1. Yhteiskuntasopimus - todellisuudessa "vain" kilpailukykysopimus - on Juha Sipilän jo hallitusneuvottelujen aikana virittämä ja virallisesti hallituksen muodostamisen jälkeen aloitettu ja loputtomilta tuntuvien neuvottelujen kohteena ollut hanke. Sitä on jauhettu jo 10,5 kuukautta, mutta valmista ei ole saatu aikaan. Hankkeen tarkoituksena on parantaa yritysten kilpailukykyä ja kohentaa työllisyyttä pienetämällä yritysten kuluja. Syksyllä pääministeri ehti jo hermostua ja hänen hallituksena sorvasi ehdotuksen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eli ns. pakkolaeista, jonka avulla asiat piti saada reilaan. Palkansaajajärjestöt ja eduskunnan vasemmisto-oppositio suivaantuivat silmin nähden pakkolakihankkeesta.
2. Viime sunnuntaina työmarkkinoiden keskusjärjestöt, eli yhtäältä Elinkeinoelämän keskuslitto (EK) ja Kuntatyönantajat, ja toisaalta SAK, STTK ja Akava pääsivät vihdoin viimein sopuun ja hyväksyivät neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Lopullisesti sopimus tulisi voimaan vasta, kun liitot ovat neuvoteleet sovitut muutokset työehtosopimuksiin maalis-toukokuussa.
3. Maan hallitus tai ainakin pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Alex Stubb suhtautuivat tuoreeltaan eli maanantaina 29.2. aika nyrpeästi sopimuksen sisältöön. Sipilän ja Stubbin mielestä järjestöjen saavuttama neuvottelutulos jäi vajaaksi, sillä se ei täytä hallituksen sille asettamia vähimmäisvaatimuksia. Hallitus oli muun muassa peräänkuuluttanut 5 prosentin kilpailukykyhyppyä, mutta järjestöt olivat päässeet vain 3,5 prosentin suuruiseen loikkaan. Sopimuksen työllistävä vaikutus jäisi hallituksen mukaan 35 000 uuteen työpaikkaan, vaikka sopimuksen mukaan ko. vaikutukseksi on arvioitu 45 000 työpaikkaa. Hallituksen mukaan julkista taloutta voidaan sopimuksen avulla tasapainottaa vain 600 miljoonalla eurolla, vaikka tavoitteeksi oli tältä osin asetettu miljardi euroa. Sipilä ja Stubb viestittävät, että hallituksen lupailema verotuksen keventäminen ei olisi sopimuksen perusteella mahdollista. Valtion menojen lisäleikkauksista ei voitaisi kokonaan luopua. Paikallisen sopimisen osalta sopimuksessa on jääty kauas siitä, mitä hallitus oli kaavaillut.
4. STTK, Akava, EK ja Kuntatyönantajat hyväksyivät päättävissä elimissään sopimuksen, mutta SAK varasi sopimuksen käsittelylle aikaa peräti yhden viikon; SAK:n hallituksen on määrä ensi maanantaina (7.3.) ilmoittaa, hyväksyykö se neuvottelutuloksen. Tällä viikolla SAK:n ammattiliitot ovat käsitelleet sopimusta omissa elimissään. Osa liitoista on hyväksynyt sopimuksen - useat liitot (esim. Metalliliitto) tosin monin varauksin - mutta suurin liitto eli PAM (235 000 jäsentä) sekä ATK, ETL ja Rakennusliitto ovat ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy neuvottelutulosta.
5. Pääministeri Sipilä kävi tiistaina keskusteluja työmarkkinajohtajien kanssa. Siitä, mitä näissä neuvotteluissa oli puhuttu tai sovittu, ei ole tarkkaa tietoa. Hallituksen 2.3. julkistamassa "linjauksessa" puhutaan ns. Suomen mallista ja sen "selkitymisestä", mutta sen sisältöä ei ole linjauksessa tarkemmin selostettu.
6. Kaksi päivää myöhemmin eli keskiviikkona 2.3. hallituksen johtotroikka Sipilä, Stubb ja tuplaministeri Jari Lindström oli kuitenkin kuin uudesti syntynyt. (Ulkoministeri Timo Soini ei ollut - tietenkään - paikalla, vaan matkaili vastuuta välttääkseen tällä kertaa mahdollisimman kaukana eli Australiassa). Nyt ei enää näkynyt merkkiään Sipilän ja Stubbin kahta päivää aiemmin näyttämistä nyrpeistä ilmeistä, vaan varsinkin Sipilä suorastaan sädehti hyvää oloaan ja onneaan. Sipilän ja Stubbin maanataina puhumasta "vajeesta" ei puhuttu enää sanaakaan. Sipilä hehkutti, että tämä on hänen paras päivänsä 10,5 kuukautta kestäneen pääministerikauden aikana. Sipilä taputteli Pappa-Lindströmiä harteille ja virnuili myös Stubbin suuntaan. Sipilä ilmoitti, että hallitus tukee järjestöjen neuvottelutulosta kilpailukykysopimuksesta. Stubb ja Lindström nyökyttelivät vieressä tyytyväisen oloisina.
Hallituksen vastaus (linjaus)
7. Ministerikolmikko oli tiedotustilaisuudessa todella iloisella päällä. Eikä tässä vielä kaikki, sillä troikka päätti tiedotustilaisuuden äijämäisellä tavalla nyrkkitervehdykseen (nyrkkivitoset, fist bump) Ensin iskivät nyrkkejä vastakkain Sipilä ja Stubb, sitten Sipilä ja Lindström ja lopuksi vielä Stubb ja Lindström. Mistä tuollainen riehakkuus löytyi kahdessa päivässä, sillä vielä maanantaina Sipilä ja Stubb olivat pitäneet sopimusta tavoitteisiin nähden vajavaisena ja huonona?
8. Nyrkkitervehdys oli nolo ja aika typerä temppu, sillä onhan järjestöjen neuvottelutulos raskas nimenomaan työntekijäpuolelle. Tästäkö ministerit ilakoivat nyrkkivitosillaan, kyseltiin torstaina eduskuntaa myöten. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sdp) sanoi hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa torstaina 3.3., että ministereiden äijätervehdys ja ilakointi pienipalkkaisia kurittavasta ja työaikaa pidentävästä sopimuksesta on loukannut ihmisiä laajasti. Kansanedustajan mukaan aihetta tuuletteluihin ei ole ole, vaan kaikilta osapuolilta vaadittaisiin nöyryyttä. Etenkin monet pienipalkkaiset kuntatyöntekijät ovat huolissaan, kun heidän lomarahojaan leikataan, ostovoimaa viedään ja työaikaa pidennetään.
Yhteiskuntasopimuksen käsittely eduskunnassa
9. Eduskuntakeskustelussa tuplaministeri Jari Lindström suorastaan tuohtui vasemmisto-opposition arvostelusta. Lindström sanoi, että hän ilakoi järjestöjen saavuttamasta sopimuksesta sekä siitä, että "tässä voittavat työttömät". Jos 45 000 tai 35 000 uutta työpaikkaa on tulossa, niin se on ministerin mukaan ilahtumisen paikka. Ministerin mukaan on suorastaan käsittämätöntä, ettei tällaisesta "saavutuksesta" olisi lupa iloita. - Voi, voi! Kukaan ei todellisuudessa tiedä, saavutetaanko sopimuksen hyväksymisellä lähimainkaan ko. määriä uusia työpaikkoja. Se on ainoastaan VM:n johonkin "laskentakaavioon" perustuva arvio, joka saattaa osoittautua käytännössä katteettomaksi lupaukseksi.
10 .SAK:n liitoista sopimuksen ovat hyväksyneet JHL, Metallityöväen liitto, Teollisuusalojen ammattiliitto (Team), Paperiliitto, Sähköliitto, Puuliitto, PAU (Posti- ja logistiikka-alan unioni), Merimies-unioni ja Ilmailualan unioni. Tämä merkitsee, että noin 60 prosenttia SAK:n jäsenistöstä olisi valmis hyväksymään sopimukseen, monet liitot ovat tosin edellyttäneet tiettyjen ehtojen täyttymistä. Metalliliitto vaatii hallitukselta pakkolakien poistamista, puolentoista miljardin menoleikkauksista ja veronkorotuksista luopumista sekä hallitusohjelmassa mainittujen veronkevennysten toteuttamista.
11. Liitoista, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät ne voi hyväksyä sopimusta, kuuluu SAK:n jäsenistöstä 40 prosenttia. SAK:n suurimman liiton eli Pamin kielteinen kanta tuli SAK:n johdolle täydellisenä yllätyksenä; Pamiin kuuluu hieman yli 230 000, joista noin 80 prosenttia on naisia. Pamin kielteisen kannan kuultuaan Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että keskustelu sopimuksesta on tämän jälkeen turhaa. Pamin puheenjohtaja Ann Selin vieritti vastuun sopimuksen hylkäämisestä maan hallitukselle. Hän sanoi, ettei liitolla ole luottamusta hallitukseen. Selin olisi edellyttänyt hallitukselta selkää kannanottoa siitä, että suunnitelluista 1,5 miljardin leikkauksista luovutaan ja hallitusohjelmassa mainitut miljardin suuruiset veronkevennykset toteutetaan. Pääministerin Sipilän epämääräiset puheet ja lupaukset ko. suhteessa eivät kelvanneet Pamille, vaikka liiton puheenjohtaja Selin itse kannatti sopimuksen hyväksymistä.
10. Pääministeri Sipilä vetosi tänään TV1:n Ykkösaamussa voimakkaasti, jotta SAK taipuisi hyväksymään työmarkkinajärjestöjen saavuttaman neuvottelutuloksen. Sipilän mukaan hallitus ei päätä sopimuksen kattavuudesta, vaan siitä päättävät työmarkkinajärjestöt. Hallituksella ei ole vaihtoehtoa B siltä varalta, että yhteiskuntasopimus kaatusi. Hyllylle pantua pakkolakiesitystä ei ole tarkoitus ottaa uudelleen käsittelyyn, koska eduskunta ei ehtisi käsitellä siihen liittyviä lakiesityksiä ennen voimassa olevien työehtosopimusten voimassaolon pättymistä. Sipilä sanoi ympäripyörästi vain, että jos sopimus kaatuu, hallitus ryhtyy "muihin toimenpiteisiin" yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.
11. Uutisotsikoita tänään lauantaina 5.3:
- Juha Sipilä: Sisulla lopuun saakka
- Juha Sipilä Ykkösaamussa: Aiotut leikkaukset perutaan, jos sopimus syntyy
- Juha Sipilä: Suunnitelmaa B ei ole - pakkolakeja ei ehditä valmistella
- Ann Selin: Ei vielä riitä, pääministerin lupaus ei ole riittävän eksakti
- Ann Selin: Sipilä ei selkiyttänyt hallituksen aikeita
- Lauri Lyly: Veronkevennykset vielä auki
- Lauri Lyly: Vaihtoehdot ovat paljon pahempia kuin tämä sopimus
- Lyly ottaa Sipilän mukaan SAK:n hallitukseen maanantaina
- Alex Stubb: Kevennyspäätöksiä vasta kuukausien päästä - kokonaisarvio lukujen, ei
nyrkkien, pohjalta
- Alex Stubb: En ole lähdössä minnekään
- Alex Stubb: Nyrkkitervehdys oli vilpitöntä iloa työpaikkojen puolesta
- Timo Soini. Täällä Sydney, Australia
- Iltalehti: Rukoilemaan Soinin kanssa - 120 eurolla
21 kommenttia:
Voi Jeesus Kristus sentään - valtakunta on pahassa pinteessä ja pulassa, mutta blogisti vain katselee välillä TV:tä.
Ei tästä tule mitään näillä eväillä.
Homma Stubattiin, fist pump oli minulle uusi tervehdystapa.
https://www.youtube.com/watch?v=6RNUzwek5P0
Nyrkkitervehdys torjuntavoiton kunniaksi. Jotkut ovat joko pudonneet tai hypänneet yhteisestä veneestä.
Sipilöinti uhkaa kaataa yhteiskuntasopimuksen. Näin se vain on!
S, S & S on oikeistolaisin hallitus maassamme pitkiin aikoihin. Kun siihen lisätään vielä kokemattomuus, insinöörimäisyys ja amatöörimäisyys, on jälki tietenkin sen mukaista.
Insinöörin maailma toimii vuokaavioiden ja yhtälöiden mukaan, reaalimaailmaa ei niin toimi. Sen ovat jopa ekonomitkin hyäksyneet, insinöörit tulevat tapansa mukaan häkäpöntöllä kaukana perässä.
/Y
Valtakunnansovittelija Minna Helle varoittaa kriisistä
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/176675-tyly-varoitus-hallitukselle-ja-ay-vaelle-kaatuminen-johtaisi-kriisiin
Yhteiskuntasopimusta ei siis synny ilman PAM:ia, joten Sipilän on pakko nöyrtyä, jälleen kerran, ja luvata ne veronkevennykset, kiertelemättä, ja kaartelematta. Muuta ulospääsyä en näe. Mitään pakkolakeja on tuskin vakavasti edes harkittu missään vaiheessa, pelkkää bluffia koko juttu alusta saakka.
Joten veikkaan että heti huomenissa saamme kuulla että PAM on mukana, ja sopu löytyy. Silmiinpistävää on myös Lylyn lähes pakonomainen tarve saada sopimus aikaan, ja ihmekös tuo kun miehen pesti SAK:n puheenjohtajana päättyy syksyllä. Mikäs sen mukavampaa kuin päättää puheenjohtajakautensa historialliseen Yhteiskuntasopimukseen. Siitä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita. Mieshän ilmottautui jo työnhakijaksi viime viikon Ykkösaamussa, jos en väärin muista.
Politiikan toimittaja Pirjo Auvinen (Yle) kirjoittaa viikonlopun jännitysottelusta Kokoomus - Hakaniemen AY
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_viikonlopun_jannitysottelu_kokoomus__hakaniemen_ay/8722567
Olen jo kaun sitten havainnut, että tämä Pirjo kuuluu selkeästi demareiden vasempaan siipeen. Hän on jutuissaan Alex Stubbin, kokoomuksen ja koko Sipilän hallituksen mollaaja.
Auvisen kuulemat juorut, joille hän juttunsa yksinomaan perustaa, eivät pidä paikkaansa, eivätkä hänen kaavailemansa yleislakko ja Juha Sipilän hallituksen kaatuminen yhteiskuntasopimuksen mahdollisesti rauetessa, tule tietenkään toteutumaan. Vaikka osa Pamin ja Metalliliiton vasurijäsenistä sekä osa Antti Rinteen -poloisen kannattajista puuhaavatkin joukkomielenosoituksia, niistä on vielä pitkä matka lakkoiluun saati sitten yleislakkoon.
Hallitus ei toki kaadu sopimussotkuun, joka on vasemmisto-opposition yksin aiheuttama. Persut ei lähde hallituksesta mihinkään, ei vaikka heidän gallup-kannatuksensa tippuisi 1-2 prosenttiin asti! Hallituksesta ei lähde myöskään kokoomus, sekin on selvä asia. Ei lähde, vaikka nämä auviset ja timohatakat miten mieluusti haluaisivat "kaataa" Stubbin ja koko hallituksen. Kokoomus saattaa toki vaihtaa puheenjohtajaa jo ensi kesänä, mutta se merkitsee hallituksen osalta vain sitä, että uusi puheenjohtaja eli Petteri Orpo ottaa valtiovarainministerin salkun ja puolue valitsee keskuudestaan uuden sisäministeri.
Pidän selvänä, että yhteiskuntasopimus, vaikka se onkin huono ja vajavainen, ei kaadu, vaan SAK:n hallitus hyväksyy sen huomenna
Ihmettelen yleistä käsitystä, jonka mukaan yhteiskuntasopimuksella aikaansaadaan uusia työpaikkoja Suomeen. Mihin moinen käsitys perustuu? Miten moisen ajatuksen viljelijät kuvittelevat uusien työpaikkojen syntyvän?
Suomi on yhteiskuntana antanut yrittäjille parikin tosi suurta "avustusta" ja perustellut niitä uusien työpaikkojen syntymisellä. Avustukaset ovat kelvanneet. Mm yritysverohelpotus (n 800 miljoonaa) toissa vuodelta aiheutti yritysten osinkoihin noin 800 miljonan euron lisäyksen. Työllisyys kuitenkin huononi, samoin valtion talous, jota nyt korjataan leikkauksilla.
Kyseinen verohelpotus annettiin yritysten omistajille ja jotkut omistajista ovat saattaneet sijoittaa varat investointeihin, mutta ei Suomessa.
Yhteiskuntasopimus tarkoittaa noin 3,5 . 3,7 miljardin tulonsiirtoa yrittäjille. Se lienee tosiasia. Mihin nämä varat käytetään on kokonaan toinen juttu. Kokemuksen valossa tuskin kuitenkaan investointeihin Suomessa. Mikä on se ajatuskuvio, jonka mukaan yhteiskuntasopimuksen hyväksyminen aikaansaa 35000 - 37000 uutta työpaikkaa Suomeen?
Juha Sipilä on kyllä selvittänyt ko. mekanismin moneen kertaan, viimeksi eilen Ykkösaamussa.
Jos jäi jollekin epäselväksi, niin kysyköön Juhalta.
Kysymys on vain SAK:n liittojen pomojen keskinäisestä valtapelistä eli siitä kenestä tulee uuden suurliiton puheenjohtaja!
"Yhteiskuntasopimus tarkoittaa noin 3,5 . 3,7 miljardin tulonsiirtoa yrittäjille. Se lienee tosiasia. Mihin nämä varat käytetään on kokonaan toinen juttu."
Sitä olen aina ihmetellyt, että miksi tuollaiset tuet annetaan suorana tukena - joka voidaan tulouttaa omistajille osinkoina - eikä investointiatukina tai poistojen verohelpotuksina. Se varmistaisi, että tuet johtavat työllistämiseen.
Kyllä meidän Juha pelaa ja jumppaa homman maaliin tänään. Se on ihan varma. Nimimerkillä on kokemusta kolmen demariministerien,jonka alaisena olen ollut kymmenisen vuotta,toiminnasta. He olivat hyviä ja mukavia ihmisiä -osasivat soittaa jotain instrumenttia,laulaa,näytellä kerhotoiminnassa jne. -mutta ei heistä ollut tiukan paikan tullen ratkaisemaan asiakysymyksiä ja jumppaamaan neuvotteluissa kuten "Meidän Juha" on. Tämä ratkaisee myös yhteiskuntasopimuksen synnyn.
"Meidän Juha" on kyllä huono käsittelemään ihmisiä,mutta toivottavasti hän on onnistunut taivuttelemaan Ann Selinin puolelleen Kesärannan kahden tunnin neuvottelussa viikonvaihteessa. Ann on tosi symppis,niin kaunis hymynkin. Tehtäköön Ann Selinistä uuden keskusjärjestön uusi puheenjohtaja!
Ei vaan pääministeri tosta Ann -neidistä on iliman muuta tehtävä! Ja ensteks demareiden puheenjohtaja. Rinteelle kenkää!
Kyllä Ann Selin demarien puheenjohtajiksi. Empatiaa ja rehevyyttä tarvitaan. Demarien kannatus nousisi heti 30 prosenttiin!
Kolmikkohan oli vilpittömästi iloinen ja Sipilähän kertoi että sopimus on voitto työttömille, työttömyyden-ja oikeudenhoidon ministeri Jarppahan on laittanut tuulemaan ja "kortistoja" on alettu siivoamaan työhaluttomasta aineksesta.
Tässä vaiheessa - viimeistään - sopinee huomata, että sopimus kaatui sopimushalun puutteeseen. Syitä, syyllisiä ja selityksiä toki löytyy, mutta ei kai kukaan niiden hyödykkeiden runsautta ole hetkeäkään epäillyt.
Jos SAK olisi kaatanut yhteiskuntasopimuksen, olisi se leimattu isänmaanpetturiksi, ja omanedun tavoittelijaksi, mutta nyt kun EK sen tekee, niin kukaan ei huuhtele perään? Miksi Sipilä ei ole äärimmäisen pettynyt EK:n päätökseen?
Tyhmä!
EK ei kaatanut sopimusta, vaan sen teki SAK, joka ei saanut vänkyräliittojaan eli Pamia, AKT:tä, SEL:a ja Rakennusliittoa järjestykseen.
Vatulointi voi merkitä myös hidasta, kömpelöä tai vaivalloista tekemistä. (Kotus)
Yks katui jo hallitusneuvotteluissa, Sipilä ei tajunnut, että hän voitonhuumassaan nöyryytti SAK:n ja Demarit. Kutsui heidät ensin neuvotteluihin, mutta kesken kaiken nosti Kokoomuksen SDP:n sijasta hallituksen kolmanneksi pyöräksi.
Ehei! Sipilän olisi pitänyt ottaa hallitukseen, ei suinkaan demareita, vaan Paavo Ärhinmän vasurit! Siinä olis ollu ideaa!
Lähetä kommentti