Tulta! - Kuva Matti Saaren ampumaradalta kuvaamalta videolta1. Olen kirjoittanut Kauhajoen viimesyksyistä koulusurmista blogissani tähän mennessä jo ainakin kahdeksan kertaa (23.9., 25.9. ja 30.9. 2008 sekä 27.1., 27.4., 6.5., 26.5. ja 15.6.2009). Mistä moinen innostus asiaan, saatetaan kysyä. No, ovathan nämä kaksi koulusurmaa, Jokela ja Kauhajoki, todella merkittäviä rikosjuttuja, joihin kannattaa jo tämän takia perehtyä.
2. Tunnen lisäksi tietynlaista lukkarinrakkautta Kauhajokea ja kauhajokisia ihmisiä kohtaan. Olin nimittäin 1970- ja -80 -luvun vaihteessa pari kolme vuotta Kauhajoen silloisessa tuomiokunnassa, nykyisin käräjäoikeus, kihlakunnantuomarina. Kauhajoen tuomiokunnan alueeseen eli "kinkeripiiriin," niin kuin leikillisesti tuomiokunnan ("tuomiokapitulin") aluetta kutsuimme, kuuluivat Kauhajoen lisäksi Kurikka, Teuva, Isojoki ja Karijoki; nämä kunnat - Kauhajoki ja Kurikka ovat kaupunkeja - kuuluvat Suupohjan seutukuntaan. Käräjiä istuttiin tuohon aikaan Kauhajoen lisäksi myös Kurikassa, Teuvalla ja vielä Isojoellakin. Paikkakunnan ihmiset olivat omalla "pohojalaasella" tavallaan mukavaa ja reilua ("reirua") väkeä. Muistan aina tuomiokunnan eksoottisen osoitteen, Topeeka 45, ja muistissani ovat säilyneet myös tuon vireän ja yritteliään eteläpohjalaisen paikkakunnan monet alueet ja asiat, kuten esimerkiksi Aronkylän Kurki-hotelli, Nummijärvi, Kauhanevan kansallispuisto jne. Tuomiokuntaa vastapäätä kadun toisella puolella sijaitsi emäntäkoulu, jota kutsuttiin yleisesti "soppakouluksi." Nyt se on laajentunut ammattikorkeakouluksi. Koulusurmat tapahtuivat juuri kyseisen koulun vanhassa siivessä, joka näkyi hyvin silloisen virkahuoneeni ikkunasta.
3. Käväisin pari kolme viikkoa sitten Kauhajoen keskustassa, jossa en ollut käynyt 25 vuoteen. Vehreä keskusta oli muuttunut todella edukseen, ja siellä näytti olevan marketteineen, erikoisliikkeineen, ravintoloineen, pubeineen (mm. "Janoinen Leipuri"), virastoineen, uimahalleineen ja urheilupuistoineen kaikki, mitä ihminen tarvitsee. Kävin myös uusiin tiloihin muuttaneen käräjäoikeuden eli entisen tuomiokunnan kansliassa ja käräjäsaleissa, jotka olivat tilavia ja hyvin suunniteltuja. Kansliassa on yhä töissä neljä "minunaikaista" toimistosihteeriä, joista kaksi paikalla ollutta tunsivat vielä vanhan "ukkotuomarinsa." Harmi vain, että Kauhajoen käräjäoikeus lakkautetaan vuoden vaihteessa ja liitetään Seinäjoen käräjäoikeuteen, Kauhajoelle jää sentään sivukanslia ja siellä tullaan edelleen istumaan myös käräjiä.
4. Käyntini aikana verestin vanhoja muistoja myös pelaamalla tennistä urheilupuiston tenniskentällä, jossa 30 vuotta aiemmin tenniksen saloihin minua opasti tuomiokunnan silloinen notaari ja huippupesäpalloilija Eero Hattari. Hän pelasi notaarivuoden aikana Kauhajoen Karhun riveissä; Karhut oli noussut vuonna 1979 ensimmäistä kertaa pesäpallon mestaruussarjaan ja muun muassa Hattari hankittiin uudeksi edustuspelaajaksi vahvistamaan seuran rivejä. Parin kolmen kilometrin päässä Kauhajoen keskustasta sijaitsee Sotkan talviurheilukeskus, jossa 30 vuotta sitten tuomiokunnan käräjätuomari Juho Ahola opetti tuomiokunnan väkeä laskettelemaan. Kauhajoen tuomiokunnassa pidettiin tuohon aikaan "bileitä", joihin kutsuttiin mukaan tuomiokunnan väen lisäksi joskus myös ulkopuolista väkeä, yhteistyökumppaneita, kuten nykyisin hienosti sanottaisiin. Tuomiokunnan talon alakerroksessa oli Kantakrouvi. - Oi niitä aikoja...meikäläinenkin oli tuolloin vielä suht´koht nuori! Topeeka nelkytviis, saavu sinne siis...
5. Mutta olen kirjoittanut koulusurmista ennen muuta siksi, että vuoden 2007 ja 2008 koulusurmat ja varsinkin Kauhajoen tapaus on tympäisevä ja suorastaan häpeällinen esimerkki siitä, miten virka- ja valtiovalta Suomessa pyrkii sälyttämään sanotunlaiset hirmuteot juridisesti yksittäisten virkamiesten ja ihmisten niskaan ja suojelemaan niitä korkeassa asemassa olevia virkamiehiä ja poliitikkoja, joiden kuuluisi kantaa poliittinen samoin kuin virkavastuu tällaisista teoista. Kyse on kansalaisten turvallisuudesta ja siihen liittyen rikosten torjunnasta, joka on tärkeimpiä valtiovallalle kuuluvia velvoitteita. Etenkin Kauhajoen tapauksessa valtiovalta ja rikosten torjunnasta vastaava sisäministeriö ja sen poliisiosasto epäonnistuivat karmaisevalla tavalla kansalaisten turvallisuuden huolehtimisesta. Kukaan ei tunnu haluavan kantaa poliittista vastuuta koulusurmista, vaan viranomaiset ja poliitikot näkevät päin vastoin suurta vaivaa lakaistakseen kansalaisten turvallisuuden huolehtimisessa ilmenneet vakavat epäkohdat maton alle.
6. Palautettakoon taas kerran mieliin, että koulusurmat tapahtuivat tiistaina 23.9.2008 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ammattikorkeakoulun tiloissa Kauhajoen keskustassa. Surmaaja oli Pyhäjärveltä kotoisin ollut ja sanotussa koulussa Kauhajoella itsekin tekoaikana opiskellut 22 -vuotias Matti Saari. Hän ampui aamupäivällä koulun luokkahuoneessa tarkkuuspistoolillaan kuoliaaksi 1o ihmistä ja surmasi päätteeksi itsensä.
7. KRP:n suorittama koulusurmien esitutkinta valmistui 11.6. -09, katso siitä blogiani 111/15.6. Esitutkinta-aineistoon perustuvan tiedotteen mukaan Matti Saari suunnitteli ja toteutti koulusurmat itsenäisesti. Saari myös kuvasi yksin tekoaan edeltäneet uhkausvideot, joista ensimmäiset hän latasi internetin Youtube -sivustoille. Tekoa edeltäneenä iltana eli maanantaina 22.9. Saari oli käynyt kuvaamassa itseään ampumaradalla samoin kuin ammattikoulun ulkopuolella omalla kamerallaan. Noin puolentoista tunnin aikana kuvatuissa otoksissa Saari uhkailee tulevalla ampumisella. Hän kertoo nauhalla tappavansa seuraavana päivänä kuvassa näkyvässä koulussa useita ihmisiä.
8. Seuraavana päivänä Matti Saari sitten toteutti suunnitelmansa. Hän ampui koulussa suuren määrän laukauksia. Koulurakennuksen sisältä ja sen läheisyydestä löydettiin tutkinnassa yhteensä 157 kappaletta 22 -kaliperisiä hylsyjä. Uhreista löydettiin yhteensä 60 luodin osumaa. Poliisin mukaan Saari vaikuttaa tyypilliseltä itsemurhatapaukselta, jonka persoonallisuuteen ovat vaikuttaneet muun muassa aiemmat koulukiusaamistapaukset. Kauhajoella Saaren kohdistunutta koulukiusaamista ei kuitenkaan ollut ilmennyt.
9. Kauhajokista rikoskomisariota epäiltiin heti surmien jälkeen virkarikoksesta - katso blogejani 23.9. ja 25.9.2008 - ja suoritetun esitutkinnan jälkeen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske määräsi 27.1.2009 nostettavaksi syytteen komisariota vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Komisario oli maanantaina 22.9., siis surmapäivää edeltäneenä päivänä, puhutellut Matti Saarta virkahuoneessaan Saaren ampuma-aseen käsittelyssä ilmenneen epätavallisen käyttäytymisen johdosta. Komisario oli antanut Saarelle huomautuksen, mutta jättänyt aseen Saaren haltuun. Syytemääräyksen mukaan komisarion olisi Saaren internettiin lataamat uhkausvideot nähtyään tullut peruuttaa ampuma-aselupa väliaikaisesti ja huolehtia siitä, että ase otetaan Saaren hallusta. Katso syytteestä blogiani 27.1.
10. Kalske määräsi Pirkanmaan johtavan kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurmisen ajamaan rikoskomisariota vastaan syytemääräykseen perustuvaa syytettä, joka tuli vireille Kauhajoen käräjäoikeudessa 16.2.2009. Syytteessä komisariolle vaaditaan sakkorangaistusta. Syytejutun käsittelyn oli määrä tapahtua käräjäoikeudessa 13-14.5.2009. Syytteen saanut rikoskomisario kiisti syytteen, koska hänen mielestään ampumisvideot eivät olleet peruste ottaa ase pois Saarelta.
11. Esitutkinnassa kuultiin asianomistajina koulusurmien uhrien lähiomaisia. Yhden Matti Saaren surmaaman naisen leski ja lapsi jättivät huhtikuussa jyväskyläläisen asianajotoimiston edustamina Kauhajoen käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa edellä mainitulle kauhajokiselle rikoskomisariolle vaaditaan rangaistusta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja valtiolta korvauksia mun muassa omaisten kärsimyksistä. Asianomistajien avustajan mukaan hänen päämiestensä tarkoituksena ei ole syyllistää joukkomurhista yksittäistä poliisimiestä, vaan kanne on nostettu, koska asian selvittelyssä oli ilmennyt seikkoja, joiden perustella kysymystä valtion korvausvastuusta ei voida sivuuttaa. Katso lähemmin blogiani 26.5.
12. Mainitun asianajotoimiston omissa selvityksissä oli ilmennyt, että poliisille oli tullut Matti Saaren uhkaavaa käyttäytymistä koskeva yleisövihje koulusurmia edeltävällä viikolla. Sanottu vihje oli lähetetty internetin välityksellä Haapajärven kihlakunnan poliisilaitokselle. Siitä, kulkeutuiko sanottu vihje koskaan aseluvan väliaikaista peruuttamista harkinneelle Kauhajoen poliisille, ei tuolloin ollut tietoa. Kyseisten asianomistajien avustajan mielestä valtiolla on asiassa ainakin tuottamukseen perustuva korvausvastuu, koska poliisilta oli pyydetty rikoksen torjumiseksi apua, mutta sitä ei saatu.
13. "Kansa huusi poliisia apuun, mutta mitään ei tehty," kuvaili avustaja päämiestensä ja ilmeisesti omia tuntojaankin (MTV3.fi 27.4.-09). Avustaja ihmetteli myös sitä, miksi kihlakunnansyyttäjä Timo Luosman johdolla suoritetussa virkarikosjutun esitutkinnassa ei ollut lainkaan selvitetty epäillyn poliisimiehen mahdollista syyllistymistä virkavelvollisuuden rikkomisen ohella myös kuolemantuottamukseen.
14. Asianomistajan esittämä syyte kuolemantuottamuksesta ja ilmi tullut yleisövihje olivat - varsinkin kun ne saivat julkisuutta mediassa - niin vakavia asioita, että syyttäjä Jouko Nurminen päätti, konsultoituaan ensin VKSV:n kanssa, peruuttaa jo sovitun käräjäoikeuden pääkäsittelyn ja määrätä KRP:n suorittamaan Timo Luosman johdolla lisätutkinnan sanotun Haapajärven vihjeen takia.
15. Lisätutkinta valmistui viikko sitten eli 21.7.2009. Tutkinnan keskeisenä teemana oli selvittää, oliko edellä mainittu vihjetieto ollut syytteeseen asetetun komisarion tiedossa maanantaina 22.9.-08 hänen puhutellessaan Matti Saarta aseen mahdollisen poisottamisen takia. Tutkinnassa ilmeni, että eräs Matti Saaren tuttava oli torstaina, siis neljä päivää ennen kuin Saarta puhuteltiin Kauhajoen poliisiasemalla, lähettänyt internetin välityksellä Haapajärven poliisille Saareen ja mahdolliseen kouluampumiseen kohdistuvan vihjeen. Nurmisen mukaan lisätutkinta osoittaa, että vihjeestä ei ollut mennyt tietoa Kauhajoen poliisilaitokselle.
16. Jokilaakson poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Antero Aulajoki kertoi Kalajokilehden haastattelussa 29.4.-09, että nimettömänä poliisille tullutta vihjeviestiä ei lähetetty eteenpäin; luultavasti viesti siis vain laitettiin "mappiin." Viesti oli tullut poliisi sähköiseen palautepostiin torstaina 18.9.-08. Viestin sisältämä vihje koski nimenomaan Matti Saaren nettikäyttäytymistä eli ilmeisesti juuri sitä Matti Saaren itsensä kuvaamaan videota, jonka hän oli 18.9. tai vähän aiemmin ladannut Youtube -sivustolle. Syyttäjä Jouko Nurmisen mukaan Matti Saarta ei mainittu vinkkiviestissä nimeltä, mutta "pienellä internetin tutkimisella olisi satu selville, kenestä oli kyse" (I-S 22.7.-09). Nurmisen mukaan Haapajärven poliisille tullut viesti oli jäänyt "osin inhimillisen erehdyksenkin takia." Jälkikäteen ajatellen se olisi ansainnut enemmän huomiota, Nurminen sanoo.
17. Heti koulusurmien jälkeen ja kun oli ilmeistä, että kauhajokista komisariota vastaan tultaisiin käynnistämään virkarikostutkinta, Haapajärven poliisille vihjeen lähettäneen miehen veli lähetti eräänlaisen "tarkistusviestin" sisäministeriön poliisiylijohtaja Mikko Paateron sähköpostiin. Tuossa sähköpostiviestissä kerrottiin lähettäjän veljen poliisille ennen surmia toimittamasta Matti Saaren käyttäytymistä koskevasta vinkistä. Myöhemmin eli toukokuun alussa 2009 ilmeni, että kyseinen viesti oli kyllä tullut perille Paateron sähköpostiin, mutta että tälle toisellakaan viestille ei ollut tehty mitään. - Olen ihmetellyt asiaa blogissani 6.5. otsikolla "Salasiko poliisiylijohtaja tärkeän todisteen poliisirikostutkinnassa?" Paateron selitys oli tyypillistä paaterointia: "En muista, mihin toimiin viestin johdosta ryhdyttiin." Selvää kuitenkin on, että mihinkään toimiin ei ryhdytty, sillä viesti ei koskaan edennyt syyttäjä Timo Luosman johdolla suoritettuun komisarion virkarikostutkintaan eikä sen merkitystä siis voitu ottaa huomioon myöskään VKSV:n Jorma Kalskeen suorittamassa syyteharkinnassa.
18. Syyttäjä Jouko Nurminen selittelee nyt julkisuudessa, että Haapajärven poliisin menettely sulloa sille lähetetty vinkki mappiin ja jättää viesti toimittamatta Kauhajoen poliisille, johtui inhimillisestä erehdyksestä. Haapajärven poliisille tullutta varoitusviestiä ei ilmeisesti lähetetty myöhemminkään eteenpäin, vaikka oli tiedossa, että kauhajokista virkaveljeä epäiltiin virkarikoksesta. Niinpä niin. Eihän Nurminen voinut lähteä moittimaan kenttäpoliisin työtä, sillä aivan samalla tavallahan menetteli valtakunnan ylin poliisivirkamies eli poliisiylijohtaja Mikko Paatero, sillä myöskään hän ei tehnyt "tarkistusviestille" yhtään mitään! Jos Nurminen olisi moittinut Haapajärven poliisia, olisi tasapuolisuuden nimissä "pyyhkeitä" pitänyt antaa myös Mikko Paaterolle ja hänen johtamalleen sisäministeriön poliisiosastolle. Paateron "koskemattomuus" oli kuitenkin turvattava, sillä onhan parastaikaa meneillään uuden poliisihallituksen päällikön virantäyttömenettely. Ja kuinka ollakaan, Mikko Paatero, 61 v., on sanotun viran ainoa hakija.
19. Se, oliko Kauhajoen poliisi saanut Haapajärven poliisille toimitetun vihjeen tiedokseen ennen koulusurmia, selviää lopullisesti vasta käräjäoikeuden pääkäsittelyssä. Vihjetiedon pysähtyminen Haapajärvelle ei kuitenkaan ole syytteenalaisten tekojen kannalta ratkaiseva seikka. Ratkaisevaa on se, että syytteeseen asetettu komisario oli jo torstaina 18.9. eli viisi päivää ennen koulusurmien tapahtumista nähnyt ainakin yhden Saaren kuvaaman ja Youtube -sivustolle lataaman videon, jossa Saari esitteli epätavallista ampumistaan ja massamurhien á la Jokela ihannointia. Kauhajoen komisario ei siis ollut suinkaan yksinomaan vihjetiedon varassa, vaan hän on voinut itse omin silmin nähdä saman videon, joka johti Saaren kaverin lähettämään varoitusviestin Haapajärven poliisille.
20. Poliisin katsottavissa olisi ollut muitakin Saaren videoita, apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske on todennut. Juuri sanottujen videoiden katselu sai Saaren kaverin lähettämään 18.9. varoitusviestin Haapajärven poliisille. Hälytyskellojen olisi tietenkin luullut soivan myös kauhajokisen komisarion päässä, mutta näin ei tapahtunut, sillä hän ei ryhtynyt toimiin aseen poisottamiseksi. Tämä johtui mahdollisesti siitä, että kyseinen komisario oli itse myöntänyt Matti Saarelle aseluvan vain puolta vuotta aikaisemmin.
21. Seuraavana aamuna eli perjantaina 19.9. Seinäjoen apulaispoliisipäällikkö, videoista ilmeisesti tietoisena, oli antanut määräyksen ottaa ase Saarelta pois. Tämän määräyksen perusteella poliisipartio oli saman päivän illalla mennyt Saaren Kauhajoen asunnolle hakeakseen aseen pois. Tämä operaatio ei kuitenkaan tuottanut tulosta, sillä Saari oli ehtinyt matkustaa viikonlopuksi kotiinsa Pyhäjärvelle. Sunnuntaipäivän 21.9. illalla poliisit olivat valmistautuneet menemään uudelleen Saaren asunnolle, mutta tällöin syytteeseen asetettu komisario oli nimenomaan kieltänyt poliisilta aseenhakumatkan.
22. Maanantaina 22.9. komisario kutsui Matti Saaren poliisiasemalle puhuttelua varten. Saari tuli, mutta komisario ei tuolloinkaan ryhtynyt toimiin aseluvan väliaikaiseksi peruuttamiseksi ja aseen poisottamiseksi, vaan antoi Saarelle ainoastaan huomautuksen epätavallisen aseenkäsittelyn takia. Puhuttelussa komisario oli tiettävästi ottanut puheeksi myös vajaa vuotta aiemmin tapahtuneet Jokelan koulusurmat. Komisarion mukaan tämä ei ollut aiheuttanut Saaressa minkäänlaisia reaktioita. Kun Saari oli komisarion mukaan esiintynyt puhuttelussa normaalisti ja rauhallisesti, oli hän saanut pitää aseena.
23. Kokeneen poliisimiehen olisi luullut tietävän, että koulusurmaajat ympäri maailmaa ovat kylmäverisiä tyyppejä, jotka osaavat esiintyä ihmisten seurassa normaalisti ja rauhallisesti. Saaren kuvaamien videoiden olisi toki luullut painavan poliisin harkinnassa Saaren puhuttelussa osoittamaa "normaalia" käyttäytymistä enemmän. Saaren videokäyttäytyminen on muistuttanut paljon Jokelan murhaajan käyttäytymistä. Kun malli ja esikuva oli selvä, olisi komisarion tullut ottaa ase Saaren hallusta. Voidaan sanoa, että rikollinen oli jo poliisin satimessa, mutta se päästettiin pois. Rikostorjunta epäonnistui täydellisesti. Komisarion olisi pitänyt Saaren kuvaamien videoiden ohella ottaa huomioon Seinäjoen apulaispoliisipäällikön kanta asiassa samoin kuin oman poliisiasemansa poliisimiesten halukkuus jopa rynnäköidä Saaren asuntoon aseen poisottamiseksi. Ilmeisesti komisario päätti kuitenkin luottaa omaan "ihmistuntemukseensa" - karmein seurauksin.
24. Minusta on selvää, että poliisin puhuttelu ja Saaren poliisilta saama huomautus oli viimeinen niitti, joka laukaisi lopullisesti Saaren surma-aikeet. Hän ymmärsi, ettei hänen tuli toteuttaa aikeensa mahdollisimman pian. Hän meni maanantaina 22.9. ampumaradalle ja videoi siellä ja myös koulurakennuksen läheisyydessä uudet videon, joissa hän kertoi, mitä huomenna koululla tulisi tapahtumaan. Poliisin olisi tullut Jokelan koulusurmien kokemusten opettamana ja Saaren massamurhia ja Jokelan murhaajaa ihannoivan käyttäytymisen perustella mieltää, että oli olemassa vaara ja suuri todennäköisyys, että Saari tulisi matkimaan Jokelan murhaajaa tai ainakin vaarantamaan aseenkäytöllään vakavalla tavalla muiden ihmisten turvallisuutta tai yrittävän itsemurhaa.
25. Kun komisario oli estänyt Seinäjoen apulaispoliisipäällikön aseen poista ottamista koskevan määräyksen täytäntöönpanon, eikä ollut edellä kerrotuissa olosuhteissa itse ryhtynyt toimenpiteisiin aseen poisottamiseksi, voidaan perustellusti väittää, että kyse on sellaisesta virantoimituksessa osoitetusta huolimattomuudesta, jolla on syy-yhteys koulusurman uhrien kuolemaan. Koulusurmia ei olisi tapahtunut, jos poliisi olisi ottanut aseen Matti Saaren hallusta. Toista laillista asetta Saari ei olisi enää saanut, ja koulusurmien esitukinnassa on selvitetty, ettei Saarella ollut laittomia aseita hallussaan.
26. Kuolemantuottamukseen vaadittavan syy-yhteyden toteaminen on tietenkin tuomioistuimen asia. Syytettä on pidettävä syyttömänä, kunnes syyttömyysolettama on mahdollisesti kumottu tuomioistuimen lainvoimaisella tuomiolla. Minusta on kutenkin hyvä asia, että asianomistajat ovat nostaneet kuolemantuottamussyytteen, sillä muuten tämä puoli asiasta olisi jäänyt täysin piiloon ja lakaistu viranomaisten toimesta maton alle. On outoa, että esitutkinnassa ei alun perin kiinnitetty lainkaan huomiota mahdolliseen kuolemantuottamukseen. Aikaa kyllä olisi ollut, sillä Timo Luosman johdolla viime syksynä toimitettu esitutkinta kesti monta kuukautta.
27. Tällainen järkyttävä tragedia on kyllä syytä selvittää myös oikeudellisesti pohjamutiaan myöten julkisessa oikeudenkäynnissä. Muutoinhan tutkinta-aineisto voisi jäädä merkittävältä osin salaiseksi, emmekä saisi koskaan tietää, mitä Kauhajoella todellisuudessa on tapahtunut. Ikävä vain, että valtion virkakoneisto ei ole halunnut tätä tehdä, vaan koulusurmien uhrien omaiset joutuvat tekemään sen omalla kustannuksellaan. Näin toimitaan suomalaisessa oikeusvaltiossa, jossa päähuomio näyttää valitettavan usein kohdistuvan vastuussa olevien virkamiesten ja poliitikkojen suojelemiseen.
28. Alun perin syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta nostivat vain yhden surmansa saaneen uhrin leski ja alaikäinen lapsi. Saamani tiedon mukaan nyt ovat kuitenkin kaikki Kauhajoella kuolleiden uhrien lähiomaiset yhtyneet törkeää kuolemantuottamuksesta koskevaan syytteeseen. Asianomistajat vaativat syytteeseen asetetun komisariolta ja hänen työnantajaltaan eli Suomen valtiolta korvauksia muun muassa kuolemien aiheuttamista kärsimyksistä. Valtion tuomitseminen korvausvastuuseen onkin asianomistajien päätavoitteena jutussa.
29. Onko Kauhajoella surmansa saaneiden ihmisten lähiomaisilla juridisia edellytyksiä saada valtiolta korvausta kärsimyksestään? Vahingonkorvauslain 5 luvun 4a §:n mukaan surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muihin näihin rinnastettavalla surmansa saaneen erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksistä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys sekä muut olosuhteet. Vaikka syytteeseen asetetun poliisimiehen katsottaisiin oikeudessa syyllistyneen kuolemantuottamuksiin, voi olla vaikea näyttää ja päätyä siihen, että kyse olisi nimenomaan törkeästä kuolemantuottamuksesta. Näin ollen häntä ei voitaisi velvoittaa suorittamaan kärsimyskorvausta asianomistajille.
30. Valtio voidaan kuitenkin oikeuskäytännössä omaksutun tulkinnan mukaan tuomita korvausvelvolliseksi, vaikka kuolemantuottamukseen syyllistyneen virkamiehen ei voida katsoa menetelleen törkeän huolimattomasti, jos vahinkoon johtaneessa viranomaisen toiminnassa ilmennyttä huolimattomuta on kokonaisuudessaan pidettävä törkeänä. Katso esimerkiksi ratkaisua KKO 2002:56, joka koski armeijan kovapanosammunnoissa surmansa saaneen varusmiehen omaisten oikeutta kärsimyskorvaukseen. Tuossa jutussa valtio velvoitettiin edellä mainituilla perusteilla suorittamaan varusmiehen läheisille sanottua korvausta.
31. Minusta Kauhajoen koulusurmien uhrien omaisilla on hyvät mahdollisuudet saada valtiolta vaatimansa kärsimyskorvausta. Kuten olen muutamissa aiemmissa Kauhajoen tapausta käsitelleissä blogikirjoituksissani selvittänyt, valtio oli jo ennen Jokelan koulusurmien tapahtumista laiminlyönyt ryhtyä tarvittaviin toimiin ampuma-aselainsäädännön ja erityisesti aseen hallussapidon edellytyksiä ja lupamenettelyä koskevien sisäministeriön ohjeiden tiukentamiseksi ja saattamiseksi muutenkin asianmukaiselle tasolle. Luvan myöntämisen edellytyksiä on tulkittu hyvin väljästi ja lupamenettely on ollut kovin lepsua, jolloin monet sellaiset "tyypit", joille lupaa ja asetta ei olisi pitänyt missään nimessä myöntää, ovat saaneet luvan ja aseen. Esimerkkinä juuri Jokelan koulumurhaaja ja Matti Saari.
32. Mutta viimeistään Jokelan koulusurmien jälkeen olisi sisäministeriön tietenkin tullut ryhtyä kiireellisesti tehokkaisiin toimiin asiantilan korjaamiseksi. Mutta mitä tapahtui? Ei kerrassaan mitään! Sisäministeriön poliisiosasto ja sisäministeri Anne Holmlund suorastaan vähättelivät julkisuudessa Jokelan tapausta pitäen sitä vain "yksittäisenä" tapauksena! He toisin sanoen tuudittautuivat siihen, että no, kun meilläkin on nyt sitten tapahtunut tämä yksi tilastollisesti "pakollinen" koulusurma, niin ei ole lainkaan todennäköistä, että sama voisi tapahtua enää toista kertaa. Mutta ei kulunut kuin 10 kuukautta, kun tässä löysän aselupamenettelyn maassa tapahtui toinen koulusurma.
33. Vasta Kauhajoen jälkeen viranomaiset, sisäministeriön poliisiosasto ja poliisiministeri Holmlund heräsivät ruususen unestaan ja meillä ryhdyttiin kasvojen pelastamiseksi kovalla kiireellä valmistelemaan ampuma-aselainsäädännön uutta ohjeistusta, joka valmistui vain noin viikko Kauhajoen tragedian jälkeen. Lupamenettely on nyt niin tiukkaa ja luvan myöntämisen edellytyksiä tulkitaan käytännössä niin ankarasti, että käsiaseisiin myönnettyjen lupien määrä on pudonnut puoleen aikaisemmasta. Jos näihin ja moniin muihin toimiin, joista olen kertonut yksityiskohtaisesti blogissani 30.9.2008 ("Olisiko poliisiministerin erottava?"), olisi ryhdytty heti Jokelan tapauksen jälkeen, ei Matti Saarelle olisi tietenkään koskaan myönnetty lupaa käsiaseen hallussapitoon.
34. Minusta on selvää, että Kauhajoen koulusurmiin johtaneessa sisäministeriön ja poliisiin toiminnassa ampuma-aselupakäytännön osalta ilmennyttä välinpitämättömyyttä ja huolimattomuutta on kokonaisuudessaan pidettävä törkeänä, koska edes ensimmäisen eli Jokelan koulusurmatapauksen jälkeen ei ryhdytty käytännöllisesti katsoen mihinkään toimenpiteisiin lepsun asiantilan korjaamiseksi, vaan Jokelan tapausta suorastaan vähäteltiin. Perustuslain 7.1 §:n mukaan jokaisella on oikeus turvallisuuteen ja saman lain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen. Jokelan ja Kauhajoen tapauksissa poliisiviranomaiset ja sisäministeri ovat laiminlyöneet huolehtia kansalaisten turvallisuudesta, johon kuuluu myös rikosten torjunta. - Kauhajoen koulusurmien omaisilla on siis oikeus vaatimiinsa kärsimyskorvauksiin valtiolta.
35. Juttua käsitellään Kauhajoen käräjäoikeudessa 21.9. Ilta-Sanomien uutisjutussa 22.7. olleen maininnan mukaan vielä ei ole varmaa, käsitelläänkö syyttäjän tuottamuksellisesta virkarikoksesta nostama syyte ja asianomistajien nostamat syytteet yhdessä eli samassa oikeudenkäynnissä. Kukahan neropatti tällaistakin on pohtinut? Selvää nimittäin on, ettei syyttäjän syytettä ja asianomistajien syytteitä voida pilkkoa eri jutuiksi, vaan ne on ehdottomasti käsiteltävä toistensa yhteydessä samassa oikeudenkäynnissä ja samassa istunnossa. Asianomistajien korvausvaatimusten käsittely sen sijaan voidaan tarvittaessa erottaa syyteasian käsittelystä erilliseksi jutuksi, mutta tähänkään ei minusta ole aihetta.
36. Kauhajoen käräjillä on 21..9. käsiteltävänä tulossa todella mielenkiintoinen oikeusjuttu. Pitänee lähteä seuraamaan istuntoa.
22 kommenttia:
Tuttavani auskultoi Kauhajoella kymmenisen vuotta sitten. Edelleenkin legedat blogistin päällikkötuomarin ajoista elävät vahvoina.
Syyttäjä määräsi Kauhajoki -asiassa lisätutkinnan mm. sen selvittämiseksi, onko asiassa todennäköisiä syitä epäillä komisariota kuoleman tuottamuksesta. Lisätutkinnan valmistuttua syyttäjä ei löytänyt aihetta syyttää kuolemantuottamuksesta. Millaisen päätöksen hän asiassa tekee - päätöksen syyttämättä jättämisestä vai miten syyttäjän ajatuskulku dokumentoituu ja tulee julkiseksi ja siten myös yleisen kontrollin piiriin?
Syyttäjän ei tarvitse tehdä lainkaan uutta syytepäätöstä, vaan hän voi pysyä Jorma Kalskeen tekemän syytemääräyksen mukaisessa syytteessä myös sanotun lisätutkinnan jälkeen. Käräjäoikeuden istunnossa syyttäjä vain ilmoittaa, ettei hän vaadi syytetylle rangaistusta kuolemantuottamuksesta.
Vai elävät legendat 30 vuoden takaisista ajoista vielä vahvoina. No, onhan sitä sitten kai tullut itsekin eletyksi tuohon aikaan!
Todellisempi syy sun kiinnostukelle on että sä olet selkeästi aseiden vastustaja. Tuo käy ihan selkeästi ilmi sun jutuistasi. Sen takia sä olet niin halukas rankaisemaan n. puolta miljoonaa aseharrastajaa parin sekopään tekosista. Mä olen kuule aivan satavarma, että jos jollakulla on pakottava tarve ammuskella koulussa, niin kyllä se aseen saa hankittua ilmean lupaakin.
Kuulehan anonyymi. minä en ole aseiden vastustaja! En tosin itse harrasta aseita tai ammuntaa, mutta ei minulla ole mitään tuota harrastusta vastaan.
Minusta ei olisi ollut välttämätöntä kieltää tai rajoittaa käsiaseiden saantia ja hallussapitoa lainsäädännöllä siten, kun nyt tullaan tekemään, vaan Kauhajoen tapauksen jälkeen annettujen tarkistettujen ja tiukennettujen ohjeiden mukainen lupamenettely olisi ollut riittävä toimenpide.
Kunhan se vain olisi tehty jo ennen Jokelaa, viimeistään välittömästi Jokelan koulusurmien jälkeen!
Anonyymille vielä, että minä en ole ollenkaan satavarma, että potentiaalinen kouluammuskelija saisi nykyisin laillisen tai edes laittoman aseen noin vain hankittua.
Ja jos saisikin laittoman aseen, niin Kauhajoen jälkeen polisin valvonta mahdollisten kouluammuskelujen suhteen on ollut niin tiukkaa ja tehokasta, että kouluammuskeluja ei enää pääse noin vain tapahtumaan.
Tiettävästi poliisi on juuri tehokkaan valvonnan avulla - ynnä lupakäytännön tiukennuksella - saanut estetyksi monta valmisteilla ollutta kouluampumistapausta, vaikka niistä ei juuri ole julkisuudessa kerrottu.
Mutta Jokelan jälkeen tällaista valvontaa kouluammuskelujen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ei ollut eikä ministeriö välittänyt sellaista edes suunnitella! Ja tämän takia Matti Saari pääsi iskemään, vieläpä laillisella aseella, jonka poliisi varta vasten antoi jäädä kaikista uhkailuvideoista huolimatta hänen haltuunsa!
Tämä valvonnan puuttuminen on myös sellainen peruste, johon Kauhajoen uhrien omaisten olisi ehdottomasti syytä valtiota vastaan nostamansa korvausvaatimuksen tueksi vedota.
Poliisi ja valtio eivät voi Kauhajoen käräjillä vastuusta vapautuakseen tietenkään vedota siihen, että valvontaa samoin kuin lupakäytäntöä on nyt tiukennettu. Tämä ei lohduta yhtään Kauhajoen eikä Jokelan koulusurmattujen omaisia!
Se, että valvontaa ja lupakäytäntöä on vasta nyt tiukennettu, on päin vastoin todiste siitä, että ennen Kauhajokea (ja Jokelaa) asiat olivat po. suhteessa täysin retuperällä.
Olisi ja olisi. Siis pitänyt ottaa ase Saarelta pois. Kerrotko meille, miten tämä olisi tapahtunut? Saari käsketään tuomaan ase poliisille? Olisiko Saari tuonut?
Miksi poliisi ei keskustellut Nokian ampujien kanssa ja ottanut asetta pois?
On niin tavattoman helppoa olla jälkiviisas ja leikkiä pro & contra -asetelmaa. Totuus on kuitenkin se, että aseluvan peruuttaminen ei Saarta olisi estänyt. Tiesikö poliisi muka, missä ase oli, Saaren asunnossa vai piilossa esimerkiksi ampumaradalla tms.?
Suomessa on käsittääkseni luvattomia aseita sotamuistoina ja vastaavina divisioonan tarpeisiin, mutta patruunoista voi tulla pula. Ei aina niistäkään, koska Tornion taannoinen perhesurma taidettiin tehdä Nagant-revolverilla, johon vähittäiskaupasta ei patruunoita saa enää. Paitsi tietenkin internetistä. Miksi poliisi ei kieltänyt äijää omistamasta luvatonta asetta?
Joskus tuntuu että kaikki viranomaistoiminta perustuu siihen, että joku elähtänyt virkamies pääsee tokaisemaan: mitäs minä sanoin.
Hienoja suunnitelmia ja rajoituksia vapauksiin -lakeja laaditaan, mutta kun tulee tositilanne, niin poliisi tai muut viranomaiset eivät voi yhtään mitään. Eivät mitään. Vai miksi Auvista ja Saarta ei poliisi pystynyt estämään? Kai joku selitys on?
Anonyymille. Jos asetta ei saada pois, niin ainahan voidaan pistää mies koppiin. Samalla tavalla Kauhajoen ampujan kohdalla - 3 vuorokautta kopitusta olisi varmasti parantanut muistia aseen löytymisen suhteen.
Millä perusteellako? Tehty väliaikainen haltuunottopäätös välittömästi, jonka jälkeen 'hukassa' oleva ase olisi tuonut perusteen epäillä ampuma-aserikosta. Kiinniotto ja pidättäminen "vaikeuttaa asian selvittämistä" perusteella...
Ai, ai... Haapajärvellä sattui vain inhimillinen erehdys, jonka johdosta MS:lta ei kenties otettu asetta pois. Toivottavasti Haapajärvellä oli selvästi työjärjestyksessä tai muutoin määrätty, kuka käsittelee ja millä tavalla yleisöltä tulevat vihjeet. Siis kuka käsittelee eikä vain mapita. Jos tällaista määräystä ei ollut tai sitä ei noudatettu, niin kyse ei enää liene pelkästä inhimillisestä erehdyksestä?
Onko blogistilla tieto Humppilan jutun tutkinnasta? Jotenkin senkin asian selvittäminen on haissut heti alusta alkaen.
Kauhajoen tapauksessa, vaikka se tutkia kuuluikin, kuoleman tuottamuksen tunnusmerkistö ei täyttyne. Mielestäni kuitenkin on selvää, että pelkkä tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominenkin oikeuttaa omaiset joihin, mm. hautauskuluja, koskeviin korvauksiin.
Esitutkinnassa lienee selvinnyt, että Kauhajoen poliisi katseli jo torstaina 19.9. Matti Saaren ampumisvideota youtubelta. Siis samana päivänä, jolloin Saaren kaveri lähetti Haapajärven poliisille sähköpostiviestin, jossa varoitti poliisia Saaren mahdollisesta kouluampumisesta.
Mistähän Kauhajoen poliisi osasi ryhtyä katselemaan Saaren videota? Jostakin sen on täytynyt saada vihje ja vinkki asiasta - ei kai vain sittenkin Haapajärveltä?
Humppilan tapauksesta, jossa siis poliisi ampui tammikuussa ihmisen, ei ole kuulunut mitään - olen kirjoittanut tapauksesta tuoreeltaan blogissani. Ihmeen kauan tätäkin asiaa tutkitaan.
Olen henkilökohtaisesti nähnyt useamman poliisin todistajana syytettävä tukevalla tavalla valehtelevan tahallaan käräjillä. Samassa tuomioistuimessa, mistä tietämäni tapaukset ovat, esiintyvä syyttäjä pohti minulle oma-aloitteisesti, että hänestä tuntuu ajoittain, että todistajana oleva poliisi valehtelee. Hän jatkoi pohdintaansa, miltäköhän kansalaisest tuntuu, kun tämä huomaa poliisin valehtelevan...
Tätä taustaa vasten en juuri luottaisi esitutkintaan enkä varsinkaan poliisirikosasioissa. En Kauhajoki -asiassa enkä Humppila -asiassa. Tosin Kauhajoki -asiassa komisario vaikuttaisi olevan epäsuosittu alaistensa keskuudessa. Oliko hän siten 'sopiva' kantamaan koko poliisiorganisaation synnit tässä yhdessä asiassa - se mitä hänelle ei voida lastata viaksi, jääköön unholaan.
En tiedä, valehtelevatko poliisit todistajina muita todistajia useammin.
Mutta aika yleinen on havainto, että tuomioistuimet uskovat herkemmin todistajina kuultuja poliiseja kuin "tavallisia" ihmisiä.
Yksi esimerkki tästä on KKO:een asti edennyt liikennerikosta koskeva ratkaisu KKO 1991:23:
Liikennerikosjutun syytetty oli mäenharjanteen takaa tullen ohittanut henkilöauton ja siihen kytketyn matkailuperävaunun. Vastakkaisesta suunnasta tulleessa autossa olleet kaksi henkilöä - vanhempi konstaapeli C ja nuorempi konstaapeli B - olivat jutussa todistajina kuultuina kertoneet syytetyn käyttäneen ohituksessa vastaan tulevalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa, minkä syytetty olikiistänyt (Todistajien mukaan syytetyn kuljettama auto oli ollut "varmasti" osittain heidän käyttämällään ajokaistalla).
KKO katsoi, että todistajat eivät mäenkumpareen vuoksi olleet voineet varmuudella paikallistaa ohittavan auton tarkkaa sijaintia tiellä ohitustilanteessa; tämän päätelmän KKO teki KRP:n järjestämästä ohitustilanteen uusinnasta otetuista valokuvista. Syyte liikenteen vaarantamisesta hylättiin näyttämättömänä.
Alioikeus ja hovioikeus oli uskoneet poliisimiesten "varmaa" havaintoa ja tuominneet syytetyn rangaistukseen.
Todistajapsykologian mukaan poliisi on tavallista todistajaa epäluotettavampi todistaja, koska tällä on ammattinsa takia tavallista suurempi taipumus nähdä rikoksia, joita ei oikeasti ole. Eli työ vaikuttaa mielikuviin.
Onneksi vuonna 1991 KKO:n valituslupakäytäntö oli erilainen kuin tänään. Tuolloin mahdollinen oikeusmurha saatiin estettyä, mutta tänäänhän KKO ei moisessa asiassa myöntäisi valituslupaa.
Se, ettei Haapajärvelle poliisille toimitettu varoitusviesti mahdollisesti koskaan tullut Kauhajoen poliisin tietoon, osoittaa poliisin rikostorjunnan ja -ehkäisyn toimimattomuutta.
Valtion korvausvastuuta ajatellen ko. seikka on yksi peruste, joka tukee väitettä, jonka mukaan valtio eli poliisiorganisaatio on menetellyt törkeän huolimattomasti estääkseen kouluampumisia. Näin varsinkin, kun Kauhajoelle oli kyseessä vajaan vuoden sisällä tapahtunut toinen koulusurma.
Poliisin ja valtion välinpitämättömyys vastaavanalaisen rikoksen ehkäisemiseksi oli todella törkeää. Ampuma-aseen hallussapitoa koskevia ohjeita ei välitetty tiukentaa ja rikostorjuntavalvonta petti totaalisesti.
Jos sen sijaan nyt koulussa kuuluu pienikin "risahdus", joka edes teoreettisesti ajatellen voisi kertoa jostakin uhasta, on asianomaisen koulun pihalla viidessä minuutissa 3-4 poliisiautoa määrä poliisiautoa asiaa selvittämässä.
Kauhajoella viime vuoden syyskuussa ei tehty en sijaan mitään, vaikka Jokelan koulusurmista oli kulunut vasta vajaa vuosi ja vaikka Saaren uhkaavasta käyttäytymisestä oli saatu monia vinkkejä. Päin vastoin, komisario silitti potentiaalisen koulutapaajan päätä ja antoi aseen jäädä hänelle.
En ole nähnyt Haapajärvelle mennyttä viestiä, mutta mielestäni siellä tapahtunut virhe / laiminlyönti lienee suurempi kuin kauhajokisen komisarion virhe. Haapajärven mokan suuruusluokan ja vaikutusten ymmärtäminen ei välttämättä vain aukea pelkästään syyttäjäorganisaatiossa eläneille ihmisille. Virheen merkitys on myös helppo mitätöidä, koska syy-yhteys kouluammuskelun ja Haapajärvimokan välillä ei ole niin ilmeinen, että hennekset ja muut sopulit ymmärtäisivät siitä asianmukaisesti kirjoittaa. Valitettasti osa oikeustoimittajista on enemmän kiinnostunut juoruista ja putkaan laittamisista kuin perinteisestä erkkolaisesta toimittajan työstä.
Poliisin on turha valittaa resurssipulaa. Jos työaikana voidaan nukkua, niin silloin ei tekemätöntä työtä pitäisi löytyä. Joka tapauksessa osan työaikana nukkumisesta voisi käyttää vaikka yleisöltä tulleiden vihjeiden tarkistamiseen etteivät ne joutuisi mappiin "inhimillisestä erehdyksestä."
Taas tuntuu jonkun kommentoijan Paaterolle esittämä 6000 euron kuukausipalkka liian suurelta summalta.
Olen blogini kohdissa 2-4 muistellut hieman omia Kauhajoen aikoja.
Tulkoon tässä vielä mainituksi, että Kauhajoen tmk:n notaarina aloitti syksyllä 1981 muuan Jorma Rudanko, jonka otin notaariksi Helsingin yliopiston prosessioikeuden laitoksen amanuenssin hommista. Tutustuin Rudankoon, kun hoidin prosessioikeuden professuuria Helsingissä yhden lukukauden vuonna 1980.
Muistan vielä hyvin mm. erään käräjämatkan Isojoelle, jonne ajoimme Kauhajoelta Rudangon toimiessa kuskina.
Minun aikanani Rudanko ehti olla Kauhajoella notaarina 3-4 kuukautta, sillä lopetin itse Kauhajoella vuodenvaihteessa 1981-82. Kauhajoelta Rudanko siirtyi Vaasan hovioikeuden viskaaliksi ja myöhemmin hovioikeudenneuvokseksi ja on pärjännyt siellä ilmeisen hyvin.
Pärjännyt niin hyvin, että hänet nimitettiin viime toukokuussa KKO:n jäseneksi. Oikeusneuvoksen virassa Jorma Rudanko aloittaa vajaan viikon kuluttua, elokuun alusta. Toivotaan hänelle menestystä vaativassa työssään.
Jotkut muutkin notaarini ja assistenttini ovat pärjänneet työurallaan oikein hyvin, mikä on ollut mukavaa huomata. Sanotaan niin, että pärjänneet hyvin siitä huolimatta, että ovat olleet minun opissani!
Vai et sä vastusta aseita. Sulle vaan riittäisi käytäntö missä kukaan ei saa enää lupaa sellaiseen :-).
Noista poliisin väitteistä sen verran, että ne ovat pelkkiä väitteitä. Tässä poliisi on estänyt terroristi-iskun...
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66836-savolainen-”terroristi”-menetti-aseensa-poliisille-–-pysyvasti
Jos joku haluaa ammuskella koulussa, niin voin vannoa ettei poliisi pysty tekemään tuolle yhtään mitään. Miten ne edes mukamas pystyisivät estämään jota kuta vaikkapa kävelemästä yliopistolle ladattu ase taskussa?
Ja mitä tulee tohon Saaren videoon, niin ei siinä mitään uhkailtu. Siis siinä minkä poliisi näki ennen ammuskelua. Ehkei se ollut maailman vastuullisinta ammuskelua, mutta täysin laillista kuitenkin.
Ihan lopuksi kysymys bloggaajalle. Olisiko poliisi sun mielestäsi edelleen syyllistynyt näihin samoihin juttuihin, jos Saari ei olisi ammuskellut koulussa? Siis niin paljon, että sä vaivautuisit kirjottelemaan näin paljon asiasta?
Mulle riittää, etteivät ketkään "hörhöt" saisi enää asetta. En ole sanonut, että "ettei kukaan saisi enää niitä." Se on hörhömäinen tulkinta!
Kun käsiaseisiin myönnettyjen lupien määrä on nyt pudonnut selvästi, ovat nuo mainitsemani hörhöt jääneet ilman asetta; näin voidaan olettaa.
En ole lainkaan samaa mieltä siitä, että poliisi ei pystyisi tekemään mitään, jos joku hörhö haluaisi ammuskella koulussa. Kyllä pystyy, ja sitä paitsi tärkeintä tässä onkin tuo ennalta ehkäisy, eli asetta ei pidä antaa tai jättää sellaisille tyypeille, jotka ovat potentiaalisia kouluammuskelijoita!
Poliisi olisi todennäköisesti syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen Kauhajoella myös siinä tapauksessa, että Saari ei olisi ammuskellut koulussa, jos se ei olisi peruuttanut Saaren lupaa väliaikaisesti.
Videolta nähty Saaren käyttäytyminen oli levotonta ja täysin epätavallista. Lisäksi poliisilla olisi ollut katseltavanaan muitakin videoita, kuten mm. syytemääräyksen antanut VKSV:n Jorma Kalske on todennut.
Jos poliisi olisi ottanut aseen Saarelta, ei ammuskelua ja murhia olisi tapahtunut, eikä minulla silloin olisi syytä kirjoitella poliisin menettelystä.
Tiettyjen ampumaseurojen jäsenten kommenteista päätellen jotkut ampumaklubit olisi syytä lakkauttaa saman tien. Ampuma-aseurheilun puolustamiseen ei voi kuulua agressiiviset ja vailla todellisuuspohjaa olevat väitteet. Se mikä amerikassa on faktaa, on valitettavasti Suomeen kopioituna usein pelkää haihattelua ja uhoa.
Kun näyttää siltä, että aselupamenettelyä ei saada toimivaksi, niin mielestäni totaalikielto olisi perusteltu. Samalla pitäisi myös vakavasti miettiä, tarvitsevatko kaikki nykyään aseistetut virkamiehet pyssyjään ja onko niiden säilyttäminen asianmukaista.
Suomessa on 500.000 aseharrastajaa. Monella heistä on ase, koska naapuri on vaarallinen ja karhut pelottavat. Olenpa törmännyt mieheenkin, joka ei uskaltanut istua pikkukaikkakunnan Teboililla ilman 38:a kainalossa. Tarkoitan vain, että totaalikielto veisi perustellusti aseet myös niiltä arviolta 100.000 hörhöltä, jotka nykyisin tituleelaavat itseään aseharrastajiksi.
Mä veikkaan, että ne poliisin tekemät iskujen estot menee sillai, että koulussa on yksi aseharrastaja tai sen perheenjäsen on sellanen. Heppu on hieman hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Joten se on luonnollisestikin seuraava kouluammuskelija, koska muut eivät pidä siitä. Ei toi ole mitään poliisityötä vaan pelkkää mielivaltaa.
Bloggaajalle voi varmaan esittää vielä pari jatkokysymystä. Eli käytät sanaa hörhö. Mitähän tuo termi tarkalleen ottaen tarkoittaa? Väität myös poliisin pystyvän estämään noita iskuja. Olisi hauska kuulla oikeat perusteet tälle? Noita ampumisiahan on tutkittu eikä noiden tutkimusten mukaan löydy mitään varmoja ennakkomerkkejä. Väität että Saaren käytös videolla oli levotonta ja täysin epätavallista. Mahtaako sulla olla alan koulutusta kun sä noin tarkkaan pystyt arvioimaan asian vai sanotko sä noin, koska se ammuskeli vähän ajan päästä koululla? Ja jos sulla ei ole mitään alan koulutusta, niin kannatatko sä että me käytettäisiin tälläisiä keksittyjä mielipiteitä enemmänkin loukkaamaan yksilönoikeuksia? Mä voisin väittää esimerkiksi, että sä olet käyttäytymisesi perusteella selvä pedofiiliraiskaaja. En mä kyllä tiedä miten tuommoinen käyttäytyisi tai ole eläessäni tuollaista edes nähnyt, mutta etpä säkään ole nähnyt yhtään kouluampujaa. Pitäiskö sut nyt tän mun väitteeni perusteella lukita koppiin tai leikata sulta munat?
Laitetaan tähän loppuun nyt vielä oma mielipide siitä miten noi iskut estettäisiin parhaiten. Se tapahtuisi tietenkin sallimalla aseiden käyttö itsepuolustukseen. Noista hörhöistä kukaan ei ole niin hullu, että ne edes yrittäisivät alkaa ammuskelemaan tuollaisessa paikassa missä kohteet voisivat olla aseistettuja. Kaikki nuo ovat tapahtuneet paikoissa missä uhreilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta puolustautua.
Jatkan nyt vielä tähän poliisin toiminnastakin, niin siinä on kyllä yksi asia, joka on herättänyt ihmetystä. Ainakin lehtitietojen mukaan poliisi on ollut noissa paikalla monta tuntiakin ennen kuin tilanne on ratkennut. Olettaisin, että tona aikana kumpikin noista on vielä ampunut useammankin uhrin. Oma mielipide on, että noissa olisi pitänyt laittaa tarkka-ampujat heti ikkunan taakse ja ampumaan heti kun vaan saa tollasen hepun tähtäimeensä. Tai jos toi ei onnistu, niin rynnäköimään sisään.
Anonyymille - Hörhömäinen kirjoitus on osoitus kirjoittajansa hörhöydestä.
Pakkohan tässä on lyödä omakin kauha lusikka pataan, kun näyttää olevan niin hyvää soppaa. Ja kun kerrankin vaikutan olevan blogistin kanssa täysin samaa mieltä kaikesta.
Anonyymi vaikuttaa kovasti samalta älyköltä, joka taannoisen blogin kommenttiosastossa julisti vapaan aseenkanto-oikeuden olevan perusteltu esimerkiksi siksi, että anonyymi katsoi voivansa "vannoa, että noi kouluammuskelut olisi päättyneet ihan eri tavalla jos edes osalla porukasta olisi ollut aseita".
Ja onpa vain syväluotaavaa ja henkevää analyysia tälläkin kertaa. Kyllä antiikin Kreikan sofistit kateellisina katselisivat tällaista argumentoinnin ilotulitusta.
Että anonyymi keksikin rinnastaa blogistin "pedofiiliraiskaajaan", jonka tuntomerkkejä ei tosin tunne, mutta katsoo tästä tietämättömyydestään voitavan päätellä, että aselupakäytäntöjä ei tulisi kiristää.
Huh huh.
En totta puhuen pitäisi ollenkaan sopimattomana perus- tai ihmisoikeuksien rajoituksena esimerkiksi sitä, että kaikki aseenkantolupaa hakevat yksityishenkilöt joutuisivat soveltuvuuskokeisiin ja todella tarkkaan seulaan.
Koska aseiden kanssa sekoileminen ei, toisin kuin anonyymi väittää, ole mikään "yksilönoikeus (SIC)".
Ellei anonyymi ole huomannut, niin toiminta on jo nyt pitkälle luvanvaraista. Ja kysymys on nyt vain siitä, pitäisikö lakia edelleen tiukentaa.
Yksilön vapauksia kunnioittavassa yhteiskunnassa yksilön vapauksien rajoittaminen on täysin mahdollista - ja toisinaan muiden yksilöiden vapauksien ja oikeuksien kunnioittaminen jopa edellyttää sitä. Vai kannattaako anonyymi "yksilönvapautena" esimerkiksi rajoittamatonta "oikeutta" raiskata kaikki vastaantulevat naiset tai lyödä turpaan jokaista sellaista, jonka naama ei miellytä? Ja jos ei, miksi ei?
Samasta syystä myös aselupakäytäntöjen kiristäminen olisi viimeaikaisten tapahtumien johdosta enemmän kuin paikallaan.
Veikkaisinpa, että esimerkiksi anonyymilta vietäisiin mutkat pois hyvin nopeasti. Koska niin vaikeaa suhteellisuudentajun häiriötä tuo kommentointi kyllä edustaa, että mitään pesäpallomailaa järeämpää en kyllä anonyymille antaisi. Ja pesäpallomailakin on siinä ja siinä.
Vakavasti ottaen, parahin anonyymi:
Mikä siinä ajatuksessa on niin vaikea ymmärtää, että kun aseiden saatavuutta rajoitettaisiin ja harrastajia kontrolloitaisiin aikaisempaa paremmin, myös aseilla tehtävät väkivallanteot luultavasti vähenisivät. Tämä siksi, että aikaisempaa vähemmän aseita joutuisi sekopäiden käsiin.
Toisin kuin anonyymi väittää, en kyllä usko, että jokainen angstinen teini voisi halutessaan hankkia laittoman aseen. Vai voisiko anonyymi neuvoa, mistä sellaisen saisi ostaa?
Ja joka tapauksessa, kun ottaa huomioon aseisiin liittyvän riskipotentiaalin, niin tuo perustelu ("aselupakäytäntöjen kiristäminen ei johtaisi toivottuun tulokseen, kun joku kumminkin saisi aseita / voihan autollakin tappaa") on täysin järjetön.
Vaikka autollakin voi toki tappaa, niin niillä on sentään järkevää käyttöä. Käsiaseilla sellaista ei yksityiskäytössä välttämättä ole - koska olen asenteellinen, en pidä muuta kuin äärettömän tarkasti kontrolloitua urheiluammuntaa sellaisena, ja sitäkin varauksellisesti.
Ja mitä tulee aseiden saatavuuteen: siitä, että jokin asia on huonosti, ei millään välttämättömyydellä seuraa, että sen pitäisi olla vieläkin huonommin. Kun edes osa aseista kerätään pois henkisesti epävakailta, ollaan jo oikealla tiellä. Jostakin se on tässäkin asiassa aloitettava.
Holmlund ei kuunnellut NRA:ta Jokelan jälkeen: http://www.nra.fi/arkisto/080924-kauhajokisyyte.html
Poliisi töpeksi raskaasti Kauhajoella. Nyt syytä ollaan lakaisemassa ammunnanharrastajien niskaan yrittämällä saada aikaan asekieltolaki maahamme. Melko reilua?
PS. Mitä ollaan tehty syrjäytymisen, koulukiusaamisen, Internetin vihapalstojen, mielenterveystyön eteen? Ei yhtään mitään! On helpointa ja halvinta syyttää aseita ja aseharrastusta. Käytetäänhän luvallisista aseista henkirikoksiin sentään promillen sadasosaa: http://areena.yle.fi/ohjelma/13dc2672b17f23382afc28b030f31c04
Lähetä kommentti