Tiedotusvälineiden välittämä kuva eduskunnan toiminnasta jää usein pinnalliseksi1. Eduskunnan kyselytunnit torstaisin tarjoavat tv-katsojille monenlaista nähtävää ja kuultavaa, usein myös erilaisen tilannekomiikan muodossa. Kansanedustajat yrittävät olla torstaisin klo 16 paikalla, kun katsojille näytetään hallituksen ja eduskunnan rivistöjä. Useimmiten kamerat seuraavat lähinnä vain vasemmiston rivejä, äärimmäisenä oikealla olevia kansanedustajien rivistöjä näytetään tuskin lainkaan. Hallituksen aitoonkin on tunkua; Paavo Väyrynen saapuu aina takuu varmasti omalle paikalleen eturivissä, vaikka hän saakin säännönmukaisesti istua paikallaan tuppisuuna ja puhumattomana, kun kukaan ei kiusallakaan tunnu haluavan kysyä Paavolta koskaan yhtään mitään.
2. Kananedustajien kysymykset ovat usein melko unettava paperista lukemista, ne voivat koskea myös aivan paikallisia asioita, sinänsä toki tärkeitä nekin. Myös kysymyksiin annetut ministereiden vastaukset tuntuvat yleensä usein tyhjänpäiväisiltä. Suomalaiskansalliseen tapaan vastauksissa sivuutetaan usein koko kysymys ja puhutaan asian vierestä tai sitten asianomainen ministeri vain toteaa, että asia on kyllä hoidossa eli sitä selvitetään ministeriössä parhaillaan. Siinä kaikki.
3. Puhemies vahtii kelloa tarkasti ja huutelee lähes jokaisen kysymyksen ja vastauksen kohdalla, että "minuutti on kulunut." Ajanotto tuntuu olevan puhemiehen tärkein tehtävä istunnossa.
4. Pari viikkoa sitten edustajat olivat kyselytunnilla tohkeissaan Heinolan reumaparantolan odotettavissa olevan konkurssin ja sairaalan toiminnan lopettamisen vuoksi. Ministeri Paula Risikko, jota minulle täysin tuntemattomasta syystä pidetään hallituksen parhaimmistoon kuuluvana ministerinä, joutui suoranaiseen kysymysten tulvaan. Ministeri oli selvästi pulassa, mutta hän yritti vakuuttaa vakuuttamista päästyään, että hän, hänen ministeriönsä ja hallitus tekevät kyllä parhaansa, että sairaala voisi jatkaa toimintaansa. Kaikki paikalliset kyvyt noin 200 kilometrin etäisyydeltä Heinolasta käyttivät useita puheenvuoroja, joissa ministeriä vannotettiin pitämään sanansa. Kuinkas sitten kävikään? Tuli seuraava maanantai ja sairaalaa ylläpitävä säätiö toteutti aikeensa ja jätti konkurssihakemuksensa, koska toiminnan pyörittämiseen ei ollut kerta kaikkiaan enää varoja. Tämän jälkeen yksikään kansaedustaja ei ole minun nähdäkseni enää esiintynyt asiassa pontevasti. Ministeri Risikko on tietenkin unohtanut täysin lupauksensa yrittää pitää Heinolan sairaalaa pystyssä. Mutta tulihan puhuttua tv-kameroiden loisteessa ja kansan katsellessa! Se on tietenkin tärkeintä kyselytunnilla.
5. Eilen torstaina 8.4. kyselytunnilla sattui mieleen jäänyt erikoinen episodi, kun edustaja Pentti Oinonen (ps) kysyi pääministeriltä asiaa, joka on varustettu eduskunnan pöytäkirjassa "N:o 51) Ministereiden elinkeinoelämältä saamat vaalituet." Pääministeri vastasi, minkä jälkeen Oinonen esitti tavanmukaisen lisäkysymyksen.
6. Oinosen kysymykset ja niihin annetut pääministerin vastaukset on kirjattu kyselytunnin pöytäkirjaan näin
Oinonen tankkasi kysymyksensä tuttuun tyyliinsä tiukasti paperista lukien. Oinosen kysymys oli toki provokatorinen, mutta ei sellaisten kysymysten esittäminen ole kiellettyä eikä mitenkään harvinaista kyselytunnilla, päin vastoin.
7. Jostakin syystä tv-kuva pysytteli Oinosen kysymysten ja Vanhasen vastausten aikana suurimmaksi osaksi Oinosen selän takana, joten Vanhasen reaktioita ei näytetty hänen vastatessaan epätavallisen lyhyesti kysymyksiin. Tässä tapauksessa puhemiehen ei totisesti tarvinnut turvautua "minuutti on kulunut" -huutoonsa. Pääministerin ääni oli selvästi kiukkuisen, sanoisin suorastaan vihaisen ja loukkaantunen tuntuinen. Olipas Vanhaselta ynseä suhtautuminen Oinosen kysymyksiin, tuumasin itse.
8. Vanhasen vastaus Oinosen lisäkysymykseen tuntuu minusta malttinsa hieman menettäneen miehen mokeltamiselta. Vanhasen konseptit tuntuivat seonneen aika pahasti. Jos oikein ymmärrän, niin pääministeri tahtoi sanoa, että vastaus Oinosen kysymyksiin näkyisi hallitusaitoissa istuneiden ministereiden naamoista! Vanhanen piti tällä tavalla todistettuna, että jos joku on yrittänyt vaikuttaa ministereihin, niin hän ei ole siinä onnistunut, sillä ministerithän istuivat aitiossaan siisteissä arkipuvuissaan siivosti, ah niin laupiaan ja viattoman näköisinä kuin pyhäkoululapset ikään!
9. Olisin kyllä odottanut Vanhaselta parempaa suoriutumista, vaikka selvää on, että häntä otti niin sanotusti "kupoliin" julmetusti Oinosen provokatorinen kysymys. Silti pääministeriltä olisi odottanut sävyisempää puhetapaa. Oinonenhan kysyi todella tärkeää asiaa, joka puhuttaa, ei vain perussuomalaisia, vaan laajoja kansalaispiirejä koko maassa. Vanhanen tai ainakin hänen johtamansa puolueensa on itse asiassa yksi pääosallisista jo pari vuotta velloneessa vaalirahasotkussa, jos näin saa sanoa. Vanhasen omia ja hänen johtamansa puolueen toimitsijoiden edesottamuksia tutkitaan tiettävästi monessa eri viranomaisessa parhaillaan. Onko Vanhasella tässä tilanteessa todella varaa niin ynseän ylimieliseen käyttäytymiseen, jota hänen äänensävynsä ja elekielensä tv:n katselijoille eilen ilmaisivat?
10. Mutta ei tässä vielä kaikki, sillä yllättäen myös puhemiehenä istunnossa toimineen Sauli Niinistön konseptit tuntuivat sekoavan Oinosen kysymysten johdosta pahemman kerran. Niinistö lopetti keskustelun asiasta lyhyeen eikä sallinut enää muita puheenvuoroja asian tiimoilta. Näin siitä huolimatta, että Oinosen vieressä istunut Pertti "Veltto" Virtanen (ps) pyysi selvästi puheenvuoroa esittääkseen oman kysymyksensä: hän nousi seisomaan ja viittoili puhemiehen korokkeelle päin pitkillä käsillään. Se, ettei Niinistö myöntänyt Virtaselle puheenvuoroa, ei toki ollut mikään yllätys. Onkohan Virtanen saanut Niinistöltä eduskunnan täysistunnoissa koskaan oikein muuta huomiota kuin huomautuksia pukeutumisensa tai käyttäytymisensä takia?
11. Täysistunnon pöytäkirjasta on jätetty Niinistön kannalta armeliaasti pois, mitä tapahtui sen jälkeen, kun Vanhanen oli vastannut Oinosen lisäkysymykseen. Niinistö paukautti nuijalla pöytään asian loppuun käsittelyn merkiksi, mutta juuri tässä kohdin hänen konseptinsa sekosivat. Lähes samaan hengenvetoon, peläten ehkä, että P. Virtanen ehtii nousta kunnolla pystyyn vaatimaan puheenvuoroa, Niinistö sanoi: "Seuraava kysymys, edustaja Timo V.Korhonen"!
12. Salissa syntyi pienoinen kohahdus, sillä Timo Korhonen kyllä nousi Niinistön kehotuksen kuultuaan seisomaan, muttei esittänyt minkäänlaista kysymystä, vaan seisoi hieman onnettoman näköisenä : Korhosella ei ollut mitään kysyttävää, eihän hän ollut edes pyytänyt puheenvuoroa! Asia selvisi nopeasti myös Niinistölle. Timo. V. Korhonen (kesk) ei ollut pyytänyt puheenvuoroa, sillä hän oli jo paria asiaa aiemmin esittänyt opetusministeri Virkkuselle kysymyksen, joka koski Oulun yliopiston Kajaanissa sijaitsevan luokanopetusosaston osaston lakkauttamista. Tv-ruudussa nähtiin välähdys täysin hölmistyneestä Timo.V. Korhosesta, joka kuitenkin kohta säikähdyksestä toinnuttuaan alkoi hymyillä leveästi.
13. No, sattuuhan näitä kömmähdyksiä toki paremmissakin perheissä, miksei siis eduskunnassakin! Mutta miksi puhemiehenä rutinoidun Sauli Niinistön konseptit mahtoivat seota tällä tavalla juuri Oinosen kysymysten kohdalla? Selvää toki on, että Niinistö halusi lopettaa keskustelun asiasta heti, kun Vanhanen oli vastannut ynseällä tavalla Oinosen lisäkysymykseen. Vanhasen tavoin myös Niinistöä otti päähän Oinosen esittämä kysymys lisäkysymyksineen. Mutta miksi?
14. Olisikohan syynä ollut se, että myös Sauli Niinistö, muodollisesti toki hänen vaaliorganisaationsa, sai viime eduskuntavaalien alla KMS:n kautta peittelytarkoituksessa syydettyä vaalirahaa, joka oli peräisin niiltä samoilta liikemiehiltä, jotka Oinonen mainitsi pääministerille esittämässään kysymyksessä? Oliko Niinistö KMS:n kautta saama "potti" 10. 000 vai 5 000 euroa, muistaakseni 10 000 euroa; femman heittäminen "melkein presidentti Niinistölle" olisi tietenkin ollut paha kauneusvirhe. Jos ja kun näin on, ei ole mikään ihme, että Niinistö halusi päättää keskustelun Oinosen esille ottamasta teemasta mahdollisimman lyhyeen.
15. Muistanemme vielä hyvin, miten heti vuoden 2007 vaalien jälkeen vaalivoittajapuolueen (siis KMS:n) yksi nokkamiehistä eli Kyösti Kakkonen haluttiin palkita vaalilahjoituksia KMS:n kautta saaneiden poliitikkojen toimesta hakemuksella, jolla Kakkoselle tavoiteltiin vuorineuvoksen arvonimeä. Aikomus vaikutti jokseenkin härskiltä, suorastaan hieman suuruuden hullulta, sillä vuorineuvoksen arvohan on ollut tapana myöntää ainoastaan teollisuuden piirissä kunnostautuneille yritysjohtajille. Kakkosen saavutuksia elinkeinoelämän saralla ei ole toki syytä väheksyä, mutta kauppaneuvoksen arvonimi olisi ollut hänelle sopiva titteli, ei vuorineuvoksen. Mutta kun oltiin niin vaalivoittajia, niin vaalivoittajia, niin suhteellisuuden taju pääsi unohtumaan.
16. Kenen nimi mahtoikaan esiintyä ensimmäisenä allekirjoittajana paperissa, jolla Kyösti Kakkoselle haettiin tasavallan presidentiltä vuorineuvoksen titteliä? Ellen aivan väärin muista, niin ensimmäisenä paperissa komeili eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön nimi. Toisena tai ainakin kolmantena oli Ilkka Kanervan nimi; Niinistö ja Kanerva olivat siis kerrankin yhtä mieltä tietystä asiasta! Joka tapauksessa Niinistö oli arvonimen hakijoiden arvovaltaisessa joukossa. Minusta asia ei juuri mairittele hakemuksen allekirjoittaneita, vaan osoittaa heissä pikemminkin tietynlaista arvostelukyvyttömyyttä. Kun kyseinen arvonimiasia paljastui vaalirahoitussotkun puhjettua myös suurelle yleisölle, hakemus vedettiin vähin äänin pois.
17. Niin tai näin, joka tapauksessa puhemiehen ja pääministerin kannattaisi yrittää pitää päänsä kylmänä, etteivät konseptit pääsisi sekoamaan. Keep cool!
6 kommenttia:
Ensimmäinen tähän blogiin tarkoitettu kommentti näyttää menneen vahingossa eilisen eli blogin 244 kommenttien joukkoon.
Minun ei ole vaikea arvata, kuka mainitun kommentin lähetti, yleensä hän käyttää omaa nimeään.
YLE Uutiset kertoi kyselytunnista eilen illalla:
"Perussuomalaisten Pentti Oinonen yritti eduskunnan kyselytunnilla jatkaa vaalirahoittaja Arto Merisalon roolin ruodintaa, mutta pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) lopetti keskustelun lyhyeen.
Oinosen mukaan kansan on nykyisin kovin vaikea pysyä kärryillä siitä, onko ministerin paikka ansaittu kansan äänillä vai yksittäisten liikemiesten rahalla.
- Kuka ministereistänne on Merisalon, kuka (Toivo) Sukarin ja kuka (Kyösti) Kakkosen rahoittama ministeri, jotta Suomen kansa tietäisi, kuka on kenenkin rahoittajan asialla, Oinonen kovisteli.
- Ei kukaan, Vanhanen vastasi.
Oinonen halusi myös tietää, miten Vanhanen on varmistanut sen, ettei hallituksen päätöksiä ohjailla kiristyksellä tai uhkailuilla?
- Kun katselee ministeririvistöä, se osoittaa, että jos tämmöistä vaikuttamista on ollut, sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Tuli todistetuksi se, että jos joku on yrittänyt vaikuttaa, niin se ei ole vaikuttanut, Vanhanen sanoi.
Muuta keskustelua aiheesta ei käyty."
Ylen uutinen puhuu vain muutamasta kotimaisesta ministerien rahoittajatahosta. Onhan lahjonta kai laajempaa.
Miksei lahjonnan (uhkailun, kiristyksen) yhteydessä puhuta suurista kansainvälisistä lainoittajapankeista, IMF:stä ja yrityksistä? Tai EU:n yhteisestä talous- ja rahapolitiikasta, jota köyhtyvä Suomi kuuliaisesti noudattaa?
Nämä kaikki tarvitsevat suopeaa lainsäätäjäporrasta ja myötämielisiä ministeriöitä helpottamaan kansainvälisten suuryritysten pääsyä ostamaan kaikki se, mitä täältä ei vielä ole myyty.
Kansainvälisen kleptokratian linjana on pakottaa valtiot kansalaisten enemmistölle äärettömän epäedullisiin ja kohtuuttomiin sopimuksiin.
Ministereitä, poliitikkoja, mediaa ja johtavia virkamiehiä tarvitaan systemaattisesti väärintulkitsemaan kansalaisia kohtaavat epäoikeudenmukaisuudet.
Siihen kuluu luonnollisesti voitelurahaa, vaalitukea ja muuta korruptiota.
Mikään ei viittaa siihen, etteikö tällainen jo toimiva järjestely meillä jatkuisi ja vakiintuisi.
No, minulle ainakin näyttää siltä, että eduskunnassa ei ole kuin Esko-Juhani Tennilä enään ottamassa kantaa vähävaraisten puolesta. Ja onkin ottanut kantaa köyhien puolesta jo liki 20++ vuotta.
Josko E-J pikkuhiljaa eläköityy entisestään, niin mihin tässä me köyhät joudumme.
Virolaisen kirjoituksilleko sitten kynsiämme syömme, vaiko muuten vaan seuraaville kansanedustajien toiveunille tilaa teemme.
Muuten, E-J Tennilä on aina ollut vähävaraisten puolta ja puolella.
Esko-Juhanihan on hyvä jalkapalloilija.
Koko mäki sekaisin...Arkadialla.
Edellinen puheenjohtaja "Paksu-Paavo" muurasi Ideaparkin peruskiven ja nuori vaimo Päivi oli Kehittyvien maakuntien suosikkeja tonnien jaossa. Demokratia toteutuu kun rahaa tulee oikealta vasemmalle ja päinvastoin.
Nim L.H. Hoppu
L.H.Hoppu, koko mäki ei ehkä ole aivan toivottoman sekaisin Arkadialla, kun asiaa katsotaan Suomen vauraimman 10 prosentin vähemmistön näkökulmasta.
Nyt eletäänkin poikkeuksellista historian vaihetta, jossa hyvätuloiset, Arkadianmäen avustuksella, ovat repäisseet rakoa muuhun enemmistöön ennen kuulumattoman määrän. Myös suurin osa kaikista Suomessa kerättävistä veroista on saatu sijoitetuksi heikkotuloisemman enemmistön harteille.
Arkadia-kone toimii syrjäisessä, hyväuskoisessa ja kielitaidottomassa Suomessa todella hyvin, huomattavasti paremmin kuin rettelöivässä Keski-Euroopassa tai vuoden päivät rähinöineessä Islannissa.
Ulkomaiset tarkkailijat ovat joskus päässeet lehdissämme ihmettelemään, ettei meillä ole toimivaa oppositiota, joka löisi hillitsevää kapulaa pinnojen väliin.
Esimerkiksi Suomi-koneen voitelukunnosta käy kuluneen talven aikana nähty THL:n Juhani Eskolan tapaus. Hakukoneeseen kun kirjoittaa Eskola, Finland, 6 million euros, saa tuhansia vastauksia.
Uutinen suomalaisesta korkeimman virkamiestason THL:n vastaanottamasta 6 miljoonasta eurosta valtion sika-rokotetilausten yhteydessä julkaistiin ympäri maailmaa.
Kyllä asia meilläkin mainittiin tv:n keskusteluohjelmassa. Mutta kummempaa seurausta se ei ole harvojen käsiin päätyneessä mediassa herättänyt.
Eipä meillä puhuta myöskään lannoitebisneksen halpamyynnistä (GrowHow) norjalaisille. Voisiko siihen liittyä myös "tutkimusapurahaa" suomalaistahoille? Ketä kiinnostaa!
Lähetä kommentti