Vaalitulos, suluissa puolueiden ääniosuuden muutos v. 2008 kuntavaaleista, oli seuraavanlainen:
kokoomus 21,9 % (-1,6); Sdp 19,6 % (-1,7); keskusta 18,7 % (-1,4); persut 12,3 % (+7,0); vihr. 8,5 % (-0,4); vasurit 8,0 % (-0,6); Rkp 4,7 % (0,0); KD 3,7 % (-0,4) ja muut 1,7 % (-0,8).
Eipä tuo lauantainen veikkaukseni kovin paljon mennyt pieleen! Persujen odotettua pienempää vaalivoittoa - sätkyä - vain oli vaikea ennustaa.
Kuten listasta näkyy, kaikki muut puolueet hävisivät vuoden 2008 kuntavaliin verrattuna paitsi persut ja Rkp. Silti myös hävinneiden puoleiden puheenjohtajat - laidasta laitaan - kiirehtivät naamat hymystä loistaen jo heti ennakkoäänien tultua hyrisemään tyytyväisyyttään iloitsemaan suureen ääneen "hyvästä vaalituloksesta". Persujen voittoa taas vähäteltiin ja sitä pidettiin jopa vaalien suurimapana häviäjänä. Miten tässä nyt näin kävi?
Puolejohtajat eivät verranneeet vaalin tulosta edelliseen kuntavaaleihin, vaan vuoden 2010 eduskuntavaaleihin, jolloin persut sai jytkyvoiton. Nyt persuille ei tullut jytkyä, tuli vain sätky, ja tämäkös muiden puolueiden johtajia ilahdutti. Puhuttiin torjuntavoitosta ja ties mistä.
Ketkä torjouivat ja mitä? Tämä on selvä asia: Lähes puolet äänioikeutetuista ihmisistä torjuivat koko vaalit ja samalla koko demokratian! Äänestysprosentti jäi nimittäin todella alhaiseksi eli 58.2 prosenttiin, laskua edellisistä kuntavaaleista reilut kolme prosenttiyksikköä! Kansa ei siis luota enää edes persuihin, eihän tästä kai muuta johtopäätöstä voida vetää! Persuista on tullut vanha puolue. Suurin äänestysprosentti oli Mauri Pekkarisen hallitsemassa Kinnulassa (84 %), alhaisin taas Vantaalla (51 %), siellä demareiden hallitsemassa ongelmakaupungissa.
Jos puolueiden saamia äänimääriä laskettaessa otetaan huomioon kaikki äänioikeutetut, ovat puolueiden todelliset kannatusprosentit seuraavat: kokoomus 12,6 %, Sdp 11,3 %, keskusta 10,8 %, perussuomalaiset 7,1 %, vihreät 4,9 %, vasemmistoliitto 4,6 %, Rkp 2,7 % ja KD 2,2 %. Nukkuvien puolue olisi siis näissäkin vaaleissa ylivoimaisesti suurin ryhmä.
Mutta sitten hieman iloisempiin uutisiin: Läpi vaaleissa menivät esimerkiksi Juha Mieto (perinteinen) Kurikassa, Olli-Pekka Karjalainen (moukari) Seinäjoella, Jani Wickholm (hömppämusiikki) Jämsässä, Lailli Partinen (lätkä) Lappeenrannassa ja Amin Asikainen (turpiinsa saanut boxari) Kirkkonummella, filosofi Jukka Kemppisen kotipitäjässä. Ja sokerina pohjalla: Viitasaaren ääniharavaksi on noussut Teuvo Hakkarainen (persut ja Seiska). Dosentti Johan Bäckman sen sijaan sai tyytyä Espossa 44 ääneen eikä tullut valituksi.
Tämäkö vaalien koko kuva: Koko maan suurimmaksi ääniharavaksi on nousemassa ja nyt jo noussut Helsingissä kokoomuksen Jan Vapaavuori, porvariston pönäköityvä charmia. Vai se, että hyvin monissa kunnissa uusien valtuutettujen keski-ikä on reilusti yli 60 vuotta. Suomi on myös tässä katsannossa ukkooontuvien ja ämmäytyvien ihmisten maa.
Pena Arajärven äänimäärä oli pettymys: nipin napin maan kymmenen parhaan joukkoon. Tämä selittyy sillä, että Penan eukko on Tarja, muutenhan Penan äänimäärä olisi toki ollut paljon suurempi. Seuraavissa vaaleissa - kenties jo eurovaaleissa - Penan kyllä kantsisi harkita vakavasti vaaleihin menoa poikamiehenä.
Keravalla uusien valtuttettuihiin kuuluu kaksi Havansia, molemmat persuista: Erkki (71 v.) kaupungin toiseksi suurimmalla äänimäärällä ja Lahja (67 v.) reilulla 200 äädellä. Parhaat onnittelut!
Yksi uusi ennätys vaaleissa sentään nähtiin: ääntenlaskun hitausennätys. Näyttää siltä, että mitä vähemmän ääniä vaaleissa annetaan, sitä hitaammin ääntenlasku ja tuloksen saanti kestää. Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg on edelleen dosentti, eikö hänelle voitaisi jo hakea professorin arvonimeä?
Susan Ruusunen, ex-pääministerinmorsian, ei onnistunut pääsemän valtuustoon Espoossa demarien listoilta, ääniä ropisi 49. Sen sijaan Merja Mäntyniemi (ent. Vanhanen), lentoemäntä ja yhteiskuntat. yo., valittiin kepun listoilta uutena Rovaniemen valtuustoon. Näitä kahta naista yhdistävä lenkki eli ex-pääministeri Matti Vanhanen, nykyinen perheystävien liiton puheenjohtaja, oli ehdolla Nurmijärvellä, jossa jäi äänimäärässä mitalisijojen ulkopuolelle eli neljänneksi 450 äänellä. Outi Mäkelä, istuva kansanedustaja kokoomuksesta, keräsi yli 1200 ääntä eli kolme kertaa Vanhasta enemmän. Mattia ei näköjään liiemmälti kaivata takaisin valtakunnan politiikkaan.
Antti "Kanki" Kaikkonen läpäisi seulan Tuusulassa, mutta Jukka Vihriälää ei - jostakin syystä - valittu enää Seinäjoen valtuustoon. Sen sijaan Ilkka "Ike" Kanerva sai Turussa noin 1500 ääntä ja meni valtuustoon, vaika hänellä on niskassaan tuntuva vaikka vielä lainvoimaa vailla vankeustuomio lahjontarikoksesta.
Suomen pohjoisimmassa kunnassa eli Utsjoella tehtiin historiaa, sillä kunnanvaltuustoon, johon kuuluu 15 jäsentä, valittiin nyt kaksi saamelaista Rkp:n listoilta: opiskelija Asla Järvensivu (37 v.) ja poromies Heikki Uula-Petteri Somby (24 v). Keskusta hävisi "Ussurilla" (Tenolla).
11 kommenttia:
Ääntenlaskun hitaudessa suurin tekijä taisi olla vaalilautakunnissa suuri ensikertalaisten määrä ja paikoin jopa kokonaan puuttuneet jäsenet ja siihen taas syynä tämä OM:n linjaama viime hetken muutos: http://yle.fi/uutiset/ehdokkaiden_laheiset_potkittiin_pois_vaalilautakuntien_johdosta/6351155
Eli poliittisen kulttuurin kannalta varmastikin positiivinen asia, mitä nyt ääntenlasku vähän venyikin.
Keminmaan äänikuningas oli odotetusti Paavo Väyrynen. Äänestysprosenttikin kunnassa kivat 65.9%.
Erinomaisen hyvä ennuste blogitilta!
"Lähes puolet äänioikeutetuista ihmisistä torjuivat koko vaalit ja samalla koko demokratian!...Kansa ei siis luota enää edes persuihin, eihän tästä kai muuta johtopäätöstä voida vetää! Persuista on tullut vanha puolue."
Samoin tämä on erinomaisen terävä havaintoa. Asia on huolestuttava: edessä ovat sen verran pahat ajat, että herää kysymys, mitä tapahtuu, jos joku alkaa tarjoamaan Timo Soinin "pehmopopulismia" kovempaa kamaa...
Poliittisia kannanottoja en harrasta, mutta olin pettynyt vaalikeskusteluun.
***
Kuntalaki olisi hyvä lukea, niin ehdokkaiden kuin äänestäjienkin, niin olisi sitten siellä kuntakartalla.
Toiseksi puuttuu lehdistöltä kulttuuri kertoa, mitä kotikunnassa on saatu aikaan ja mitä jäänyt tekemättä ja kenen ansiota se on ja mitä se kaikki maksaakaan.
Pitää myös muistaa, että valtio tai eduskunta määrää kuntatalouden raameista ja määrää tehtävistä (lailla määrätty).
Kunnanvaltuutettuna ja lautakuntien jäsenenä voi käyttää poliittista valtaa ja vaikuttaa.
***
Turun vaalit käytiin toriparkin ja raideliikenteen avittamina. Minulle kumpikaan ei ole kynnyskysymys, enkä kannata kumpaakaan, en tosin vastustakaan, mutta ilmaiseksi ei kumpikaan synny, tosin parkki on yksityinen.
***
odotan, että Turun vetovoima saadaan ylös, asiat rullaamaan, ja toimiva yhteistyö naapurien kanssa, mikä on jo veden ja jäteveden osalla onnistunutkin, ehkä jätehuollonkin, ja erikoissairaanhoidon.
No, onhan teillä siellä Turussa Ike Kanerva, Toi Sukrin ja muiden liikemiesten tuttu ja oikeussaleissakin tunnettu vaikuttaja!
Blogistin opissa olleita valtuutettuja on nyt varmaan kourallinen tai ainakin puoli. Siilinjärvelläkin kaksi, vieläpä aviopari
Ei oppi ojjaan kaada!
Pakko kysyä blogistilta, vaikka menee aiheen ulkopuolelle: HS.fin mukaan oikeus katsoi, että Johan Bäckmanin sähköpostitilin "sai sulkea". Onko otsikointi ok, kun kyseessä oli ratkaisu B:n turvaamistoimihakemukseen.
Taitaa olla kaikkien Persujen oppi-isä tämä blogistimme.
Mitä erityistä annettavaa persuillakaan olisi valtuustoissa, kun tosiasiallinen valta on siirretty virkamiehelle?
Omaa Sperus kaupunginjohtajaakaan ei taida tulla otsikoihin aivan heti.
Puutun vain ääntenlaskun hitauteen ja siihenkin ainoastaan Helsingin osalta. Tällä kertaa ehdokkaita oli ensimmäistä kertaa yli tuhannen (2 - 1065) eli ollaan nelinumeroisissa luvuissa. Keskusvaalilautakunta antoi ehdokkaitten suuren lukumäärän vuoksi määräyksen, ettei tuloksia saa ilmoittaa puhelimitse, vaan vaalipöytäkirja liitteineen (ja muuta aineistoa) on toimitettava Kallion virastotaloon - jonne on aika matka esim. jostakin Koillis-Helsingistä. Toimin tälläkin kertaa alueen 28E (Oulunkylä B) vaalilautakunnan varapuheenjohtajana, äänestystilana Oulunkylän työväenopiston pienehkö piirustus- ja maalaussali, jonne piti kahdeksan jälkeen illalla ensin levittää pöytiä, joille pinot saatiin mahtumaan. Kunnallisvaalit ovat muutenkin aina työläimmät vaalilautakunnalle - minulla on tästä aiheesta jo melko paljon kokemusta. Selvästi hylättävät äänet ovat helppoja, mutta vanhuksen vapisevalla kädellä raapustettujen numerojen tulkinta on joskus vaikeata - tähänkin kuluu aikaa. (Jostakin syystä jotkut vanhukset eivät suostu tilaamaan kotiäänestystä, joka olisi paljon helpompi.) Viereisen 28D:n äänestyspaikkana oli aika iso sali, jossa oli paremmin tilaa levittää äänestyslippuja ja järjestää niitä pinoihin.
Lähetä kommentti