640. Rikoskomisario epäiltynä vakavasta virkarikoksesta Ulvilan murhajutun tutkinnassa
1. Anneli Auerin murhajutun tutkinnassa on todella tapahtunut, kuten iltapäivälehdet paljon vähäisemmissäkin rikosjutuissa mieluusti otsikoivat, yllättäviä käänteitä. Korkein oikeus pohtii parhaillaan, onko syytä myöntää asianosaisille eli syyttäjälle ja Auerille valituslupa Vaasan hovioikeuden vapauttavaan tuomioon. Mietittävää todella riittää, sillä syyttäjä on toimittanut KKO:lle rutkasti uutta syytettä tukevaa todistusaineistoa. Korjaus tähän: KKO on jo 9.5. myöntänyt valitusluvan ja nyt KKO pohtii, mitä itse asiassa tehdään. Vaihtoehtoina ovat jutun ratkaiseminen suoraan KKO:ssa tai sen palauttaminen joko hovioikeuteen tai käräjäoikeuteen. Todennäköisintä lienee jutun palatus hovioikeuteen.
2. Yllättäviin käänteisin kuului viime heinäkuun puolessa välissä julkisuuteen tullut tieto, jonka mukaan murhajutun ensimmäistä tutkinnanjohtaaja rikoskomisraio Juha Joutsenlahtea epäillään virkarikoksesta esitutkinnan yhteydessä. Joutsenlahti toimi murhajutun tutkinnanjohtaja ensimmäiset 1,5 vuotta. Oikeusjutun käsittelyssä Joutsenlahtea kuultiin puolustuksen todistajana.
3. Epäilty rikos liittyy murhasta epäiltynä ja lyhyehkön ajan vangittuna olleen porilaisen miehen tunnistamiseen. Anneli Aueria ei tuossa vaiheessa epäilty tekijäksi, vaan häntä kuultiin asianomistajana asian selvittämiseksi. Tutkinnan aikana pidetyssä tunnistamistilaisuudessa Auer tunnisti tunnistamisrivissä seisseistä useammasta miehistä porilaiseksi näyttelijäksi osoittautuneen miehen, jonka hän siis oli kertomansa mukaan nähnyt surmayönä huppu päässään ja joka oli surmannut Auerin miehen Jukka Lahden.
4. Poliisi ja valtionsyyttäjä olivat heinäkuussa vaitonaisia sen suhteen, minkä virkavirheen Joutsenlahden epäiltiin tehneen. Asia tuli julkisuuteen vasta sitten, kun poliisi oli etsintäkuuluttanut Joutsenlahden, jonka väitettiin pakoilleen esitutkintaviranomaisia ja haasteen tiedoksiantoa niin, että virkarikoksen syyteoikeus uhkasi vanhentua. Syyttäjän hakemuksesta Satakunnan käräjäoikeus pidensi heinäkuussa kyseisen rikoksen vanhentumisaikaa yhdellä vuodella. Toisena perusteena oli se, että mainittu rikos oli tullut poliisin tietoon vasta hieman aiemmin, jolloin sitä ei ollut ehditty vielä tutkia.
5. Joutsenlahti kiisti pakoilun ja selitti, että selkäkivut, joiden johdosta hänet oli määrätty sairaslomalle, olivat estäneet häntä matkustamasta Porista Helsinkiin, jossa poliisi olisi kuulustellut häntä. Hieman myöhemin komisario puolustautui julkisuudessa voimakkaasti lähettämällä viisisivuisen kirjeen tiedotusvälineille. Siinä hän arvosteli kovin sanoin muun muassa poliisiylijohtaja Mikko Paateroa sekä omia esimiehiään Satakunnan poliisilaitoksessa. Hän väitti tulleensa alistetuksi ja aliarvioiduksi työssään.
6. Joutsenlahti kanteli käräjäoikeuden edellä mainitusta päätöksestä Vaasan hovioikeuteen. Hän väittää muun muassa, ettei hän ollut pakoillut tutkintaa ja että kyseinen menettely, jonka johdosta hänen epäillään syyllistyneen rikokseen, oli tullut viranomaisten tietoon jo paljon aikaisemmin, jolloin sen tutkintaan olisi voitu ryhtyä.
7. Siitä, minkä virheen tai rikoksen Joutsenlahden epäillään tehneen, poliisi tai syyttäjä ei suostunut paljastamaan vielä heinäkuussa. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe rauhoitteli ja sanoi, että Joutsenlahtea ei epäillä mistään "suuresta rikoksesta".
8. Mutta kuten totesin jo blogijutussani 616/13.7.2010, virkavelvollisuuden rikkominen tai, mikä vielä pahempaa, virka-aseman väärinkäyttö ei ole mikään pikkurikos, sillä ensiksi mainitusta rikoksesta voidaan RL 40 luvun 9 §:n mukaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään vuosi ja virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä rangaistukseksi voidaan tuomita vain vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Vankeuden ohella virkamies voidaan tuomita viraltapantavaksi, jos virka-aseman väärinkäyttäminen osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
9. Vaasan hovioikeus on nyt kanteluasian yhteydessä julkistanut valtionsyyttäjän Joutsenlahden syyksi epäiltyä virkarikosta koskevan kannanoton. Joutsenlahtea epäillään virka-aseman väärinkäyttämisestä ja kahta hänen alaisuudessaan toiminutta rikostutkijaa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte perustuu siihen, että Joutsenlahti oli heinäkuussa 2007 määrännyt tutkijansa lähettämään Anneli Auerille sähköpostitse murhasta epäillyn porilaisnäyttelijän valokuvan vähän ennen poliisilaitoksella tapahtunutta valokuva- ja ryhmätunnistusta. Kuva löytyi Auerin tietokoneelta, jossa oli myös tapaukseen liittyviä merkintöjä koskeva asiakirja. Kuvan perusteella Auerilla oli helppo tehtävä tunnistaa näyttelijä mieheksi, jonka hän väitti murtautuneen surmayönä kotiinsa ja tappaneen Jukka Lahden. Tunnistamisen perusteella Joutsenlahti esitti käräjäoikeudelle näyttelijän vangitsemista, mihin suostuttiin. Näyttelijä joutui viettämään viikon verran tutkintavankeudessa, kunnes dna-analyysi osoitti, ettei hän voinut olla surman tekijä. Vuonna 2008 valtio velvoitettiin maksamaan näyttelijälle korvaukseksi vapaudenmenetyksestä 11 000 euroa.
10. Valtionsyyttäjän mukaan Joutsenlahti syyllistyi virka-aseman väärinkäyttämisen kuvan lähettämisen lisäksi myös silloin, kun hän jätti vangitsemisoikeudenkäynnissä kertomatta, miten valokuva- ja ryhmätunnistus oli todellisuudessa suoritettu. Syyttäjän mukaan Joutsenlahti oli kertonut kuvan lähettämisen yhteydessä Auerille, että näyttelijä on rikoksesta epäilty. Tätä hän ei kertonut oikeudelle.
11. Joutsenlahti väittää rikkoneensa vain vähäistä muotovaatimusta, koska hänen olisi pitänyt käyttää vain joko valokuva- tai ryhmätunnistusta, ei molempia. Lisäksi Joutsenlahti väittää saaneensa vangitsemisvaatimuksen esittämiseen esitutkintaa seuranneiden syyttäjien hyväksynnän. Hän kertoo lähettäneensä kyseisen kuvan Auerille vain "aikaa ja kustannuksia säästääkseen", sillä Auer asui tuolloin 140 km:n päässä Porista. Joutsenlahden mukaan näyttelijä ei ollut kuvasta tunnistettavissa, sillä näyttelijän kasvojen suojana oli myös kuvassa samankaltainen naamio kuin Auerin näkemällä surmaajalla, eli kuvassa näkyivät vain silmät ja ne muut kasvojen osat, jotka Auer oli kertonut surmayönä nähneensä.
12. Joutsenlahden selitykset eivät tunnu kovin vakuuttavilta. Melko selvältä näyttää, että lähettämällä epäillyn kuvan etukäteen eli ennen valokuvatunnistusta ja ryhmätunnistusta teon silminnäkijäksi poliisikuulustelussa esiintyvälle Anneli Auerille, poliisi on pyrkinyt epäasiallisesti johdattelemaan Aueria ja myös onnistunut siinä vallan mainiosti. Kun tutkijoiden johdattelun avulla saatu tunnistaminen on johtanut epäillyn vangitsemiseen, on selvää, että epäillyssä rikoksessa on kyse sangen vakavasta asiasta. Poliisin esittämä syyteoikeuden vanhentumisajan pidentäminen on perusteltu toimenpide, jotta asia voidaan saada perusteellisesti selvitetyksi eikä se kaadu syytteen vanhentumiseen.
13. Murhan silminnäkijänä pidetylle Auerille oli siis avoimesti tarjottu vain yksi tietty henkilö rikoksesta epäillyksi ja vieläpä lähetetty hänelle tunnistamisen varmistamiseksi mainittua henkilöä esitttävä valokuva. Toimenpide on hämmästyttävän röyhkeä ja osoittaa rikostutkijoissa selvää piittaamattomuutta epäillyn oikeusturvan ja koko tutkinnan objektiivisuuden suhteen, joka on esitutkinnan perusperiaatteita. Hyvät selitykset olisivat nyt todella tarpeen, jotta virkarikoksista epäillyt poliisimiehet voisivat välttää rikosoikeudellisen vastuunsa.
14. Se, että Joutsenlahden ja hänen tutkijoidensa menettelyä koskevat rikosepäilyt ovat heränneet vasta ilmeisesti nyt alkukesästä, tuntuu toisaalta oudolta. Kyseisen näyttelijän asianajaja nimittäin kertoo (Iltalehti 29.9.), että hänellä ja hänen päämiehelllään oli ollut jo paljon varhemmin tieto siitä, että poliisi oli lähettänyt näyttelijän kuvan Auerille. Toisaalta tieto virkarikosasian tutkinnasta yllätti asianajajan. Olisiko siis niin, että kyseinen asia on vedetty esiin viime hetkellä eli vasta nyt, kun KKO parhaillaan pohtii valitusluvan myöntämistä ja asia todennäköisesti palautetaan uuden todistusaineiston perusteella hovioikeuteen? Lehdistössä Joutsenlahtea on luonnehdittu murhajutussa Auerin puolustuksen avaintodistajaksi, mutta todellisuudessa Joutsenlahtea voitaisiin kaiketi pitää pikemminkin puolustuksen avustajana. Tätä kuvastaa esimerkiksi se, että Vaasan hovoikeus ei taida tuomiossaan viitata kertaakaan Joutsenlahden todistajankertomukseen. Nyt paljastunut ex-tutkinnanjohtajan menettely ei ole Auerin puolustuksen kannalta hyvä asia, ja puolustuksen kannattaisikin ehkä harkita, onko enää jatkossa järkevää kuulla Joutsenlahtea todistajana.
15. Porilaisnäyttelijän asianajaja kertoo harkitsevansa, hakeeko hänen täysin syyttään murhaepäilyn kohteeksi joutunut päämiehensä korvauksia myös Joutsenlahdelta. Jos Joutsenlahti tuomitaan virkarikoksesta, olisi valtiolla mahdollisuus vaatia hänen velvoittamistaan korvaamaan takaisin osa 11 000 eurosta, jonka summan valtio joutui vuonna 2008 porilaismiehelle vapaudenmenetysajalta maksamaan.
PS
Tänään valmistuneen esitutkinnan mukaan Juha Joutsenlahti on ko. virkarikosasiassa ainoa epäilty. Asia menee nyt syyteharkintaan.
41 kommenttia:
Eikö KKO olekaan vielä myöntäyt murhajutussa valituslupaa? Ymmärsin näin blogista 592. Ovatko kyseessä eri jutut, vai onko maallikko taas pihalla kuin lintulauta?
Suomi24:n Laki-keskustelupalstalla asiasta on keskusteltu. Eräs kommentaattori, joka antaa ymmärtää olevansa PolAmk:n opettaja, pitää Joutsenlahden menettelyä hyväksyttävänä "taktiikkana", johon jälkiviisaat pykälänikkarit ovat syyttä takertuneet.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10949833#comment-57531085
Nimettöminä esiintyvien "asiantuntijoiden - varsinkin ko. palstalla esiintyvien - lausumiin kannattaa kyllä suhtautua erittäin varauksellisesti.
KKO pohtii edelleen valitusluvan myöntämistä Ulvilan murhajutussa.
Koska sitten mahdetaan seuraavaa A:n lapsen kuulustelijaa koskeva prosessi aloittaa.
Otteita hovioikeuden tuomiosta lapsen kertomuksen arvioinnin osalta:
"Vuoden 2009 puhuttelut ovat sen sijaan olleet hovioikeudenkin arvion mukaan erityisen johdattelevat ja painostavat. Vuonna 2009 suoritetut puhuttelut eivät ole sisältäneet paljoakaan A:n omaa kerrontaa vaan ne ovat painottuneet poliisin omien käsitysten esittämiseen hänelle. Lisäksi, vaikka A:lta ei ole tapahtumista kulunut aika sekä aikaisemmat puhuttelut huomioon ottaen voitu enää tuolloin olettaa saatavan merkittävästi uutta selvitystä, puhuttelut ovat kestäneet useita tunteja ilman asianmukaisia taukoja.
… Hän on avoimesti kertonut, että hän ei ole muistanut joitakin yksityiskohtia. Kun poliisi on erilaisia yksityiskohtia ehdottanut, A ei ole pyrkinyt keksimään tai täydentämään muistikuviaan. Hänen kertomuksensa ei ole myöskään sisältänyt selvästi mielikuvitukseen perustuvia kuvauksia. A:n muistikuvat ovat olleet melko vähäiset. ZI:n kertomuksesta ilmenevä selvitys huomioon ottaen on kuitenkin uskottavaa, että muistikuvat ovat jääneet vähäisiksi tilanteen yllätyksellisyyden, lyhyen keston ja järkyttävyyden sekä puhuttelussa käytetyn haastattelutyylin vuoksi. A:n kertomukset ovat jokaisessa puhuttelussa pysyneet keskeisiltä osin yhdenmukaisina. Vaikka häntä on jo ensimmäisestä puhuttelusta lähtien johdateltu ja vaikka puhuttelija on vuoden 2009 puhutteluissa poliisin suorittamista tutkimuksista ilmeneviä seikkoja ehdottomana totuutena painottaen antanut hänen ymmärtää, ettei hänen kertomuksensa voi pitää paikkaansa, hän ei ole millään tavalla horjunut kertomuksessaan.
… Ne seikat, että ulkopuolinen tekijä olisi piilotellut pesuhuoneessa ja että hän olisi poistunut ikkunasta nopeasti, eivät ole olleet A:n omaehtoisesti kertomia vaan ne ovat perustuneet poliisin johdatteluun."
Lisää mm. tästä:
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/anneli-auer-syyton---lue-vaasan-hovioikeuden-tuomio-tasta/2011/07/1354695
Kyllä kai valituslupa on myönnetty.
t. äsken lapsen kuulusteluja koskevan kommentin heittänyt anonyymi
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/344015/Valituslupa+Ulvilan+surmaasiassa+myonnettiin
Okei, olinkin väärässä tuon valitusluvan suhteen! KKO on tosiaan myöntänyt jo 9.5. valitusluvan ja nyt sitten odotellaan, mitä KKO päättää itse asian suhteen tehdä. Täsä riittääkin enemmän pohtimista. Tätä pohtimista tarkoitin jutussani.
Tuo syytteen vanhenemisajan pidentäminen, kuten tässä yhdellä vuodella, on minusta hyvä esimerkki miten lainsäädäntöä on vuosi vuodelta rukattu virnaomaisia suosivaksi. Ja samaan aikaan tai vähän aikaisemminkin on rajattu esimerkiksi oikeuskanslerille ja ja oikeusasiamiehelle tehtävien kantelujen määräaikoja. Menettely joka kaventaa tietenkin rivikansalaisen oikeuksia.
Kohdassa 13 esitettyyn arvioon kuvatun menettelyn röyhkeydestä, piittaamattomuudesta ja objektiivisuuden puutteesta voi vain yhtyä. Mutta mikään harvinaisuus se ei ole poliisin esitutkinnassa. Monella tutkijalla on omasta mielestään selvä vaisto haistaa rikolliset vaikka näyttöä ei vielä olisikaan. Ja kokematon kansalainen lankeaa allekirjoittamaan ymmärtämättömyyttään vaikka minkälaisia kuulustelukertomuksia. Kuulin tapauksesta jossa poliisi oli kiireellä hoputtaen sanonut, että 'voit sitten käräjäoikeudessa täsmentää kertomustasi' että nyt allekirjoitus tuohon nopeasti.
Olisi hyvä jos koneisto olisi enemmän itsepuhdistava tai reagoisi kansalaisten valituksiin ja kanteluihin.
Onko (Porin) poliisi todella yleensä niin typerä, että lähettelee tunnistajille etukäteen tunnistettavien valokuvia "selityksin", että "tässä on tekijä"! Ja vieläpä sähköpostilla!
Mikä mahtaa tämän komisarion motiivi oikein moiselle kohellukselle olla? Joillakin palstoilla on jopa vihjailtu, että ko. tutkijalla olisi ollut suhde Anneli A:n kanssa.
Tähän mennessä julkisuudessa olleiden tietojen perustella on täysin mahdotonta puolueettomasti arvioida, miten oikein tai väärin Joutsenlahti ja hänen alaisensa rikostutkijat ovat tunnistamistilanteessa menetelleet.
Kaikki Aueriin liittyvät epäillyt rikokset ovat minusta olleet tutkinnallisesti julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella niin epätavallisia, että on mahdotonta sanoa kuka tai ketkä esitutkintaa ja/tai syyteharkintaa suorittaessaan ovat menetelleet oikein ja onko oikein menetellyt kukaan.
Jos Auer on tunnistuksen suorittaessaan ollut asianomistajan asemassa ja jos myöhemmin vangitun näyttelijän kuvan esitttämisen jälkeen on suoritettu asianmukainen ryhmätunnistus, jonka perusteella Auer on vasta nimennyt vangituksi tulleen näyttelijän epäillyksi, en katso Joutsenlahden kuvan lähettämistä etukäteen Auerille kovinkaan merkittäväksi virheeksi.
Joutsenlahti on varmaan halunnut varmistua, että näyttelijä kuvan perusteella kannattaa ottaa ylipäätään mukaan vain yhtenä epäiltynä ryhmätunnistukseen.
Kuten blogistikin kirjoituksessaan ihmettelee merkillistä on myös se, että vangittu näyttelijä on varsin myöhään "herännyt" siihen, että hän on joutunut epäasiallisen tunnistamismenettelyn kohteeksi.
Kun julkisuudessa on jossakin yhteydessä muistamani mukaan tuotu esille, että näyttelijä olisi valmistelemassa tai valmistellut elokuvaa "Auerin tapauksesta" ja jos tämäkin tieto pitää paikkaansa, on kysymys todella epätavallisesta "vyyhdestä", jossa ainakin eettisiä esitutkintaperiaatteita on surutta rikottu puolin ja toisin. Saas nähdä ottaako tästä selvää edes Erkkikään!
Kun kaikki esitutkinta- ja oikeudenkäyntimateriaali on lisäksi julistettu ja/tai julistetaan ehkä vuosikymmeniksi salaiseksi ja kun Auerin rikoskumppaniksi toisessa jutussa epäillyn henkilön asianajajalle "lätkäistään" pieni sakko ihan mitättömästä tutkinnan kulkuun liittyvästä tiedon vuotamisesta, niin on hyvin vaikea ja mahdotonta arvioida, mitä "Auerasioissa" oikeesti tapahtuu.
Skorpionille voisi todeta, että lehtitietojen mukaan Auerille lähetettyyn kuvaan liittyi viesti, jossa sanottiin, että tässä on meidän epäiltymme, mitä on tulkittava siten, että, hei kamoon, tämä henkilö sinun pitää tunnistaa!
Kollega Matti Tolvanen, tämä iltapäivälehtien pys. as.tuntija, arvelee IL:ssä tänään, että Anneli Auerin puolustus saattaa jopa murentua, jos Joutsenlahti saa syytteen manipuloinnistaan. Tolvasen arvion mukaan JJ olisi ollut merkittävä henkilö koko Ulvilan surman tutkinnassa.
Siitä olen samaa mieltä Tolvasen kanssa, että Joutsenlahti ei ole enää todistajana uskottava. Kuten sanoin blogijutussanikin, puolustus tekisi ehkä viisaasti, jos luopuisi jatkossa Joutsenlahden kuulemisesta todistajana.
Tämän olen sanonut jo aikaisemminkin, mutta todennut samalla, että, toisin kuin Tolvanen näkee asian, Joutsenlahden kertomuksella oikeudessa ei näytä olleen kovinkaan suurta merkitystä todistajana tähänkään mennessä, mikä ilmenee mm. Vaasan HO:n tuomiosta. JJ on ollut tosiasiallisesti enemmänkin puolustuksen avustaja tai asiantuntija kuin puolueeton todistaja.
Niin sanoihan Tolvanen viime viikolla iltapäivälehdessä, että Kotkassa lapsen kidnapannut mies tuskin selviää teostaan sakoilla. Tämä Itä-Suomen yliopiston lahja Suomen iltapäivälehdillehän se tietää nämä asiat, jos kuka! Luottakaamme ja tukeutukaamme häneen myös tällä bogilla!
Mutta olisiko Joutsenlahti ikinä joutunut tutkinnan kohteeksi, jos hän ei olisi nyt vastapuolen leirissä?
Tähän on yksinkertainen vastaus, ja kysymys on yhtä selvä kuin se, alkaako sodan voittanut osapuoli käymään sotarikosoikeudenkäyntiä omia johtajiaan vastaan.
Sinänsä en ymmärrä sitäkään, miten alkuvaiheen epäiltyyn (ja sittemmin täysin ulkopuoliseksi havaittuun) liittyvät menettelyongelmat vaikuttaisivat Auerin koskevaan näytönarviointiin.
Skorpioni sanoi ...
"Jos Auer on tunnistuksen suorittaessaan ollut asianomistajan asemassa ja jos myöhemmin vangitun näyttelijän kuvan esitttämisen jälkeen on suoritettu asianmukainen ryhmätunnistus, jonka perusteella Auer on vasta nimennyt vangituksi tulleen näyttelijän epäillyksi, en katso Joutsenlahden kuvan lähettämistä etukäteen Auerille kovinkaan merkittäväksi virheeksi."
Jos siis on toimitettu asianmukainen ryhmätunnistus... Siitähän juuri on kysymys. Asianmukaisessa ryhmätunnistuksessa noudatetaan poliisiakin velvoittavia säännöksiä, kuten valtioneuvoston ryhmätunnistuksesta antamaa asetusta, jonka 2 §:n 3 momentti kuuluu:
"Tunnistajan johdattelu tai muu tunnistuksen luotettavuutta heikentävä menettely ennen ryhmätunnistuksen järjestämistä tai sen aikana on kielletty. Mahdollisuuksien mukaan ryhmätunnistustilaisuuden järjestäjäksi tulee valita henkilö, joka ei tiedä, kuka tunnistettavista henkilöistä on epäilty."
Tunnistajan johdattelu on ilmiselvästi tapahtunut. Ja tilaisuuden järjestäjäkin lienee ollut Joutsenlahti, joka tiesi, kuka rivissä seisovista oli epäilty.
Oliko tunnistustilaisuus siis ollut asianmukaisesti järjestetty? Ei ollut.
Ulvilan surmassa keskustellaan syyttäjän aloitteiden perusteella. Ne etenevät aina vaan kauemmas varsinaisesta murhatutkimuksesta. KKO:n työ vain vaikeutuu.
Porilaisen näyttelijän pidättäminen muutamaksi päiväksi heinäkuussa 2007 ei mitenkään edistänyt, ei jarruttanut tutkimusta. Joutsenlahti toteaa Vaasan hovioikeuden jakamassa materiaalissa, että tunnistus oli vain pieni osa Tanneria koskevasta aineistosta. Anneli Auer ei myöskään tunnistanut Tanneria murhaajaksi vaan pohti kenellä miehistä oli samoja kasvonpiirteitä kuin murhaajalla. Tannerilla sellaisia oli, mutta Tanner oli liian lyhyt (kts. esitutkimusaineisto).
Kuva, joka lähetettiin ennen tunnistuksia murhatun leskelle oli huppupäinen mies, siltä pohjalta ei Auer voinut päätellä kuka pitäsi tunnistaa. (Iltasanomat 29.09).
Vaasasta annetussa teknisessä lausunnossa ollaan epävarmoja siitä esittikö kuva ylipäätään näyttelijää. ”Kuvamateriaali on todennäköisesti koskenut Tanneria” Asia ratkeaa kun Vaasasta annetaan huppumiehen kuva.
Ongelmana on, että tutkimusjohtoa alettiin epäillä virkarikoksesta 8.6.2012 - kun "rikos" vanheni 13.7. Syyttäjä on pyytänyt lisäaikaa ja Joutsenlahti on valittanut ajan pidentämisestä Vaasaan hovioikeuteen. Tässäkin asiassa ollaan siis hyvin kaukana Ulvilan surmasta
Eikös meillä ollut sellainenkin KKO:n oikeustapaus, missä todistajan valehtelun ei katsottu kuitenkaan poistavan koko jutun perusteita - olikos se tämä Lahtisen juttu, jossa Paavolan todettiin valehdelleen? Eli ei kai Joutsenlahden toiminta tässä tapauksessa mitenkään muuta HO:n ratkaisun perusteita?
Joillakin "murha"-palstoilla on kritisoitu allekirjoittaneen blogijuttua sikäli, että todellisuudessa Anneli A:n tunnistus ryhmätunnistuksessa ei olisi ollut "ehdoton", vaan että Auer olisi todennut vain, että hänen tunnistamansa mies muistutti tunnistusrivissä seisseistä miehistä kasvonpiirteiltään eniten hänen murhayönä näkemäänsä miestä.
No, ei liene kovin harvinaista, että tunnistajan tunnistus ei ole aivan sataprosenttinen, vaan tavalla tai toisella empivä.
Auerin tapauksessa tunnistajan "ehdollinenkin" tunnistaminen riitti yhdeksi todisteeksi, johon Joutsenlahti vetosi vaatiessaan oikeudessa näyttelijää vangittavaksi.
Tässä tapauksessa olennaista on, että näyttelijän kuvan ja siihen liittyneen selityksen/opasteen lähettäminen etukäteen eli siis ennen kuvatunnistusta ja ennen ryhmätunnistusta helpotti Auerin tunnistamistehtävää, oletettavasti ratkaisevalla tavalla, eikä Joutsenlahti kertonut oikeudelle, millä tavoin tunnistamisen "valmistelu" ja preppaus oli tapahtunut.
Kysymys blogistille. Olen ymmärtänyt, että blogistin arvio on, että korkein oikeus palauttaa, siirtää (mikä lie oikea verbi) jutun hovioikeudelle. Perusteena tälle olisi kai se, että merkittävän uuden näytön arviointi pitäisi tapahtua kahdessa oikeusasteessa (?).
Onko siis jo myönnetty muutoksenhakulupa voimassa vielä mahdollisen uuden hovioikeuspäätöksen jälkeenkin. Onko toisin sanoen selvää, että kumpi tahansa häviäisi hovissa, jutun saisi vielä korkeimpaan asiakäsittelyä varten.
KKO:n nyt eli 9.5. myöntämä valituslupa koskee tietenkin vain Vaasan HO:n jo antamaa tuomiota, johon on haettu muutosta. Jos juttu palautetaan takaisin hovioikeuteen, pitää hovioikeuden tuomioon siis pyytää valituslupaa uudelleen, jos aikoo valittaa tuomiosta KKO:een.
Professori Virolainen viittaa toiseen blogiin, jossa on paljon asiantuntemusta, mutta kirjoittajia solvaaminen, varsinkin jos kirjottaa omalla nimellään.
Tässä esimerkki siitä miltä Anneli Auerille lähetetty kuva huppupäisestä murhaajasta voisi näyttää
http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=14&p=508228#p508131
Sen sijaan esitutkimusaineistosta on suoraan kopioitavissa Anneli Auerin kommentti tunnistuksen jälkeen. Jokainne voi mielessään tuumia kuinka ratkaiseva Annein tunnistus oli kun näyttelijä pidätettiin.
Teille esitettiin äsken poliisin toimesta mieshenkilöitä tunnistuspeilin takaa.
”Se, että kolmonen muistutti murhaajaa. Siitä on jo kauan aikaa ja en voi täydellä varmuudella sanoa, että on se, mutta samaa näköä on. Kasvonpiirteet täsmäävät muistikuviini.
Silmien muoto ja koko vastaavat, silmien etäisyys toistaan vastaa. Silmäkulmien alue on samanmuotoinen. Nenästä muistan, että tällä oli samankokoinen ja samanmuotoinen nenä kun sillä murhaajalla. Posket muistuttivat ja sopivat tähän kuvaan.
Vartalosta tämä näytti tasapaksulta. Muistaisin että tekijä oli isompi kun tämä kolmonen. Saattaa olla, että peili vääristi, ja en osaa tuon perusteella sanoa. Koosta en osaa sanoa enkä paksuudestakaan koska minulla oli kuva että tekijä oli suurempi. Tuo huone voi vaikuttaa siihen että miehet näyttivät todellista pienemmältä. Vartalosta en oikein saanut irti mutta kyllä sekin sopi.
Arvioni oli että tekijä oli vähintään 180 sm. Nuo vaikuttivat pienennäköisiltä noin 170 sm. Vartalonmuodosta voin sanoa, että hän on voinut vaikka laihtua. Siihen en osaa paljoa kommentoida, eli vartalon kokoon ja miehen pituuteen.
Miehet liikkuivat jäykästi ja pönottivät paikoillaan. Sitä en osaa sanoa kuin että mahdollinen.
Tuon kolmosen piirteet kyllä täsmäävät. En voi varmuudella sanoa että on se, mutta mitään väärän näköistä hänessä ei ollut niin ettei hän sopisi kuvaan.
Muuta minulla ei tule mieleen.
Vitosen posket hiukan muistuttivat tekijää, mutta muut eivät muistuttaneet ollenkaan tekijää. Ne kolme ovat poissuljettuja. Ainoastaan tässä kolmosessa oli kaikki piirteet kohdallaan.”
Arvatenkin tuo Seppo Isotalon viittaamassa esitutkintapöytäkirjassa mainittu, tunnistusrivissä numerolla 3 varustettu mies oli juuri se tyyppi, jonka valokuvan poliisi oli tutkinnanjohtaja Joutsenlahden määräyksestä lähettänyt tunnistuksen suorittaneelle Anneli Auerille etukäteen saatesanoin, että tässä on heppu, jota me epäilemme tekijäksi.
Tämän jälkeen Joutsenlahti esitti oikeudelle tyypin numero 3 vangitsemista ja vetosi perusteena mm. Auerin tunnistukseen. Näinkö se meni?
Muistelin, että AA Markku Fredman on ollut niiden kollegoidensa joukossa, jotka voimakkaasti kritisoivat tunnistusmenettelyä 1990-luvulla. Käsittääkseni silloin oli yleistä, että poliisi näytti todistajalle tai asianosaiselle ainoastaan epäiltynsä kuvan. Tähän todistaja tai asianomistaja sanoi "kyllä" tai "ei". Jos vastaus oli kyllä, poliisi näytti myöhemmin joukon kuvia, joissa tuo ensin näytettykin oli. Sieltä tunnistaja sitten valitsi taas saman henkilön uusien kuvien joukosta. Näin "tunnistus" oli hoidettu.
Onko Fredmanilla tai muilla asianajajilla käsitystä, hoidetaanko tunnistukset nykyään useimmiten asiallisesti?
Vaasan hovioikeus tutkii Porin käräjäoikeuden päätöstä siitä että Ulvilan surman tukijoiden tunnistamismenettely voidaan käsitellä oikeudessa vaikka vasta kesällä 2012 otettiin esille tapahtuma vuodelta 2007. Juha Joutsenlahti on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeudelle.
Asia on kesken mutta hovioikeus on julkaissut kaiken aineiston asiasta paitsi käräjäoikeuden päätös. Näin ei tiedetä minkälainen oli se huppumiehen kuva, joka lähetettiin Anneli Auerille ennen tunnistamista. Ei voida pitää osoitettuna, että tämä huppumies olisi esittänyt porilaista näyttelijää niin tarkasti, että Auer sen perusteella olisi osoittanut miehen numero kolme Jukka Lahden murhaajaksi.
Jäädään siis odottamaan, että Joutsenlahti itse julkaisee tämän kuvan. Sen salaamiseen ei ole tarvetta.
Oleellisinta asiassa taitaa olla se, että ryhmätunnistukselle ei voi antaa todistusarvoa silloin, kun tunnistusrivistössä on ollut tunnistajalle ennalta tuttu henkilö. Kukaan ei voi silloin tietää, onko tunnistaja tunnistanut rikoksentekopaikalla olleen henkilön vaiko ennalta tuntemansa henkilön.
Näinhan se on, niin kuin anonyymi sanoo. On tarpeetonta spekuloida, millainen Auerille lähetetty kuva oli. Kuvan laatu ja tarkkuus tuskin vaikuttaa Joutsenlahden teon rangaistavuuteen.
Anteeksi nyt itsepäisyyteni. Puhuin pitkään Porin käräjäoikeuden kanssa, siellä asia ymmärrettiin hyvin. Lupasivat vielä pohtia huppumiehen kuvan salaisuutta.
Kyllä minä haluaisin nähdä sellaisen huppumiehen kuvan, jonka perusteella Auer pystyi tunnistamaan. Se ratkaisee jatketaanko virkasyytettä vuodella vai ei. Tästä on sitten vielä pitkä matka siihen, että Joutsenlahti olisi tehnyt virkavirheen.
Minusta on myös käsittämätöntä, että Vaasan hovioikeus julkistaa pakkotoimeen liittyvää aineistoa kesken asian käsittelyä, mutta jättää käräjäoikeuden päätöksen salaiseksi. Juha Joutsenlahti on ehdokkaana kunnallisvaaleissa, ei kai tämä hänen asiaansa paranna.
Tässä on manipuloinnin makua kuten kaikessa Ulvilan surmaan liittyvässä aineitossa. Sääntönä on, että kun todistusaineisto on heikko - se salataan
Dosentti Isotalo on selvästikin "puolensa" tässä sopassa valinnut!
MInä puolestani jättäisin oikeuden harkintaan sekä kysymyksen syyteoikeuden vanhentumisen jatkamisesta että itse virkarikosasiassa ja toteaisin vain omana mielipiteenäni, ettei tuolla kuvalla ja sen laadulla ole ratkaisevaa merkitystä asiassa.
Joutsenlahden ehdokkuus kuntavaaleissa ei ole relevantti seikka.
Isotalo on toki puolensa valinnut: hänestä Auer on syytön. Silti hänen pitäisi ymmärtää, että Joutsenlahti on rikkonut yhden epäillyn oikeusturvaa kestämättömällä tavalla.
Tuosta nyt näkee, miten tunteenomaisesti maallikot, siis ei-juristit, voivat oikeusjuttuja arvioita!
Miten Auerin tapauksessa kaksi poliisin tekemää virhettä suhtautuu toisiinsa, ja kumpiko on vakavampi?
Joutsenlahti on tunaroinut tunnistuksessa näyttämällä silloiselle asianomistajalle epäillyn valokuvan etukäteen.
Toisaalta poliisi mm. on myöhemmin Joutsenlahden tultua vaihdetuksi "pätevämpiin" tutkijoihin jättänyt tarkoituksellisesti toimittamatta edes syyttäjälle sellaista esitutkinta-aineistoa, joka tukee Auerin syyttömyyttä.
Milloin aloitetaan tätä jälkimmäistä virkarikosta koskeva esitutkinta? Mitä sanovat asiantuntijat tähän?
"Toisaalta poliisi mm. on myöhemmin Joutsenlahden tultua vaihdetuksi "pätevämpiin" tutkijoihin jättänyt tarkoituksellisesti toimittamatta edes syyttäjälle sellaista esitutkinta-aineistoa, joka tukee Auerin syyttömyyttä".
Mistä anonyymi tämän (muka) tietää? Jos "muukin poliisi" on tehnyt tutkinnassa rikkomuksia, niin kaipa nekin tutkitaan suunnilleen samassa tahdissa kuin Joutsenlahdenkin töppäys, eli n. 4-5 vuotta väitetyn töppäyksen jälkeen!
Nyt lipsahti kannanottoihin henkilöstäni. Molemmat tapaukset, professori Virolaisen koskien kantaani Joutsenlahden virkavirheeseen ja Anonyymin kantaa Annelin syyttömyyteen ovat kuitenkin aivan oikeita. Mutta eihän tässä etsitä suinkaan syylistä Ulvilan murhaan eikä oteta kantaa Joutsenlahden virkavirheeseen vaan siihen minkä kuvan poliisit lähettivät Annelille. Jos sitä kuvaa ei olisi lähetetty ei mitään virkavirhettä olisi tapahtunut. Kuva on tämän asian ainoa todiste. Se on saatava julkisuuteen.
Annelin syyttömyys vahvistuu koko ajan. Iltalehdestä soitti toimittaja ja pyysi minulta viisi argumenttia Anneli on syyttömyydestä. Niitä ei kuitenkaan Iltalehden johto sallinut julkaistaviksi.
Minulle syyttömyys selvisi kun aivan yksinäni istuin pitkään KKO;n arkistossa ja katsoin kaikki asiasta tehdyt haastatteluvideot. Sen jälkeen on tullut uutta aineistoa, mutta kaikki viittaa samaan suuntaan - Annelin syyttömyyteen. Vain yksi esimerkki; käräjäoikeuden puheenjohtaja ei usko Annelin pojan tarinoihin seksuaalisesta häirinnästä. Sama poika on syyttäjän uusi todistaja Ulvilan surmassa. Tältä pohjalta ei KKO voi lähettää Ulvilan surmajuttua takaisin hovioikeuteen.
Heh, heh! Mitäpä me enää temme KKO:lla tai ylipäätään tuomioistuimilla mitään! Annetaan asiakirjat ja videotodisteet vaan dosentille ja pannaan hänet istumaan niiden kanssa tyhjään huoneseen, niin johan totuus selviää alta aikayksikön!
Hyvä juttu Holapasta - mutta onpa Kuningundellakin laadukasta iltalukemistoa!
No, niin tai näin, mutta Pentti Holappapa taisi ottaa isoiskän valituksista vaarin eikä tainnut isona poikana liiemmälti mulkkuaan naisten vittuloissa uitella, ei löysissä eikä hiukka tiukemmissakaan!
Jasså, aika yllättävä ja monipuolinen kulttuuritausta siis tuoltakin kantilta arvioiden Penalla! Olisko sittenkin kannattanut paremman puuttuessa harkita sitä Inkerin ehdottomaa liittoa...
Joo, Holapan tarina tuntuu kurjalta varsinkin yöpöytäkirjaksi! Suosittelisin mieluummin sellaiseksi kaikkien hieman jo varttuneemman naisväen suosikkikirjaa kuin E.L. James: Fifty shades of grey".
STT on ottanut asiakseen julkistaa syyttäjän väitteet Juha Joutsenlahtea vastaan. STT:n mukaan hänen epäillään antaneen määräyksen lähettää Anneli Auerille valokuvan silloisesta epäillystä ennen kuin poliisi järjesti tunnistamistilaisuuden. Kuten olen täällä todennut väite on väärä. Annelille lähetettiin huppumiehen kuva, jota ei voi tunnistaa näyttelijä Kai Tanneriksi, joka sittemmin vangittiin muutamaksi päiväksi. Vangitsemisen syyt olivat muut kuin tunnistus. Kaikki tämä selviää kun vaan Joutsenlahtea kuullaan.
Vaasan hovioikeus on huolellisesti perehtynyt siihen onko tässä tilanteessa syytä jatkaa poliisien sisäisen kähmän oikeuskäsittelyä. Rikoksen vanhenemisaikaa voidaan periaatteessa jatkaa, mutta perustelujen täytyy olla raskaat. Iso rikos ja syytetyn pakoilemine pitää osoittaa. Nyt on käräjäoikeus kuullut vain syyttäjän väitteitä. Hovioikeus toteaa, että niitä asioita, jotka Joutsenlahti on valituskirjelmässään ottanut esille ei edes mainita käräjäoikeuden päätöksessä.
Siis päinvastoin kuin professori Virolainen esittää, mitään syyteharkintaa ei tule, koska ”rikos” on vanhentunut. Poliisit saavat rähinöitä kahvihuoneessaan. Oikeuslaitoksella on tärkeämpää tekemistä.
Kunnallisvaalien kannalta on tärkeää, että Satakunnan Kansa on ainoa, joka kertoo Joutsenlahden menestyksestä Vaasan hovioikeudessa. Muut lehdet jankuttavat syyttävän väitteitä ja antavat ymmärtää, että mikään ei muutu kun käräjäoikeus kuulee Joutsenlahden kannan.
Isotalo antaa nyt kyllä hieman virheellistä tietoa. Lehtitietojen mukaan Vaasan hovioikeus on nimittäin palauttanut ko. asian Satakunnan käräjäoikeuteen Joutsenlahden kuulemista varten. Kyse ei ole siis siitä, että jo nyt olisi päätety, ettei syyteharkintaa tule, kuten Isotalo antaa ymmärtää. Tämä selviää vasta sen jälkeen, kun käräjäoikeus on käsitellyt asian uudelleen.
Tärkeintähän ei ole se mistä Joutsenlahtea syytetään, kunhan vaan syytetään jostain että saataisiin mustamaalattua ja kyseenalaistettua koko Ulvila-tutkinta:
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/137
Lähetä kommentti