1. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (persut) tiedotti tänään päätöksestä, jolla käräjäoikeusverkostoa tullaan uuudistamaan ja supistamaan. Nyt on tehty vasta periaatepäätös, sillä hallituksen esitys asiasta on tarkoitus eduskunnalle antaa kuitenkin vasta ensi syksyllä. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2018.
2. Jatkossa käräjäoikeuspaikkakuntia tulisi olemaan 20, kun niitä nyt on 27. Aiemmin eli maaliskuussa 2015 oikeusministerin virkamiestyöryhmä ehdotti, että käräjäoikeuksien lukumäärää allenntaisiin todella toimasti eli niin, että maassa olisi vain 17 tai toisen vaihtoehdon mukaan ainoastaan 14 käräjäoikeutta. Onneksi nämä ilmeisesti jonkinlaisessa paniikkitilassa tehdyt ehdotukset eivät sentään toteudu.
3. Käräjäoikeuspaikkakuntia olisivat vuoden 2018 alusta Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.
4. Uudistuksessa Espoon ja Länsi-Uudenmaan (Raaseporin) käräjäoikeudet yhdistetään uudeksi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudeksi ja Vantaan, Tuusulan ja Itä-Uudenmaan (Porvoon) käräjäoikeudet sekä Hyvinkään käräjäoikeus (Loppia, Riihimäkeä ja Hausjärveä lukuunottamatta, jotka liitetään Hämeenlinnassa sijaitsevaan Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen) uudeksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi. Kemi-Tornion käräjäoikeus liitetään Lapin käräjäoikeuden (Rovaniemen) tuomiopiiriin, Ylivieska-Raahen käräjäoikeus Ouluun ja Keski-Pohjanmaan (Kokkolan) käräjäoikeus Vaasassa sijaitsevaan Pohjanmaan käräjäoikeuteen.
5. En ole pitänyt enkä pidä edelleenkään maakuntiin perustuvia käräjäoikeuksien nimiä hyvänä ratkaisuna. Olisi paljon parempi puhua esimerkiksi Vaasan (ei siis Pohjanmaan) käräjäoikeudesta, Espoon (ei Länsi-Uudenmaan) käräjäoikeudesta, Joensuun (eikä Pohjois-Karjalan) käräjäoikeudesta jne. Mutta tämä 10-15 vuotta sitten omaksuttu "hullutus" saa edelleen jatkua ja sitä halutaan jatkossa vain vahvistaa, sillä jatkossa ei ole enää esimerkiksi Espoon tai Vantaan käräjäoikeutta, vaan niiden tilalle tulevat kummalllisen tuntuiset Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeudet.
3. Käräjäoikeuspaikkakuntia olisivat vuoden 2018 alusta Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.
4. Uudistuksessa Espoon ja Länsi-Uudenmaan (Raaseporin) käräjäoikeudet yhdistetään uudeksi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudeksi ja Vantaan, Tuusulan ja Itä-Uudenmaan (Porvoon) käräjäoikeudet sekä Hyvinkään käräjäoikeus (Loppia, Riihimäkeä ja Hausjärveä lukuunottamatta, jotka liitetään Hämeenlinnassa sijaitsevaan Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen) uudeksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi. Kemi-Tornion käräjäoikeus liitetään Lapin käräjäoikeuden (Rovaniemen) tuomiopiiriin, Ylivieska-Raahen käräjäoikeus Ouluun ja Keski-Pohjanmaan (Kokkolan) käräjäoikeus Vaasassa sijaitsevaan Pohjanmaan käräjäoikeuteen.
5. En ole pitänyt enkä pidä edelleenkään maakuntiin perustuvia käräjäoikeuksien nimiä hyvänä ratkaisuna. Olisi paljon parempi puhua esimerkiksi Vaasan (ei siis Pohjanmaan) käräjäoikeudesta, Espoon (ei Länsi-Uudenmaan) käräjäoikeudesta, Joensuun (eikä Pohjois-Karjalan) käräjäoikeudesta jne. Mutta tämä 10-15 vuotta sitten omaksuttu "hullutus" saa edelleen jatkua ja sitä halutaan jatkossa vain vahvistaa, sillä jatkossa ei ole enää esimerkiksi Espoon tai Vantaan käräjäoikeutta, vaan niiden tilalle tulevat kummalllisen tuntuiset Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeudet.
6. Käräjäoikeus tulee lakkaamaan seitsemältä paikkakunnalta: Hyvinkää, Järvenpää, Kemi, Kokkola, Porvoo, Raasepori ja Ylivieska. Erillisiä kanslioita jäisi neljälle paikkakunnalle: Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan. Erillisiä istuntopaikkoja tulisi olemaan12 paikkakunnalla: Inari (Ivalo), Kauhava, Kittilä, Kuusamo, Nurmes, Porvoo, Raasepori, Rauma, Salo, Savonlinna, Sodankylä ja Utsjoki.
7. Oikeusministeriön tiedotteen mukaan uudistuksen tavoitteena on vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta siten, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan varmistaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä edellyttää ministeri Lindströmin mukaan käräjäoikeuksilta riittävän suurta kokoa. Kun käräjäoikeuksista muodostetaan hallinnollisesti suurempia kokonaisuuksia, voidaan työmäärä ja resurssit jakaa nykyistä tasaisemmin, sanotaan OM:n tiedotteessa. Uudistuksella vastataan myös oikeushallintoon kohdistuviin merkittäviin säästötavoitteisiin ja menopaineisiin.
8. On kuitenkin selvää, että todellisuudessa kansalaisten oikeusturva ja lainkäytön laatu ei tule uudistuksen myötä juuri lainkaan paranemaan. Päin vastoin on odotettavissa, että oikeusturva tulee uudistuksen johdosta huonontumaan, kuten esimerkiksi Suomen tuomariliitto on todennut. Uudistuksella näyttää olevan vain yksi merkittävä tavoite: valtiolle käräjäoikeuksien ylläpidosta aiheutuvien, sinänsä varsin vähäisten kustannusten karsiminen; säästöä arvioidaan kertyvän1.4 milj. euroa, siis varsin vähän. Uudistuksen myötä oikeusturvan saatavuus heikkenee ja etäisyydet kasvavat. Asianajajien toiminta vaikeutuu, mikä ei tietenkään edistä oikeusturvaa. Käräjäoikeuksien työn selkeä painopiste on suullisissa käsittelyissä, ei kirjallisesa kansliakäsittelyssä, vaikka ministeri, joka on oikeusasioissa maallikko, yritti tiedotustilaisuudessa muuta väittää.
9. Käräjäoikeusverkostoa uudistettiin vuonna 2010, jolloin käräjäoikeuksien lukumäärää alennettiin reippaasti eli 50:stä 27:ään. Tästä uudistuksesta ei kulunut kuin viisi vuotta, kun käräjäoikeuksien määrää ollaan jälleen alentamassa lähes kymmenellä. Miksi ihmisten oikeusturvan kannalta todella tärkeät alioikeudet ovat jatkuvasti lainsäätäjän ja oikeusministeriön leikkauslistalla, käsittämätöntä. Käräjäoikeudet ovat jo nykyisin tarpeeksi suuria ja jokaisen käräjäoikeuden palveluksessa on tarvittava määrä tuomareita. Uudistus ei merkitse todellisuudessa tuomareiden erityisasiantuntemuksen nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä, vaikka ministeri Lindström yrittää tiedotteessaan näin maalailla. Jo nyt jokaisessa käräjäoikeudessa on käsiteltävänä riittävä määrä ja tarpeeksi monipuolisia juttuja.
9. Käräjäoikeusverkostoa uudistettiin vuonna 2010, jolloin käräjäoikeuksien lukumäärää alennettiin reippaasti eli 50:stä 27:ään. Tästä uudistuksesta ei kulunut kuin viisi vuotta, kun käräjäoikeuksien määrää ollaan jälleen alentamassa lähes kymmenellä. Miksi ihmisten oikeusturvan kannalta todella tärkeät alioikeudet ovat jatkuvasti lainsäätäjän ja oikeusministeriön leikkauslistalla, käsittämätöntä. Käräjäoikeudet ovat jo nykyisin tarpeeksi suuria ja jokaisen käräjäoikeuden palveluksessa on tarvittava määrä tuomareita. Uudistus ei merkitse todellisuudessa tuomareiden erityisasiantuntemuksen nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä, vaikka ministeri Lindström yrittää tiedotteessaan näin maalailla. Jo nyt jokaisessa käräjäoikeudessa on käsiteltävänä riittävä määrä ja tarpeeksi monipuolisia juttuja.
10. Oikeusministeriössä jo pitkään valmisteltua uudistusta ovat vastustaneet esimerkiksi Lakimiesliitto, Tuomariliitto ja Asianajajaliitto. Uudistusta vastustavan kantansa ovat tuoneet julki myös monet käräjäoikeudet, samoin KKO:n nykyinen presidentti Timo Esko. Näiden esittämät täysin perustellut mielipiteet oikeusministeriö ja ministeri Lindström ovat kuitenkin päättäneet kylmästi sivuuttaa.
11. Uudistuksen sanoma tuntuu olevan tämä: Säästää pittää, säästää pittää, vaikka oikeusturva menisi! Oikeusministeriö noudattaa kiltisti ja mukisematta KKO:n ex-presidentin Pauliine Koskelon kannanottoa, jonka tämä esitti pari vuotta sitten. Koskelo lähestulkoon vaatimalla vaati, että käräjäoikeuksia saa olla Suomessa korkeintaan 10-15. Demokraattisessa oikeusvaltiossa ylimmän tuomioistuimen presidentin ei tietenkään tulisi puuttua tuomioistuinorganisaatioon ja tuomioistuinten määrää koskevaan kysymykseen, koska niin tehdessään hän rikkoo vallanjaon kolmijaon periaatettta ja astuu lainkäyttäjän roolista perustuslain mukaan lainsäätäjälle ja toimeenpanovallalle kuuluvien asioiden käsittelyyn. Tätä ex-presidentti, jolla ei ollut minkäänlaista omakohtaista kokemusta alioikeuden tai hovioikeuden työstä, ei ilmeisesti ymmärtänyt tai jos ymmärsi, viisveisasi vallanjaon kolmijaon periaatteesta.
11. Uudistuksen sanoma tuntuu olevan tämä: Säästää pittää, säästää pittää, vaikka oikeusturva menisi! Oikeusministeriö noudattaa kiltisti ja mukisematta KKO:n ex-presidentin Pauliine Koskelon kannanottoa, jonka tämä esitti pari vuotta sitten. Koskelo lähestulkoon vaatimalla vaati, että käräjäoikeuksia saa olla Suomessa korkeintaan 10-15. Demokraattisessa oikeusvaltiossa ylimmän tuomioistuimen presidentin ei tietenkään tulisi puuttua tuomioistuinorganisaatioon ja tuomioistuinten määrää koskevaan kysymykseen, koska niin tehdessään hän rikkoo vallanjaon kolmijaon periaatettta ja astuu lainkäyttäjän roolista perustuslain mukaan lainsäätäjälle ja toimeenpanovallalle kuuluvien asioiden käsittelyyn. Tätä ex-presidentti, jolla ei ollut minkäänlaista omakohtaista kokemusta alioikeuden tai hovioikeuden työstä, ei ilmeisesti ymmärtänyt tai jos ymmärsi, viisveisasi vallanjaon kolmijaon periaatteesta.
12. Tässä yhteydessä on tarkoitus keskittää ns. summaaristen eli riidattomien riita-asioiden käsittely seitsemään käräjäoikeuteen. Nykyisin summaarisia riita-asioita käsitellään kaikissa käräoikeuksissa. Summaarisia asioita käsitteleviä käräjäoikeuksia olisivat jatkossa Itä-Uudenmaan (Vantaa), Kainuun (Kajaani), Kanta-Hämeen (Hämeenlinna), Kymenlaakson (Kouvola), Oulun, Pirkanmaan (Tampere) ja Pohjanmaan (Vaasa) käräjäoikeudet.
13. Summaarisilla riita-asioilla tarkoitetaan sellaisia riidattomia velkomisasioita, esimerkiksi maksamattomia laskuja, jotka käräjäoikeus voi ratkaista kansliassa joutuisasti kirjallisessa menettelyssä. Niissä on kyse, ei suinkaan mistään riidasta ja lainkäytöstä, vaan yksinomaan saatavien perinnästä. Kuten olen monta kertaa myös blogissani ehdottanut, nämä riidattomat asiat eli perimisasiat tulisi kaiken järjen mukaan siirtää käräjäoikeuksilta ulosottoviranomaisille. Näin tehtiin Ruotsissa jo 25 vuotta sitten.
14.Tätä uudistusta esitti viime vuonna kaksi myös oikeusministeriön asettamaa selvitysmiestä, ja sanottua ehdotusta kannattivat useimmat lausunnonantajat. Selvitysmiesten esitystä vastusti oikeastaan vain korkein oikeus (KKO) perusteilla, joita ei voida hyvällä tahdollakaan pitää perusteltuina, järkevinä ja oikeina. Summaariset perintäasiat, kuten esimerkiksi 50-100 euron suuruiset puhelin- tai sähkölaskut, ovat jostakin käsittämättömästä syystä KKO:n erityisessä suojeluksessa, vaikka niiden tuomioistuimessa tapahtuvassa käsittelyssä ei ole kyse varsinaisesta lainkäytöstä. Riidattomien ja selvien asioiden käsittely käräjäoikeuksissa, joissa niitä eivät ratkaise tuomarit vaan lähes aina kanslistit, on järjetöntä ja typerää. Mutta niin vain tämä typeryys saa jatkua, vaikka ko. asioiden siirtämisellä ulosottoviranomaisille olisi saatu aikaan selvää säästöä käräjäoikeuksien toiminnassa. Oikeusministeriö säästää, mutta aivan väärissä kohdissa.
15. Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus tehdä joitakin tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi keskitettyjen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Esimerkiksi ulosottovalitus-, yrityssaneeraus- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenisi. Käräjätuomareiden lukumäärää ei ole tarkoitus vähentää, vaikka Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän tuomareita kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Henkilöstösäästöt kohdennetaan hallintohenkilökuntaan, mutta koko maassa on tarkoitus irtisanoa vain 40-50 henkilöä. Uudistukseen liittyvät yt-neuvottelut aiotaan käynnistää maalis–huhtikuussa. Käräjäoikeuksiin sijoitettavilla niin sanotuilla kielituomarin viroilla varmistetaan sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön oikeudet.
Kartta uudesta 20 käräjäoikeuden mallista
Ehdotus 20 tuomiopiirin mallista
14.Tätä uudistusta esitti viime vuonna kaksi myös oikeusministeriön asettamaa selvitysmiestä, ja sanottua ehdotusta kannattivat useimmat lausunnonantajat. Selvitysmiesten esitystä vastusti oikeastaan vain korkein oikeus (KKO) perusteilla, joita ei voida hyvällä tahdollakaan pitää perusteltuina, järkevinä ja oikeina. Summaariset perintäasiat, kuten esimerkiksi 50-100 euron suuruiset puhelin- tai sähkölaskut, ovat jostakin käsittämättömästä syystä KKO:n erityisessä suojeluksessa, vaikka niiden tuomioistuimessa tapahtuvassa käsittelyssä ei ole kyse varsinaisesta lainkäytöstä. Riidattomien ja selvien asioiden käsittely käräjäoikeuksissa, joissa niitä eivät ratkaise tuomarit vaan lähes aina kanslistit, on järjetöntä ja typerää. Mutta niin vain tämä typeryys saa jatkua, vaikka ko. asioiden siirtämisellä ulosottoviranomaisille olisi saatu aikaan selvää säästöä käräjäoikeuksien toiminnassa. Oikeusministeriö säästää, mutta aivan väärissä kohdissa.
15. Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus tehdä joitakin tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi keskitettyjen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Esimerkiksi ulosottovalitus-, yrityssaneeraus- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenisi. Käräjätuomareiden lukumäärää ei ole tarkoitus vähentää, vaikka Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän tuomareita kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Henkilöstösäästöt kohdennetaan hallintohenkilökuntaan, mutta koko maassa on tarkoitus irtisanoa vain 40-50 henkilöä. Uudistukseen liittyvät yt-neuvottelut aiotaan käynnistää maalis–huhtikuussa. Käräjäoikeuksiin sijoitettavilla niin sanotuilla kielituomarin viroilla varmistetaan sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön oikeudet.
Kartta uudesta 20 käräjäoikeuden mallista
Ehdotus 20 tuomiopiirin mallista
30 kommenttia:
Hassua, että summaariset heivattaisiin Helsingin KO:sta pois. Samalla siirtyisi paljon henkilökuntaa (ehkä suuruusluokaltaan 40-50 henkilöä eli käräjäsihteerejä, haastemiehiä, ehkä jokunen tuomari ja notaarikin). Tämä ehkä vähän tasapainottaisi käräjäoikeuksien kokoa, mutta en olisi kyllä tätä odottanut.
Oulun käräjäoikeuden laamannin virassa 1.3. aloittava Antti Savela lausui nimityspäivänsä 30.1. merkeissä Kaleva-lehden haastattelussa, että Suomessa riittäisi koko maassa, myös hallintoasiat huomioon ottaen, vain kaksi tuomioistuinta, joista toinen olisi käräjäoikeus ja toinen yliokeus. Savela kysyy, että onko näin pienssä maassa järkeä pitää nykyisenkaltaist raskasta tuomioistuinlaitosta. Savela vähentäisi rajusti tuomioistuinten ylintä johtoa.
Todella outoa innostusta osoittaa, ei ainoastaan laamanni Antti Savela, vaan myös OM ja oikeusministeri käräjäoikeuksien lukumäärän vähentämisvimmassaan.
Käräjäoikeuksien lukumäärä puolitettiin nykyiseen 27:ään vain 5-6 vuotta sitten eli vuonna 2010. Nyt oli suunnitelmissa jopa vain 14 käräjäoikeutta. Sulaa hulluutta.
Ruotsissa on yli 40 käräjäoikeutta ja Norjassa yli 60 alioikeutta.
Käräjäoikeusverkostoon suunnitellut leikkaukset ovat saaneet ruotsinkieliset varpailleen. He pitävät Jari Lindströmin esitystä "hölmöläisen hommana". Esimerkiksi Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja kansanedustaja Mikaela Nylander tyrmäävät oikeusministeriön esityksen.
Uudistus vaikuttaa useisiin kaksikielisiin käräjäoikeuksiin: Kokkolan, Porvoon ja Raaseporin käräjäoikeudet aiotaan lakkauttaa. Karsittujen istuntopaikkojen joukossa puolestaan ovat Kemiönsaari, Pietarsaari ja Kristiinankaupunki. Ne käräjäoikeudet, jotka parhaiten pystyvät takaamaan ruotsinkielisen palvelun, joko supistetaan tai lakkautetaan kokonaan, Nylander kritisoi Yle Uutisille.
Pohjanmaan eli Vaasan käräjäoikeuden enemmistökielenä on nyt ruotsi, mutta vuoden 2018 alussa enemmistökieleksi siellä tulee suomi. Tämä sopii persuille ja ministeri Lindströmille oikein hyvin, muttei lainkaan ruotsinkielisille kansanedustajille.
Näin käy, kun mennään aina raha edellä, jatkuva säästäminen syö lopulta koko valtion perustat pois. On sinänsä huvittavaa, että persut (nuo köyhän kansan puolustajat) ovat päättämässä säästöistä.
/Y
Hejdå svenska rättegångar! Vadd gör vi med några öronmärkta språkdomare då till och med åklagarna behöver tolk för att klara av att processa.
Tuohon ei ole mitään lisättävää, säästetään oikeusturvan kustannuksella!
Summaaristen säilyttämiseen on voinut vaikuttaa KKO:n viimevuotinen ratkaisu pakottavan EU-oikeuden soveltamisesta! Mikä tekee niistä lainkäyttöllistä harkintaa.
Valtion taloustilanne on sellainen, että säästöjä pitää löytyä ja ne säästöt kertyvät pienistä puroista. En ymmärrä säästöjen vastustajia: he syövät lasten lapsiemme tulevaisuutta.
OM:n suunnitelmassa on jäänyt kaksi nykymitassa pienehköä käräjäoikeutta yhdistämättä. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Miksiköhän? Saman kokoisista tehdään selvää Uudellamaalla surutta.
Jep, jep! Pappa Lindström on sieltä Kymeenlaaksosta kotoosin!
Ruotsinkielisillä paikkakunnilla (Porvoo, Raasepori, Kokkola jne.) sen sijaan Jarpan teuraspuukko on iskenyt säälimättömäll vimmalla.
Naurettavaa olisi, ellei olisi itkettävää, se, että koko tämän näpertelyn laskennallinen säästö on kokonaiset 1,4 miljoonaa (mikä ei ota huomioon lisääntyviä kuluja tuomareiden, syyttäjien, avustajien, asianosaisten ja todistajien matkakustannuksissa). Uskomattoman pienistä summista oikeusvaltio Suomi on valmis tekemään isoja ratkaisuja. Kuten taannoin koko rikosprosessin perusteita järkyttänyt syyteneuvottelujärjestelmä, noin 2 miljoonan euron takia!
Verrataanpa Ruotsiin: henkeä kohden budjettipanostus tuomioistuimiin jää Suomessa jälkeen kolmasosan, vankeuspuolella puolet, ja myös poliisipuolella Suomi panostaa vain puolet siitä, mitä Ruotsi. Mutta lisää pitää vaan säästää!
Antti Savelan ehdotukseen: perustuslaissa käräjäoikeudet mainitaan monikossa, eli vähintään kaksi käräjäoikeutta pitäisi olla, ellei perustuslakia muuteta.
Sekavalta ja tarkoituksenhakuisesti tuntuu uudistus. Kun kaikilla muilla hallinnonaloilla pyritään uudistamaan tekemällä mahdollisimman suuria yksiköitä, niin miksi Espoon ja Vantaan käräjäoikeuksiin ei yhdistetään Helsingin käräjäoikeuteen. Pääkaupunkiseutua pitäisi käsitellä oikeudenhoidollisesti yhtenä yksikkönä. Silloin tulisi varmasti huomattavasti säästöjä.
Kaikki muu hallinto uudistuu. Poikkeuksen tekee vain valtion keskushallintoa. Ministeriöissä on sata,ellei tuhatmäärin täysin turhaa henkilöstöä,mutta sieltä ei vähennetä lainkaan, vaan päin vastoin lisätään päällekkäisiä yksiköitä.Viimeisin esimerkki tästä on Sisäasiainministeriön alainen poliisitoimi. Siellä oli ennestään kaksi päällekkäistä yksikköä eli poliisiosasto ja Poliisihallitus. Tämä ei riittänyt, vaan vuoden alusta sinne tuli vielä omana yksikkönä Suojelupoliisi. Kyllä on vahva keskushallintoa, vaikka kenttähenkilöstöä supistetaan koko ajan. Poliisiupseerien vahvuus näkyy jo huvittavana, kun pari viikkoa sitten raiskausjuttujen tiedottamista "hoiti" saman pöydän takaa poliisiylijohtaja Kolehmaisen lisäksi kolme muuta komeaa ja hyvin massiiviselta näyttävää univormusta poliisiupseeria. Kyllä oli raiskausexperttejä paikalla edustava joukko,mutta itse asiasta esitettiin vain arveluja. Olisikohan vilkasliikeisen ja suulaan kansliapäällikö Päivi Nergin pitänyt olla vielä paikalla?
Joo, olis pitäny!
Päivi olis ollut ainoa MIES koko porukassa.
Ainakaan säästöissä etäisyydet eivät näytä vaikuttaneen oikeusturvaan. Seinäjoki ja Vaasa on lähekkäin, jälkimmäisen säilymisen syynä selvästi on kieli. Kokkolasta kertyy kohtuullinen matka Vaasaan ja Ylivieskasta tai sen alueilta vielä pidempi matka Ouluun. Toki perusoletus asioista sovittaessa on, että sopimuksista pidetään kiinni. Ehkei sillä seudulla kannata tehdä sopimuksia, jotka ratkaistaan käräjäoikeuksissa, ellei riitatilanne ole sellainen, että haluaa varata yhteen käsittelyyn päivän, josta puolet pelkkään matkustamiseen. Etäisyys oikeuksiensa peräämiseen voi vaikuttaa sovinnon haluunkin.
Vuonna 2010, jolloin Riihimäen käräjäoikeus liitettiin Hyvinkään käräjäoikeuteen, Riihimäellä oli 6-7 asianajajaa. Nyt Riihimäellä on enää kaksi advokaattia, vaikka kaupungin etäisyys Hyvinkäälle on vain n. 15 km.
Uudenmaan alueelle jäisi kolme yksikköä. Vaikea ymmärtää niten Espoon ja Vantaan erittäin sekaviin ja ahtaisiin oikeustalokomplekseihin saisi mahdutettua lisää toimintatilaa, pysäköintitilaa yms. Tämä keskittäminen ei johda säästöihin, jos lakkautettavien, julkisomisteisten hylättävien oikeustalojen kustannukset otetaan huomioon.
Onkohan säästöjä laskettaessa otettu huomioon sitä, että Senaatin käteen jää aika monta oikeustaloa istuntosaleineen? Niitä ei hevin vuokrata tai myydä edes kuntosaleiksi tai kirpputoreiksi - ainakaan ilman kallista uudistamista. Vuokratuloja jää kosolti saamatta, kun tilat seisovat tyhjillään ja maksaahan niiden ylläpito joka tapauksessa. Kun tähän yhdistetään vielä se, että esim. Vantaalle huhujen mukaan suunnitellaan uuttaa hienoa oikeustaloa, on tästä hullutuksesta säästäminen kaukana.
Ei ihme, että Jarppa Lindström oli tiedotustilaisuudessa hyvin mietteliäs, kuten blogikuvastakin näkyy!
Tyhjilleen jäävistä oikeustaloista tehdään tietenkin vastaanottokeskuksia, sillä pakolaisia lappaa Suomeen koko ajan, varsinkin itärajan yli. Ruuhkaa tulee olemaan rajoilla kevväällä ja kesällä.
Ehkäpä seuraava uudistus on koko pölyttyneen käräjäoikeusjärjestelmän alasajo ja paluu vanhan ajan käräjäkiville. Siinä vasta säästöä syntyy, kun oikeudenhoito siirtyy raikkaaseen ulkoilmaan keskelle Suomen vihreää ja vehmaisaa luontoa. Talvikäräjillä varmaan kyllä joudutaan sitten sytyttämään muutama nuotia käräjäkivien ympärille etteivät advokaatit, tuomari, todistajat ja muut asianosaiset aivan palellu.
En näe käräjäkiville palaamisessa kuin pelkkää plussaa. Oikeudenhoito tehostuu, kun puheenvuorot pidetään raikkaassa ulkoilmassa. Se toteuttasi myös entistä paremmin suullisuuden, julkisuuden, välittömyyden ja joutuisuuden periaatteita. Samalla myös Jarpan toive kansan oikeustajunnnan huomioonottomaista toteutuisi, kun koko yhteisö voisi osallistua oikeuden jakamiseen.
Helsingin vanhassa viinatehtaassa oli käsittääkseni jäljellä sen verran tyhjää tilaa, että sinne mahtuisi myös Espoo ja Vantaa.
Soisi sen viinatehtaan olevan kyllä tuotannollisessa toiminnassa. Siihen olisi tarvetta.
Hyvä juttu sentään, ettei LIndströmin Jarppa hyväksynyt Oulun laamanni Antti Savelan mallia käräjäoikeusverkoston uudistamisessa.
Savelahan loihe reilu viikko sitten lausumaan, että Suomessa tultaisiin aivan hyvin toimeen yhdellä käräjäoikeudella - vissiin sen sijoituspaikaksi tulisi AS:n kaavailujen mukaan Oulu.
Laamanni Savelalle on ollut muutenkin kovaa vientiä. Hänet valittiin männä viikolla uudelle kaudelle Kirkolliskokoukseen, tarkemmin sanottuna maallikkoedustajaksi Oulun hiippakunnasta; kirkolliskokouksessa mallikkoja ei kuitenkaan kutsuta lautamiehiksi.
Laamanni Savelalta voitaisiin tiedustella, voitaisiinko Suomessa tulla toimeen, ei vain yhdellä käräjäoikeudella, vaan myös yhdellä hiippakunnalla. Nyt hiippakuntia taitaa olla Suomessa 7-8 kappaletta.
Ei ole olemassa mitään "Antti Savelan mallia" käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi. Pitkän tähtäimen visio yhdestä käräjäoikeudesta jolla olisi sivupisteitä eri puolilla maata oli pelkkä "heitto" pohdittavaksi sillä käräjäoikeuksia ei mielletä enää lähipalveluiksi. Prosentuaalinen osuus suomalaisista jotka ovat tekemisissä käräjäoikeuden kanssa elämänsä aikana on varsin pieni.
Digitalisaatio tulee muokkaamaan myös julkishallintoa hyvin radikaalisti. Suomi on 20 vuoden kuluttua aika erilainen maa kuin nyt.
"Digitalisaatio tulee muokkaamaan myös julkishallintoa hyvin radikaalisti." Noinko muka tässä yhteydessä? Eivät käräjäoikeudet ja muut riippumattomat tuomioistuimet ole mitään julkishallintoa tai muutakaan hallintoa, vaikka niilläkin tietysti on oma organisatorinen kehyksensä - kuten vaikkapa yrityksilläkin.
"Onkohan säästöjä laskettaessa otettu huomioon sitä, että Senaatin käteen jää aika monta oikeustaloa istuntosaleineen?"
Oletettavasti ei ole huomioitu. Valtio ei tapaa huomioida kiinteistökuluvaikutuksia kokonaisuuden kannalta laskelmissaan, koska laskut menevät muuten liian vaikeiksi. Valtio voi huomioida Senaatin (yli)vuokrat, mutta valtio ei huomioi laskelmissaan sitä, että jos jokin tila jää pysyvästi tyhjäksi, laskun siitä maksaa valtio itse, jos Senaatti on tilan omistaja. Vastaavasti esim. kunnat laskevat koulujen lakkautuspäätöksiä tehdessään säästöiksi vuokramenot, vaikka vuokria maksetaan kunnan sisäiselle yksikölle kunnan omissa tiloissa, ja vaikka koulun sulkeminen ei kokonaan lopeta tilan omistamisesta aiheutuvia kuluja. Näin laskelmia on tehty valtiolla ja kunnilla ainakin ennen, ja varmaan tällaista osaoptimointia tehdään käräjäoikeuslaskelmissakin.
"Pitkän tähtäimen visio yhdestä käräjäoikeudesta jolla olisi sivupisteitä eri puolilla maata oli pelkkä "heitto" pohdittavaksi sillä käräjäoikeuksia ei mielletä enää lähipalveluiksi. Prosentuaalinen osuus suomalaisista jotka ovat tekemisissä käräjäoikeuden kanssa elämänsä aikana on varsin pieni."
Tulevaisuudessa käräjäoikeudet lienevät netissä. Kun jo lainaneuvottelutkin tehdään videoneuvotteluina, niin ihmeellistä on, jos ei käräjäoikeuskäsittelyjä saada sellaiseen muotoon lähitulevaisuudessa. Nettioikeudenkäynti vähentäisi huomattavasti oikeudenkäynteihin liittyviä matkakuluja.
Jep jep!
Digi digi!
Jo nejännesvuosisadan ajan kestänyt Suomen oikeusjärjestelmän alasajo saa vain luonnollisen jatkon. Luulisi oikeusministeriön alasajajien ja heidän hengenheimolaistensa olevan pelkästään tyytyväisiä. Järjetöntähän tämä tosin on, mutta siinäkään ei ole mitään uutta. Milloinkahan "uudistajille" valkenee, ettei tuomioistuinlaitos ole vain kustannuserä, vaan sillä on tietty tehtävä yhteiskunnassa.
"Tulevaisuudessa käräjäoikeudet lienevät netissä. Kun jo lainaneuvottelutkin tehdään videoneuvotteluina, niin ihmeellistä on, jos ei käräjäoikeuskäsittelyjä saada sellaiseen muotoon lähitulevaisuudessa. Nettioikeudenkäynti vähentäisi huomattavasti oikeudenkäynteihin liittyviä matkakuluja."
Oikeusministeriö käyttää valtion menoista 1,6 prosenttia. Jos yhteiskunnalla ei ole varaa hankkia jutun osapuolia ihan fyysisesti samaan aikaan samaan oikeussaliin, voimme sanoa hyvästit koko oikeusvaltiolle.
Oikeudenkäynti ei ole mikään pankin lainaneuvottelu, eikä oikeudenhoito postimyyntiä. Pientä suhteellisuudentajua ja hiukan kunnioitusta järjestäytyneen yhteiskunnan perustaa kohtaan, kiitos.
Lähetä kommentti