikukka sai "KMS:ltä" vaalirahaa 5 000 euroa. Tämäkin jo osoittaa, että kyseisessä palaverissa oli aivan ilmeisesti keskusteltu nimenomaan Novan Keskustalle ja puolueen kansanedustajaehdokkaille tarjoamasta vaaliavustuksista, vaikka Vanhanen on tämän kiistänyt. Tilaisuudessa oli läsnä myös Kevan Markku Kauppinen, kuten myöhemmin on ilmennyt.

5. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen joutui vaalirahoitussotkusta kesäkuussa tulilinjalle, kun keskusta ja sen ministerit epäilyttävään valoon joutuneen pääministeri Vanhasen pelastaakseen kaataa koko sotkun yksin Korhosen niskaan. Vaaleja koskeva varainhankinta on ollut Jarmo Korhosen päätehtävä ennen vaaleja, tämä on selvä asia. Jarmo Korhonen piti 15.6. tiedotustilaisuuden, jossa hän tietenkin kiisti kaikki epäilyt. 

6. Tuossa tilaisuudessa Korhoselta kuitenkin lipsahti ikään kuin puolivahingossa, että Kesärannan kuuluisaan kokoukseen oli osallistunut myös Kevan eli Kuntien Eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Markku Kauppinen, joka on entinen Keskustan kansanedustaja ja joka on avustanut monia keskustalaisia ministereitä, muun muassa Mauri Pekkarista,  eri hallituksissa. Kauppisen nimen esille ottaminen Korhosen toimesta ei toki ollut lipsahdus, vaan Korhonen halusi kääntää huomion pois itsestään ja suunnata sen Kauppisen Kevan ja Novan välisen bisneksiin. Samalla Korhosen "vuoto" oli selkeä varoitus Keskustan ministeriryhmälle, joka halusi savustaa hänet ulos puoluesihteerin paikalta: muitakin "lipsahduksia" eli tietoja voi tarvittaessa ilmetä myöhemmin.

7. Tulilinjalla joutui sitten myös Markku Kauppinen ja tulos tiedetään: Kauppinen joutui eroamaan ja hänen tekemisiään tutkii nyt KRP. Kauppinen kiisti keskustelleensa Kesärannassa vaali- tai puoluerahoituksesta, mutta tätä ei ole uskottu varsinkin kun ilmeni, että Kauppinen oli suositellut KMS-rahan maksamista myös esimiehelleen eli Kevan hallituksen puheenjohtajana toimineelle ja edelleen toimivalle porilaiselle asianajajalle ja kunnallispoliitikolle Sampsa Katajalle (kok); Kataja valittiin ensi kerran eduskuntaan juuri v. 2007 vaaleissa. 

8. Heinäkuussa on selvitetty muun muassa Hesarissa, että Kevan Kauppinen oli ottanut osaa ainakin 16 tapaamiseen, jonka muina osallistujina oli vaalirahoituskuvion keskeisiä toimijoita eli mm. Novan Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo, Keskustan Jarmo Korhonen, KMS:n suurrahoittajan Kyösti Kakkonen sekä iso joukko vaalirahaa KMS:n kautta saaneita poliitikkoja alkaen Timo Kallista, Paula Lehtomäestä ja Jyri Häkämiehestä. Uutena takapiruna on tuotu esiin konkurssiliikemieheksi eli ylivelkaiseksi yrittäjäksi tituleerattu Juha Kajo, joka on mm. Timo Kallin hyvä ystävä. Markku Kauppinen joutui lähtemään Kevasta ilmeisesti juuri siksi, ettei hän ollut kertonut firmansa hallitukselle näistä tapaamisistaan.

9. Nova Group lienee ollut jo alkuvuodesta 2007 eli Kesärannan kokouksen taloudellisissa vaikeuksissa. Miksi tuollainen yhtiö sitten lupaa massiivista vaalitukea, jonka määräksi on myöhemmin ilmennyt yhteensä 250 000 euroa, lähinnä yhdelle puolueelle eli Keskustalle? Vastaus on yksinkertainen: koska tämä puolue ja sen edustajat istuvat kehittyvissä maaseutukaupungeissa ja kunnissa ja muissa kaavoituksen ja rahoituksen junailun kannalta keskeisissä viroissa ja elimissä. 

10. Novan tarkoituksena oli päästä tekemään bisnestä, tienaamaan ja rahastamaan keskustajohtoisten kuntien kiinteistöbisneksellä. Kukaan ei kai kuvittele, että Nova tai KMS-läiset eli Toivo Sukari ja Kyösti Kakkonen etunenässä, olisivat lahjoittaneet suuria summia keskustan ja jonkin veran myös kokoomuksen ehdokkaiden vaalikampanjaan hyvää hyvyyttään tai vain siksi, että maahan saataisi porvari- tai keskustavetoinen hallitus.

11. Pääministeri Matti Vanhasen isännöimästä Kesärannan kokouksesta 22.1.-07, jossa siis  oli saatu tietää Novan lupaus Keskustan vaalikampanjan tukemisesta mojovalla summalla, oli tuskin kulunut kuin pari kolme viikkoa, kun Rovaniemellä ilmeni kiinnostava projekti eli moottorikelkkatehtaalle (BRP Finland) rakennettava uusi tehdas. Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi keskustaa edustava Ari Ruotsalainen, myös kaupunginjohtaja Mauri Gardin on keskustalainen. Rovaniemen kaupunginvaltuustossa istui - ja istuu edelleen - myös keskustan puoluetoimistossa yhteyspäällikkönä työskentelevä Lasse Kontiola. - BRP Finland on osa kanadalaista Bombardier Recreational Products -konsernia. Useimmat Lynx -moottorikelkkamallit ja kaikki Ski-Doo -mallit suunnitellaan ja valmistetaan konsernin Rovaniemen tehtaalla. 

12. Lasse Kontiolahan muistetaan keväältä 2008, jolloin ilmi, että hän oli ollut perustamassa puoluesihteeri Jarmo Korhosen työhuoneessa - Korhonen itse ei ollut tuolloin (tietenkään) paikalla - yhdessä eräiden muiden henkilöiden kanssa paljon puhuttua peitejärjestö KMS:a eli Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:tä, jonka ainoana tehtävänä oli toimia kanavana, jonka kautta Toivo Sukari, Kyösti Kakkonen ja Nova Group antoivat vaaliavustuksia keskustan ja kokoomuksen kansanedustajaehdokkaille. Käytännössä juuri Kontiola jakoi KMS:n tilille tulleet vaalirahat edelleen tietyille etukäteen valikoiduille ehdokkaille, joiden nimeämiseen osallistui myös Kevan Markku Kauppinen. Matti Vanhanen tekeytyi - tietenkin - täysin tietämättömäksi myös tästä operaatiosta ja selitti, ettei hän ole antanut Kontiolalle lupaa KMS:n perustamiseen; kukahan tätäkin selitystä uskoo. Tuolloin eli siis keväällä 2008 syntyneen kohun lieventämiseksi Lasse Kontiola ja Jarmo Korhonen painuivat joksikin aikaa suojaan sinne Kepun kuuluisaan perunakellariin odottelemaan kohun ohimenoa.

13. Kun Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Ruotsalainen oli saanut eduskuntavaalikampanjaansa 10 000 euroa Lasse Kontiolan eli siis Keskustan perustamalta peiteyhdistys KMS:ltä, jolle puolestaan Nova oli antanut rutosti kepu-poliitikoille tarkoitettuja vaaliavustuksia, ja Kun myös Lasse Kontiola oli Rovaniemellä vahva kuntapäättäjä, ei ollut mikään yllätys, että juuri Nova valittiin kelkkatehdashankeen toimittajaksi ja rakennuttajaksi.

14. Uuden kelkkatehtaan peruskiven muurasi ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk), joka oli saanut peiteyhdistys KMS:ltä vaaliavustusta tavanmukaiset 10 000 euroa. Väyrysen seurassa Utisnovalehdessä poseerasivat sanotussa tilaisuudessa mm. Novan Arto Merisalo ja kaupunginjohtaja Mauri Gardin. Keskusta vaihtoi "puhemiestä" kun tuli vuoroon kelkkatehtaan harjakaiset. Niissä  nimittäin puhui elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk), joka oli saanut peiteyhdistys KMS:ltä saman verran vaalilahjoituksia kuin Paavo Väyrynenkin, siis 10 000 euroa. Pekkarisen rinnalla tilaisuudessa seisoi Kevan Markku Kauppinen, joka Pekkarisen pikkuserkku. Ministeri Pekkarinen myönsi tehdashankkeelle valtion investointitukea hieman yli 1 miljoona euroa. Kuluvan vuoden kesäkuussa Pekkarinen vakuutteli - tuttuun tapaansa - ettei hän osallistunut "millään lailla" sanotun tukipäätöksen valmisteluun, vaan hän vain kirjoitti nimensä tulipäätöksen alle; hän ei - tietenkään - harjakaistilaisuudessa muistanut, että hän oli tukipäätöksen allekirjoittanut. 

15. Näistä tilaisuuksista kerrottiin näyttävästi Nova Groupin omassa Uutisnova -lehdessä, Kyseisen lehden päätoimittaja, I-S:n entinen päätoimittajana aiemmin toiminut Martti Huhtamäki pyrki (jälleen kerran) eduskuntaan keskustan ehdokkaana ja sai vaalikampanjaansa varten KMS:lta 7 000 euroa; Huhtamäki jäi tälläkin kerralla valitsematta.

16. Menettelytapa ja kaava on Pekkarisen kohdalla aivan sama kuin Suomi-Soffan -tapauksen kohdallakin. Mauri Pekkarinen myönsi ministerinä päätöksellään myös Suomi-Soffan uudelle tehdashankkeelle  investointitukea lähes 900 000 euroa, mutta hän ei - tietenkään - osallistunut myöskän tämän tulipäätökseen "valmisteluun" millään tavalla. Kun Pekkarisen vaaliyhdistys sitten sai Suomi-Soffalta vuoden 2007 vaaleja varten 5  000 euron suuruisen lahjoituksen, ei Pekkarinen - tietenkään - enää muistanut sitä, että juuri hänen allekirjoittamallaan päätöksellä Suomi-Soffa oli saanut  lähes miljoona euroa valtion rahaa. Mauri Pekkarinen  esiintyi  - tietenkin - juhlapuhujana myös Suomi-Soffan uuden tehtaan vihkiäistilaisuudessa. Vasta kun Timo Kallin kuuluisalla "möläytyksestä" 7.5.2008  alkanut vaalirahoituskohu oli päässyt viime keväänä hyvään vauhtiin, Pekkarisen muisti yllättäen palautui ja hän riensi juoksujalkaa oikeuskansleri Jaakko Jonka puheille selittämään "muistamattomuuttaan." Jonkka antoi  - pikapäätöksellään - Pekkarisen häneltä tilaamat puhtaat paperit, minkä jälkeen Pekkarinen kiirehti taas juoksujalkaa - nyt eduskuntaan - kertomaan ääni väristen, mitä oli tapahtunut vakuttaen, että hän olisi ilman muuta eronnut ministerin virastaan, jos oikeuskansleri olisi löytänyt hänen toimistaan "pienintäkään aihetta moitteisiin." - Sillä tavalla, sanoisi Niilo Tarvajärvi! Pekkarisen Suomi-Soffa manööveri, jossa hän "hyödynsi" myös oikeuskanslerinvirastoa, kuuluu uskomattomuudessaan poliittisiin tempauksiin, joita ei tulla hevin unohtamaan.

17. Rovaniemen uusi kelkkatehdashanke eteni nopeasti, sillä kaupunginjohtaja Mauri Gardin (kesk) ja Nova Groupin  johto olivat eräiden tietojen mukaan pohjustaneet hanketta jo ennen kuin BRP:n johto osallistui helmikuussa 2007 ensimmäisiin neuvotteluihin. Gardin, joka toimi aiemmin Rovaniemen maalaiskunnan kunnanjohtajana, on tunnettu keskustalainen vaikuttaja, joka on toiminut mm. Paavo Väryrysen poliittisena sihteerinä kolmessa eri hallituksessa. Julkisuuteen kelkkatehtaan rakennushanke, jossa Nova oli siis rakennuttaja, tuotiin toukokuun lopulla 2007. Rakennuttajan valinta tehtiin BRP:n mukaan yksinomaan liiketaloudellisin perustein kolmen eri tarjoajan joukosta.

18. Maaliskuun 2007 eduskuntavaalit menevät sekä keskustan että vaalirahoittajien kannalta paremmin kuin hyvin. Kokoomus sai 10 lisäpaikkaa, ja vaikka keskusta menetti neljä paikkaa, se säilyi nipin napin suurimpana puolueena, joten sattumapääministeriksi neljä vuotta aiemmin noussut Matti Vanhanen saattoi jatkaa pääministerinä.

19. Vaalien ja uuden hallituksen muodostamisen jälkeen pääministeri Matti Vanhanen isännöi toukokuussa 2007 jälleen Kesärannassa - missä muuallakaan, sanotaanhan että rikollinen palaa aina rikospaikalle - niin sanottua kiitoskaronkkaa. Keskusta edustivat ainakin Matti Vanhanen ja Jarmo Korhonen, ja tukijoista ja lahjoittajista olivat paikalla mm. Toivo Sukari (Masku ja Ideapark), Kyösti Kakkonen (Tokmanni), Harri Toivanen (Suomi-Soffa) sekä Nova Groupista tietenkin "veljet" Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo. 

20. Tuossa tilaisuudessa Kyösti Kakkonen lahjoitti Matti Vanhaselle aika arvokkaan eli noin 2 000 euroa arvoisen Tapio Wirkkalan tekemän ja signeeraaman Jäävuori -maljakon - kas, kun pystin nimenä ei ollut "Jäävuoren huippu." Tänä kesänä Vanhanen kertoi, että maljakko oli mennyt rikki kun hän - siis pääministeri itse - oli yrittänyt puhdistaa kuumalla vedelle maljakon pohjassa olevaa sakkaa. Epäilen, että Matin versio ei pidä paikkaansa, vaan Sirkka Mertala on paiskannut maljakon Kesärannan lattiaan, kun hän oli saanut lehdistä lukea, miten Matti ja keskustan kunnallisvaaliehdokkaana niin sanotuissa 69 -vaaleissa ollut serbialaissyntyinen Drita Lulic olivat viestitelleet toisilleen vaalikampanjan aikana 69 -merkeissä.

21. Rovaniemen kelkkatehdashankkeen kiinteistökehittäjänä ja tehdashallin rakennuttajana oli siis  Nova Group ja pääurakoitsijana toimi Palmberg Rakennus Oy:n ja Lemminkäinen Oyj:n omistama Oka Oy. Toukokuussa 2007 (27.5.) Nova ja BRP julkistivat suunnitelmansa uuden moottorikelkkatehtaan rakentamisesta, jolloin Nova kertoi tehneensä Rovaniemen kaupungin kanssa esisopimuksen 8,5 ha:n maa-alueen ostamisesta tarkoitusta varten. BRP Finlandilta Nova kertoi ostaneensa aiesopimuksella yrityksen silloisen tehdaskiinteistön ja kaupungilta taas tähän kiinteistöön kuuluvan tontin. Vanha tehdasrakennus oli tarkoitus sanerata ja muuttaa kauppakeskukseksi heti, kun uusi tehdas oli luovutettu BRP:lle vuokralle. Tämä hanke ei kuitenkaan toteutunut.

22. Keva ja Nova tunsivat hyvin toisensa, sillä Kevalla oli ollut jo vuosien ajan vuokravälityksen liittyvää toimintaa Novan kanssa. Keva tuli Rovaniemen kelkkatehdashankkeeseen mukaan sijoittajaomistajana ja se sopi joulukuussa 2007 tehdyllä esisopimuksella ostavansa kelkkatehtaan "koko paketin" Novalta 20 miljoonalla eurolla sitten kun uusi tehdas oli valmis.

Rakennuttaja Novan rahat loppuivat kesken rakennusurakan eikä sillä ollut enää varoja hankkia  kokonaispakettiin kuuluvaa jakelukeskuksen tonttia, jonka ostamiseen olisi tarvittu kolme miljoonaa euroa. Oka Oy aavisti Novan olevan menossa konkurssiin ja ilmeisesti tämän vuoksi Okan oli lopulta hankittava itselleen Novalta koko kelkkatehtaan kiinteistöyhtiö, jonka se lunasti itselleen 250 000 eurolla. Vaatimaton kauppasumma selittyy sillä, että kaupan mukana Okalle siirtyivät myös kiinteistöyhtiön velat; rakennustyöt oli käytännössä rahoittanut pankki.

23. Kesäkuussa 2008 Keva julkisti aikeensa ostaa moottorikelkkatehtaan keskinäisen kiinteistöyhtiön koko osakekannan rakennuksen valmistuttua sanotuilla 20 miljoonalla eurolla. Tehdas vuokrattaisiin pitkäaikaisella sopimuksella BRP Finlandille. Keva korosti tehneensä päätöksensä tuotto-odotusten  perusteella. Tiedotteessa ei puhuttu mitään siitä, että Oka Oy olisi tullut tai tulossa Novan tilalle kiinteistöyhtiön omistajaksi. Joulukuun alussa 2008 (2.12.) BRP Finland ilmoitti aloittavansa 250 työntekijäänsä koskevat yt-neuvottelut yrityksen tuotteiden myynnin laskettua. 

24. Myöhemmin samassa kuussa Kevan toimitusjohtaja Markku Kauppinen esitti Kevan hallitukselle moottorikelkkatehtaan ostamista 20 miljoonalla eurolla, jonka Keva oli luvannut maksaa jo vuotta aiemmin. Ehdotus hyväksyttiin ja uutta tehdasta koskeva vuokrasopimus siirtyi Kevalle. Myöhemmin Keva on korostanut ostaaneensa kiinteistön Oka Oy:ltä, jolle Novalle aiemmin kuulunut osakekanta oli aiemmin kuulunut. Hankkeeseen ei Kevan mukaan sisältynyt mitään rahaliikennettä Kevan ja Novan välillä. Mutta jäikö Nova nuolemaan näppejään koko kaupasta? Ei varmaankaan, Oka Oy:hän maksoi Novalle niiden yritysten välisessä kaupassa Novalle kauppahintaa - ottaessaan siis vastatakseen kaikista Novan aiemmin omistaman kiinteistöyhtiön veloista - 250 000 euroa. Tämä summa on yhtä suuri kuin se summa, jolla Nova oli rahoittanut vuoden 2007 vaaleissa lähinnä keskustaa ja jonkin verran myös kokoomusta ja näiden puolueiden kansanedustajaehdokkaita.

25. Asiantuntijat ovat kiistelleet siitä, maksoiko Keva ylihintaa moottorikelkkatehtaasta. Joidenkin kiinteistösijoittajien mukaan sijoituksesta olisi pitänyt saada 8-10 prosentin vuosituotto, jotta sijoitusta voitaisiin pitää kannattavana. Kevan edustajien mukaan tuottoprosentiksi vuonna 2007 arvioitiin  6,5 prosenttia. On myös epäilty, että lopullinen kauppa junailtiin Oka Oy:n ja Kevan väliseksi, koska Novaa ei haluttu juuri sekavien vaalirahoituskuvioiden takia sopijakumppaniksi. 

26. Mediassa on kummasteltu vähitellen tippuneita tietoja erilaisista tilaisuuksista ja tapaamisista, joihin Kevan Markku Kauppinen oli osallistunut keskustan puoluevirkailijoiden (Korhonen, Kontiola ja hallintopäällikkö Aki Haaro) sekä tietenkin Nova-miesten eli Arto Merisalon ja Tapani Yli-Saunamäen kanssa. Kevan edustushuvila Kirkkonummen Jersössä on tullut monille suomalaisille tutuksi lehtikuvien perusteella. Kun Jarmo Korhoselta kysyttiin, mitä hän teki ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja Jersössä, Korhonen vastasi lakonisesti, että hän vain soitti Kevan Markku Kauppiselle ja sanoi haluavansa tutustua Kevan toimintaan. Näin yksinkertaista se on, kun sen osaa - tämä vaalirahoituksen hankkiminen, nimittäin! Kukaan toimittajista ei esittänyt jatkokysymystä, että miksi tämä tutustumismatka toteutettiin menemälle Jersön huvilalle saunomaan porukassa, johon kuului myös Novan Arto Merisalo. Jos kysymyksessä olisi ollut todella tutustuminen Kevaan, olisi vieras viety tietenkin Kevan pääkonttoriin. No, kyllä Jersön huvilallakin voi toki tutustua - ainakin siihen, kuinka paljon fyrkkaa Merisalo oli valmis Keva-kaupoista keskustalle junailemaan. Summahan oli tuo jo mainittu 250 000 euroa, jonka takaisinmaksun Keva puolestaan junaili Novalle takaisin, kun Rovaniemen keikka oli saatu päätökseen.

27. Outo yhteensattuma on se, että sekä Kesärannan että Jersön kävijöitä vaivaa kummallinen muistamattomuus, joka alkaa palautua ikään kuin pätkittäin vasta nyt. Olisiko kummankin paikan kahviveden laadussa jotain erikoista, joka saa pään pyörälle, vaikkei viinaksia olisi nautittu? Matti Vanhanen ei muistanut aluksi koko Kesärannan tapaamista eikä Markku Kauppisen paikallaoloa siellä, ja taas Jersön kävijät eivät oikein muista, mitä siellä puhuttiin, tai kertovat asiasta hyvin ristiriitaisesti. Arto Merisalon mukaan Jersössä olisi puhuttu vain poikien juttuja.

28. Markku Kauppisen kohdalla muistamattomuus meni niin pitkälle, että hän pyysi kesäkuun lopulla sihteeriään vetämään erästä Jersöön tapaamista koskevasta tositteesta ylitse Lasse Kontiolan ja Arto Merisalon nimet, vaikka kumpikin mainituista herroista osallistui tositteesta ilmenevään tapaamiseen Jarmo Korhosen ja Aki Haaron ohella. Liikemies Juha Kojoa taas kukaan ei tunnu oikein muistavan tai tavanneen. Sampsa Kataja, tämä Kevan hallituksen liukas puheenjohtaja, pyysi KRP:tä tutkimaan, oliko Kauppinen kenties syyllistynyt kyseisellä teollaan johonkin rikokseen. Tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa.

29. Kansanedustaja ja asianajaja Sampsa Kataja, joka siis sai Markku Kauppisen suosituksesta KMS-rahaa ennen vuoden 2007 vaaleja 5 000 euroa, oli Kevan hallituksessa tekemässä kelkkatehtaan sijoituspäätöstä ja päättämässä tehtaan ostosta Kevalle. Kun Kauppisen nimi oli tullut ennen Juhannusta 2009 esiin Novan ja Keskustan manööverien  yhteydessä, ehti Sampsa Kataja jo julistaa, että Kevan hallitus on antanut Kauppiselle á la Jaakko Jonkka "puhtaat paperit." No, kuten kaikki tiedämme, tilanne on muuttunut ja Kauppinen joutui eroamaan tehtävästään juuri Katajan painostuksen tuloksena. Minusta Kataja olisi tehnyt tyylikkäästi, jos hän olisi itsekin KMS-rahaa Kauppisen suosituksesta saaneena kansanedustajaehdokkaana jäävännyt itsensä Kauppisen asian selvityksestä. Ei olisi ollut yhtään pahitteeksi, jos Kataja olisi jättänyt paikkansa Kevan hallituksen johdossa, sillä hänen uskottavuutensa sanotussa tehtävässä on monien mielestä mennyt.

30. Kaiken huippuna on ilmennyt, että tämä konkurssiliikemieheksi julkisuudessa mainittu Juha Kajo oli mukana myös tilaisuudessa, jossa vastanimitetty Supon päällikkö Ilkka Salmi kertoi  vuonna 2008 suunnitelmistaan kehittää Supoa. Kyseiseen suljettuun tapaamiseen osallistui eräiden muiden henkilöiden lisäksi myös Timo Kalli, tämä kaikkien "poliittisten möläytysten äiti," joka sanoo olevansa Kajon hyvä kaveri. Kun Kallilta viikko pari sitten kysyttiin, mitä se Supon Ilkka Salmi mainitussa tilaisuudessa oikeastaan kertoi, niin Kallin vastaus oli yhtä rehellinen kuin hänen  viime kevään vaalirahoituskohon avauspotkunsakin, sillä Kalli totesi rauhalliseen tapaansa, ettei hän kyllä yhtään muista, mitä se Salmi puhui! - Ettei vain olisi taas ollut kyse niistä "poikien jutuista!" Sisäministeri Anne "Mestariampuja" Holmlund kiirehti - tietenkin - selittämään julkisuudessa, että Ilkka Salmella, joka tunnetusti oli Holmlundin valinta Supon päälliköksi, on edelleen hänen luottamuksensa. 

31. Jarmo Korhonen tuli viikko sitten eli 13.7. ulos perunakellaristaan kesken kahden kuukauden kesälomansa ja antoi tiedotteen sekä vastaili puhelimitse toimittajien kysymyksiin. Mitään uutta kerrottavaa Korhosella ei tällä kerralla ollut - olihan jo hänen kuukautta aiemmin  julki lipsauttamansa tiedon seurauksena Kevan Kauppinen saanut lähteä virastaan. Korhonen torjui rauhallisesti parin kolmen keskustan naisministerin  puheet, joiden mukaan hänen tulisi harkita eroa puoluesihteerin paikalta. Korhonen viestitti rivien välistä tarrautuvansa Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän kertoi toimineensa yhteisymmärryksessä. Matti Vanhanen ei varmastikaan pidä Korhosen mainitusta tempusta, mutta hän samoin kuin nyt myös kaikki keskustan ministerit ja kansanedustajat tietävät, että jos Korhonen aiottaisiin savustaa virastaan ennen ensi vuoden puoluekokousta, Jarmo veisi hallussaan olevien tietojen paljastamisella myös puolueen puheenjohtajan mukanaan. Ja tähän keskustalla ei ole nyt lainkaan varaa. Joten Jarmo Korhonen saa olla rauhassa, sekä perunakellarissa että palattuaan taas Apollonkadulle.

32. Valtiovarainministeriö (VVM) ja Finanssivalvonta antoivat 7.7. Keva-Nova -selvityksensä, jossa todettiin odotettu asia: Kevan ja Novan välisessä kiinteistökaupassa ja Kevan Rovaniemen moottorikelkkatehdasta koskevassa sijoituksessa ei ole mitään lainvastaista. Tätä lopputulosta osattiin toki odottaa, mutta sanotussa selvityksessä ei otettu mitään kantaa itse pääkysymykseen eli kaupan poliittisiin kytköksiin. Vastausta vailla on edelleen kysymys siitä, mitä Kevan toimitusjohtaja oikeastaan teki tammikuussa 2007 Kesärannassa pääministeri Matti Vanhasen ja Jarmo Korhosen sekä Novan johtajien välisessä tapaamisessa. VVM:n selvityksessä korostettiin, että Keva maksoi kaupassa sen summaan eli 20 miljoonaa euroa, joka sovittiin jo Novan kanssa vuotta aikaisemmin tehdyssä esisopimuksessa. Näin siitä huolimatta, että kelkkatehdaskiinteistön arvo oli alentunut vuodessa 1,3 miljoonalla eurolla ja vaikka myyjäpuoli oli vaihtunut Novasta Oka Oy:ksi. Miksi oli oikein, kun Kevan maksoi Okalle juuri sen summan, josta oli Novan kanssa  vuotta aikaisemmin sovittu, vaikka kiinteistön arvo oli selvästi laskenut? Tähän ei selvityksessä vastattu.

33. Tämän jälkeen Keva päätti Sampsa Katajan aloitteesta selvittää vielä itse, "antoivatko esiin tulleet tiedot Markku Kauppisen ja Nova Groupin johdon tapaamisista aihetta tarkastella em. moottorikelkkahanketta uudelleen." Kevan 17.7. julkaiseman tiedotteen mukaan selvitystyö tehtiin yhdessä "ulkopuolisen asianajotoimiston" kanssa. Itse selvitystä ei ole saatettu julkisuuteen, vaan asiasta annettiin vain em. lyhyt tiedote. Tiedotteen mukaan Kevassa on toimittu  sijoituspäätöstä tehtäessä asianmukaisesti ja huolellisesti "myös ottaen huomioon jälkikäteen esiin tulleet Kauppisen tapaamiset." Koko sanottu selvitys, jonka perusteita ei siis ole julkistettu, vaikuttaa jokseenkin naivilta ja tarpeettomalta. Miksi joillakin "tapaamisilla" olisi sinänsä voinut olla merkitystä sijoituspäätöksessä? Olisi pitänyt selvittää, mitä noissa "tapaamisissa" oli puhuttu ja kenties sovittu, mutta näistä asioista mainittu "selvitys" vaikenee tyystin. Selvitys on tyypillinen nollaselvitys, jolla pyritään ikään kuin vain rauhoittelemaan mieliä. Selvitys ei vastaa konkreettisiin kysymyksiin eikä selvityksen perusteluja ole haluttu julkistaa. Mitä virkaa tällaisella selvityksellä voi olla? Ei kerrassaan mitään, jos minulta kysytään.

34. Miksi kyseinen selvitys on tehty yhteistyössä "ulkopuolisen asianajotoimiston" kanssa? Tietenkin siksi, että "selvitys" vaikuttaisi jotenkin luotettavammalta kuin talon sisällä tehty paperi. Haastatteluissaan Sampsa Kataja, asianajaja siis itsekin, on puhunut "juristien kanssa" tehdystä selvityksestä ja "juristienkin mielipiteestä." Juristeja on kuitenkin varsin monentasoisia ja jotkut juristit saattavat etenkin tällaisissa "heppoisissa" tapauksissa olla jopa ostettavissa mielipiteineen. Olen ymmärtänyt niin, että kyseinen ulkopuolinen advokaattitoimisto - onko siis Kevalla myös "sisäpuolisia" asianajotoimistoja (?) - on lähinnä vain avustanut Kevaa ja yhtiön juristeja selvityksen tekemisessä. Ulkopuolinen toimisto ei siis ole antanut asiantuntijalausuntoa asiassa; asiantuntijalausunnot pyydetäänkin tavallisesti asianomaisen oikeudenalan asiantuntijoilta eli lähinnä yliopiston professoreilta. Kevan tiedotteessa ei mainita myöskään kyseisen toimiston nimeä, mutta I-S:n mukaan kyseessä oli tunnettu helsinkiläinen asianajotoimisto Hannes Snellman. Olisi ollut mielenkiintoista tietää, kuka tai ketkä tämän toimiston noin sadasta lakimiehestä osallistuivat selvityksen laatimiseen ja mitä he muistioissaan lausuivat ja kuinka suuri oli toimiston Kevalle osoittama palkkiolasku juristiensa työstä.

35. Hieman naurettavalta tuntuu myös Kevan tiedotteessa 17.7. mainittu lausuma, jonka mukaan eronneelle toimitusjohtaja Markku Kauppiselle oli perusteet "tässä vaiheessa" maksaa sopimuksen mukainen eroraha, joka kuitenkin voidaan periä takaisin, jos sopimuksen pätevyyttä on syytä  arvioida esimerkiksi nyt käynnistyneen poliisitutkinnan tuloksen johdosta uudelleen. Mikä kiire koko erorahan maksamiselle oli juuri nyt, kun esitutkinta on juuri käynnistetty? Eikö olisi voitu odottaa kunnes esitutkinta on saatu valmiiksi? Maksetun erorahan takaisin perintä on aina hankalaa, ja Kauppinen olisi varmaan tullut toimeen, jos hänelle olisi tässä vaiheessa maksettu vain esimerkiksi kolmannes kyseisestä erorahasta. Erorahan suuruutta ei ole paljastettu, mutta sen on arvioitu olevan 200 000 - 400 000 euron suuruusluokkaa. - KRP:n ilmoitus, jonka mukaan  yhden tositteen epäillyn muuttamisen tutkintaan kuluisi aikaa "kuukausia", on myös outo. Luulisi, että tuollainen asia voitaisiin selvittää ja tutkia parissa viikossa.

36. Kevan oma selvitys ei siis vakuuttanut minua. Mutta tietenkin keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen tarttui tähänkin nollaselvitykseen hanakasti. Blogissaan viime perjantaina Vanhanen sanoo Kevan selvityksen viimeistään osoittavan, ettei keskustalla ole väitettyjä kytköksiä Rovaniemen kelkkatehdashankkeeseen; Kevan tiedotteessa tosin ei mainita tästä puolesta yhtään mitään. Vanhanen näyttelee loukkaantunutta ja paheksuu esitettyjä kytkösväitteitä täysin sopimattomina. Tässä hän on liikuttavan yksimielinen puoluesihteerinsä Jarmo Korhosen kanssa. Korhonen totesi perunakellaritiedotteessaan, että mediassa esitetyillä koplausväitteillä ei ole  mitään katetta, ja Vanhanen puolestaan parkaisee blogissaan, että väitettyjen kytkentöjen olemassaolo "ei kerta kaikkiaan ole mahdollista." Vanhanen toistaa  viikkoa aiemmin esittämänsä tokaisun, jonka mukaan kenelläkään ei ole voinut olla puolueen "valtakirjaa" moisiin kytköksiin.

37. Vai ei valtakirjaa! Mutta eivätpä nuo keskustan pojat eli Jarmo Korhonen, Lasse Kontiola ja kumppanit ole aiemminkaan kyselleet Matti Vanhaselta valtuuksia tai suostumusta  toimia vaalirahoitusta hankkiessaan siten kun ovat toimineet. KMS-yhdistyskin perustettiin keskustan Apollonkadun päämajassa ja vieläpä Jarmo Korhosen työhuoneessa, eikä Vanhanen - ainakaan omien sanojensa mukaan - tiennyt koko operaatiosta mitään! Matti Vanhasen olisi puolueen puheenjohtajana  tullut pitää vähän parempaa jöötä vaalirahoitusasiassa. Hän ei voi puolustautua sillä, ettei hän tiennyt asiasta - tämäkin väite voidaan kenties osoittaa vielä perättömäksi - sillä puolueensa puheenjohtajana hänen olisi toki pitänyt tietää ja ottaa asioista selvää. Matti Vanhasen puheet nyt ovat tyypillistä ärhentely-yrityksiä, joilla puolueen ja nimenomaan Vanhasen omalta kannalta kovin kiusallisista asioista ja kysymyksistä haluttaisiin vihdoinkin päästä eroon.

38. Juridisesti on vaikea todentaa, onko edellä kerrotuissa kytköksissä ollut kyse korruptiosta. Mitään välitöntä näyttöä korruptiosta ei taida olla, mutta lukuisa määrä indisioita sen sijaan asiasta on olemassa. Yksi indisio on hanke, jolla KMS:n kautta vaalirahaa poliitikoille jakaneelle Kyösti Kakkoselle aiottiin kohta vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen hankkia vuorineuvoksen titteli. Hanke oli tietenkin täysin suuruudenhullu ja osoittaa  arvonimen puoltajista arvostelukyvyn puutetta, sillä Kakkosen ansioilla ei liene koskaan aiemmin myönnetty vuorineuvoksen arvonimeä. Mutta niin vain Kakkoseltakin vaalirahaa kampanjaansa varten saaneet tunnetut poliitikot kuten Sauli Niinistö (kok), Paula Lehtomäki (kesk), Ilkka Kanerva (kok), Paavo Lipponen (sdp), Mauri Pekkarinen (kesk) ja Liisa Hyssälä (kesk) allekirjoittivat vuorineuvoksen myöntämistä Kyösti Kakkoselle puoltavan hakemuksen. Hakemuksen allekirjoittivat myös mm. Jarmo Korhonen (kesk), Kevan Markku Kauppinen (kesk) ja Toivo Sukari (Masku). Yhtään niin sanottua teollisuusmiestä ei  arvonimen puoltajien joukossa ollut. Tämäkin hanke, jossa oli kyse "vain" arvonimestä, osoittaa, miten suuressa kiitollisuudenvelassa poliitikot katsoivat olevansa Kakkoselle. 

39. Samanlaista kiitollista muistamista osoitti myös pääministeri Vanhanen, joka riensi vuoden 2008 alkupuolella puolustamaan Toivo Sukarin Vihtiin kaavailemaa Ideapark -kauppakeskusta. Hanke oli joutunut asuntoministeri Jan Vapaavuoren hampaisiin, mutta Vanhanen, joka oli saanut Sukarilta vaalirahaa, oli asiasta vahvasti eri mieltä. Muistetaan myös, miten pääministeri Vanhanen kävi muuraamassa Kyösti Kakkosen yrityksen Mäntsälään rakennetun logistiikkakeskuksen peruskiven.

40. Pääministeri Vanhasen vakuuttelut ja närkästykset eivät vakuuta. Keskustalaisia ministereitä, joukossa pääministeri Vanhanen itse, ja puolueensa avainhenkilöitä ja vaikuttajia - näihin kuuluu siis myös Kevan Kauppinen - on häärännyt sen verran usein ja näkyvästi peite- tai oikeastaan rahanpesujärjestö KMS:n tukemien samoin kuin Nova Groupin liikemiesten kanssa, että kyseinen toiminta ja sen motiivit herättävät pakostakin perusteltuja epäilyjä kytköksistä ja koplauksista, suoraan sanoen poliittisesta korruptiosta.

41. Mutta korruptioonhan Suomessa suhteudutaan viranomaistasolla torjuen ja kaikki mahdolliset epäilyt halutaan kiireesti lakaista maton alle. Valtakunnansyyttäjä on "ystävällisesti" asettanut näyttökynnyksen korruptiosta niin korkealle, ettei poliitikoilla ja liikemiehillä tunnu olevan juridisesti hädän päivää. Tähänhän suomalaiset poliitikot - Matti Vanhanen etunenässä - aina vetoavat, kun tulee kyse  yritysten puolueille tai poliitikoille antamista avustuksista ja lahjoituksista: toiminta on täysin laillista! Poliitikot tietävät, että heidän ja yritysjohtajien välisiä kytköksiä ja niiden tarkoitusperiä on vaikea näyttää toteen, ja kun vielä ylin syyttäjäviranomainen haluaa asettaa riman tässä suhteessa korkealle, tuntuu olo turvatulta. Mutta kansa sentään tuntuu ymmärtävän, että korruptiossa ei ole kyse vain siitä, mikä on laillista ja mikä laitonta, vaan kyse on myös siitä, mikä on moraalisesti tuomittavaa. 

42. Korruptiossa on kyse julkisen aseman väärinkäytöstä yksityisen tai edustamansa yhteisön edun nimissä, ja siihen voidaan päätyä myös sinänsä aivan laillisesti menetellen. Myös lahjonnan- ja korruptionvastaista työtä tekevä Transparency International puhuu laillisesta ja laittomasta korruptiosta. Suomi on ylpeillyt vuosikausia kärkipään sijoituksilla Transparencyn vähiten korruptoituneiden maiden joukossa, mutta Suomessa on unohdettu ja sivuutettu kokonaan erilaiset hyvä veli -verkostot, jotka myös ovat laajassa mielessä korruptiota ja joista vaalirahoitussotkussakin on nähdäkseni juuri kyse. Miksi vaali- ja puoluerahoituksessa muuten tarvittaisiin KMS:n kaltaisia ulkopuolisia peitejärjestöjä ja rahanpesuyhdistyksiä, joissa  eri puolueiden johtoväkeä häärää yhdessä liikemiesten kanssa, jos puuhassa ei olisi jotain  ainakin moraalisesti hämärää.

43. Kuten sanottu, ylin syyttäjäviranomainen on asettanut syytekynnyksen vaalirahoituksen ja päätöksenteon välisten yhteyksien osalta korkealle. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen vuonna 2005 tekemän päätöksen mukaan rikoslakia voidaan soveltaa vaalirahoitukseen vain selvissä tapauksissa. Kalskeen mukaan rikollisia voivat olla vain sellaiset kytkökset, joissa on kyse "selvästi muusta kuin edustukselliseen demokratiaan kuuluvasta, hyväksyttävästä sidonnaisuudesta." Kalske perusteli tällä tavoin päätöstään, jolla hän jätti syytteen nostamatta asiassa, joka koski rakennusliikkeiden mainoksia järvenpääläisen poliitikon vaalilehdessä. Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pyysi kyseisiltä rakennusyrityksiltä maksulliset mainokset vaalilehteensä syksyn 2004 kunnallisvaaleissa. Kaupunginvaltuusto oli sanotun poliitikon puheenjohdolla edellisvuonna hyväksynyt kyseisiä yrityksiä hyödyntäneet kaavamuutokset. Paikallinen asunto-osakeyhtiö teki asiassa rikosilmoituksen, mutta paikallissyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske eivät katsoneet mitään rikosta tapahtuneet. Kalskeen 22,.12.2005 antamaan päätöksen mukaan (Dnro 45/21/05)  tutkinnassa ei ilmennyt väitetyn kytkennän tai luottamuksen heikentymisvaaran olemassaoloon viittaavia seikkoja, ei sanottua kunnallispoliitikkoa eikä rahoitusta antaneiden yritysten edustajia voitu asettaa syytteeseen.

44. Lakia pitäisi selventää ja lakitekstissäkin pitäisi alkaa käyttää nimikettä korruptio. Kalskeen perustelu, jonka mukaan mainitussa järvenpääläisessä tapauksessa olisi ollut kyse hyväksyttävästä sidonnaisuudesta, joka kuuluu demokratiaan, on mielestäni outo ja epäonnistunut. Sitä ilmenee Matti Vanhasen ja kumppanien ylläpitämä ja joka paikassa korostama käsitys, jonka mukaan vaalirahoituksessa ei olisi mitään väärää tai laitonta. Mutta kuten sanotaan, ilmaisia lounaita ei ole olemassakaan, ja tämä pätee myös vaalirahoituksen suhteen. En tiedä, mitä Kalske oikeastaan tarkoittaa edustuksellisella demokratialle, mutta minusta on täysin sopimatonta, jos kerrotunlaisiin koplauksiin ja poliittiseen kaupankäyntiin suhtaudutaan suorastaan hyväksyvästi. Kyseisessä tapauksessa olisi voitu, jos vain olisi haluttu, nähdä selkeä kytkentä samoin kuin luottamuksen  heikentymisvaaran olemassaolo. Asian esitteli Kalskeelle valtionsyyttäjä Jukka Rappe.

45. Kaikki poliitikot ja puolueet laidasta laitaan perustelevat yritysten antamaa vaalirahoitusta sillä, että jos vaaliavustukset kiellettäisiin, esimerkiksi eduskuntaan olisi varaa pyrkiä vain rikkailla ja julkkiksilla. Tämä on minusta perin outo ja huono perustelu. Sillä eivätkö juuri kansanedustajat, joille maksetaan korkeaa palkkaa - Jyrki Kasville tämäkään palkka ei riitä vaan hän on tänään vaatinut palkankorotusta (!) - ja joiden kulutkin korvataan suurilla summilla, kuulu hyväosaisiin ja toisaalta myös julkkiksiin? Kansanedustajia kutsutaan kaikkiin mahdollisiin kissanristiäisiin ja tv-ohjelmiin jne., joten heidät tuntevat kaikki ilman vaalimainoksiakin. Politiikka on selvästi viihteellistynyt samalla kuin rivikansanedustajien työmäärä on mm. EU-lainsäädännön johdosta vähentynyt. Jokainen istuva kansanedustaja saa työssään julkisuutta ja todella paljon ilmaista mainosaikaa. 

46. Olen usein ihmetellyt, miksi esimerkiksi pari kautta  eduskunnassa istuneet kansanedustajat mainostavat vaaleissa niin paljon ja niin suurella rahalla kuin tekevät. Puhumattakaan vanhemmista kansanedustajista, joista monet ovat toimineet ministereinäkin, jotkut useampaan kertaan. Miksi juuri näille politiikan konkareille suorastan tuputetaan niin paljon  yritysten vaalirahaa kuin tapahtui esimerkiksi viime eduskuntavaaleissakin? MIksi vaaliavustuksia ei ohjaudu juuri lainkaan ensimmäistä kertaa eduskuntaan pyrkiville ehdokkaille?

47. Syy on minusta selvä. Yritykset ja liikemiehet tietävät, että vain juuri mainituilla kokeneilla poliitikoilla on jotakin annettavaa "vastapalveluksena" heille, siis yrityksille ja bisnesmiehille. Kokeneet poliitikot ja jo ministereinä olleet poliitikot ovat liikemiehille hyvä sijoituskohde, sillä heihin panostettu raha poikii usein moninkertaisesti takaisin esimerkiksi yrityksille sopivan lainsäädännön ja kaavapäätösten muodossa. Esimerkiksi kokoomus ja ministeri Jyrki Katainen vastustavat tai suhtautuvat ainakin hyvin nihkeästi niin sanottua käännettyä arvonlisäverojärjestelmää kohtaan, sillä varsinkaan suuret rakennusliikkeet eivät pidä sanotusta uudistuksesta. Suuret rakennusfirmat rahoittavat kokoomuksen ja keskustan ehdokkaita muun muassa siksi, että ne tietävät, että nämä ehdokkaat vastustavat, rakennusfirmojen tahdon mukaisesti oikeusministeri Tuija Braxin tällä vaalikaudella esille ottamaa kyseistä verotusjärjestelmän muutosta, jolla voitaisiin tehokkaasti kitkeä rakentamisen piiriin pesiytynyttä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.

48. Jos minä saisin päättää, kieltäisin eduskuntaan jo päässeiltä tai ainakin kaksi kautta eduskunnassa istuneilta ehdokkailta kaiken vaalirahoituksen. Hehän ovat jo olleet neljä tai kahdeksan vuotta eduskunnassa, joten he ovat antaneet osaamista ja vaikuttamista koskevan näyttönsä. Jos he ovat hoitaneet tehtävänsä kunnolla, ei heillä ole hädän päivää selvitä jatkokaudelle ja siihen he pystyisivät hyvin ilman mitään ulkopuolisia avustuksiakin. Tästä järjestelmästä olisi tietenkin myös se hyöty, että kansanedustajat todella panostaisivat tehtäviinsä ja  äänestäjiensä asioiden ajamiseen eikä heille jäisi aikaa kaikenlaisissa kissanristiäisissä juoksemiseen ja julkisuudessa "edustamiseen." Ehdotukseni toteutuminen lisäisi myös kansanedustajien vaihtuvuutta, mikä on edustuksellisessa demokratiassa mielestäni vain hyvä asia. - Uusi vaalirahoituslaki 24.4.2009 /273 on sikäli huono, että siinä ehdokkaan vaalirahoitukselle ei ole asetettu mitään ylärajaa. Ymmärrettävästi juuri keskusta ja kokoomus vastustivat sanotun katon asettamista.

49. Lopuksi pari sanaa yllä olevista kuvista. Uskovaiset ja toisaalta ei-uskovaiset ovat kiistelleet Oulun srk:n Elossa.fi -kampanjan logossa esiintyvän kuvion merkityksestä. Srk:n mukaan  kirkkoveneen mallinen säteinen kuvio symbolisoi yhteisöä, jossa jokaisella on paikkansa ja tilansa. Eroakirkosta.fi:n tiedottajan mukaan sen sijaan kuviossa on kyse alatyylisestä ja sovinistisesta mainonnasta. 

50. Oli miten oli, mutta pääministeri Matti Vanhanen souti toissa päivänä eli 18.7. Mommilanjärven perinteisessä soutelu -tapahtumassa sukuperinteidensä velvoittamana kirkkovenettä joukkueessa, joka on saanut nimensä vanhasta itärajan takaisesta urheiluseurasta nimeltä Vuoksenrannan Säde. Mitähän esimerkiksi lestadiolaisseuduilla mahdetaan ajatella tästä pääministeriä kohdanneesta sattumasta...säde ja "säde." Onneksi Vanhasen joukkueen veneen numero oli 65 eikä 69. Vanhasen joukkue muuten hävisi samassa erässä soutaneelle, toisen vanhan kannakselaisseuran mukaan nimetylle joukkueelle eli Kirvun Vilkkaalle. Sen veneessä souti Matti Vanhasen kihlattu Sirkka Mertala.

P.S.

Kenestä Markku Kauppisen jälkeen Kevan uusi toimitusjohtaja? Paikkahan on kuulunut perinteisesti keskustalle ja tehtävään on valittu yleensä aina poliittisen taustan omaava virkamies, jolla on läheiset suhteet keskustan johtoon. Veikkaisin Rovaniemen kaupunginjohtajaa Mauri Gardinia, joka on pitkäaikainen keskustavaikuttaja ja Paavo Väyrysen moninkertainen avustaja. Hän oli mukana käynnistämässä Rovaniemen kelkkatehdashanketta ja on edennyt päärahoittajaksi tulleen Kevan hallituksen jäseneksi.