maanantai 26. huhtikuuta 2010

256. Tarja Halonen tapasi sittenkin Linnassa Astahovin?

Pavel Astahov huostaanottokiistaa koskevassa tiedotustilaisuudessa

1. Kirjoitin blogissa 251/19.4. otsikolla "Tarja Halosen rooli huostaanottokiistassa epäselvä". Jutussa käsiteltiin Venäjän KGB-taustaisen lapsiasiamiehen Pavel Astahovin maaliskuista yllättävää ja Venäjällä näyttävästi julkistettu Suomen ja Turun vierailua. Astahov sai neuvoteltua huostaanottokiistan niin, että lastensuojeluviranomaisten huostaan ottama venäläisen äidin ja suomalaisen isän lapsi sai luvan palata toistaiseksi kotiin vanhempiensa luokse.

2. Tuolloin oli epäselvää, mikä oli presidentti Tarja Halosen rooli asiassa. Hän oli joka tapauksessa keskustellut kyseisestä tapauksesta ja yleensä vastaavanlaisista asioista puhelimitse Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin kanssa. Tämä keskustelu käytiin ilmeisesti jo ennen Astahovin Suomen vierailua, vierailua, josta muutoin Suomessa ei tiedetty etukäteen ilmeisesti juuri mitään.

3. Tänä iltana YLE:n A-studio kertoi saaneensa uutta tietoa presidentti Tarja Halosen kyseisestä roolista. Venäläisten ja myös Pavel Astahovin itsensä antaman, tv-ohjelmassa näytetyn insertin mukaan Astahov oli käynyt Suomen vierailunsa yhteydessä myös Tasavallan Presidentin Linnassa ja tavannut myös presidentti Halosen.

4. Kun ohjelmantekijät olivat kysyneet Halosen lehdistöpäälliköltä asiasta, tämä Eila Nevalainen vastasi ensin eli 21.4. näin:

- Astahov ei tavannut tavannut presidenttiä missään tapauksessa. En tiedä, mistä tällainen käsitys on syntynyt.

5. Kun tapaamisesta kysyttiin tämän jälkeen Astahovin tiedottajalta, tämä vastasi 23.4. näin:

- Kyllä. Astahov vieraili presidentin linnassa ja tapasi neuvonantajia. Presidentti Halosen hän tapasi pikaisesti minuutin tai kahden minuutin ajan.

Astahov oli itse maaliskuussa Suomen vierailunsa jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa maininnut, että tapaamisen yhteydessä ja hän ei keskustellut Halosen kanssa nimenomaan lapsikaappauksiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä.

6. Tämän jälkeen asiaa kysyttiin uudelleen Halosen lehdistöpäälliköltä siinä muodossa, oliko Astahov tavannut Halosen neuvonantajia Linnassa. Lehdistöpäällikkö vastasi nyt näin:

- Kyllä. Astahov tapasi presidentin kaksi neuvonantajaa. En tiedä, mistä neuvottelussa keskusteltiin, koska en ollut paikalla.

7. Tästä voidaan päätellä, että

- Asahov oli pyytänyt audienssia Linnasta ja myös saanut sen; kukaan ei mene Linnan ilman kutsua;
- Linnassa, ei siis Linnan siipirakennuksessa sijaitsevassa kansliassa, Astahov oli keskustellut presidentti Halosen kahden neuvonantajan kanssa Turun tapauksesta tai ainakin Venäjän ja Suomen välillä mahdollisesti solmittavasta kahdenvälistä lapsikaappaussopimuksesta;
- Nämä kaksi neuvonantajaa olivat A-studion mukaan Jukka Lindstedt (eduskunnan entinen apulaisoikeusasiamies) ja Aleksi Härkönen;
- Presidentti Halonen oli A-studion tietojen mukaan ollut Astahovin käynnin aikana Linnassa;
- Erittäin todennäköistä on, että Astahov oli kertomansa mukaan keskustellut Tarja Halosen kanssa Linnassa minuutin tai parin minuutin ajan; ei voitane ajatella tapaamista, jossa ei keskusteltaisi;
- On varsin todennäköistä, että Halonen tiesi, millä asioilla Astahov liikkui Suomessa ja minkä asian takia hän oli tullut Linnaan. Jollei tiennyt, hän on tietenkin kysynyt sitä. Tapaamisessa ei varmaankaan juteltu pelkästään "ilmoista" ja maittemme lämpimistä suhteista;

8. A-studion ohjelmassa ei jäänyt epäselväksi, miksi Astahov oli käynyt Linnassa. Oikeusministeri Brax ei ollut ohjelman tietojen mukaan halunnut tavata Astahvia ja joidenkin tietojen mukaan ministeri Paula Risikko olisi torjunut A:n ehdotuksen neuvottelujen aloittamisesta kahdenvälisestä lapsikaappaussopimuksesta. Mutta avoimeksi jäi edelleen kysymys, miksi Astahov pyrki Linnaan keskustelemaan presidentin tai ainakin tämän neuvonantajien kanssa. Eiväthän lastensuojeluasiat ja huostaanottoasiat kuulu millään tavalla Tasavallan presidentin tai presidentin kanslian käsiteltäviin asioihin. Miksi A-studio ei haastatellut ohjelmaansa varten Jukka Lindstedtiä? - Astahovin Linnasta käynnistä nähdään, että KGB:n miehet eivät hevin jätä toimeksiantojen suorittamista puolitiehen.

9. Oma selitykseni on, että Tarja Halonen ja Dmitri Medvedev olivat jo ennen Astahovin Suomessa käyntiä keskustelleet asiasta, siis Astahovin tulevasta Suomen käynnistä. Tässä yhteydessä Halonen on luultavasti sanonut, että kyllä se Pavel voi sitten Suomessa ollessaan käydä myös Linnassa juttelemassa "poikien" eli hänen neuvonantajiensa Lindstedtin ja Härkösen kanssa mahdollisesta kahdenvälisestä lapsikaappaussopimuksesta.

10. Miksi tämä asia on niin hemmetin vaikea, että se pitää salata kaikin madollisin keinoin? Miksi totuutta ei tässäkään asiassa, kuten vaalirahoitussotkussakin, haluta kertoa sellaisena ja heti julkisuuteen, vaan asiasta annetaan tietoa vasta vähitellen ja tipoittain siinä vaiheessa, kun näin on pakko tehdä? Miksi asiasta vaietaan ja niistä kerrotaan á la Matti Vanhanen vain sillä edellytyksellä, että kysyjä osaa esittää täsmälleen oikeat kysymykset? Onko kyse uussuomettumisesta? Onko kyse Venäjän suurvaltapyrkimyksistä?

11. Oli huvittavaa seurata, miten eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen ja jäsen Aila Paloniemi oikein kiemurtelemalla kiemurrella A-studion ohjelmassa yrittäessään vastata toimittajan kysymyksiin kieli keskellä suuta ja vähätellä kaikin keinoin tapausta ja erityisesti Tarja Halosen roolia ja osuutta siihen! Salolainenkin jankutti moneen kertaan, että kyllähän se Linnan vierailun osuus nyt oli vähän hämmentävä, mutta ei tässä Astahovin vierailussa kuitenkaan ole kyse mistään munauksesta, mitä nyt pieniä mokia tehtiin! Naurettavaa! Minusta tapauksessa ja nimenomaan Linnan vierailun osuudessa oli kyse oikeasta EMÄMUNAUKSESTA, jota nyt yritetään salailla, kierrellä ja vähätellä, ettei tapaus näyttäisi niin kovin pahalta! Viikko sitten Salolainenkin puhui vielä kenraalikuvernööri Astahovista, mutta sen jälkeen hän on saanut ilmeisesti Stubbilta ja Haloselta käskyn selitellä asiaa parhain päin.

12. Salolainen kertoi, että nyt me olemme päättäneet, että Suomi ei tule missään tapauksessa neuvottelemaan Venäjän kanssa kahdenvälisestä lapsikaappaussopimuksesta, vaan edellyttää, että Venäjä liittyy kansainväliseen Haagin lapsikaappaussopimukseen. Hän ei ensin halunnut sanoa, kuka tästä oli päättänyt, mutta kertoi sitten kysyttäesä, että UM on näin päättänyt, tarkemmin sanottuna sen virkamiesjohto. Niin kuin tällaisilla virkamiehillä olisi asiassa jotain päätösvaltaa!

13. Virkamiehet ovat toki voineet olla venäläisiin kollegoihinsa yhteydessä ja kertoa, että nyt Suomessa ei oikein haluta keskustella siitä kahdenvälisestä sopimuksesta, ainakaan tässä Suomelle hieman nolossa tilanteessa. Vielä viikko pari siten mun muassa entinen ministeri ja jonkinlainen ulkopoliittinen vaikuttaja Pekka Haavisto nimenomaan ehdotti, että Suomen pitäisi ryhtyä neuvottelemaan Venäjän kanssa kahdenvälisestä sopimuksesta. Kumman sana painaa enemmän, Haaviston vai Salolaisen? Haavistokin taitaa istua ulkoasianvaliokunnassa. Kuten jo edellisessä blogissani sanoin, Venäjä ei todellisuudessa tarvitse mitään kahdenvälisiä sopimuksia, koska sillä on niin tehokas KGB-taustaisen miesten johdolla toimiva lapsiasiamiesorganisaatio.

14. Mistähän suomalaiset poliitikot ovat saaneet päähänsä, että Astahov-operaatiossa olisi ollut kyse yksinomaan Venäjän sisäpolitiikan kiistoista? Tätähän kaikki poliitikkomme ovat jaksaneet jankuttaa jankuttamasta päästyään. Tämä on tietenkin epäolennainen peruste, jolla vain halutaan hälventää ja vähätellä asiaa ja sen kiusallisuutta Suomelle. Siitä, että tätä tapausta samoin kuin Anton Salosen tapausta on uutisoitu Venäjällä näyttävästi, ei voida vetää sanottua johtopäätöstä. Venäjällä ei itse asiassa taida edes olla mitään suuren luokan sisäpolitiikan kiistoja, koska maassa vallitsee käytännöllisesti katsoen yksipuoluejärjestelmä ja opposition kaikki mielenosoitukset halutaan ehkäistä.

8 kommenttia:

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ei ole tietenkään mahdollista, että presidentin neuvonantajat olisivat tavanneet Astahovin Linnassa Halosen tietämättä. Halonen sattui olemaan paikalla Linnassa, mutta ei keskustellut Astahovin kanssa sanaakaan - mahdotonta.

Luulen, että kohta selitetään, että juu, totta kai presidentti "tervehti" Astahovia kun tämä kävi Linnassa!

-Olisitte, Herra varjele, heti kysyneet tätä, niin kyllä se olisi kerrottu! Mutta tehän kysyitte vain, että oliko Halonen tavannut Astahovia, hähähhää! Tapaamisesta ei ollut kyse, vain tervehtimisestä!

Suomalaiset poliitikot haluavat leimata päähuomion Astahovin käynnin ja sen Venäjällä saaman julkisuuden muka Venäjän sisäpoliittiseksi kysymykseksi, jotta huomio saataisiin pois Suomelle kiusallisesta asiasta.

Kiusallisesta, koska kyse on selvääkin selvemmästä Venäjän halusta puuttua Suomen sisäisiin asioihin ja Suomen poliittisen johdon siihen antamasta suostumuksesta tai kyvyttömyydestä estää tällaisia puuttumisia.

Anonyymi kirjoitti...

Tapaamisista puheen ollen kannattaisi muistaa fyysikko Stphen Hawkingin äskeinen toteamus:

- Meidän ei tarvitse kuin katsoa itseämme nähdäksemme, että älykkäät elämänmuodot voivat kehittyä joksikin, mitä me emme halua tavata.

Anonyymi kirjoitti...

Blogin pitäjä on varsin ansiokkaasti selostanut tätä tapahtumaa.
Näin eilen kohdan ohjelmasta jossa kepulais-täti ylisti erinomaista lainsäädäntöämme ja salassapitovelvoitetta.

No asiaa voisi tarkastella toiseltakin kantilta, ottaen huomioon että noin korkealta taholta asiaan puututtiin.

Ensinnäkin, esimerkkejä piisaa suomalaisen lastensuojeluviranomaisten mielivallasta.

Hämmentävää tilanteessa on se miksi viranomaiset taipuivat noin huomattavan painostuksen alla?

Olikohan lapsen huostaanotossa sittenkään alunperin toimittu oikein? Kyseinen lapsihan karkasi takaisin vanhempiensa luokse, miksi?

Sotkuja sotkun perään satelee kaiken aikaa. Ei muuten ihme miksi lähdesuojan heikentämisestä keskustellaan kaiken aikaa.
Mitä kaikkea vielä paljastuukaan jos asioita tongitaan?

Anonyymi kirjoitti...

Eikö kuitenkin Suomen e olii nimenomaan tehdä Venäjän kanssa kahdenkeskinen lapsisopimus noudattaen Haagin sopimuksen periaateita - olettaen, että Venäjä sitä noudattaa. Haagin sopimukseen liittyminen kun näyttää olevan Venäjälle jokin periaatekysymys.

Anonyymi kirjoitti...

Professori (emeritus) Erkki Havansi kirjoittaa blogissaan samasta aiheesta otsikolla "Halosella Vanhas-muisti."

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Suomalaispoliitikkojen Astahov-kammo saa yhä koomisimpia piirteitä.

Tänään us.fi kertoo presidentti Halosen lehdistövastaava Eila Nevalaisen ilmoittaneen, että vaikka Halonen oli samaan aikaan Linnassa kuin Astahovin, Halonen ei kuitenkaan tavannut Astahovia eikä käynyt edes häntä tervehtimässä.

- Hei eivät nähneet edes Linnan portaissa, kuten Astahovin kanssa koko linnavierailun ajan ollut henkilö minulle kertoi, sanoo Nevalainen.

Kenet ihmeessä Astahov sitten oli nähnyt Linnassa? Hänhän kertoi itse lehdistötilaisuudessa, että hän tapasi Halosen henkilökohtaisesti, Myöhemmin hänen avustajansa ilmoitti, että Astahov oli keskustelut Halosen kanssa minuutin tai pari.

Onko Halosella siis kaksoisolento Linnassa?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ja lisää komiikkaa!

Tuija Braxin kertoo, toki vain avustajansa välityksellä - miksihän Brax ja Halonen eivät itse rohkene tulla julkisuuteen ja haastateltaviksi tapauksen johdosta (?) - että hän peruutti tapaamisen Astahovin kanssa osin sen tavan vuoksi, jolla Venäjän media käsitteli Turun huostaanottoasiaa.

Siis: säikähtikö Brax Venäjän mediaa tosiaan näin paljon?

Mutta nythän Brax ja Halonen säikkyvät myös suomalaista mediaa, kun antavat ainoastaan avustajiensa välityksellä kommentteja asiasta!

Saa nähdä, meneekö tämä peljästyminen edes Vapun juhlinnan jälkeen ohitse?

Johan Bäckman kirjoitti...

1. Venäjä ei ole ehdottanut Suomelle kahdenvälistä lapsikaappaussopimusta, vaan kahdenvälistä sopimusta lapsen oikeuksista.

2. Venäjä on nooteissaan todennut Suomen rikkoneen Anton-pojan tapauksessa Wienin sopimusta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja Robert Rantalan tapauksessa jälkimmäistä (Suomi on siis se joka ei noudata kv. sopimuksia).

3. Haagin lapsikaappaussopimus koskee siis vain lapsikaappaustilanteita, eikä se ole mitenkään relevantti aihe huostaanottotapauksissa.

4. Haagin lapsikaappaussopimus joka tapauksessa edellyttää kahdenvälistä sopimista käytännön toimintakuvioista. Näin ollen mikäli Venäjä liittyisi ko. Haagin sopimukseen, Suomi joutuisi siis kuitenkin sopimaan Venäjän kanssa kahdenvälisesti. Stubb on kuitenkin ilmoittanut jyrkästi, että kahdenvälistä sopimusta ei tule, mutta samaan aikaan Stubb vaatii Venäjää liittymään Haagin sopimukseen.

5. Haavisto ei vaatinut kahdenvälistä lapsikaappaussopimusta, vaan kahdenvälistä lapsen oikeuksia koskevaa sopimusta.

6. Venäjä on ehdottanut kahta eri sopimusta, ensinnäkin Neuvostoliiton aikana voimassa ollutta jonkinlaista eri viranomaisten toimintaa koordinoivaa sopimusta ja sitten uutta lapsen oikeuksien sopimusta.