Ruotsissa on noussut pienoinen kohu oikeusneuvos Göran Lambertzin (kuvassa) lausunnosta koskien Olof Palmen murhan tutkintaa ja oikeusneuvoksen aikomusta keskustella ylimmän syyttäjän kanssa murhan uudesta tutkintalinjasta. Högsta domstolin puheenjohtaja Marianne Lundius on pitänyt Lambertzin sekaantumista Palmen murhatutkintaan tuomarille sopimattomana käytöksenä. Lambertz on ottanut kantaa myös Thomas Quickin murhatuomioista julkaistuun kirjaan ja sanonut, että Quickin tuomiot ovat perustuneet vakuuttavaan näyttöön TQ:n syyllisyydestä. Aiemmassa virassaan oikeuskanslerina GL tutki viikossa TQ:n kahdeksasta murhatuomiosta tehdyt kantelut eikä löytänyt niistä huomauttamista. Lehdissä on vaadittu Lambertzin eroamista virastaan.
1. Ruotsissakaan tuomoistuimilla ei mene aina kovin hyvin. Viime aikoina Ruotsin oikeuslaitosta on ravistellut etenkin sarjamurhaaja Thomas Quickin tapaus. Useita murhia Ruotsissa ja Norjassa tunnustanut ja kahdeksasta murhasta tuomittu Quick (nykyisin Sture Bergwall) peruutti vuonna 2008 tunnustuksensa. Kun miehen syyllisyyttä tukeva muu näyttö murhiin ei ole ollut riittävän vakuuttavaa, on tähän mennessä jouduttu purkamaan jo viisi Quickin tunnustukseen perustuvaa murhatuomiota ja todennäköisesti myös lopuissa tapauksissa tulee käymään samalla tavalla.
2. Tänään 5.10. Svean hovioikeus tiedotti, että se on poistanut yhdessä valtakunnnan laajimmassa rikosjutussa hiljattain annetun käräjäoikeuden langettavan tuomion lautamiehen esteellisyyden takia. Mainittu oikeudenkäynti joudutaan siten uusimaan käräjäoikeudessa kokonaan alusta lähtien.
3. Kyseinen oikeudenkäynti koskee laajaa järjestäytynyttä rikollisverkostoa, jonka jäsenet olivat tuomiolla viime elokuun alussa käräjäoikeudessa. Södertäljessä toimivan järjestön johtaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja 15 muuta jäsentä lyhyempiin rangaistuksiin. Rangaistukset tulivat muun muassa murhasta, yllytyksestä murhaan ja kiristyksestä. Käräjäoikeuden mukaan verkosto taisteli kaupungin laittomista pelimarkkinoista toisen järjestön kanssa. Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa kesti puoli vuotta, yhteensä 62 työpäivää. Hovioikeuden tänään antaman päätöksen mukaan koko oikeudenkäynti on nyt uusittava yhden lautamiehen jääviyden takia.
4. Lautamiehen jääviydestä hovioikeudelle valitti yksi tuomituista. Mikä aiheutti lautamehen jääviyden? Kyse on siitä, että lautamies oli ollut Södertäljessä toimivan poliisilautakunnan (polisnämnd) jäsenenä samaan aikaan kun käräjäoikeus käsiteli rikollisjärjestön juttua. Svean hovioikeus totesi päätöksessään, että sanotun lautakunnan jäsenyys ei sinänsä muodosta jääviysperustetta. Kyseisessä tapauksessa lautamiestä oli kuitenkin pidettävä jäävinä, kun otettiin huomioon informaatio, jota poliisi oli sanottuun rikollisjärjestön toimintaan ja sen paljastamiseen liittyen antanut lautakunnan kokouksessa. Käräjäoikeuden käsittelyssä oli ollut ollut keskeisenä esillä kysymys siitä, olivatko syytetyt syyllistyneet rikoksiin mainitun järjestäytyneen rikollisjärjestön jäseninä. Sittemmin jääviysväitteen tehnyt syytetty oli syyttäjän mukaan toiminut sanotun järjestön johtajana. Svean hovioikeus katsoi, että näissä olosuhteissa lautamiehen jäsenyys poliisin neuvottelukunnassa on vaarantanut hänen puolueettomuutensa ja riippumattomuutensa oikeuden jäsenenä. Tuomari on esteellinen, jos hänellä voidaan epäillä olevan asiaan nähden ennakkoasenne erityisen syyn vuoksi.
5. Suomessa sisäministeriön yhteydessä toimii koko maan poliisitoimintaa seuraava poliisiasiain neuvottelukunta. Poliisilaitosten yhteydessä puolestaan toimii poliisin neuvottelukuntia. Näiden neuvottelukuntien tehtävänä on seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa, tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista.
6. Lautamiehillä on oikeudessa samanlainen yksilöllinen äänivalta kuin oikeuden lakimiesjäsenilläkin. Lautamiehen esteellisyyteen on siten syytä suhtautua vakavasti, ei vähätellen. Lautamiehen esteellisyysperusteet ovat OK 13 luvun mukaan samat kuin ammattituomareillakin. Laissa mainittujen erityisten jääviysperusteiden lisäksi huomioon on otettava esteellisyyttä koskeva yleissäännös (OK 13:7.3). Sen mukaan tuomari on esteellinen, jos jokin muu eli erityisen esteellisyysperusteen muodostavaan seikkaan rinnastettava seikkä antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Svean hovioikeuden tänään antamassa päätöksessä Södertäljen lautamies katsottiin esteelliseksi juuri mainitunlaisen yleissäännöksen perusteella.
7. Tuomarin esteellisyys on vakava virhe, mikä ilmenee myös siinä, että esteellisyys johtaa aina tuomion tai päätöksen poistamiseen. Myös lainvoiman saanut tuomio joudutaan esteellisyyden vuoksi poistamaan. Merkitystä ei ole sillä, mikä vaikutus esteellisyydellä voisi tai on voinut olla jutun lopputulokseen. Vaikka esimerkiksi lautamiehen esteellisyydeen ei voida yleensä otaksua vaikuttavan olennaisesti jutun lopputulokseen, on tuomio silti poistettava. Esteellisyyden vaikutuksesta jutun lopputulokseen ei voida koskaan olla varmoja. Tärkein näkökohta on kuitenkin yleisen luottamuksen säilyminen oikeudenkäynnin ja tuomioistuimen puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen.
8. Tuomion poistamisesta ja asian uudelleen käsittelystä käräjäoikeudessa tulee aina aiheutumaan kenties merkittäviä lisäkustannuksia sekä haittaa ja vaivannäköä asiaan osallisille. Tällä ei kuitenkaan ole tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa merkitystä. Päätöksestä, jolla tuomari tai lautamies on julistettu esteelliseksi, ei saa valittaa.
Svean hovioikeuden tiedote ja päätös löytyvät tästä.
9. Minusta Svean hovioikeuden ratkaisussa selostettu tilanne muistuttaa aika paljon oikeusneuvos Pekka Koposen väitettyä jääviyttä, mistä on tehty KKO:lle kantelu; olen kertonut siitä blogissa 611/18.6.2012. Pekka Koponen oli toinen niistä kahdesta oikeusneuvoksesta, jotka 30.3.2012 päättivät - vastoin esittelijän mietintöä - ettei Kauhajoen koulusurmajutussa myönnetä valituslupaa Vaasan hovioikeuden tuomioon; ks. tästä blogia 571/30.3.2012. Kantelussa Koposen väitetään olleen jäävi sillä perusteella, että hän oli ollut valtionsyyttäjän virassa syksyllä 2008 ja tammikuussa 2009, jolloin VKSV:ssa valmisteltiin ja päätettiin Kauhajoen komisariota vastaan mahdollisesti nostettavasta syytteestä ja siitä, mistä rikoksesta komisariota tultaisiin syyttämään. Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti 29.1.2009 syytteen komisariota vastaan kaikkein lievimmästä mahdollisesta rikoksesta eli tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun taas surmattujen omaisten mielestä syyte olisi tullut nostaa tahallisesta virkarikoksesta ja sen lisäksi törkeistä kuolemantuottamuksista. Näistä rikoksista surmattujen omaiset vaativat komisariolle rangaistusta myös KKO:lle tekemässään valituksessa. Södertäljen tapauksessa lautamies julistettiin esteelliseksi siksi, kun hän kuului jäsenenä poliisin neuvottelukuntaan, jolle poliisi oli käynyt selostamassa sen järjestäytyneen rikollisliigan toimintaa, jonka jäsenet olivat oikeudessa syytettyinä. Siis melkoisen "vaarattoman tuntuinen" kytkös kyseiseen käräjäoikeuden lautamieheen. Pekka Koposen kytköstä Kauhajoki-tapauksen tutkintaan ja syyteharkintaan voidaan sen sijaan minusta pitää paljon ongelmallisempana. Koponen ei toki muodollisesti käsitellyt tai valmistelut Kauhajoen tapauksen tutkintaa tai syyteasiaa, mutta eihän Södertäljen lautamieskään osallistunut millään tavalla poliisilautakunnan palavereissa esitutkinnassa vireillä olevan syyteasian tutkintaan tai käsittelyyn, vaan oli vain "kuunteluoppilaana," kun poliisi informoi, varmaankin vain yleisellä tasolla, lautakuntaa ko. rikollisliigan puuhista ja liigan paljastumisesta. Koponen oli kuitenkin valtionsyyttäjänä VKSV:ssa, joka oli varsin suppea tiimi, sillä siellä työskenteli tuohon aikaan vain kymmenkunta valtionsyyttäjää. On varmaa, että VKSV:ssa keskusteltiin syksyllä 2008 ja tammikuussa 2009 Kauhajoen tapauksessa usein ja todennäköistä, että myös Pekka Koponen osallistui näihin keskusteluihin ja sai siinä yhteydessä asiasta sellaista sisäpiiritietoa, jota ei paljastettu viraston ulkopuolisille eikä kaikilta osin luultavasti tulevassa oikeudenkäynnissäkään. Syyteasiaa valmistellut valtionsyyttäjä (Jarmo Rautakoski) kuului tuolloin VKSV:n johtoryhmään, ja minulla on sellainen muistikuva, että myös Pekka Koponen olisi ollut kyseisen johtoryhmän jäsenen; hän ainakin johti yhtä VKSV:n yksikköä. On mahdollista, että Koposen mielipide vaikutti asian ratkaisuun VKSV:ssa, onhan PK rikos- ja prosessioikedesta väitellyt oikeustieteen tohtori, jonka mielipiteelle osattiin varmaankin antaa virastossa arvoa. Jos siis Södertäljen lautamies oli liigajutun käsittelyssä jäävi, niin sitä suuremmalla syyllä Pekka Koposta voidaan pitää esteellisenä sanotun valituslupahakemusten käsittelyssä KKO:ssa. Lautamies kuului poliisin paikalliseen neuvottelukuntaan ainoastaan rivijäsenenä ja kuunteluoppilaana, mutta Pekka Koponen oli VKSV:ssa korkeassa asemassa oleva virkamies ja sittemmin oikeusneuvos. Oikeusneuvoksella voidaan katsoa olevan lautamiestä paremmat edelellytykset arvioida jääviyskysymyksiä. - Mitä mieltä ollaan tästä?
21 kommenttia:
Vrt. KKO 2009:9:Veroviraston palveluksessa oleva on esteellinen lautamiehenä käsittelemään veropetosasiaa.
Käräjäoikeuden ratkaistessa törkeitä veropetoksia ja muita talousrikoksia koskevan asian, jossa verovirasto oli esittänyt rangaistus- ja korvausvaatimuksia, oli kokoonpanoon lautamiehenä kuulunut verovirastoon palvelussuhteessa oleva henkilö. Lautamies oli esteellinen käsittelemään asiaa.
Valtakunnansyyttäjänvirasto on hieno virasto. Aina esillä ja Kalksekin antaa itsestään yleensä asiantuntevan kuvan. Koponen on ollut merkittävä virkamies kyseisessä arvostetussa virastossa. Siis kova jätkä. Kaikki haluaa olla Koposen kavereita kavereita.
Pekka sai nimityksen oikeusneuvokseksi. Prestiisi moninkerstaistui.
Kuinka blogistilla on edes otsaa vihjata, että noin kovassa hypetyksessä oleva lakimies olisi tehnyt jäävinä jotain päätöksiä. Tai vaikka blogistilla on otsaa, niin sellaista virkamiestä ei löydy mistään, joka fariselaisesti heittäisi ensimmäisen kiven.
Meillä kaikilla kun on elämämme omat salaisuudet. Joku on kompuroinut kännissä Treen ratapihalla (ties mitä muuta sen lisäksi on tulematta vielä ilmi)toinen taas on kynäillyt itselleen ylimääräisiä päivärahoja. Parempi on, että ollaan vaan kaikki hiljaa.
Joo, jahdatetaan mekin vain lautamiehiä ja niitten esteellisyyttä, eiväthän oikeusneuvokset voi olla esteellisiä, eihän toki..ja vaikka olisivatkin...niin mitä väliä sillä on, höh!
Ollaan hiljaa vain ja lähekkäin...lällälläää...pesä pieniä suojella saa...
Tiettävästi Kauhajoella surmattujen omaiset ovat valittaneet EIT:lle ja ottaneet siinä yhteydessä esille myös oikeusneuvosta koskevan jääviysepäilyn.
EIT kyllä näyttää kaapin paikan. Mukava nähdä miten Pekan ex-alainen asiassa äänestää.
Ilman ihmisoikeustuomioistuinta meillä olisi monta asiaa vielä pahasti vinosti. Eikä mitä tahansa asioita, vaan keskeisiä ihmisoikeuksia.
EIT taitaa olla omahyväisen ja itseriittoisen virkamiehen pahin vihollinen.
EIT:ssa joudutaan P.Hirvelän tilalle tässä asiassa kyllä ottamaan varamies eli ad hoc-tuomari.
Asiahan ei ole niin, miltä se näyttää!
Jonkka Jaakko antaa anteeksi, sillä He tietävät mitä He tekevät.
Sillä he (jonkkalaiset) tietävät, mitä ne (KKO:ssa) tekevät.
Ruotsin korkeimman oikeuden jäsen Göran Lambertz sanoo, että kahdesta Thomas Quickin syyksi luetusta murhasta - näitä tuomioita ei ole vielä purettu - on olemassa vakuuttava näyttö!
http://www.aftonbladet.se/nyheter/article15281570.ab
Lambertz - sosialidemokraattisen puolueen jäsen jo nuoruudessaan - toimi aiemmin oikeuskanslerina ja herätti myös siinä virassa paljon huomiota omalaatusilla otteillaan.
Aftonbladetissa tänään olleen jutun mukaan Lambertz sanoo, että Olof Palmen murhasi luultavasti - poliisi! Tämä tutkintalinja pitäisi hänestä ainakin avata uudelleen.
Blogisti on oikeassa. Koponen on selvästi ollut esteellinen. Ottaen kuitenkin huomioon, että hän ainakin syyttäjänä toimiessaan oli melkoisen asenteellinen kaveri, en ihmettele ettei ole innostunut itseään jääväämään.
Itsensä jäävämisen suurin este on tarve päästä vaikuttamaan tärkeäksi kokemansa asian ratkaisuun. Tässäkin Koposella oli varmasti selvä tahtotila siitä, miten asia pitää hoitaa. Tuo tahtotila oli sitten syntynyt epäasiallisesti tavalla, joka onneksi on ulkoisesti havaittavissa.
Jokaisessa meissä näyttää asuvan pikku Napoleon. Valitettavasti vanhat kunnon ukkotuomarit ovat siirtyneet historiaan.
"Tahtotila siitä, miten asia pitää hoitaa".
Huh! Tuomarille tuollainen "tahtotila" on erityisen vaarallinen, jos ja kun kyse on siitä, että tuomarilla on jo etukäteen olemassa selvät pasmat eli siis ennakkoasenne ("tahto") siitä, miten asia pitää ratkaista eli "hoitaa". Tuomarin jääviys perustuu kaikkien esteellisyysperusteiden osalta juuri tuohon ennakkoasenteen ja sen vaaraan!
"Nyt, saatana, julistan teille tuomion!"
Anonyymi taitaa kyllä hieman romantisoida vanhoja "kunnon ukkotuomareiden" aikoja! Kokemuksesta tiedän, että noihin ukkotuomareihin kuului kyllä hyvin monenlaisia personaallisuuksia, oikeastaan koko ihmismielen kirjo oli heissä edustettuna laidasta laaitaan!
Sporttelituomareille yhteinen ominainen piirre oli muuten ahneus - niitä sportteleita kun piti ehtiä haalia niin maan penteleesti, siis mahdollisimman paljon ja jopa niin, että varsinaiset tuomarin tehtävät saattoivat kärsiä näillä ukkotuomareilla joissakin tuomiokunnissa pahemman kerran.
Eiköhän se ole jokseenkin selvää, että Koposella, tällä entisellä valtionsyyttäjällä, oli KKO:n jäsenenä selkeä tahtotila tai visio siitä, että valituslupahakemukset on evättävä, sillä olihan hoviokeus päätynyt juuri sellaiseen ratkaisuun, jota valtiosyyttäjäporukka, Koponen muiden mukana, oli syksyllä 2008 Kauhajoen tapauksen jälkeen kaavaillut ja josta syytemääräys sitten annettiin ja syytettä ajettiin.
"Huh! Tuomarille tuollainen "tahtotila" on erityisen vaarallinen, jos ja kun kyse on siitä, että tuomarilla on jo etukäteen olemassa selvät pasmat eli siis ennakkoasenne ("tahto") siitä, miten asia pitää ratkaista eli "hoitaa". Tuomarin jääviys perustuu kaikkien esteellisyysperusteiden osalta juuri tuohon ennakkoasenteen ja sen vaaraan!"
Niinpä. Millä ne ukkotuomarit ( ne jotka eivät jäävää itseään )saadaan pois tuomioistuimista?
Jonkan klafka ei ainaskaan tuu avuksi.
Eräässä pikkukaupungissa on ollut jo vuosikymmeniä vakava ongelma em esteellisyydestä eli jääviydestä...
Väitetty "tahtotila" jää tietenkin pelkkien arvailujen varaan. Mutta tuomarin esteellisyyteen ei edes vaadita näyttöä siitä, että hän on toiminut todella puolueellisesti. Tuomari on esteellinen jo silloin, kun on perusteltua syytä epäillä, että hänen puolueetomuutensa on saattanut tietyn seikan johdosta vaarantua.
Lautamiehen jääviys loistaa ehkä paremmin silmään. Koposen jääviys jää tavallaan enemmän piiloon, mutta esille nostettuna se on ehkä lajissaan kovempaa, koska hän on alisyyttäjän suppean esimiesviraston johtavia syyttäjiä ihan virkanimikkeensäkin puolesta. Suoraa tietoa siitä, onko Kalske tai Rautakoski neuvotellut hänen kanssaan asiasta ei ole, mutta ihmeellistä olisi, jos nämä eivät olisi keskustelleet Koposen kanssa asiasta, kun asia on ollut pitkään työn alla ja kun tohtorismies ehkä on vieläkin viisaampi kuin mainitut Rautakoski ja Kalske! Oikeusneuvoksella on lautamiestä kovempi kokemus osata jäävätä itsensä. Pelkästään "miltä näyttää"-kriteeri tekee Koposen jääviksi.
"On varmaa, että VKSV:ssa keskusteltiin syksyllä 2008 ja tammikuussa 2009 Kauhajoen tapauksessa usein ja todennäköistä, että myös Pekka Koponen osallistui näihin keskusteluihin ja sai siinä yhteydessä asiasta sellaista sisäpiiritietoa, jota ei paljastettu viraston ulkopuolisille eikä kaikilta osin luultavasti tulevassa oikeudenkäynnissäkään. Syyteasiaa valmistellut valtionsyyttäjä (Jarmo Rautakoski) kuului tuolloin VKSV:n johtoryhmään, ja minulla on sellainen muistikuva, että myös Pekka Koponen olisi ollut kyseisen johtoryhmän jäsenen; hän ainakin johti yhtä VKSV:n yksikköä. On mahdollista, että Koposen mielipide vaikutti asian ratkaisuun VKSV:ssa"
Avainkysymys on, onko Koponen epävirallisesti vaikuttanut asiassa. Jos ei ole, en pitäisi häntä jäävinä pelkästään sen vuoksi, että on ollut samassa (pienessä) virastossa. Ehkäpä häneltä on pyydetty kirjallinen lausunto, jossa on ilmoittanut, ettei ole ollut missään tekemisessä asian kanssa.
Anonyymi edellä kirjoitti:
"Avainkysymys on, onko Koponen epävirallisesti vaikuttanut asiassa".
Kuten olen yrittänyt blogissa ja edellä olevissa kommenteissani kertoa, olennaista ja ratkaisevaa ei ole suinkaan se, mitä tuomarin, kuten esim. oikeusneuvos Koposen, näytetään ja voidaan näyttää tehneen eli esimerkiksi "vaikuttaneen epäasiallisesti" asiaan. Ei valittajille voida asettaa tuollaista täysin mahdotonta todistustaakkaa!
Sen vuoksi Suomen laki (OK 13 luku) ja ihmisoikeussopimus sekä ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö lähtevät yksiselitteisesti tuomarille asetettavasta objektiivisisesta puolueettomuuden vaatimuksesta tai puolueettomuustestistä. Tuomari on esteellinen jo silloin, kun jonkin ulkoisen seikan perusteella voidaan objektiivisesti arvioiden päätellä, että hänen puolueettomuutensa on voinut vaarantua. Ei siis tarvitse näyttää, että hän on todella ollut puolueellinen asian käsittelyssä. Vaikka tuomari olisi toiminut kuinka puolueettomasti tahansa, hänen esteettömyytensä ja puolueettomuutensa voidaan asettaa perustellusti kyseenalaiseksi, jos on olemassa seikka tai kytkös, joka vaarantaa hänen puolueettomuuskuvansa.
Onko tämä nyt niin helkkarin vaikea asia käsittää?
On naurettava ajatus, että Koposelta olisi pyydetty jokinlainen kirjallinen lausunto, kuten anonyymi aprikoi. Ei tuollaisella lausunnolla ole minkäänlaista merkitystä asiassa. Vaikka 10 valtionsyyttäjää ja vielä apuvaltakunta päälle vakuuttaisivat kirjallisesti, että "eihän se Pekka ollut missään tekemisisssä asian kanssa", niin noilla lausumilla ei ole minkään valtakunnan merkitystä. Jälkikäteen tuollaisia lausuntoja on aina helppo väsätä ja antaa.
Tuomarin pitäisi aina itse jo etukäteen hoksata oma jääviytensä, eikä tunkea esteellisyynormeista välittämättä mukaan juttuun, jossa hänen esteettömyytensä voidaan perustellusti asettaa kyseenalaiseksi.
Koposen tapauksessa esteellisyyteen riittää, että hän on ollut virassa pienessä työyhteisössä valtakunnansyyttäjänvirastossa silloin, kun ko. syytemäärys annettiin ja sitä valmisteltiin ja että hän on kuulunut syyteasian valmistelleen Rautakosken kanssa VKSV:n johtoryhmään. Tällöin hänellä on ollut tilaisuus vaikuttaa mielipiteillään epävirallisesti syytemääräyksen sisältöön.
Näyttöä siitä, että hän olisi näin toiminut, ei vaadita. Toisaalta näyttö siitä, ettei hän pyrkinyt vaikuttamaan, ei vaikuta asiaan. Pitää myös muistaa, että tuomio, jota koskevasta valitusluvasta Koponen oli päättämässä, vastasi syyksilukemisen osalta tismalleen VKSV:ssä annettua ja valmisteltua syytemääräystä.
Blogisti kirjoitti: "On naurettava ajatus, että Koposelta olisi pyydetty jokinlainen kirjallinen lausunto, kuten anonyymi aprikoi. Ei tuollaisella lausunnolla ole minkäänlaista merkitystä asiassa. Vaikka 10 valtionsyyttäjää ja vielä apuvaltakunta päälle vakuuttaisivat kirjallisesti, että "eihän se Pekka ollut missään tekemisisssä asian kanssa", niin noilla lausumilla ei ole minkään valtakunnan merkitystä. Jälkikäteen tuollaisia lausuntoja on aina helppo väsätä ja antaa."
Minäkin ihmettelen, mistä löytyy se keino, jolla osoitetaan, että kyseisten miesten ja naisten antamat kirjalliset lausumat ovat tosia. Selektiivinen muisti voi tehdä tehtävänsä itse kullekin.
Niinpä. Jo kysymykset siitä, mitä tarkoitetaan esimerkiksi "asiaan vaikuttamisella" tai "asian kanssa tekemisessä olemisella" taikka "asian johdosta tapahtuneella keskustelulla" jne. ovat tietenkin niin epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia, ettei niitä koskeville jälkikäteen annetuille lausumille voida panna painoa.
Toki Koposella oli täysi oikeus keskustella VKSV:ssa Kauhajoki-tapauksesta ja sitä koskevasta, virastossa valmistelun alla olevasta syytemääräysasiasta!
Mutta juuri sen vuoksi hänen olisi pitänyt jäävätä itsensä valituslupahakemuksen käsittelystä, ettei mitään epäilyjä hänen jääviydestään syntyisi!
Ruotsin oikeuselämästä kuuluu taas kummia.
Nimittäin nyt myös Malmön ampumissurmista eli kahdesta murhasta ja neljästä murhayrityksestä syytetyn Peter Mangsin jutussa on tehty lautamiestä koskeva jääviysväite. Myös tässä tapauksesa puolustuksen väite perustuu siihen, että ko. lautamies oli ollut (vara)jäsenenä paikallisessa poliisilautakunnassa eli meikäläisittäin poliisin neuvottelukunnassa. Käräjäoikeus oli jo lopettanut juttua koskevan pääkäsittelyn ja tuomio oli määrä antaa 19.10. Välituomiossaan käräjäoikeus on jo todennut Mangsin syyllistyneen ko. rikoksiin ja tämän jälkeen hän on ollut mielentilatutkimuksessa.
Lähetä kommentti