Suomen olisi (muka) oltava mukana kaikissa pöydissä...tähän pöytään meille ei kuitenkaan lautasia kateta
1. Suomen ulkopoliitiikan johto ja muu eliitti ovat ajaneet Suomen jäsenyyttä YK.n turvallisuusneuvostossa vuosikausia, jo vuodesta 2002 lähtien. Suomen jäsenyyden tämänpäiväisessä YK:n yleiskokouksessa piti olla muun muassa Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan arvion mukaan lähinnä läpihuutojuttu.
2. YK:n yleiskokouksessa vieraili tänä syksynä peräti kolme Suomen presidenttiä asiaa vielä ajamasssa ja pohjustamassa: Ahtisaari, Halonen ja Niinistö. Olisiko vielä Mauno Koivistoakin tarvittu?
3. Suomen toiveikkuus vaihtui äänestyksessä todella karvaaksi pettymykseksi, sillä Suomi karsiutui kilpailusta yleiskokouksen äänestyksissä jo toisella kierroksella ja sitä paitsi varsin rumin numeroin. Länsimaiden kahdelle paikalle vuosiksi 2013-2014 turvaneuvoston jäsenmaaksi valittiin nimittäin Australia ja Luxemburg. Äänestyksen alkaessa suomalaiset uskoivat olevansa suosikkeja Australian ohella.
5. Pieni ja pippurinen Luxemburg siis selätti Suomen selvin numeroin. Tulosta, varsinkin toisella äänestyskierroksella, voidaan pitää selvänä epäluottamuslauseena Suomelle ja sen ulkopoliittiselle johdolle, sekä edelliselle että nykyiselle. Kyseessä oli suljettu lippuäänestys, mutta aivan ilmeisesti kaikki Länsi-Euroopan maat halusiva paikan Luxemburgille eikä Suomelle.
6. Luxemburg kuuluu Nato-myönteisiin valtioihin, mutta Suomi on profiloitunut Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan kaudella selvästi Yhdysvaltojen ulkopolitiikan vastustajaksi ja Nato-kielteiseksi. Suomea pidetään monissa maissa ilmeisesti edelleen Venäjän liitolaisena Natoa ja länsimaita vastaan. Vai johtuiko Suomen tappio maamme EU:ssa omaksumasta änkyrä-linjasta?
7. Tappion selvittyä Erkki Tuomioja ja Sauli Ninistö yrittävät vähätellä äänestystappiota sillä, että Suomi (muka) joka tapauksessa hyötyy YK-kampanjastaan tappiosta huolimatta.
”Tässä on luotu kontakteja, suhteita ja yhteistyötä, Tuomioja sanoi. Samaa virttä yritti veista myös Sauli Niinistö. Mutta faktahan on kuitenkin se, että nämä "hyödyt" eivät voi mitenkään kompensoida Suomen äänestyksessä kokemaa kirvelevää arvovaltatappiota.
8. Loppujen lopuksi äänestystulos on tappio, rökäle sellainen, vain Suomen merkillistä hinkua osoittaneelle ulkopolitiikan eliitille saada Suomi turvaneuvoston jäseneksi juuri nyt, kun kriisejä ja sotia on vähän joka puolella maailmaa.
9. Hyvä juttu, että äänestyksessä kävi näin! Suomen seurava tilaisuus päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi koittaa 20 vuoden kuluttua. Toivottavasti silloin ollaan viisaampia eikä jätetä hakemusta sisään ollenkaan!
32 kommenttia:
Siis eikö Suomea valittukaan..??? Vaikka lobbausryhmässä oli peräti New Yorkissa asti vieraillut SAK :n entinen toimihenkilö joka on saanut agitaatiooppinsa peräti ns. Kiljavan punaopistossa. No nyt on kyllä ko "neukku"opistossa päivityksen paikka, nyt tuli todistetuksi ettei 40 vuoden takaisilla SAK -opeilla välttämättä pärjääkään enää NewYork -aikana eli nykyaikana.
Melkoinen romahdus todella.
Kaiketi tuossa kaksi mahdollisuutta:
1) YK-diplomaatit eivät halua äänestää montaa kierrosta ja tuhlata aikaansa, jolloin uusintaäänestyksessä suositaan aiemmin enemmän ääniä saanutta.
2) Suomen maine syystä tai toisesta heikko.
Vaikea arvuutella. Euroviisuissa sentään tietää kuka mistä pisteet tulevat - jos niitä joskus tulee.
Pieni korjaus blogijuttuun: Luxemburg ei kuulu Natoon, mutta on silti "Nato-myönteinen".
Hyvä että tuli stoppi tälle ulkoministeriön porsastelulle. Muuten olisi varmaan pitänyt hankkia viikoittainen tilauslento lennättämään virkamiehet Nykkiin, verkottautumaan ja jazzia kuuntelemaan.
Tai miettimään miten jatketaan "Soveltuvan teknologian käyttö andilaisten kasvien prosessoinnissa"-hanketta Perussa.
Tylyjä tappioita:
L.A.Lakers 131 - Kauhajoen Karhu 62
Luxemburg 131 - Suomi 62
Suomi ja Nokia jatkavat hieman yhdensuuntaisesti: tappiota tuli tänään molemmille rutkasti - Nokialle viimeiseltä neljännekseltä yli 500 milj. euroa - mutta analyytikkojen mukaan kuitenkin odotettua parempi tulos! Ulkopolitiikan selittäjille taas pitävät Suomen YK-kampanjassa saamia kokemuksia ja ystäviä merkittävänä saavutuksena tappiosta huolimatta.
Eiköhän sovita, että Suomen rökäletappio on persujen ja Timo Soinin syytä! Persujen kanta EU:hun on johtanut siihen, että koko Suomesta on tullut EU:n änkyräjäsen. Luxemburg taas on EU:n mallioppilaita.
Pitäisikö Suomen aloittaa nyt heti uusi kampanja, joka tähtää turvaneuvoston jäsenyyteen vuonna 2032?
Olisiko Suomella vielä opettelemista YK-asiassaan kuten aikoinaan oli kun Suomi pyrki Pohjoismaiseen yhteistyöhön muiden kanssa. Että tuolloinkin Suomea ohjeistettiin laittamaan kansalaistensa asiat kuntoon, ennen kuin on toivoa liittyä ns. senaikaisten "sivistyvaltioiden" joukkoon.
Itse näkisin Suomen heikkoudeksi em. asiassa sen, että esim. STM laatii suunnitelmia omista näkökulmistaan katsoen kansalaisten pään menoksi. Kun asian tulisi olla juuri toisinpäin, että virkamiehet ovat kansalaisia varten.
Virallinen Suomi siis pettyi karvaasti eikä tullut valituksi turvallisuusneuvostoon paljosta asian eteen tehdystä työstä huolimatta. Nyt kun asia on ratkennut palautan mieliin maamme kompurointia myös toisessa YK-asiassa, jossa Suomi tosin pärjäsi pelattuaan kaksilla korteilla. Kysymys oli uuden YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyydestä, johon Suomi keväällä 2006 kovasti halusi ja pyrki. Suomen hallitus ilmoitti YK:n yleiskokouksen puheenjohtalle että Suomi monien muiden lupausten ohessa sitoutui valmistamaan eduskunnalle esityksen saamelaisten maaoikeuskysymyksen hoitamiseksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Lakiehdotusta ei kuitenkaan saatettu eduskunnan käsittelyyn vuoden 2006 aikana eikä sen jälkeen. Suomi pääsi kuitenkin katteettomien lupaustensa siivin YK:n ihmisoikeus-neuvostoon ja sitten jälleen kerran jätti saamelaisten maaoikeuksien hoitamiseen liittyvän lakiesityksen tekemättä Suomen eduskunnalle, asia josta Suomi toistuvasti lähes vuosittain saa moitteita mm. YK:n piiristä.
Olin tuolloin saamelaiskäräjien puheenjohtajana ja olen kokenut hyvin vastenmielisenä sen tavan, jolla Suomi kohtelee alkuperäiskansaansa saamelaisia maaoikeusasioissa ja myös saamenkansan itsemääräämiskysymyksessä ja samalla esittää puhtoista poikaa kansainväliselle yhteisölle. Ehkä Suomen pitäisi alkaa rehdisti keskustella auki oman historiansa synkkiä kohtia, niitä on muuallakin kuin saamelaisasioissa.
Onhan tuo Suomen tippuminen varmasti jättiuutinen, jossa muut maat muistavat erityisesti äänestyksessä hävinneet osapuolet.
Monellekohan on jäänyt huono kuva äänestyksessä toiseksi jääneistä? Moni hyvä maa on hävinnyt Olympialaiset aivan loppusuoralla. Ovat tosi surkeita. En kyllä itseasiassa muista mitkä maat kisasivat Lontoon kanssa.
Epäilisin, että se muiden jo unohtama Suomen häviö kompensoidaan, jos edes osa niistä Suomen puolesta äänestäneistä on saanut tuon myötä myönteisen kuvan Suomesta. Ihan niitä etuja ajatellen, Suomihan voisi hyvinkin hakea kesä olympia isännyyttäkin. Pelkästä mukanaolosta seuraisi kuitenkin lehtirivejä paljon enemmän kuin turvaneuvostopaikasta. Kustannukset voisi jättää komiteoille, jotka käyvät tutustumassa edellytyksiin. Mukanaololla Suomi esiteltäisiin monen maan lehdistössä ja saataisiin vähän julkisuutta. Kun jätetään ehdot täyttämättä, ei tule vaaraa, että joutuisimme järjestämään ne.
Kun katselee Erkki Tuomiojan risupartaa ja toisaalta samaan kokoukseen saapuvan Luxemburgin pääministerin Jean-Clauden Junckerin sulavia poskisuudelmia, joita tämä jakelee Angela Merkelille ja Ranskan pressa Hollandelle ynnä monille muille, ei kyllä yhtään ihmettele, että pieni suurherttuakunta päihitti Suomen tylyin numeroin. Kyse on diplomatiasta ja sen hallitsemisesta.
Suomen ulkopoliittisella eliitillä, joka siis kärsi tappion, olisi monessa suhteessa itsetutkiskelun paikka; mikä meni pieleen. Mutta mitä vielä. Erkki Tuomioja selittää, että hän ei "usko", että kyse oli Nato-jäsenyydestä tai mistaan muustakaan asiasyystä. No, mistä sitten? Joo, kyse on Erkin mukaan YK:ssa käytössä olevasta viheliäisestä äänestystavasta! Mara Ahtisaari taas vähättelee ja suorastaan mollaa Luxemburgin ansiot päästä turvaneuvoston jäseneksi.
Kun äänestystulos oli mikä oli, eli turpiin tuli rumasti, niin nyt Suomella on hyvät perusteet näyttää muille, että tästä saatte, perhana, kun ette meitä huolineet: Erotaan eurosta ja EU:sta, lopetetaan kehitysapu tykkänään ja suljetaan loputkin lähetystöt jossakin helskutin Afrikassa, Aasissa ja Etelä-Amerikassa!
Niin, ja YK:sta eroamistakin voidaan väläyttää!
Suomea pelätään nykyisin EU:n änkyränä joka on tottunut pitämään maan tapana nostaa suuri enemmistö seinälle.
Tänä ankeana aamuna valtioneuvoston kuppilassa on suuri joukko mielensäpahoittaneita.
Suomi brändi, Stubb ja angry birds, mitä vielä olisimmekaan voineet tehdä?
Tsah..parempi olla maineeltaan änkyrä kuin mitäänsanomaton.
Se on juuri näin!
Muuten, Suomi yritti lahjoa jäsenmaita juuri äänestyksen alla jakamalla eri maiden delegaatioiden jäsenille lahjapaketteja, joissa oli mm. suklaata! Tämäkö ratkaisi asian? Australia ei jakanut lahjoja ja valittiin heti eka-kierroksella. Suomi ei näköjän halunnut profiloitua millään tavalla korruptionvastaisena valtiona, päinvastoin.
Änkyrä pyrki vuosikausia turvaneuvostoon edistääkseen naisten asemaa kriisienhallinnassa! Naiset kun ovat kovissa paikoissa tunnetusti mitäänsanomattomia!
Eivät naiset "kovissa paikoissa" ole suinkaan mitäänsanomattomia! Ei pidä antaa väärää todistusta!
Oli onni Suomelle olla YK:n ulkopuolella aina syksyyn 1955 asti: ei tarvinnut ottaa kantaa Korean sotaankaan. Jo syksyllä 1956 suomalaiset olivat kelvollisia rauhanturvaajiksi Suezille. - Samanlainen onni on ollut nyt: ei tarvitse ottaa kantaa Syyrian tilanteeseenkaan. Yleinen kelpoisuus ja luottamus säilyy ruohonjuuritason rauhanturvaamistyöhön.
Kun olen itse ollut muutamissa YK:n ja ETYJ:n Legal Officer ja International Legal Consultant/Expert -hommissa, tähän keskusteluun on pakko sanoa, että Luxemburg oli selvä ennakkosuosikki YK:n virkakoneiston piirissä koko ajan. Yleensä asiantunteva blogisti liioittelee sanoessaan, että Suomi kärsi "arvovaltatappion", "rökäletappion" ja "karvaan pettymyksen" "läpihuutojutussa", josta tulikin "epäluottamuslause" Suomelle.
Ei, parempi voitti ja muualla paitsi Suomessa tämä oli myös ennakkoarvio lopputuloksesta. Ainakin niiden tuttujeni ja kollegoideni piirissä, jotka toimivat lakimiestehtävissä YK:n eri hallintoyksiköissä.
Luxemburg ratifioi aina nopeasti ja narisematta sopimukset, sijoittaa rahaa oikeisiin kehittämishankkeisiin eikä perinteiseen kehitysyhteistyöhön, ja sieltä löytyy aina tarvittaessa asiantuntijoita liki joka lähtöön.
Suuriherttuakunta on erittäin kansainvälinen oikeustieteen tutkimuksessa ja opetuksessa. Yliopistolla oikeustieteellisessä tiedekunnassa on kymmenkunta aidosti kansainvälisen oikeuden oppituolia, siis sekä kv. rikosoikeuteen kuin kv. prosessioikeuteen, vero-oikeuteen, jne. perustettuja suunnattuja oppituoleja. Max Planck Gesellschaft perusti tänä syksynä sinne uuden kv. prosessioikeuden tutkimusinstituutin osin suuriherttuakunnan rahoituksella. Luxemburgista valmistuva juristi on ihan toisella tavalla kansainvälinen kuin Suomesta valmistunut.
Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon siitä, että Luxembourg on kansainvälinen teoissaan eikä ainoastaan poliitikkojen puheissa. Suomalaiset jakoivat sateenvarjojaan ja muuta myyntimiesten kehittämää krääsää. Itsekin sain sellaisen yhdeltä itävaltalaiselta YK:laiselta, "sinä kun taidat olla syntyäsi sieltä, heh heh". Kyllä aito kainsainvälisyys suklaat ja sateenvarjot voittaa.
Jos olisin itse ollut ääänestämässä, olisin tainnut äänestää minäkin Luxemburgia Suomen sijasta.
Minusta turvallisuusneuvostosta poisjääminen oli hyvä uutinen.
Suomi ei kuulu Yhdysvaltojen militaristisen ulkopolitiikan ystäviin ja siksi ei tullut valituksi. Tämähän on pelkästään hyvä asia.
Suomen kannattaisi vetää nyt joukkonsa Afganistanista ja muistakin kriisipesäkkeistä ja keskittyä omiin asioihinsa.
Öresundilaiselta oli taas erinomaisen selventävä kommentti!
Suomen ei kannata odotella vuoteen 2032. Nyt kun on varmaan suklaata ja sateenvarjoja jäljellä pitää keksiä uusia vääntöjä. Pohjoismaat on sopineet olevansa vuorotellen ehdokkaana YK:n turvaneuvostoon. Aletaan tekemään kauppaa niiden kanssa vuoron vaihtamisesta. Kysymys olisi vähän kuin "päästökaupasta". Kyllä muut huomaisi kikkailun ja äänestäisi ensi kerralla Suomea jo siinä pelossa, että se on joka kerta ehdolla.
Anonyymi on oikeassa, että omiakin asioita olisi hoidettavana. Kun pohjanmaalla oli kovat tulvat ei näkynyt yhtään varusmiestä jeesaamassa. Ennen vanhaan vastaavassa katastrofissa oli varuspoikia kantamassa hiekkasäkkejä ja sankolla vettä tulvan edestä. Nyt varuspojat katsoo kännykästä, että "kylläpä tulvii".
Silloin tällöin sanotaan, että Suomen suhteissa USA:aan on jotain vikaa. Onko USA joku muuttumaton monoliitti, vai onko eroa suhteiden pitoon sillä, ovatko siellä vallassa republikaanit vai demokraatit? Jollain saattaa olla olla helpompi tehdä yhteistyötä Bushin kuin Obaman kanssa. Sossu tykkää sossusta ja punaniska punaniskasta.
Tiedoksi anonyymille: Bush ei ole ollut enää vallassa eli USA:n pressana kohta neljään vuoteen. Tulevissa marraskuun vaaleissa Obaman vastaehdokkaana on Mitt Romney.
Täytyy toivoa, että Suomen herrat eivät 20 vuodenkaan päästä uudelleen iske päätänsä YK-palmuun.Velkaantuvan valtion rahalle on tärkeämpiäkin kohteita kuin Togon, Ruandan, Azerbaitsanin ja muiden "tärkeiden" kumppanien kanssa muka olla osallistumassa "tärkeisiin" päätöksiin. T.Halosen panostuksia turvallisuusneuvostojäsenyyttä ja hänen omaa YK-virkasuunnitelmaansa varten oli mm jv-miinakielto,jonka kustannus Suomelle on 300-500milj.€. Lisäksi eräiden tahojen mielestä kehitysavun tulisi olla 0,7% BKT:sta (eli vajaa 400milj.€ lisää, jotta Luxenburgille olisi pärjätty tällä mittarilla olisi lisäsatasausta tarvittu 1 miljardi€.),jotta Suomi säilyttäisi hyvän maineensa YK-piireissä.Lisäksi on vaadittu, että Suomen tulisi osallistua entiseen mittavaan malliin YK-operaatioihin eri puolella maailmaa.
"Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Ship to Gaza -projektin tavoite ei ole ristiriidassa Suomen näkemysten kanssa."
Minä en jaa tässäkään asiassa Tuomiojan arvoja. Eikä näemmä YK:n jäsenvaltiotkaan niitä kovin arvosta. Jos Tarja tykkää Ekin arvoista, niin hyvä, mutta ketä setä se kiinnostaa?
Lähetä kommentti