Sellissä näyttäisi olevan tilaa vielä ainakin yhdelle...Eilen julkistettiin vaalirahoittajana kunnostautuneen Nova Group -konserniin kuuluvan ja noin kuukausi sitten konkurssiin hakeutuneen Nova Kiinteistökehitys Oy:n konkurssipesän velallisselvityksestä ilmeneviä tietoja. Konkurssipesän pesänhoitajan laatima selvitys on annettu konkurssiasiamiehen toimistolle.
Yhtiön velat olivat konkurssiin asettamishetkellä 3,7 miljoonaa euroa varoja suuremmat. Rahoja ja pankkisaamisia oli yhtiön tilillä vaivaiset 3,15 euroa. Yhtiön suurimpiin velkojiin kuuluvat verottaja ja työeläkeyhtiö Varma. Yhtiön varoja on selvityksen mukaan käytetty törsäilevästi muun muassa kalliisiin autoihin ja ulkomaanmatkoihin. Esimerkkinä selvityksessä mainitaan BMW 760 LI -auton hankintahinta 210 000 euroa ja Etelä-Afrikan matkan matkaliput 27 500 euroa.
Nova Kiinteistökehitys on myöntänyt heinäkuussa 2008 omalle toimitusjohtajalleen Arto Merisalolle 732 000 euron suuruisen lainaan, joka kuitattiin 31.12.2008, jolloin pantiin vireille yhtiön velkasaneerausmenettely, Merisalon palkaksi. Sanotun lainan kuittaaminen toimitusjohtajan palkaksi kattoi kolmanneksen yhtiön henkilöstökuluista. Yhtiön varoista maksettiin Merisalon ja hänen sanotun yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimineen vaimonsa vuokrahuoneiston sisustus- ja kalustokuluina 40 000 euroa.
Törsäilyä ilmenee pesänhoitajan mukaan myös erilaisena kestityksenä, joka on ollut selvityksen mukaan "huomattavan suurta ja useasti toistuvaa." Kestitysten liittyminen yhtiön liiketoimintaan on jäänyt epäselväksi. Merisalon yhtiö kustansi tammikuussa 2008 silloisen ulkoministeri Ilkka Kanervan 60-vuotispäivien 3 000 euroa maksaneen musiikkiesityksen. Yhtiö tuki peitejärjestö Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:tä (KMS) vuonna 2008 14 000 eurolla seminaarimaksuina sekä avusti Suomen Keskustan eduskuntavaalityötä vuonna 2007 maksamalla toisen peitejärjestön eli Menestyvä Suomi ry:n yhden illallisseminaarin peräti 100 800 euron suuruiset osanottomaksut. Lisäksi Nova Kiinteistökehitys rahoitti vuoden 2007 vaalien edellä julkaistuja vaalimainoksia yhteensä 17 300 eurolla.
Arto Merisalo kiistää pesänhoitajan törsäilyväitteet, jotka tulivat hänelle kuulemma täytenä yllätyksenä. Yhtiön konkurssi ei aiheutunut suinkaan törsäilystä, vaan talouslamasta johtuvista peruuntuneista kaupoista ja kiinteistökehitysmarkkinoiden täydellisestä romahduksesta. Tämä johti yhtiön maksukyvyttömyyteen. Merisalon mukaan hänen yhtiöstä palkkoinaan nostamansa 732 000 euroa perustuvat "yhtiön hallituksen hyväksymiin ja sopimuksen mukaisin palkkioihin, työsopimukseen ja tehtyyn työhön." Pesänhoitajan kaavailemalle liiketoimintakiellolle ei ole Merisalon mukaan mitään laillista perustetta. Kaikki pitäisi Merisalon mukaan suhteuttaa, sillä vielä vuoden 2008 alkupuolella yhtiön bisneksillä meni lujaa. Merisalo myöntää, että vauhtisokeus saattoi vaivata yhtiötä, mutta niinhän se vaivasi kaikkia muitakin!
Pesänhoitaja on kuitenkin eri mieltä konkurssin syistä. Yhtiön maksukyvyttömyys on pesänhoitajan mukaan johtunut yhtiön varojen luovuttamisesta ilman hyväksyttävää syytä tai ainakin ilman liiketaloudellisesti perusteltua syytä. Yhtiön varojen jako antaa pesänhoitajan mukaan aiheen pohtia, tulisiko toimiin osallistuneet määrätä liiketoimintakieltoon.
Lain mukaan liiketoimintakielto voidaan määrätä sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi. Liiketoimintakielto voidaan määrätä, jos henkilö on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia tai jos hän on liiketoiminnassaan syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä. Liiketoimintakiellon määrää tuomioistuin virallisen syyttäjän vaatimuksesta. Kielto voidaan määrätä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi.
Nähtäväksi jää, tullaanko yhtiön johdolle esittämään liiketoimintakieltoa. Myös viranomaisten mahdolliset muut ratkaisut yhtiön konkurssin ja taloudenpidon suhteen tullaan näkemään aikanaan. Pesänhoitajan mukaan yhtiön konkurssia jatketaan toistaiseksi, vaikka konkurssin raukeaminen varojen puuttuessa onkin "kiikun kaakun." Tuomioistuin tekee pesänhoitajan esityksestä päätöksen konkurssin raukeamisesta, jos pesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannusten suorittamiseen eikä kukaan velkojista ota kustannuksia vastatakseen.
Tuomioistuin voi kuitenkin konkurssiasiamiehen esityksestä päättää konkurssin jatkamisesta niin sanottuna julkisselvityksenä, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Julkisselvityksessä olevan konkurssipesän hallintoa hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä, jonka haltuun konkurssipesään kuuluva omaisuus on luovutettava. Julkisselvityksestä aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista.
Luulisi, että tässä tapauksessa verottajalla eli valtiolla olisi intressiä jatkaa konkurssimenettelyä pesän varojen vähyydestä huolimatta, myös julkisselvityksen edellytykset näyttäisivät täyttyvän. Konkurssimenettelyn jatkuessa voitaisiin selvittää, onko perusteita nostaa takaisinsaantikanteita niitä tahoja vastaan, joille yhtiön varoja on pesänhoitajan kertomin tavoin jaettu.
Nova Kiinteistökehityksen pari viimeistä toimintavuotta näyttävät olleen todella vauhdikasta aikaa: liikemiesten ja poliitikkojen kestityksiä, suuria vaaliavustuksia, loistoautoja, toimitusjohtajan kuittaama muhkea palkka aivan toiminnan viime metreillä jne. Tapaus näyttäisi olevan elävä esimerkki siitä, miten bisneksessä velat voivat todella yhtäkkiä muuttua saataviksi!
Mutta entäs sitten poliitikot, nämä Arto Merisalonkin yhteistyö- ja avunantokumppanit? Ovat nekin aika veijareita, vai mitä? Ajatellaanpa nyt esimerkiksi tätä Suomen Keskustan johtokaksikon muodostavaa veljesparia. Siis tätä Rahankerjuu -Korhosta (vrt. Lauri Tähkän Elonkerjuu) ja Tanssii vaalirahoittajabisnesmiesten pillin mukaan -Vanhasta! Mistähän herrat mahtavat tavatessaan keskustella? Kenties Keskustan kuuluisan perunakellarin ilmanvaihdosta tai vaikkapa Mommilanjärven soutelussa käytetystä säteisestä kirkkoveneestä ja sen kestävyydestä.
Keskustan kuntaministeri Mari Kiviniemi ylisti pari viikkoa sitten Kevan toimitusjohtaja Markku Kauppisen päätöstä erota virastaan. Kiviniemi piti Kauppisen ratkaisua rohkeana tekona ja korosti, että Kauppinen teki näin omat johtopäätöksensä vaalirahoitusjupakassa. Kiviniemen mukaan Marku Kauppinen ei ollut tehnyt mitään laitonta. Poliisi tosin tutkii yhtä Kauppisen määräyksestä tehtyä tositteen yliviivausta.
Malli-Kauppisessa saattaisi olla esimerkkiä myös suomalaisille johtaville poliitikoille ja ministereille. Kansa tuskin panisi ollenkaan pahakseen, jos vaikkapa pääministeri Matti Vanhanen vetäisi omat johtopäätöksensä vaalirahoitussotkusta ja ilmoittaisi eroavansa ja jättävänsä samalla myös hallituksensa eronpyynnön. Näin siitä huolimatta, että Vanhanenkaan ei ole tehnyt mitään laitonta.
Mutta kuten tiedämme, poliitikot eivät Suomessa hevin luovu tehtävistään, eivät varsinkaan ministerinposteistaan. Elävä esimerkki tästä on sisäministeri Anne Holmlund, jonka virkakautena Suomessa on koettu kaksi erittäin traagista koulusurmaa, joista ainakin jälkimmäinen olisi ollut estettävissä, jos poliisiministerin johtama sisäministeriö olisi ollut tehtävissään ajan tasalla. Mutta kuten tiedämme, ministeri ei nähnyt tarpeelliseksi kantaa poliittista vastuuta koulusurmista.
Suomalaiset ministerit takertuvat kynsin hampain ministerituoliinsa ja - salkkuunsa ja selittävät, ettei heidän suinkaan tarvitse edes harkita eroaan, sillä eiväthän he - Herra paratkoon - ole tehneet mitään väärää tai laitonta! Suomihan on sentään laillisuusmaa, joka maksoi sotavelkansa, kun niin käskettiin, ja sääti lain - olkoonkin perustuslain ja kaikkien oikeusperiaatteiden vastaisesti - kun tarve vaati sotasyyllisten tuomitsemista pitkiin kuritushuonerangaistukseen. Kaikki tämä meni "aivan laillisesti" - siis menkööt loputkin!
Näinhän se on mennyt ja menee edelleen. Matti Vanhanenkin aloittaa aina vaalirahoitussotkua koskevat selityksensä toteamalla, että vaali- ja puoluerahoitus on täysin laillista toimintaa, jossa ei ole mitään väärää. Miksi siis edes harkita eroa, kansa on meidät näihin hommiin valinnut, jos minäkin nyt eroaisin, niin sehän olisi - Herra paratkoon - suoranaista rintamakarkuruutta! Näin ajattelee suomalainen ministeri mieluusti.
Poliitikoille ei voida määrätä liiketoimintakiellon kaltaista kieltoa toimia politiikassa. Ei, tätä ei voida edes ajatella, sehän olisi demokratian vastaista. Vain valtakunnanoikeudella on valta erottaa ministeri, mutta tämä edellyttää todella vakavaa rikosta á la Kauko Juhantalo (kesk).
Mutta sen sijaan voisi olla syytä harkita, että ministereille ja kansanedustajille laadittaisiin jonkinlaiset eettiset säännöt, joihin heidän pitäisi sitoutua, kun he eivät muuten näytä välittävän moraalista. Eettisten sääntöjen noudattamista valvoisi lautakunta, jonka jäsenet valittaisiin vuodeksi tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan esimerkiksi arvonnalla kaikkien äänestyskelpoisten suomalaisten joukosta. Eettisen normiston perussääntönä olisi, että kansanedustajan ja ministerin tulee hoitaa tehtäväänsä "kaikista sivuvaikutteista vapaana." - En kyllä yhtään usko, että tämä ehdotus tulisi toteutumaan.
Summa summarum. Jolleivät laiminlyönteihin, (laillisiin) töppäyksiin tai moraalisesti arveluttaviin tekoihin syyllistyneet poliitikot ja ministerit osaa tai halua vetää itse johtopäätöstä tekemisistään, meidän tavallisten ihmisten on syytä tehdä se heidän puolestaan. Tämä tapahtuu vaaleissa, seuraavat eduskuntavaalit ovat muuten vuonna 2011.
Poliitikoilla ei ole kuitenkaan Suomessa mitään suurta hätää edes vaaleissa. Äänestäjien poliittinen muisti on nimittäin tutkimustenkin mukaan hyvin, hyvin lyhyt. Politiikka ja politikointi on nyky-Suomessa sangen viihteellistä puuhaa poliitikkojen tarjotessa kansalle monenlaisia sirkushuveja. Siten myös vuoden 2011 vaalien jälkeen Arkadianmäelle kerääntyy suunnilleen sama "laillisesti toimivien" poliitikkojen joukko kuin nytkin.
Kunhan vain viitsii soutaa kerran kesässä kirkkovenettä, antaa haastatteluja aikakausilehdille, osallistua Tanssii bisnesmiesten... ei kun tähtien kanssa ja muihin vastaavanlaisiin tv:n hömppäohjelmiin sekä näyttäytyä ahkerasti Porin Jatseissa ja muissa vastaavissa happeningeissä.
7 kommenttia:
Heräsin yöllä takki hiestä märkän. Ensimmäisenä ajatuksenani oli, että Tiura sai mojovan tukipotin ehkä osittain siksi, ettei eräs merkittävä tutkiva journalisti ryhtyisi tutkimaan KevaKepuNovaKmsYms juttuja....
Niin, kansanedustaja Marja Tiuran (kok) aviomies ja lapsen isä on Yle-uutisten pomo Olli Ainola.
Nythän on ilmennyt, että Arto Merisalo on kestittänyt useita toimittajia lukuisia kertoja. Näitä toimittajia ovat mm. - yllätys yllätys - I-S:n seurapiiritoimittaja Rita Tainola sekä konkaritoimittajapariskunta Seija Sartti/Aarno "Loka" Laitinen. Edellinen on hommissa Hesarissa ja jälkimmäinen Iltalehden kolumnistina.
Sartti ja Laitinen eivät yhtään häpeile Merisalon kestityksiä, päin vastoin. Sartti on kertonut tänään HS:ssä, että hän on hankkinut tällä tavalla tietoja "kepulaisuudesta."
Luulenpa, että tietojen "vaihto" linjalla Sartti/Laitinen - Merisalo on ollut molemminpuolista. Nämä konkaritoimittajat nimittäin tuntevat tietysti tarkoin jo entuudestaan "kepulaisensa" ja muutkin poliitikot juoruineen päivineen. Merisalo on luultavasti kysellyt toimittajapariskunnalta tietoja mm. juuri kepun johtopolitiikoista ja heidän heikkouksistaan voidakseen sitten tilaisuuden tullen "iskeä" tiettyihin, lahjonnalle alttiisiin kepulaisiin kestityksillään ja lahjonnallaan.
Sartti oli "tietenkin" mukana myös myös Ike Kanervan 60 -vuotisjuhlilla, joita Merisalo sponsoroi, paitsi kvintetin kustantamisella, myös muutoin yhteensä 17 000 euron edestä. Ja tietenkin myös Ike Kanerva saa vaalirahaa Merisalon firmalta sen "normaalit" 10 000 euroa.
Mutta kokoomuksen Marja Tiurapa sai kaikkein eniten eli 20 000 euroa. Mutta Tiura oli myös Pälkäneellä (Aitoon kylässä) sijaitsevan maan ainoana sisäoppilaitoksena toimivan peruskoulua ylläpitävän Anna Tapion koulun säätiön hallituksen jäsen.
Tämä koulu sai Merisalon firmalta tammikuussa 2008 lahjoituksena yhteensä 21 000 euron arvoiset pyykinpesukoneet. Koneet tulivat koulun rehtorille ja henkilökunnalle kuulemma "pyytämättä ja täysin yllättäen." Mutta eihän koneita raaskittu palauttaakaan, vaan siellä ne ovat koululla koko ajan jyskyttäneet 260 oppilaan pyykkiä puhtaaksi!
Miksi? No, aivan ilmeisesti siksi, että Nova olisi halunnut päästä mukaan kyseisen koulun laajaan, 4.2 miljoonaa euroa maksaneeseen peruskorjauksen suunnittelu- ja rakentamishankkeeseen.
Novan pojat tunkivat mukaan, kun opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) vieraili koululla ja esittelivät ministerille heillä koulun suhteen olleita suunnitelmiaan.
Pesukonelahjoituksen otti Anna Tapio koulun puolesta vastaan yksin säätiön hallituksen puheenjohtajana tuolloin ollut veteraanilehtimies ja I-S:n entinen päätoimittaja Martti Huhtamäki (kesk). Hän muuten sai KMS:n kautta Novan vaalirahaa vuoden 2007 vaaleissa "vaivaiset" 7 000 euroa.
Niin, olisiko Arto Merisalo saanut juuri Seija Sartilta Ja Loka Laitiselta tietää myös Martti Huhtamäestä ja hänen roolistaan Anna Tapion -koulun pomomiehenä? Mutta varmaankin Merisalo on kestittänyt "Kämpin terassilla" - muuten ihan kiva paikka (varsinkin kesäisin) - myös vanhaa "lehtineekeriä" Martti Huhtamäkeä itseään.
Hyödyllisiä tapaamisia, nämä journalistien kestitystilaisuudet siis!
Minun kaulukseni käy tästä kaikesta sonnasta niin ahtaaksi, etten tiedä mitä tekisin. Suomessa on pitkään naureskeltu Pohjois-Korealle, N-liiton ammoisille ja nykyisille touhuajille, Berlusconille yms yms örveltäjille, mutta oma pesä tuntuu vielä saastaisemmalta. Odotan kaiken kirkkovenetyksen keskellä hetkeä, jolloin jonkun hermo palaa lopullisesti ( a`la Rahankerjuu Korhonen kun hän paljasti Kauppisen ansiot näissä jutuissa) ja hän alkaa paljastaa TOSI SALAISIA JA KOVIA AIHEITA mukana olijoista...
Itse pidän Novan miehiä järki-ihmisinä. Yhteiskuntaa liittyy niin paljon sairaita piirteitä, että sen parantaminen kannattaa jättää idealisteille. Paras tapa elää on vetää mädännäsyyksistä hyöty kotiin.
Tosin taidolla ja kohtuullisessa määrin. Novalaiset ja Laaksovirrat ovat kyllä ahneuksissaan iilimatoilleet itsensä ja elämänsä tunkiolle.
Otappa tuosta nyt selvää
Mediatutkijan analyysi on aika hauskaa luettavaa. Voisikohan samanlaisen verkkograafin luoda maan oikeusoppineista?
Kari A. Hintikan verkostoanalyysi -graafi on toki erinomainen "muistilista" eri toimijoiden välisistä yhteyksistä. Selityksiä yhteyksien syntymiseksi ei sen sijaan ole juurikaan haettu.
Verkkograafi maan "oikeusoppineista?" Se on paljon vaikeampi juttu, sillä juristien välisistä verkostoista ja sidonnaisuuksista ei ole saatavissa samalla tavalla tietoja kuin vaali- ja puoluerahoituksesta. Eikä media ole osoittanut kiinnostusta asiaan, koska se tunne yhtään po. asioita.
Esimerkiksi KKO:n jäsenten tai muiden tuomioistuinten tuomareiden välimiestehtävistä ei ole saatavissa tietoa siitä, missä jutuissa - ketkä ovat välimiesjutun partteja ja ketkä toimivat asianajajina mainituissa jutuissa - ei saa tietoja, koska virkamieslaissa on nimenomaan määrätty nuo tiedot "jostakin syystä" salaisiksi!
Jonkinlaista epävirallista tietoa on esim. siitä, ketkä KKO:n tuomarit ovat toimineet aiemmin yhteistyössä keskenään tai joidenkin asianajotoimistojen kanssa. Asianajotoimistot käytännössä valitsevat välimiehet kuhunkin juttuun.
Kun KKO käytännössä täydentää suvereenisti itse itseään, on myös tuomioistuinlaitoksessa vallalla hyvä veli -verkostoja.
"Piiri pieni pyörii" välimiesjutuissa, se on selvä asia. Tämä vaikuttaa tulkinnallisissa tapauksissa myös yksittäisten juttujen lopputulokseen. Katso esimerkiksi ratkaisusta KKO 2008:77 kirjoittamaani kahta blogikirjoitusta viime vuoden elokuulta.
Julkisselvitys jää varmasti tekemättä kun asia on Valtion päätettävissä. Valtion päätöksentekijöitä ovat vaalirahaa saaneet poliitikot. Tiedotusvälineissä (4 uutiset)on ollut jo ennakointia vaikka pesänselvitys on yhä kesken, KePu ei ainakaan joudu palauttamaan vaalitukeaan (n.100.000€), koska se olisi edellyttänyt tietoa tuen antajan (NOVA) taloudellisesta tilanteesta. Tälläista näyttöä ei todennäköisesti kukaan ei pysty hankkimaan. Huvittava oli myös Kataisen selitys Kanerva:n saamasta oikeudettomasta "lahjomasta" "Kanerva toimi ulkoministerinä, ei ole mitään yhtettä sisäpolitiikkaan". Kyllähän puolue on yhteisö jossa linjaukset tehdään yhdessä varsinkin ministeritasolla. "Ei korppi korpin silmää noki" eli taas tullaan lopputulemaan poliitikko ei Suomessa joudu mistään vastuuseen.
Lähetä kommentti