1. Kevät on erilaisten juhlapäivien aikaa, jolloin siniristiliput vedetään salkoihin. Muutama viikko sitten pidettiin eduskuntavaalit ja parhaillaan ovat meneillään hallitusneuvottelut. Viikko sitten juhlittin Vappua, jolloin Havis Amanda sai perinteisen lakkinsa lennokilla ja Espan puisto ja Tähtitorninmäki pullistelivat humalaisista juhlijoista.
2. Tällä viikolla on vietetty toisen maailmansodan päättymistä ja Venäjällä voitonpäivän 70-vuotisjuhlallisuuksia. Moskovan Punaisella torilla on parhaillaan menossa suuri sotilasparaati, jota länsimaiden johtajat eivät sattuneesta syystä kunnioita läsnäolollaan. Suomessa on silti myös tänään liputuspäivä, sillä nyt vietetään Eurooppa-päivää. Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin on kulunut 20 vuotta. Huomenna juhlitaan Äitienpäivää, ja liput kiskotaan jälleen tankoihin, satoi tai paistoi.
3. Tänä vuonna ja vieläpä samana päivä eli 1.8. jää eläkkeelle kaksi tunnettua poliisimiestä, mikä olisi myös hyvä syy juhlia. Toinen heistä on Helsingin poliisin väkivaltayksikön johtaja Juha Rautaheimo ja toinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Juha Rautaheimo on antanut lehdille useita jäähyväishaastatteluja. HS:ssa on tänään laaja juttu Rautaheimosta ja tunnetuista murhajutuista, joissa hän on ollut esitutkinnan johtajana.
4. Mikko Paatero nimitettiin poliisiylijohtajan virkaan 2008, jolloin muodollisen nimityspäätöksen teki valtioneuvosto. Tosiallisesti Paateron kuitenkin poimi tehtävään sisäministeri Anne Holmlund (kok), joka on Paateron puoluetoveri. Sattui vielä niin "somasti", että Holmlund ja Paatero ovat molemmat kotoisin Satakunnasta Porin lähistöltä. Paatero, joka oli virkaan tullessaan jo 60-vuotias, oli toiminut aikaisemmin reilut 25 vuotta Länsi-Suomen läänin lääninpoliisijohtajana. Holmlundin valinta tuli monille täydellisenä yllätyksenä, sillä Paateron katsottiin olevan Turussa eläkevirassaan.
5. Mikko Paateron viranhoidosta voidaan olla monta mieltä, sillä toiset kiittävät ja toiset moittivat. Itse en ole pitänyt Paateron tyylistä ja tavasta hoitaa virkaansa, kuten monista blogijutuista voidaan havaita; olen lanseerannut käsitteen "paaterointi". Olen käsitellyt Paateron toimintaa 35:ssä eri kirjoituksessa.
6. Mutta kaikki loppuu aikanaan ja hyvä niin. Mikko Paateron virka on ollut haettavana ja hakijoiden nimet ovat jo tiedossa. Poliisiylijohtajan virasta on tehty määräaikainen, joten Paateron seuraaja nimitetään virkaansa viideksi vuodeksi. Nimityksestä päättää Juha Sipilän sinivalkoinen hallitus. Uudella sisäministerillä tulee olemaan nimitysmenettelyssä tärkeä rooli.
7. Poliisiylijohtajaksi pyrkii yhdeksän hakijaa. Heidän joukossaan ovat poliisihallituksen kaikkien yksiköiden johtajat eli Seppo Kolehmainen, Tomi Vuori ja Jyrki Wasastjerna. Virkaa ovat hakeneet myös KRP:n päällikkö Robin Lardot, Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Kari Rantala - hän toimi aiemmin Liikkuvan poliisin päällikkönä - sekä sisäministeriön poliisiosastosta Kauko Aaltomaa ja Sanna Heikinheimo. Poliisiylijohtajan virkaa on hakenut myös valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.
8. Kenestä uusi poliisiylijohtaja? Poliisihallituksen ja ministeriön poliisiosaston johtajat sekä KRP:n päällikkö ovat vahvoja hakijoita. HS:ssa haastateltiin eilen sisäministeriön kansliapäällikköä Päivi Nergiä. Hänen mielestään "ei voida ajatella, että uusi poliisiylijohtaja pitäisi välttämättä saada ulkoa". Nerg näyttää ajattelevan, että uusi poliisipomo olisi valittava "talon sisältä", siis joko poliisihallitusta tai ministeriön poliisiosastoa edustavien hakijoiden joukosta.
9. Olen toista mieltä. Poliisihallituksen ja koko poliisikunnan uskottavuuden kannalta uusi ylijohtaja olisi syytä valita poliisikunnan ulkopuolelta. Suomalaisten luottamus poliisiin on ollut viime vuosina laskussa. Poliisin uskottavuutta on ravistellut pahiten Helsingin huumepoliisin päällikköön Jari Aarnioon liittyvä monitahoinen ja varsin törkeitä rikoksia koskeva rikostutkinta. Näyttää siltä, että huumepoliisi on voinut "mellastaa" aika lailla mielensä mukaan eli annetuista ohjeista ja määräyksistä piittaamatta. Näin on tapahtunut mm. siksi, että poliisijohto ei ole välittänyt puuttua epäkohtiin ja että huumepoliisin valvonta on ollut retuperällä.
10. Vastuu asioiden huonosta hoidosta kuuluisi poliisihallitukselle ja viime kädessä poliisiylijohtajalle. Esimerkiksi Jari Aarnion tapauksen tiimoilta vastuunkantajia ei ole kuitenkaan ilmaantunut, vaan kaikki "päälliköt" ovat kertoneet toimineensa asianmukaisesti, kiistävät vastuunsa, vierittävät sitä muille ja/tai vähättelevät ilmiselviä epäkohtia. Jos uusi poliisiyijohtaja valitaan poliisihallituksen sisältä tai ministeriön poliisiosastosta, on pelättävissä, että vastuussa olevia tultaisiin suojelemaan ja tapahtuneet rikkeet ja laiminlyönnit lakaistaisiin maton alle, jolloin "meno" voisi jatkua samaan malliin myös jatkossa.
11. Minusta uudeksi ylijohtajaksi olisi nimitettävä Matti Nissinen. Hän on tosin jo 59-vuotias, mutta Mikko Paatero oli ko. virkaan tullessaan suunnilleen samanikäinen tai hieman vanhempi. Nissinen ei ole toiminut ainoastaan ylimpänä syyttäjänä, vaan hän on ollut ennen valtionsyyttäjäksi tuloaan parikymmentä vuotta poliisihallinnon palveluksessa, ensin viitisen vuotta nimismiehenä ja sen jälkeen reilut 10 vuotta lääninhallituksen poliisitarkastajan viroissa. Matti Nissisellä olisi ylijohtajan virkaan monipuolisempi kokemus kuin Mikko Paaterolla. Nissinen on pärjännyt ylimpänä syyttäjänä hyvin, uudistanut koko syyttäjälaitosta järkevästi ja nauttii alaistensa vankkaa luottamusta.
12. Mikko Paatero ilmoitti poliisiylijohtajaksi tullessaan, että hän kokee päätehtäväkseen poliisien oikeuksista ja eduista huolehtimisen, siis poliisikunnan oikeusturvan takaamisen. Lausuma ihmetytti minua suuresti, sillä poliisin tehtävänä on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Poliisiylijohtaja ei ole poliisikunnan edunvalvoja. Uuden poliisiylijohtajan nimitysasiassa on kysymys myös arvoista. Ylijohtajaksi on valittava henkilö, joka kantaisi huolta, ei vain poliisien eduista á la Paatero, vaan ennen kaikkea ihmisten turvallisuudesta.
19 kommenttia:
Kauko Aaltomaa on Tyrnävältä eli kepun ja Juha Sipilän vahvalta alueelta. Veikkaan ja toivon uutta poliisiylijohtajaa juuri Aaltomaasta.
Hyvä teksti. Olen samaa mieltä, että jos koskaan niin nyt rekrytointi on tehtävä ulkoa. Sisäiset johtajat ovat jo liikaa oppineet talon tavoille.
Poliisin olisi myös saatava siirrettyä toimintansa painopistettä oikean rikollisuuden torjuntaan. Rikoksiin julkista taloutta vastaan, muihin talousrikoksiin jne jne. Nykyisinhän tämä poliisin näkyvä rooli, eli kansalaisten "turvallisuus" on jo ulkoistettu vartiointiliikkeille, joten poliisin tehtävä tuntuu olevan vähän muutenkin hukassa. Koska tehokkuusmittarit edellyttävät diaareja, niin sitten niitä taiotaan pikku jutuista. Samaan aikaan hankalasti selvitettävään rikollisuuteen ei panosteta, koska diaarit saa helpommin muualta.
Olisi myös vakavasti pohdittava vakavan rikollisuuden tutkinnan osaamistarpeita.
Nissinen on mielenkiintoinen. Mikä on Matin visio? Ainakin hän on aina puolustanut poliisia, että poliisin on hoidettava kaikki mahdollinen tutkinta, tutkinnanjohtajuus jne. maan ja taivaan väliltä myös niissä tilanteissa, joissa uudenlaisten yhteistyömallien kehittäminen voisi olla ihan paikallaan. Esimerkkinä vaikka Ruotsin "ekobrottsmyndigheten".
Blogisti yksilöi sanoikseen sangen hyvin sen, miltä Paateron aika ja linja poliisissa ovat allekirjoittaneen anonyyminkin silmissä näyttänyt. Paatero on merkittävällä tavalla keskittynyt poliisiammattikunnan edunvalvontaan ja huolenpitoon. Tämä ei olisi saanut olla Paateron päälinjana. Tämä me-henki näkyi vastavuoroisesti siinä, että liikennevalvonnassa hänelle ei tahdottu määrätä seuraamusta ylinopeudesta. Tiedän virkamiehiä, jotka vastaavassa tilanteessa ovat sanoneet poliisille "hoida tehtäväsi, tee se, mitä tässä tilanteessa tulee tehdä". Tällaista uutista en ole nähnyt hänestä. Tässä tilanteessa virkamies ilmoittaa vain tulonsa eikä sorru muuhun keskusteluun. Toisena asiana toisin esille sen, että seuraajan tulisi huomata, mitä oikeastaan merkitsee poliisin eräiden järjestöjen ja urheiluyhteisöjen varainhankinta. Niiden julkaisut pursuavat yritysten ja pienyritysten kannatusilmoituksia.Hyvin harva kieltäytyy, jos paikallinen ylikonstaapeli ja joskus korkeampikin varainhankkija pyytää kannatusilmoitusta = kerjää poliisimiehille rahaa. Pienyrittäjä saattaa mieltää, että tällainen poliisimyönteisyys on eduksi ja omiaan johtamaan oman pienen ylinopeutensa seuraamuksettomaksi. Paateron seuraajan työlistalle pitäisi siis tulla tällaisen rakenteellisen korruption tarkasteleminen ja kenties jopa toimenpiteisiin ryhtyminen. Uuden johtajan ajattelutavan pitäisi siis olla aivan toisenlainen kuin poliisijärjestöurankin tehneen Paateron.
Olipa erikoinen toivomus,että Kauko Aaltomaa poliittisin perustein tulisi valita poliisiylijohtajaksi. Ei missään tapauksessa. Lisäksi Sipilä on nimenomaan korostanut,että pätevyys,ei poliittinen kanta on ratkaiseva kriteeri valinnassa.
Blogisti ei ole vaivautunut pohtimaan,miksi Matti Nissinen hakee valtionsyyttäjän virasta poliisiylijohtajaksi. Toisin kuin blogisti,minusta Nissinen ei ole onnistunut valtakunnansyyttäjänä.
Liikkuvan poliisin entisellä päälliköllä, nykyisellä Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Kari Rantalalla on parhaat edellytykset uudistaa poliisin johtamista. Hän on onnistunut kaikissa tehtävissään erinomaisesti. Uskon tämän olevan nimityksestä päättävien tahojen tiedossa. Rantala siis uudeksi poliisiylijohtajaksi.
Kauko Aaaltomaa on tietääkseni poliittisesti sitoutumaton, iältään sopiva muiden ukkoutuneiden hakijoiden joukossa, hoitanut tehtävänsä mallikkaasti ja ollut monissa poliisin toimintaa koskevissa uudistushankkeissa mukana. Ei Aaltomaata tarvitse poliittisin perustein virkaan valita. Tosi asia vaan on se, että poliittisten nimitysten käytäntö ei Suomessa koskaan tule loppumaan. Sipilän aikana myös lestadiolaisuus tullaan lukemaan varmuudella hakijan eduksi.
Kauko Aaltomaa on 56-vuotias eli kolme vuotta Matti Nissistä nuorempi.
Nissinen on 58 vuotias.
Täyttää tänä vuonna 59.
Joo, 58- vuotias ei ole vielä "ukkoutunut", mutta 59 vuoden ikäinen voipi jo sitä olla.
Tämä on tarkkaa peliä, mutta ei ny tehrä siitä sentään "pelin politiikkaa".
Kuten hyvässä nimitysjutussa niin myös Paateron seuraajaa valittaessa velloo monenlaisia huhuja. Suurinta ihmetystä on herättänyt valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen hakeminen ylijohtajaksi. Huhutaan,että jopa nimitysksessä esittelijänä toimiva kansliapäällikkö Päivi Nerg olisi rohkaissut Nissistä hakeutumaan virkaan.
Blogisti näyttää pitävän Nissisen valintaa selvänä. Tähän johtopäätökseen blogisti näyttää päätyneen vain sen takia,että jotenkin nykyisen statuksen vuoksi ns.varma valinta.
Lakimiesmatrikkelista. ei löydy mitään tietoja,ei edes mainintaa,että Nissinen olisi lakimies,mitä hän tietysti on.
Nissinen on "pomppinut" virasta toiseen. Ilmeistä onkin,että edes valtakunnansyyttäjän virka tai poliisiylijohtajaksi virka ei tyydytä hänen kunianhimoaan.
Hauska episodi tämän blogin kommenteissa, on se arvuuttelu kuinka vanha -nuorempi vai vanhempi- kuin Nissinen Aaltomaa on. Ei kovin korkeatasoista pohdintaa!
Jos nuoruus olisi virantäytössä valttia, oli virkaan valittava alle 50 vuotiaita hakijoita,joita joukossa on useampiakin.
Minusta blogisti on oikeassa siinä,ettei kukaan poliisiosaston tai poliisihallituksen viranhaltijoista tule kysymykseen Aarnio-jutun tutkinnan keskeneräisyyden vuoksi. Ministeri Räsäsen esitutkintapyyntö poliisijohdon epäillyn valvontavelvollisuuden rikkomisen vuoksi on kesken. Jutun lopputulos voi olla mikä tahansa. Vain Nissinen tietää,minkälainen tutkinta hänen varastossaan on käynnistetty. Ehkä Nissinen onkin hakenut poliisiylijohtajaksi,koska tietää,ettei kukaan poliisin sisältä hakenut tule Räsäsen ilmoituksen vuoksi kysymykseen.
Hakijoista vain Kari Rantala on kaikien epäilyjen ulkopuolella ja ehkä ainoa esteetön.
1. Kovasti herättää intohimoja tuo poliisiylijohtajan valinta. Liikkeellä näyttää olevan myös joitakin trolleja, jotka käyvät kampanjaa jonkun suosikkinsa puolesta.
2. Tarkistin oikein vuoden 1988 lakimiesmatrikkelista, ja kuinka ollakaan: Nissinenkin on lakimies! Jos hän on "hyppinyt" virasta toiseen, se katsottakoon miehelle eduksi. Näinhän kaiketi blogistikin on laajan kokemuksensa hankkinut.
3. Joskus takavuosikymmeninä "ylipoliisipäällikkönä" saattoi toimia melko vapaasti vaikkapa ns. harmaalla alueella, rauhassa herran elämää hyvä veli-verkossa viettäen, heliseviä kunniamerkkejä Linnassa kantaen ja suojassa tutkivalta journalismilta ja ilkeältä "sosiaaliselta medialta". Kyllä Kekkonenkin kävi jonkin amerikkalaisen Lummus-yhtiön kustannuksella harrastamassa kalastusta lämpimämmillä vesillä, muusta puhumattakaan. Nyt sellainen ei vain käy, ei kerta kaikkiaan käy! Nythän suurennuslasilla löydetään joka ikinen tahra henkilön hamasta menneisyydestä (esim Jan Vapaavuori) tai nykyisyydestä (Viitasaaren suhari:).
4. Ei kai sentään voi olla niin, että jokin Aarnio-oikeudenkäynti voisi saastuttaa kaikki hallinnonalan ylätason viranhakijat. Aarniollahan olisi muussa tapauksessa vieläkin ansaitsematonta vaikutusvaltaa, nyt sieltä vankisellistä käsin.
5. On varmaan turhanpäiväistä keskustella siitä, onko 59- tai 60-vuotias ikäloppu saadakseen jonkin viran. Verrataanpa tilannetta vaikka Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuomareihin, keskuspankin johtajiin ja muihin korkeisiin virkamiehiin. Olisi kai hyväksi, että vaikka "jolle Herra antaa viran, hän antaa myös järjen", virkaan valittavalla olisi myös mahdollisimman paljon kokemusta.
6. Edellä mainitusta syystä olisi myös suotavaa, että edessä olevassa tuolileikissä puolueet valitsisivat ministereiksi (silmien kauneudesta riippumatta) vastakuoriutuneiden poliittisten broilereiden sijaan mahdollisimman päteviä ja kokeneita "poliittisia toimihenkilöitä" (toki kuitenkin sellaisia eikä mitään pahuksen asiantuntijoita), vaikkapa jopa 60-vuotispäiväänsä läheneviä "seniorikansalaisia". - Tehtäköönpä vaikka vertailu Tuomioja vs Räty ja Grahn-Laasonen ja keitä kummia siellä ministerinaitiossa istuikaan.
Parhaillaan on täytettävänä myös maan suurimman tuomioistuimen eli Helsingin käräjäoikeuden päällikkötuomarina toimivan laamannin virka. Eero Takkunen jäi ko. virasta huhtikuun lopussa eläkkeelle 68 vuotta täyttäessään.
Tuomarinvalintalautakunta esittää käräjäoikeuden uudeksi laamanniksi Lahden KO:n laamannia Tuomas Nurmea, hän on syntynyt v. 1955. Nurmella on monipuolinen kokemus, hän on toimnut aiemmin mm. hovioikeudenlaamannina Helsingin HO:ssa.
Poliisiylijohtajan virkaa hakeneet poliisihallituksen ja ministeriön poliisiosaston korkeissa viroissa olevat poliisimiehet eivät toki ole esteellisiä hakemaansa virkaan.
Kannattaisi kuitenkin harkita, olisiko näissä olosuhteissa, jolloin kansalaisten luottamus poliisiin on mm. tapaus Jari Aarnion johdosta notkahtanut, perusteita nimittää ylijohtajan virkaan poliisikunnan ulkopuolinen pätevä hakija, jolla on näyttöä myös poliisipäällikön virassa toimimisesta.
Mikko on Turusta. Hän toimi aikaisemmin Parkanon nimismiehenä ja kokoomusaktiivina samalla.Sitä kautta Anne hänet ilmeisesti löysi.
Mies menestyi hyvin läänihohdossa.
Mikko Paatero on syntynyt Eurassa. Hän oli nimismiehenä, ei Parkanossa, vaan Noormarkussa ja Kaarinassa 20 vuotta vv. 1972-92.
Matti Nissinen olisi ainakin komein poliisiylijohtaja. Tosin Tomi Vuoresta ei löytynyt pikagoogletuksella kuvaa, joten hän on pois vertailusta.
Kauko Aaltomaa näyttää vehkeilijältä.
Näitä kun vertailee, niin vain Nissisen ja Kari Rantalan kanssa voisi lähteä treffeille. Tuskin ovat vapaana.
No, onhan ne ainakin "vapaalla jalalla"...
Keskeinen kriteeri uudelle poliisiylijohtajalle on oikea usko. Uskovana tunnetulla kansliapäälliköllä on kuulemma ollut haussa sopiva seuraaja Paaterolle. Päivin suojatti Päivihän junaili erään maahantuontiviraston pääjohtajaksi oman suojattinsa, jota sitten isompi ja tunnetumpi Päivi suojasi töppäilyissä ministerin mahdilla
Paateron jäähyväissanat laittavat Paateron kauden pakettiin. Nuorena aloittelevana virkamiehenä kuulin vanhemmalta virkamieheltä sanat: jokainen etenee virkauralla oman pätemättömyytensä tasolle. Läksiäissanat todistavat tämän. Paateroa voidaan nyt luonnehtia: Hyvää nimismies-tasoa. Parempi muisto olisi jäänyt, jos olisi jättänyt arvioimatta mm. Aarnio-jutun tutkinnan keston. Aliresursoidulta poliisilta jäi paljon muuta tekemättä ja moni muu asia viivästyi (vaikutusta anonyyminkin tontille, jouduimme odottelemaan lisätutkintoja tms.) Ja Paatero sanoi, ettei poliisi pysty). Tässä tuntee ihmisystävällisistä syistä vain myötähäpeää..
No, poliisiylijohtajaksi Paateron tilalle valittiin sitten Kolehmainen, mutta kovin kivisesti alkaa hänen poliisiylijohtaja uransa, kun on ollut löysässä hirressä Kimmo Himbergin (ent. KRP:n rikoslabran johtaja ja nykyinen Poliisiammattikorkeakoulun rehtori) kanssa jo vuosi sitten päättyneen KRP:n tutkinnan seurauksena, joka edelleen on syyteharkinnassa. KRP:hän tutkii vakavaa rikollisuutta ja järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä - olipa erikoinen hetki/tilanne/kohde uuden poliisiylijohtajan valinnalle.
YLE kirjoittaa 15.7.2015
"Keskusrikospoliisin tutkiman jutun esitutkinta valmistui jo vuosi sitten ja on edelleen syyteharkinnassa. Jutun asianomistaja on opetustehtävissä Poliisiammattikorkeakoulussa ennen eläkkeelle jäämistään toiminut poliisimies. Hän katsoo, että hänet syrjäytettiin erikoisryhmän koulutustehtävistä lainvastaisesti.
Jutussa on epäiltynä myös Poliisiammattikorkeakoulun nykyinen rehtori Kimmo Himberg. Häntä on kuultu epäiltynä virkavelvollisuuden ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sekä pahoinpitelystä, joka on laatuaan henkistä."
Lähetä kommentti