1. Kuten edellisen jutun (680) alussa mainitsin, Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK - yhdistys on ottanut itselleen juhlallisen ja komealta kalskahtavan nimen - toimitti viime toukokuussa oikeuskanslerille kirjelmän tuomareiden välimiestehtävistä ja niiden valvonnasta. Yhdistys kiinnitti huomiota niihin epäkohtiin, joita tuomareiden osallistumisesta välimiestehtäviin aiheutuu. Tämä on kaikille tuttua asiaa, joten yhdistyksen kirjelmässä ei ollut sinänsä mitään uutta. EOK:n kirjoitus ei ollut kantelukirjoitus eikä siinä ole esitetty mitään vaatimuksia tai otettu esille mitään yksittäistä tapausta. EOK:n kirjelmä oli siis varsin "helppo nakki" oikeuskanslerille.
2. Tämän vuoksi oikeuskansleri Jaakko Jonkka saattoi heti 26.11.2012 antamansa päätöksen alussa helpottuneena todeta, että mainitun "yleisluontoisen kirjoituksen" perusteella "ei ole aihetta epäillä minkään oikeuskanslerin valvottaviin kuuluvan tahon lainvastaista menettelyä". Jonkka varasi kuitenkin KKO:n, KHO:n ja kaikkien hovoikeuksien presidenteille sekä Suomen Asianajaliitolle tilaisuuden esittää arvionsa nykyisestä tuomarien välimieskäytännöstä ja tarpeesta tarkistaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä.
3. Miksi oikeuskansleri varasi nimenomaan mainituille tahoille ja vain niille tilaisuuden arvion esittämiseen? Tämä tuntuu hieman oudolta siihen nähden, että juuri nuo samat "tahot" ovat niitä, joiden piirissä ja toiminnan seurauksena EOK:n kirjoituksessa esitettyjä epäilyjä on syntynyt. Asiassa on kysymys tuomareiden välimiestehtävistä ja tuomareita näihin tehtäviin valikoivat käytännössä useimmiten Asianajaliittoon kuuluvat asianajajat, erityisesti suurimpien helsinkiläisten toimistojen itsekin välimiehinä usein toimivat asianajajat, jotka käyttävät merkittävää puhevaltaa myös liiton elimissä.
4. Oikeuskanslerinvirasto olisi voinut varata tilaisuuden lausunnon antamiseen myös esimerkiksi oikeustieteellisille tiedekunnille tai nimetyille oikeustieteen professoreille. Esimerkiksi akatemiaprofessori Kaarlo Tuori, jolta korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on pyytänyt hieman vastaavanlaisissa asioissa lausuntoja, on lytännyt melko selvin sanoin tuomareiden toiminnan välimiehinä. Minäkin olisin voinut kertoa oman kantani, jos olisi pyydetty, mutta se on toki vuosien varrella luultavasti tullut luultavasti tutuksi muutenkin. Oikeuskanslerin päätös on viranomaisen pintapuolinen lausahdus toisille viranomaisille, ei kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan tiedonintressit huomioon ottava avoin ja kattava selvitys ja ylimmän laillisuusvalvojan painava puheenvuoro tärkeästä perusoikeuksiin liittyvästä asiasta.
5. Suomeen on muodostunut välimiesverkostoja, joissa häärii puuhamiehinä parikymmentä advokaattia, jotka toimivat vuoroin juttuja ajavina asiamiehinä ja vuoroin taas välimiesoikeuksien jäseninä, kymmenkunta juridiikan professoria sekä saman verran tuomareita, joista näkyvimpiä ovat muutamat oikeusneuvokset ja jotkut nykyiset ja entiset hovoikeuden presidentit. Lisäksi virallisena elimenä alalla toimii Keskuskauppakamarin välityslautakunta, jonne - kas kummaa - on myös valikoinut mainittujen tahojen edustajia, siis oikeusneuvoksia, asianajajia ja professoreita. Lautakunta valitsee välimiesoikeuden puheenjohtajia ja ainoita välimiehiä.
6. Tämä joukko (rinki) muodostaa eräänlaisen Hyvä Veli -verkoston, joka jakaa välimiestehtäviä hieman sulle mulle -periaatteen tapaan. Tämä kaikki tapahtuu toki laillisuuden puitteissa, kuten rakenteellisessa korruptiossa yleensäkin on asian laita. Kysymys on nyt kuitenkin siitä, sallitaanko tuomareiden ja erityisesti valtakunnassa ylintä tuomiovaltaa käyttävän tuomioistuimen jäsenten hääriä mukana mainitussa verkostossa. Korkeimman oikeuden jäsenistön tulisi olla koko riippumattoman tuomioistuinlaitoksen perälauta, jonka toiminnassa ei saisi olla minkäänlaista salakähmäisyttä, vaan jonka toiminnan tulisi täyttää avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimukset pienintä piirtoa myöten. Kuten olen esimerkiksi edellisen blogijutun yhteydessä todennut, välimiesmenettely on ja tulee myös jatkossa olemaan salaista, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että tiedot välimiesjuttujen asianosaista ja heidän asiamiehistään eivät ole julkisia. Oikeusneuvosten toiminta välimiehenä on selkeässä ristiriidassa korkeimmalta oikeudelta ja sen jäseniltä edellytettävän riippumattomuuden kanssa.
7. Tästä verkostosta oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei näytä päätöksensä mukaan olevan tietoinen. Joku voi toki sanoa, että nyt se Virolainen kyllä puhuu roskaa tai muuta vastaavaa, miten se näistä (salaisista) asioista mitään voisi tietää. Olen kuitenkin ottanut asioista selvää ja lisäksi minulle kerrotaan tietoja tahoilta, joita voidaan luonnehtia "tavallisesti asioista hyvin perillä oleviksi ja luotettaviksi". Olen antanut lausuntoja välimiesoikeudessa vireillä olevissa jutuissa ja saanut tätäkin kautta relevanttia tietoa paitsi välimiesmenettelystä, myös välimiehistä ja heidän toiminnastaan, olen tutustunut välitystuomioihin jne. Osallistuin tänä vuonna jäsenenä erääseen välimiesjuttuun, missä yhteydessä saamani kokemukset vahvistivat käsityksiä, joita minulle oli jo aiemmin syntynyt, vaikkei tuossa konkreettisessa asiassa tapahtunut sinänsä mitään kovin ihmeellistä. Kysymys on välimiesmenettelyn rakenteesta, josta välimiesten valikoituminen muodostaa tärkeän osatekijän.
8. Oikeuskanslerin päätöstä on luonnehdittu julkisuudessa selvitykseksi. Minusta tämä ei anna oikeaa kuvaa oikeuskanslerin päätöksestä, sillä siinä on kyse lähinnä vain oikeuskanslerin pintapuolisesti perustellusta kannanotosta. Päätöksessä tyydytään lausumaan lähinnä vain joitakin yleisluontoisia mietteitä asiasta, siinä ei oteta ponnekaasti ja seikkaperäisesti kantaa konkreettisiin kysymyksiin. Päätöksen sävy on varovainen. Lopuksi oikeuskansleri tuntuu toteavan, että tämä asia ei itse asiassa minulle edes kuulu, koska asian "päällä" istuu oikeusministeriön asettama työryhmä! Oikeuskansleri siis pesee asiassa kätensä ja tyytyy saattamaan päätöksen tiedoksi oikeusministeriölle.
9. Selvityksen oikeuskanslerin päätöksessä muodostaa itse asiassa vain edellä mainituilta korkeilta tuomareilta ja Asianajajaliitolta pyydetyt lausunnot. Päätöksessä onkin kyse lausunnonantajien selvityksestä, ei oikeuskanslerin omasta selvityksestä. Selvityspyynnössä ei ilmeisesti ole esitetty lausunnonantajille konkreettisia kysymyksiä, kuten olisi voinut odottaa, vaan heille on vain lähetetty EOK:n suppea ja hyvin yleisluonteinen kirjoitus sellaisenaan. Jokainen lausunnonantaja on siiis saanut lausua siten kuin on halunnut tai jättää vastaamatta ja lausumatta kokonaan.
10. Kyseisten selvitysten eli oikeastaan annettujen lausuntojen sisällön referointi vie oikeuskanslerin päätöksen sivumäärästä kolme neljäsosaa. Lausuntojen laajuus ja taso vaihtelee huomattavasti. Pari kolme hovoikeuden presidenttiä on kuitannut koko asia muutamalla rivillä eli lakonisella ilmoituksella, jonka mukaan asianomaisen presidentin johtamassa hovoikeudessa ei ole myönnetty viime vuosina "juurikaan lupia" - ja sillä siisti. Näitä päällikkötuomareita oikeuskanslerin lausunntopyyntö ei näytä periaatteessa kiinnostavan "pätkän vertaa". EVVK, jos oikeuskanslerille on kirjoittanut EOK! Huomiota herättää myös se, ettei kukaan lausunnonantajista ole esittänyt konkreettisia ja täsmällisiä tilastotietoja tuomareiden välimiestehtävistä. Tämä tuntuu aika oudolta "selvitykseltä", mutta kun tilastotietoja ei ollut hoksattu edes pyytää, niin niitä ei siten ole katsottu myöskään aiheelliseksi antaa.
11. Minusta kaikkein hämmästyttävimmän lausunnon on antanut Helsingin hovioikeuden presidentti Mikkö Könkkölä. Hän nimittäin ilmoittaa lakonisesti, että koska hänet on valittu oikeusministeriön asettaman tuomioistuimia ja tuomareita koskevien säännösten uudistamista valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi, hän ei halua antaa minkäänlaista lausuntoa! Mainittu työryhmä selvittelee - kaiken muun lisäksi - myös tuomareiden sivutoimia. Känkkölä olisi voinut uskoa lausunnon antamisen esimerkiksi jonkun hovioikeudenlaamannin tehtäväksi, mutta tätä hän ei halunnut tehdä. Helsingin hovioikeuden "tilanne" jäi siis "selvityksessä" kokonaan selvittämättä, mikä osaltaan kuvastaa oikeuskanslerin selvityksen heppoisuutta.
12. Mikko Könkkölän valinta puheenjohtajaksi OM:n työryhmään, joka selvittää muun muassa juuri tuomareiden sivutoimia, ei vaikuta minusta onnistuneelta valinnalta. Vuosittain lehdissä julkaistuja verotustietoja silmäillessäni olen voinut panna merkille, että Mikko Könkkölä on saattanut ansaita sivutoimistaan suunnilleen saman verran palkkioita kuin mitä hänelle on maksettu palkkaa tuomarinvirastaan. Olisiko tässä siis jälleen kerran eräällä tavalla asetettu "pukki kaalimaan vartijaksi"? Niin tai näin, mutta älkäämme tätä taustaa vastaan ihmetelkö, jos Könkkölän johtama työryhmä toteaa aikanaan antamassaan mietinnössä, että tuomareiden välimiestehtäviä ja muita sivutoimia koskevia säännöksiä ei ole tarpeen muuttaa - nehän toimivat vallan erinomaisesti!
13. Tässä yhteydessä on vihdoin syytä esitellä oikeuskansleri Jaakko Jonkan 26.11.2012 antama päätös kokonaisuudessaan, kas tässä.
14. Oikeuskansleri siis totesi tuomioistuimien ja tuomareiden puolueettomuutta ja riippumattomuutta kohtaan tunnettavan luottamuksen olevan tärkeää lainkäytön legitimiteetin kannalta. Sen ohella, että tuomioistuimet toimivat lainkäytössään tosiasiallisesti riippumattomasti, on merkitystä myös tuomioistuimen riippumattomuudesta syntyvällä vaikutelmalla, sillä miltä ne ja niiden toiminta näyttävät ulospäin, sanoo oikeuskansleri. - Tämä on toki aivan totta, mutta olisi odottanut, että oikeuskansleri olisi asian tärkeyden takia kosketellut päätöksessään tarkemmin tuomioistuimen riippumattomuutta ja sen sisältöä eikä tyytynyt vain yleisluontoiseen toteamukseen.
15. Tuomarien välimiestehtävistä julkisuudessa käytävä keskustelu viittaa oikeuskanslerin mukaan siihen, että tuomarien toimiminen välimiehinä tosiasiallisesti aiheuttaa epäilyjä heidän riippumattomuuttaan kohtaan. Erityisesti keskustelua ovat herättäneet korkeimman oikeuden jäsenten välimiestehtävät. Syynä tähän voi muun ohella olla heidän välimiestehtäviensä huomattava osuus kaikista tuomarien välimiestehtävistä mutta myös se, että tuomioistuimen riippumattomuuteen tunnettavan luottamuksen merkitys on erityisen korostunut kysymyksen ollessa ylintä tuomiovaltaa käyttävistä tuomioistuimista. - Tämäkin pitää sinänsä paikkansa, mutta päätöksessä olisi toki voitu selvittää edes hieman, mitä tuossa "julkisuudessa käydyssä keskustelussa" on oikeastaan esitetty, koska oikeuskansleri ei ole pyytänyt lausuntoa keltään mainittuun keskusteluun aktiivisesti osallistuneelta henkilöltä.
16. Sivutoimilupasääntelyä voisi oikeuskanslerin mielestä olla perusteltua tiukentaa ainakin siten, että tuomari ei voisi toimia välimiesmenettelyssä vain toisen asianosaisen nimeämänä välimiehenä. Tällainen sääntely ei hänen mukaansa olettavasti olisi kuitenkaan riittävä poistamaan kaikkia epäilyjä välimiestehtävien aiheuttamista taloudellisista sidonnaisuuksista. Etenkin silloin, jos välimiestehtävistä saatavat sivutulot ovat tuomarin tulonmuodostuksen kannalta kovin merkittävässä asemassa, heräisi edelleen kysymyksiä muun ohella siitä, millaisessa taloudellisessa riippuvuussuhteessa tuomari mahdollisesti on välimiesoikeudelle puheenjohtajan valitseviin muihin välimiehiin tai välimiesoikeuden ainoan jäsenen valitseviin asianosaisten asiamiehiin.
17. Tässä kohdin on syytä antaa oikeuskanslerin päätökselle myös tunnustusta. Nimittäin sikäli, että oikeuskansleri nostaa - tosin hyvin varovaisesti ja ikään kuin vain ohimenneen - esille myös sen tosiasian, että tuomari saattaa joutua välimiestehtäviensä takia riippuvuussuhteeseen, ei vain välimiesjutuissa asianosaisina oleviin yrityksiin, vaan myös myös näiden asiamiehinä toimiviin asianajajiin. Tämä toteamus, joka on todennäköisesti tullut päätöstekstiin asian esittelijänä toimineen osastopäällikkö Petri Martikaisen luonnoksesta, on täysin perusteltu. Tosiasia nimittäin on, että välimiesten valinnasta vastaavat käytännössä nimenomaan asianosaisten asiamiehet, eivät suinkaan asianosaiset itse. Juuri tästä sitten syntyy edellä mainitsemani välimiesverkosto, jonka "pauloihin" myös korkeimman oikeuden (houkutuksille alttiita) jäseniä halutaan vetää eri syistä mukaan. Kuten tiedämme, verkostossa veljet auttavat toisiaan parhaan kykynsä mukaan. Tässä tapauksessa tämä voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun on kyse valitusluvan myöntämisestä tai vaikkapa korkeimman oikeuden jäsenensä nimittämistä koskevasta virkaesityksestä. Tunnettu tosiasia on, että korkeimman oikeuden jäseniksi esityt ja nimitetyt asianajat ovat toimineet järjestään ja myös usein välimiesmenettelyssä, vuoroin asianajajina ja välimiehinä.
18. Oikeuskanslerin mukaan välimiestehtävät aiheuttavat muita sivutoimia herkemmin epäilyjä tuomarien epäasiallisista sidonnaisuuksista, koska välimiesmenettelyn luonteeseen kuuluu, että se ei ole julkista. - Tämä on selvä asia. - Oikeuskansleri totesi kuitenkin myös tuomarien muiden sivutoimien saattavan herättää heidän riippumattomuuttaan koskevia epäilyjä etenkin, jos niistä saatavien tulojen määrä on huomattavan suuri heidän päätoimesta saamaansa palkkaan nähden. - Miksi tällainen "vesitys", josta jotkut voivat saada aiheen päätellä, että miksi siis puuttua edes tuomareiden välimiestehtäviin, kun myös heidän muut sivutoimensa voivat olla yhtä arveluttavia!
19. Tämän jälkeen päätöksessä seuraa edellä mainitsemani käsienpesuvaihe: Tuomareiden sivutoimia ja sidonnaisuuksia koskeva sääntely on oikeusministeriön asettaman työryhmän arvioitavana. Oikeuskansleri ei asian ollessa jo valmisteltavana pitänyt perusteltuna ottaa kantaa asiaan liittyviin kysymyksiin "kerrottua enemmälti". Senpä vuoksi hän tyytyi lähettämään päätöksensä ja jäljennökset asiassa saamistaan lausunnoista oikeusministeriölle lainvalmistelussa huomioon otettaviksi. Lisäksi hän lähetti päätöksensä tiedoksi valtiovarainministeriölle, koska se koski kysymyksenasettelultaan soveltuvin osin myös muiden ylimpien virkamiesten kuin tuomarien viran ulkopuolisia tehtäviä. Lopputuloksena siis oli, että EOK:n kirjoituksessaan esittämä kysymys jäi Jonkan päätöksessä vaille vastausta. Selvää kuitenkin on, ettei Jonkka ei rohjennut sanallakaan viitata mahdollisuuteen kieltää lailla tuomareiden osallistuminen välimiestehtäviin.
20. Onko tällaisesta "selvityksestä" mitään hyötyä, eli onko oikeuskanslerin sinänsä oikeansuuntaisilla, mutta aivan liian varovaisilla mielipiteillä vaikutusta asian jatkokäsittelyssä? Pahoin pelkään, ettei ole, koska päätös ei ole riittävän seikkaperäinen eikä tarpeeksi jämäkkä. Oikeuskansleri ei ole halunnut panna itseään tai arvovaltaansa likoon epäkohdan korjaamiseksi, vaan hän esittelee näkemyksiään varovaisesti ja virkamiesmäiseen tyyliin: minä olisin (ehkä) tätä mieltä, mutta tehkää te nyt kuitenkin ihan niin kuin parhaaksi näette.
21. Oikeuskansleri vastusti aiemmin lausunnossaan syyteneuvottelua koskevaa lainsäädäntöä, mutta kuinkas kävikään: Oikeusministeriö viis veisasi oikeuskanslerin lausunnosta, sillä viikko pari sitten oikeusministeri Henriksson kertoi, että hän vie syyteneuvottelua koskevan asian hallitukseen, joka tulee antamaan lakiesityksen eduskunnalle. Kun Mikko Könkkölän työryhmän mietintöä aikanaan esitellään ministeriössä, niin hyvin todennäköistä on, ettei tuomareiden välimiestehtäviä ehdoteta kiellettäviksi ja yhtenä argumenttina vedotaan tällöin siihen, ettei oikeuskanslerikaan nähnyt selvityksessään 26.11.2012 aiheelliseksi ehdottaa tuomareiden ko. sivutointen kieltämistä. Oikeuskanslerin päätös on niin pyöreä ja varovainen, että sitä voidaan tulkita eri tavoin.
22. Muutama lyhyt toteamus oikeuskansleri Jonkan päätöksessä mainituista lausunnoista, joita voidaan käsitellä tarkemmin kommentipuheenvuoroissa. Pauliine Koskelon lausunto on minusta hämmentävä kahdessa suhteessa. Ensinnäkin hän esiintyy ikään kuin vastaajan roolissa puolustellen oikeusneuvosten välimiestehtäviä ja yrittäen kaikin tavoin vähätellä niistä syntynyttä arvostelua ja keskustelua. Pro et contra -tyyppinen argumentointi puuttuu. Toiseksi Koskelo puhuu yksinomaan välimiestehtävien mahdollisesti aiheuttamasta esteellisyydestä torjuen tämän käsityksen. Mutta mihin kummaan Koskelolta unohtui kannanotto väitteeseen, jonka mukaan KKO:n jäsenten välimiestehtävät ovat ristririidassa ja suorastaan vaarantavat KKO:n riippuumattomuuskuvan? Tuomareilta ja tuomioistuimilta edellytettävä riippumattomuus, johon kuuluu olennaiselta osin myös riippumattomuus taloudellisesta vallasta ja liike-elämän taloudellisista intresseistä, on kuitenkin, kuten oikeuskanslerinkin kannanotosta voidaan havaita, kaikkein olennaisin oikeusneuvosten välimiestehtäviä vastaan puhuva argementti, mutta juuri sen Koskelo halusi sivuuttaa lausunnossaan kokonaan. Se on siis liian kuuma peruna Koskelon pureskeltavaksi.
23. Minusta koko kysymys pitäisi jakaa kahteen osaan sen mukaan, onko kysymys KKO:n jäsenten vaiko alempien tuomiostuinten eli hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomareiden osallistumisesta välimiesoikeuden toimintaan. Tämä on olennainen jakoperuste, mutta ihmeellistä kyllä, kukaan lausunnonantajista tai oikeuskansleri itse ei ole hoksannut tai edes halunnut tätä jaottelua tehdä, vaan päätöksessä samoon kuin kanslerin saamissa lausunnoissa puhutaan vain yleensä "tuomareiden" sivutoimista ja välimiestehtävistä. Jos välimiestehtävät pitää joillekuille sallia, niin suotakoon ne sitten käräjä- ja hovioikeustuomareille, mutta kiellettäköön korkeimman oikeuden jäseniltä, sillä korkeimmalta oikeudelta ja sen jäseniltä voidaan toki perustellusti vaatia vielä suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kuin alempien oikeuksien jäseniltä.
24. Asianajajaliito, jonka jäsenet - noin 20-30 heistä - toimivat näkyvästi (primus motor) edellä mainitsemassani välimiesverkostossa, oli odotetusti sitä mieltä, että "tarvetta asiaa koskevan lainsäädännön kehittämiseen ei ole". Niinpä, mutta liiton perustelut eivät vakuuta, sillä se näyttää vetoavan lähinnä vain siihen, että välimiesmenettelyssä käsitellään "niin paljon ja niin merkittäviä asioita". Liitto vetoaa lisäksi kansainvälisiin välimiesjuttuihin ja siihen, että Suomen kannalta on tärkeää, että suomalainen asianosainen (käytännössä siis hänen supisuomalainen advokaattinsa) voi halutessaan nimetä välimieheksi "myös suomalaisen tuomarin". Sitä, miksi tuon "suomalaisen välimiehen" pitäisi voida olla myös "suomalainen tuomari", liitto ei kuitenkaan lähemmin perustele.
25. Ajatus siitä, että kansainvälisessä välimiesjutussa voisi olla merkitystä tai jopa ratkaiseva merkitys sillä, että välimiehenä on jonkin nimenomaisen maan kansalainen, on oikeastaan aika absurdi, kun ajatellaan välimiehen tehtävää ja roolia. Liitto ajatellee, että suomalainen välimies(tuomari) tarvitaan siksi, että tämä puolustaa "suomalaista asianosaista". Välimiehen tulee kuitenkin olla riiippumaton ja puolueeton, joten hän ei voi tietenkään toimia ja tehdä päätöstä sen mukaan, että hän kuuluu jommankumman asianosaisen kanssa samaan kansakuntaan tai heimoon! Suomalainen tuomari tai välimies ei siis voi "suosia suomalaista" (parttia), vaan hänen pitää tuomita sen mukaan, mitä laki sanoo.
26. Mutta löytyyhän lausunnonantajien joukosta sentään yksi henkilö, joka näyttää suhtautuvan tuomareiden välimiestehtäviin kriittisesti. Viittaan Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarisen lausuntoon. OIkarinen toteaa kuitenkin, että hän on joutunut 15 vuoden aikana ratkaisemaan vain yhden välimiestehtävää koskevan lupahakemuksen, joka sekin oli sittemin rauennut. Mutta olisiko tilanne ja Oikarisen kanta toinen, jos myös Rovaniemen hovioikeuden tuomareita olisi ehdotettu useammin tai "sankoin joukoin" välimiehiksi? Lausuntojen perustella näyttää siltä, että välimiesjutut keskittyvät paljolti linjan Vaasa - Jyväskylä - Kouvola eteläpuolelle.
27. MIksi muuten oikeuskansleri pyysi selvityksen vain hovioikeuden presidenteiltä eikä yhdenkään isomman käräjäoikeuden laamannilta? Hovioikeushan myöntä sivutoimiluvan vain omille tuomareilleen, kun taas käräjätuomareiden tulee hakea lupaa käräjäoikeuden laamannilta. Olisi ollut mielenkiintoista tietää, miten usein esimerkiksi Helsingin, Vantaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan käräjäoikeuden laamanneilta on pyydetty sivutoimilupaa välimiehenä toimimista varten. Nyt käräjätuomarit ovat jääneet itse asiassa selvityksen ulkopuolelle kokonaan.
33 kommenttia:
Tämä blogijuttu taitaa olla tämän vuoden viimeinen, sillä huomenissa blogisti lennähtää joulun ja uuden vuodenvaihteen viettoon päiväntasaajan seutuville valtameren rannalle, joka ei kuitenkaan ole Atlantti.
Kiitos kuluneesta vuodesta ja etenkin tästä viimeisestä joululahjasta, joka on kylläkin aika ikävää luettavaa oikeudenhoidon tilasta.
Ihan OK tekstiä taas, MUTTA: Oikein missään ei ole "tavalliselle" kunnon rehelliselle kansalaiselle selostettu, millaisia asioita nämä välimiesoikeudet/välimiehet oikeastaan käsittelevät!
Voihan aika monenlaisessakin vakiosopimuslomakkeessa olla lausuma mahdollisten riitaisuuksien käsittelemisestä välimiesmenettelystä, mutta kyllä kai reaalisesti on niin, että enemmistö näistä välimiesjutuista koskee erilaisten firmojen välisiä yleensä suurehkoja taloudellisia erimielisyyksiä koskevia asioita, joita on sitten laitettu juristivälimiehet ratkaisemaan, jotta sopimusten muodolliset "oikeusturvan takeet" olisivat muka OK. Ikäänkuin juristit paljoa RAHASTA (paitsi omasta laskustaan) ymmärtäisivät.
ELI: Joissain isoihin bisneskauppoihin liittyneissä osakkeen arvon määritysjutuissa välimiesratkaisulla on saattanut olla heijestusvaikutusta "tavallisenkin "pikkuosakkaan" elämään, mutta kapitalismin juoksupoikia nämä väliesoikeuksissa hääräävät Tulokkaat, Möllerit ja tämä ex-opiskelijavasuri Könkköläkin ovat.
ELI niitä Keskuskauppakamarinulikoiden - joista Loka-Laitinen aina ansiokkaasti kirjoittaa - ja bonuksillaan lihonneiden seniilien setien juoksupoikia.
Kateusaspektiakin tässä on mukana, mutta aika paskaduunia se on määrältään ja varsinkin sisällöltään: miettiä kapitalistien rahaerimielisyyksiä, joista ei juristina paljoa ymmärrä.
ELI: Yhteiskunnallisesti ei juuri minkään sortin ongelma. Yleisemminkin: Mikään, missä juristit papereineen puuhaavat ei ylipäätään ole kovin suuri YHTEISKUNNALLINEN ongelma. Luojalle kiitos! - juristit ovat onneksi Suomessa yhteiskunnan aika marginaalissa. Tavallisen ihmisen LEIPÄkysymys on aina ollut ja erityisesti joulun jälkeen (kun Suomessa laivanrakennuselinkeino loppuu ja tulee yli 10 000 työtöntä Turun seudulle lisää) ON se OLENNAISIN. Oikeuslaitos eikä juristikunta muutoinkaan kansalle LEIPÄÄ LUO!
Joulun Rauhaa! Ano-Lyyli
Jaakon jorinaa voi kuunnella Radio Suomen kanavalta, ajantasa lauantaivieras. 15.12.12 lähetetty ohjelma.
Kiitos ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2013 myös kaikille lukijoille ja kommenteerajille!
Nämät nyt ovat vaan tällaasia juridisia kysymyksiä, eikä torellakaan lakimiehet juuri yhteuskunnassa leipää luo - paitti kyllä antavat joillekuille "vettä ja leipää" eli täyrellisen ylöspiron joksikin aikaa valtion pualesta!
Kenenkään ei pidä ottaman näitä kritiikkejä henk. kohtaasesti, vaan sillä mielellä, että noon asiat mikkä riitelöö, eivät miehet!
Ihan vaan tuli mieleen, että käräjäoikeuden ruokaloissa tuomarit pysyvät (yleensä) jämäkästi omassa pöytäporukassa, mutta välimieskuvioissa syödään (ja juodaan) samasta seisovasta pöydästä advokaattien kanssa. Niin ne asiat menee. Toinen havainto on, ettei asianajajaliiton paikallisosastot ole koskaan kiinnittäneet välimiesasiaan sillai huomiota, että liitto myötävaikuttaisi muidenkin kuin pääkaupunkiseudun juristien osallistumiseen välimiesmenettelyyn. Muualla Suomessa ollaan alistuttu Mika Ilveskeron ym. hirmuvaltaan.
Kolmas huomio on, että onhas tässä blogistilla hyvin tunteja aikaa vetäistä vuoden finaaliblogi.
No, eipäs nyt heittäydytä melankooliseksi. Tällä blogilla on keskusteltu mielenkiintoisista aiheista mielenkiintoisesti. Kiitos siitä lankeaa suurelta osalta itse palsturille. Hyvää Joulua ja Terhakkaa Uutta Vuotta 2013 Jyrkille ja kaikille anonyymeille!
Skorpioni
On surkuhupaisaa, että Hgin HO:n presidentti vetäytyi antamasta oikeuskanslerin häneltä pyytämää selvitystä vetoamalla siihen, että HÄN ITSE tutkii asiaa OM:n työryhmän puheenjohtajana!
Olisikohan tämä yhteydessä siihen, että kun Jaakko Jonkka nimitettiin joitakin vuosia sitten oikeuskansleriksi, ko. virkaa haki myös muuan Mikko Könkkölä. Ehkä viranhaun hävinnyt on nyt (vieläkin) hiukka mörkkinä ja haluaa sanoa, että "minä en kyllä tollaselle jätkälle vastaa yhtikäs mitään. Minunhan se kuuluisi istua oikeuskanslerina, ei tuon jäpikäisen"!
Olisiko hovioikeuksien presidenteillä välimiestehtäviä? Onko jollakulla tietoa asiasta?
Näin voisi ajatella olevan lähinnä Turun HO:n vastavalitulla presidentillä Timo Eskolla ja em. Mikko Könkkölällä. Oikeusneuvoksena ollessan Timo Esko toimi välimiehenä. Tuskin hän malttaa luopuu niistä hovioikeuden presidenttinäkään.
Hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien tuomarit voisivat jääviysepäilyksiä herättämättä toimi välimiehinä riidoissa, joiden lähtökohtainen oikeuspaikka on heidän oman tuomiopiirinsä ulkopuolella? Jos oikeusneuvosten osalta rajan vetäisi kansainvälisiin riitoihin, vähenisivät välimiehen työt melkoisesti. Miten asiasta lie säädetty Pohjoismaissa?
Mitähän tämä herra oikeuskansleri oikein päätyökseen tekee? Päätehtävät lienevät kerrottu viraston nettisivullakin, mutta jotenkin on tullut sellainen kuva ettei tehtävät herraa paljon paina. Oisko vallalla virkamieskunnassa yleisimminkin "vartiaslaistauti"? Miksipä ei päiväunet tekisi hyvää työmiehellekin kesken työkiireiden ja aamuisin tuikku konjakkia ennen työhön menoa.
Jotenkin muistuu mieleen hallituksen toimien valvonnan epäonnistuminen (EVR).
Arvoisa blogisti!
Oikein hyvää joulua ja uutta vuotta. Kiitos mahtavan hyvästä ja informaatiopitoisesta blogista! Elämysrikasta ulkomaanmatkaa!
RR
Täällä blogissa olivat alkusyksystä paljon esillä ihmisoikeustuomioistuimen ja KHO:n päätökset pakkohoidon jatkoasioissa. Nyt sitten Hesari 19.12. kertoo, että Suomi on ihmisoikeustuomioistuimen takia muuttamassa lakia niin, että nykyisen alistusmenettelyn tilalle tulisi sairaalan ulkopuolisen lääkärin lausunto. Mutta mutta... Uutisen mukaan lausunnon voisi antaa tavallinen terveyskeskuslääkäri, hänkin paperien perusteella. Mitä edistystä tämä muka on siihen verrattuna, että arvion tekee hallinto-oikeuden psykiatri! Kokonaisuutena onkin syntymässä pelkkää takapakkia. Näinkö tässä piti käydä?
Riemullista lomaa, sydämen joulua ja onnea vuodelle 2013 mahtavalle blogistillemme!
Tuossa edellä "Anonyymi" viittaa EIT:n päätökseen tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon jatkamisasiassa (sekä ns. pakkolääkitysasiassa).
Uutisointi on ollut nettilehdissä hyvin vajavaista, joten suosittelen asiasta kiinnostuneita lukemaan esim. STM:n sivuilta tiedotteen 225/2012 http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1846545#fi ja vieressä olevasta linkistä http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1846600#fi.
Kuntainfon puolella tekstissä/ohjeistuksessa todellakin todetaan mm., että ulkopuolisen tahon arvion potilaan hoidon tarpeesta voi tehdä myös terveyskeskuslääkäri!
Kaikki tietävät, että psykiatreista on huutava pula, joten homma lankeaa hyvinkin terveyskeskuslääkäreiden kontolle (kuten moni muukin erikoissairaanhoidon piiriin kuuluva asia nykyään!).
Mutta: terveyskeskuslääkäri voi aina kieltäytyä moisesta, sillä lääkärin ei tarvitse (eikä saakaan) tehdä mitään, mihinkä kompetenssi ei riitä!
Hyvää joulua myös kaikille blogin lukijoille!
Tavalliselta pulliaiseltakin kiitokset blogistille suuresta kansalaisurheudestaan - ja ammatinsa osaamisestaan.
Tai ainakin tavallinen pulliainen ei ole koskaan uskonut unissaankaa, sitä "RÖYHKEÄTÄ" => VITSI - VITSI" tapaa millä blogisti on ottanut kantaa yhteiskuntamme asioihin.
Siis yritin olla vitsikäs yo. kirjoituksellani. Mutta kuten sanoin, blogistille kiitokset siitä, kun on osoittanut meille kansalaisille oikeuskäytännöstämme tapauksia, joista emme ole tietoisia - edes sanomalehtiä lukiessamme.
Näyttää siltä, että oikeudenmukaisuus voittaa tuossa pakkohoitopäätösasiassa eli STM suosittelee EIT:n päätöksen mukaista linjaa, hyvä! KHO:n "kruunun kantaa" ymmärtävä ja kiihkeästi puolustelema täysistuntopäätös ei siis päde jatkossa! Loistavaa, voitolle pääsee potilaan oikeusturva, ei KHO:n viran puolesta - se virallisuusperiaate nääs(!) - ajama valtion kanta!
Täällä päiväntasajan eteläpuolella Kenian Diani Beachilla menee kivasti, lämpötila on kolmeakymppiä plussaa, uimavedet vaan ovat turhan lämpimiä! Huomenna safarille.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on kertonut olevansa huolissaan OM:n ehdottamasta syyteneuvottelujärjestelmästä. Nytkö vasta, voisi kysyä?
Kyllä on syytä ollakin huolissaan, sillä kuten blogissani viikko pari sitten kerroin, Suomeen ei edes tarvita "amerikkalaismallista" syytetingintää! Syytetyn tunnustukselle voidaan ja pitääkin antaa nykyistä suurempi merkitys sekä syyteharkinnassa(syyttämättäjättämisen perusteena) että rangaistuksen lieventämisperusteena, mutta eihän siinä mitään ehdotetunkaltaista järjestelmää toki tarvita!
Blogisti hyvä, selitä nyt vielä miten se terveyskeskuslääkäri on hallinto-oikeuden psykiatria parempi vaihtoehto, jos siis unohdetaan oikeusistuinten nokittelu.
Monet oikeusoppineet ottavat kantaa yksittäistapauksiin ja yksittäistapauksia hoidetaan lainsäädännöllä. Paras esimerkki on keskustelu anonyymin todistelun tärkeydestä. Sitä ei kuulemma olisi vielä kertaakaan edes oikeasti tarvittu, mutta ruutia sen säätämiseksi poltetaan.
Rikosprosessioikeudessa on tällä hetkellä kolme kovaa nimeä, jotka osaavat katsoa asioita systeemilähtöisesti. Pölösen ja Jääskeläisen ansiot näkyvät blogistin viittaamassa EOA:n kannanotossa. Ja jossain määrin yllättävästi ilman tiedemiestaustaa joukkoon kiilaa Markku Fredman. MF jätti eriävän mielipiteen mietintöön 69/2012 todistelusta yleisissä tuomioistuimissa. MF:llä näyttää olevan kyky yhdistää käytännöllinen ymmärtäminen ja systeemilähtöinen argumentaatio loistavasti toisiinsa.
Blogistin piikkiin menee kyky nähdä eteenpäin. Olen tavaillut Lainkäyttö I painosta vuodelta 1995. Siinä nostetaan esiin monia asioita, jotka ovat sittemin toteutuneet. Tietysti blogisti on kirjoittanut teoksensa aikana, jolloin Suomi oli oikeusturvan täydellistä periferiaa.
Keniassa kannattaa varoa hyönteisten puremia. Tuttu lähetysssaarnaaja sai niiden kautta HIV:n. Alkuun epäilytti, mutta miksipä se olisi moista valehdellut.
Nautinnollista Joulua ja rentouttavaa lomaa. Vesi kielellä odottelen jo loman jälkeisiä kirjoituksiasi.
Toki hallinto - oikeudessa säilyy edelleen psykiatrijäsen!!! Kyse on vain siitä, että potilaan tulee saada oikeussuojaa JO hallintomenettelyssä, ei vasta hallintolainkäytössä.
Hovioikeuden Jippii - tuomiota en ole vielä lukenut, ei minulla ole toki kerrassaan mittaan vapauttavaa tuomiota vastaan, vaikka joku näyttää yrittävät toisin ilkkua.
Syyttäjä tullee toki pyytämään valituslupaa KKO:sta.
Joulun alla ei ole syytä - vaikka olisi syytä- antaa aihetta kenenkään mielenpahoitukseen.
OKV:toa on syytä pitää vertaistukea antavana yhteisönä. (toinen toiselle)
Tulevaan vuoteen toiveikkaana meillähän on tulossa uusia ja vielä vanhojakin mielenkiintoisia oikeudenkäyttöön liittyviä asioita.
Palataan "paremmin".
Jippii juttu on oivallinen esimerkki siitä, miten suomalainen tuomioistuin on kuin palatsi: koskaan ei ole mahdollista ennakoida, mitä tapahtuu kun jutun panee vireille. Nyt sama tuomioistuin eli Hgin HO on antanut aivan samassa jutussa kaksi täydellisesti erilaista tuomiota. Toisessa kokoonpanossa syytteet hyväksyttiin lähes täysin, toisessa taas hylättiin kokonaan! Kumpaa tuomiota pitäisi uskoa todeksi? Ehkä edellisessä tuomiossa hovioikeus halusi myötäillä syyttäjän, toisessa taas syytetty "parkoja"?
Pajatso siis toimii, mutta miten on lainkäytön uskottavuuden laita?
Juttu opetti ainakin sen, että tuomarin esteellisyyteen ja riippumattomuuteejn on syytää suhtautua vakavasti. Edelliseen tuomioon osallistui esteellinen ja syyttäjätahoon sidoksissa oleva tuomari ja tulos oli sitten sen mukainen.
Vastuun ko. töppäyksestä ja valtiolle aihetuneesta todella suurista oikeudenkäyntintikulujen korvausvelvollisuudesta kantaa Hgin hovioikeus ja sen edellinen presidentti.
Jippii, myöhempi Saunalahti ja vielä myöhempi Elisa projekti kesti kymmenkunta vuotta esitutkinnan alusta. Laskin, että sadan euron tuntiliksalla, joka pitäisi olla valtion varoista maksettava palkkio,avustajat ovat työskennelleet pelkästään tässä jutussa 4,5 vuotta!
Ahkeria poikia. Kaiken lisäksi perusongelma koko Jippii -jutussa ei ole edes vaikea. Minusta Auerin juttuun liittyvät rikosoikeudelliset pohtimiset ovat aivan toista luokkaa.
Olen juridisissa asioissa maallikko, mutta olen vuosien varrella joutunut selvittämään monia asioita itselleni. Olin seuraamassa tätä Jippii-hovi-2:sta useina päivinä ja tein ainakin seuraavoa huomioita:
- Syyttäjältä puuttui kokonaisuuden kuvaus. Eli kuka oli tehnyt, mitä ja miksi. Tämä kuvaus puuttui jo hovi-1:ssä, mutta silloin hovioikeus ystävällisesti (syyttäjälle) teki tämän työn syyttäjän puolesta. Kun hovi-1 osoittautui jääviksi, tälle toiminnalle löytyi ainakin yksi selitys.
- Tällä kertaa oikeus antoi myös vastaajien tuoda omat näkökantansa esiin. Tämä mahdollisti sen, että vastaajat pystyivät nyt ensimmäisen kerran kertomaan mitä Jippiissä tuolloin 2000-2001 tehtiin ja yritettiin tehdä ja että miksi liiketoiminnalla oli hyvät perusteet onnistua, myös Saksassa. Saksan epäonnistumisen suurin syy oli KPN/Qwestin huijaus, ei ollut tarkoituskaan toimittaa sitä mitä oli luvattu.
- Syyttäjä otti vahvan kannan siitä, että pari kirjausta, näistä tärkeimpänä SLB-sopimuksen (Sale-Lease-Back) myyntivoittokirjaus oli tehty väärälle vuodelle ja että tämä muodosti kirjanpitorikoksen kaikille vastajille, mukaan lukien sellaiset henkilöt, joilla ei ollut mitään tekemistä yksittäisten kirjausten kanssa tai edes mahdollisuutta tarkastella niitä.
- Syyttäjältä tiedusteltiin moneen otteeseen erityisesti näiden muiden vastaajien osalta, mikä olisi ollut se ei-rikollinen tapa toimia. Tähän ei saatu mitään koherenttia vastausta. Näin ollen syyttäjän kuvaus muodosti tilanteen, jossa ei ollut oikein toimimisen mahdollisuutta.
- Eri palstoilla ovat monet katkerat Jippiissä rahaa menettäneet olleet sitä mieltä, että rikollisia olivat, kaikki. Olisi nyt kuitenkin hyvä kuulla, miten näiden mielestä jonkin rikoksen tunnusmerkistö olisi täyttynyt edes yhden nyt vapautetun vastaajan kohdalla.
Tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon. Ennen kovin vankkaa kommentointia olisi kuitenkin syytä lukea edes kursorisesti läpi hovi-2:n hovi-1:n ja käräjäoikeuden tuomiot perusteluineen. Muuten kommentit ovat pelkkiä sohaisuja mututuntumalla.
Itse olen ne kaikki lukenut ja ollut myös oikeudessa seuraamassa osaa istunnoista.
Kaikkein hämmästyttävintä on, että tietääksenin kukaan muu jutun ulkopuolinen ei ole ollut seuraamassa tätä suomen pörssirikoshistorian yhtä merkittävintä juttua, lukuunottamatta syyttäjän loppulausuntoa, jota oli seuraamassa joukko ilmeisesti syyttäjäopiskelijoita!
Yhdenkään lehden toimittaja ei ole viitsinyt perehtyä tähän juttuun, vaikka siinä ollaan ydinkysymysten äärellä: pörssiyhtiön kirjanpidon, konsernitilinpäätöksen, hallituksen jäsenten vastuun ja muiden oleellisten asioiden.
Jippii tuomio hämmästyttää.
Blogisti otti kantaa ns. jippii tuomioiden vapauttavaan tuomioon, vaikka ei ollut edes lukenut oikeuden papereita. Aika outo kannan otto lukeneelta mieheltä. Ensi vuoden ensimmäiseksi blokiksi ehdotankin ns. jippii asian esittelyä. Asia Vaikuttaa varsin kummalliselta.
Tää J.P.H. on kyllä vissiin lukenu jäbä, mutta se dorka ei vaan ymmärrä lukemastaan mitään! Tai sitte se on vaan muuten typerys.
Minä en ole ottanut minkäänlaista kantaa tuomioon, en puolesta enkä vastaan.
No, en anna tuollaisten tyyppien toki pilata lomaani, joka sujuu vallan mainiosti täällä Diani Beachilla, hotelli Southern Palmsissa, katsokaapa netistä paikkaa.
Maallikko tässä jälleen.
Lueskelin uudestaan Jippii-jutun tuomioita ja rupesin ihmettelemään oikein tosissaa sitä Hovi-1:n tiedotetta, jossa kritisoitiin Käräjäoikeuden tuomiota puutteellisista perusteluista. Perusteluja syytekohdittain on 60 sivua. Asiat on käyty läpi syytekohdittain ja perusteltu se, miksi syytettä ei ole näytetty toteen. Hovi-1 toki sitten on suoltanut yli tuplasti tekstiä, mutta ei siinäkään itse perusteluja sen kummemmin ole. Lähinnä kummastuttaa ja kummastutti jo silloin esimerkiksi se, että tahallisuuden ja tuottamuksellisuuden rima oli asetettu kovin alas.
Hyvää Uutta Vuotta 2013!
Bloggaajalle eritoten.
Uusia blogeja odotellen, täällä kotsuomessa aiheita uutisissa päivittäin.
Hyvä uudenvuodenpuhe presidentti Sauli Niinistöltä. Hyvää Uutta Vuotta!
Onko blogisti tutustunut siellä Kenia naapuripoliisijärjestelmään??
meille tänne Suomeenhan kaavaillaan sellaista.
Näyttää vaativalta operaatiolta, sielläpäin on leikkauksia totuttu tekemään kenttäoloissa, oliko kokovartalo vai riittikö paikallispuudutus.
Lieneekö tämä hoitajatar, sitä kuuluisaa (mannerheim) sukua.
Lähetä kommentti