1. Valtiovierailujen ehtymätön sarja jatkui tänään, kun Puolan presidentti Andrzef Duda ja hänen vaimonsa Agata Kornhauser-Duda saapuivat aamupäivällä Presidentinlinnaan.
2. Valtiovierailuja on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ja lähes ruuhkaksi asti. Tämä selittyy osin Suomi 100- juhlallisuuksilla, osin taas sillä, että tammikuussa 2018 Suomessa käydään presidentinvaalit, joissa myös istuva presidentti Sauli Niinistö on ehdokkaana. Valtiovierailut Suomeen ja presidenttiparin muihin maihin tekemät vierailut tuovat kosolti julkisuutta istuvalle presidentille ja ovat siten tosiallisesti osa presidentin vaalikampajaa.
3. Tämän asian presidentti Niinistö on erinomaisen hyvin oivaltanut. Hänen ei tarvitse tavata muita presidenttiehdokkaita vaalikeskustelujen merkeissä, eikä hän edes ehtisikään niin tehdä, kun hänellä on kädet täynnä kaikkea muuta ohjelmaa loputtomine maakuntamatkoineen ja valtiovierailuineen. Viime viikolla Saul Niinistö kohtasi kansan joukot Karstulan torilla ja Äänekoskella.
4. Puolan presidenttipari, joka saapui Suomeen jo eilen maanantaina, otettiin vastaan juhlallisin menoin Presidentinlinnan pihalla ja edustalla. Hieman enneen vieraiden aapmista presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jennni Haukioimstivtä odottamaan veraitaan Linnan rappusille.
5. Rouva Jenni Haukio astui pari viikkoa sitten kuulun vauvauutisen jälkeen nyt ensimäisen kerran julkisuuteen. Kaikkien katse kohdistui näin olleen ennen muuta Jenni Haukion vatsanseutuun, koska haluttiin nähdä, miten rouvan raskaus on edennyt. Vielä siitä ei saatu selviä merkkejä, sillä siitä piti huolen rouva takkivalinta: hän oli pukeutunut pitkää mustaan A-linjaiseen päällystakkiin. Seurapiiritoimitajat panivat kuitenkin merkille Jennin sädehtivyyden ja presidenttiparimme hyväntuulisuuden, sillä se näet kuuluu heidän velvollisuuksiinsa.
6. Presidentti Sauli Niinistö ojensi rouva Agata Kornhauser-Dudalle kukkakimpun. "Mukava tavata", rouva Kornhauser-Duda sanoi lehtitietojen mukaan presidenttiparille. Tämän jälkeen presidentit tarkastivat kadulle kokoontuneen kunniakomppanian.TV-kuvasta näkysi hyvin, ettei valtiovierailu ollut herättänyt helsinkiläisissä minkäänlaista kiinnostusta, sillä Linnan kohdalla Kauppatori oli typpösen tyhjä ihmisistä.
7. Sitten presidenttiparit kuuntelivat Linnan rappusilla molempien maiden kansalislaulut. Predientti Dada, joka on 45-vuotias juristi, ja hänen vaimonsa lauloiva antaumuksella Puolan kansallishymnin. Sen sijaan Niinistö ja rouva Haukio pitivät suunsa visusti kiinni, kun soittokunta esitti Maamme-laulun. Kansallislaulujen jälkeen seurue siirtyi sisälle Linnaan.
8. Puolalaisia vieraita oli linnanpihalla vastaanottamassa pieni osa Suomen poliittista ja virkamieskunnan kermaa. Heistä ensimmisenä eli Suomen presidenttiparia lähinnä rivissä oli valtiovarainministeri Petteri Orpo, toisena rivissä seisoi KKO:n presidentti Timo Esko - KHO:n presidentti Pekka Vihervuorta ei sitä vastoin joukossa näkynyt - ja kolmantena näkyi olevan pätkä oikeuskansleri Risto Hiekkataipale.
9. Tämän nähdessäni ajattelin, että jo on ja onpa Timo Eskolla ja Risto Hiekkataipaleellakin hommaa: tulla nyt aamutuimaan ja pikku pakkasessa seistä hytisemään paljain päin Linnan pihalle vastaanottamaan vieraita, joiden kanssa heillä ei ollut muuta yhteistä tai tekemistä kuin pakollinen kättely, Noh, herrojen lojaalisuus tietenkin palkitaan, sillä heidät on tavan mukaan kutsuttu muiden arvovieraiden ohella Linnassa pidettäville juhlaillallisille, jotka alkoivat kello 19.
10. Linnassa presidentit ja heidän seurueensa keskustelivat. Aiheet oivat kovin tuttuja: Itämeren alueen turvallisuus, Itämeren lentoturvallisuus, Sauli Niinistön iänikuiset lempilapset eli transponderit - jokohan Sauli kohta pokkaa Nobelin noilla transpondereillaan - EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä tietenkin Venäjä ja Ukrainan kriisi; Krimin asia lienee jo painunut unholaan, sillä sitä ei erikseen mainittu. Selvää on, ettei noissa keskusteluissa ole päästy mihinkään muuhun kuin moneen kertaan jo esitettyjen kannananottojen toistamiseen. Selkokielellä ilmaistuna tällaiset keskustelut ovat yhtä tyhjän kanssa ja pelkkää pakkopullaa.
11. No, mutta tämän jälkeen taas hieman iloisempiin asioihin eli Helsingin kaupungintalossa vieraille tarjottuun lounaaseen. Median huomio kiinnittyi jälleen vain yhteen asiaan: Jenni Haukion vatsanseutuun. Seurapiiritoimittajat hehkuttivat jälleen Jennin pukeutumista. Meille kerrottiin, että "Jenni edusti lounalla tyylikkäässä mustassa mekossa - kasvoilla kareili odottavan äidin salaperäinen hymy". (Jestas, miten ällöttävää!) Yksi muukin asia sentään oli pantu merkille. Nimittäin se, että Puolan presidentti Duda ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori muistuttavat niin suuresti toisiaan, että ulkopuolisille oli ollut kuulemma vaikea erottaa, kummasta tyypistä oli kysymys. Vapaavuoresta veikataan jo nyt Suomen seuraavaa presidenttiä, kunhan Saulin toisesta kaudesta on ensin päästy kunnialla eroon.
12. Jossakin välissä puolalaiset vierat vierailivat Eduskuntatalossa, jossa heidän isäntänään oli puhemies Maria Lohela. Vieraat kävivät myös marsalkka Mannerheimin haudalla, missä yhteydessä presidentti Dauda oli innostunut kehumaan Mannerheimin sodanjohtotaitoja ja vertaamaan häntä tässä suhteessa erääseen puolalaiseen sotamarsalkaan.
13. Sitten päästiinkin presidenttien pitämään lehdistö- ja tiedotustilaisuuteen, jossa kerrottiin asioista, joista presidentit olivat aiemmin Linnassa keskustelleet. Tällöin esille nousi myös Puolalle kiusallinen demokratia- ja oikeusvaltiokysymys, kun Helsingin Sanomien toimittaja kysyi presidentti Dudalta, miksi Puolan on niin vaikea kunnioittaa EU:n yhteisiä arvoja kuten esimerkiksi tuomioistuimien riippumattomuutta lainsäädäntövallasta sekä toimeenpano- eli hallitusvallasta.
14. Kysymys on aiheellinen, sillä Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden huoli Puolan demokratian tilasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamiesta alkoi nousta, kun konservatiivinen populistipuolue Laki ja oikeus (PiS), jota myös presidentti Andrzej Duda edustaa, nousi maan johtoon syksyn 2015 parlamenttivaaleissa. Uusi hallitus puuttui ensi töikseen sananvapauteen ja alisti maan valtamedian ja syyttäjälaitokseen suoraan poliiittiseen ohjaukseensa. Myös kansalaisjärjestöjen toiminnalle on asetettu rajoituksia, ja vuonna 2016 PiS yritti ajaa läpi abortin täydellistä kieltämistä koskevan lain.
15. Puola on ajautunut törmäyskurssille EU:n kanssa myös oikeuslaitoksen uudistamisen osalta siten, että poliitikot saisivat oikeuden päättää laajalti tuomareiden nimityksistä. EU katsoo Puolan hallituksen ajamien uudistusten sotivan unionin perusarvoja vastaan. EU-komission mukaan tuomareiden nimitysoikeutta koskeva uudistus uhkaa maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Komissio on uhannut Puolaa sanktioilla ja jopa äänioikeuden viemisellä EU-neuvoston kokouksissa, jos hallitus ei peru ko. uudistushankettaan. Puola on Unkarin ja Tsekin tavoin kieltäytynyt ottamasta turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta EU:n taakanjakomekanismin mukaisesti. Hallituksen toimet ovat johtaneet maassa laajoihin mielenosoituksiin.
16. Presidentti Andrzej Duda näytti suorastaan kimpaantuvan toimittajan edellä mainitusta kysymyksestä. Hän ryhtyi vastahyökkäykseen EU:ta vastaan ja aloitti kiihkeän puolutuspuheenvuoronsa kysymällä, miksi EU:n instituutioiden ja komission on niin vaikea hyväksyä, että Puolassa 2015 pidettyjen vaalien jälkeen maa toteuttaa vaalikampanjan aikana esittämiään muutoksia. Duda väitti puolalaisten tukevan edellä mainittuja uudistuksia. Dudan mukaan Puolassa toteutettavat uudistukset eivät kuulu EU:lle vaan ovat maan sisäinen asia. EU:ssa on presidentin mukaan muita maita, joiden ongelmat ovat Puolan kehitystä paljon suurempia. Duda kiisti väitteen, jonka mukaan median ilmaisuvapautta olisi rajoitettu. Dudan mukaan Puolassa suojellaan kansalaisoikeuksia ja demokratian periaatteita. - Jos näin on, niin miksi Puolassa on sitten ajauduttu jo kuukausia jatkuviin mielenosoituksiin maan hallitusta vastaan?
17. Andrzej Duda nousi Puolan presidentiksi kaksi vuotta stten maassa valtaa pitävän Laki ja oikeus -puolueesta. Hän on lakimies, kuten isäntänsä Sauli Niinistökin, mutta sikäli Niinistöä selkeästi edellä, että on väitellyt hallinto-oikeudesta reilut 10 vuotta sitten oikeustieteen tohtoriksi. Duda on itsekin ollut joistakin asioista eri mieltä hallituksen lakiesityksistä. Hän kieltäytyi viime kesänä vahvistamasta hallituksen ajaa kahta tärkeää lakiesitystä, jotka maan parlamentti hyväksyi. Ne olisivat johtaneet Puolan korkeimman oikeuden koko tuomarikunnan vaihtamiseen ja tuomareiden virkanimitysoikeuden uskomiseen parlamentissa istuville poliitikoille. Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski ei ole kuitenkaan jättänyt asiaa tähän, joten lakiesityksistä kiistellään maassa edelleen.
18. Dudan purkauksen ja vastahyökkäyksen aikana Sauli Niinistö seisoskeli hiljaa Dudan vieressä. Omassa puheenvuorossaan Niinistö ei tuominnut tai arvostellut Puolassa suunnitteilla olevia uudistuksia, vaan tyytyi vain toivomaan, että Puolan ja EU:n kiistassa löydettäisiin sopu. Niinistö muistutti, että EU:n jäsenvaltiot ovat unioniin liittyessään sitoutuneet tiettyihin kriteereihin.
19. Mainittakoon, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut heinäkuussa kannanoton, jossa presidentit, siis myös KKO:n presidentti Timo Esko, ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilasta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon. Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.
20. Muistaakseni ulkoministeri Timo Soini piti pari vuotta sitten sopimattomana, että Euroopan unioni ja EU-komissio puuttuvat Puolassa vireillä oleviin oikeuslaitosuudistukseen ja suunnitelmiin muuttaa tuomareiden nimitysoikeutta. Soini katsoi, aivan samalla tavalla kuin presidentti Duda tänään, että kyseiset uudistukset ovat Puolan sisäinen asia, jotka eivät kuulu EU:lle.
21. Voidaan kysyä, onko presidentti Sauli Niinistö samalla kannalla kuin ulkoministeri Soini. Ainakin Niinistö on kutsunut Dudan Suomeen - sopivasti presidentinvaalien alla. Dudan vierailu on vastavierailu Niinistön ennen Dudan presidenttikauden alkua Puolaan tekemälle vierailulle. Tuolloin tilanne Puolassa oli kuitenkin toisenlainen kuin nyt, sillä Laki ja oikeus -puolue ei ollut vielä noussut valtaan.
22. Minusta Niinistön ei olisi pitänyt kutsua Puolan presidenttiä Suomeen. Vastavierailuillakin on aikansa ja kohteliaisuudellakin rajansa, jos kutsuttavan maan presidentti ja hänen puolueensa edustavat populistisia arvoja, joita ei voida mitenkään pitää oikeusvaltiolle sopivina.
23. Mutta päivän päätteeksi vieraat ja heidän suomalaiset isäntänsä kokontuivat sulassa sovussa Linnan juhlailllailliselle. Huomiota herätti hieman se, että Suomen hallituksesta oli paikalla vain valtiovarainministeri Petteri Orpo; myöskään eduskunnan puhemiestä ei näkynyt kättelyjonossa. Mutta se oli varmaa, että KKO:n Timo Soini seurasi taas Petteri Orpoa kuin konsanaan hai laivaa.
24. Seurapiiritoimittajat olivat taas haltioissaan Jenni Haukion iltapuvusta ja äitiyden onnea säteilevästä olemuksesta. Tähän tapaan: "Rouva Jenni Haukio hehkui juhlaillallisella elegantissa, mustaan leveähelmaiseen iltapukuun pukeutuneena". Hänen "pitsihihainen, paljetein koristeltu iltapukunsa ei korostanut muttei myöskään pyrkinyt piilottamaan tulevan äidin vyötärön seutua". Niinistö ja Haukio kättelivät vieraita illallisen aluksi "hyväntuulisen oloisina".
Ah, eikö tämä olekin kuninkaallista onnea, josta koko tasavalta saa nauttia!
Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut kannanoton, jossa presidentit ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon.
Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut kannanoton, jossa presidentit ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon.
Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.
Tutustu presidenttien verkoston kannanottoon (englanniksi) kokonaisuudessaan:
18 kommenttia:
Timo Esko joo. Mies näyttää olevan hemmetin pönäkässä kunnossa! Tämä näkyi, kun Timo kätteli äsken rouvansa kanssa Linnan illallisilla presidenttipareja.
Esko ja Hiekkataipale olisivat kyllä olleet ryhdikkäämpiä, mikäli he olisivat boikotoineet Vihervuoren lailla tilaisuutta Puolan oikeusvaltioperiaatteen ja tuomioistuinten riippumattomuuden vastaisen politiikan takia
"Tämä selittyy osin Suomi 100- juhlallisuuksilla, osin taas sillä, että tammikuussa 2018 Suomessa käydään presidentinvaalit, joissa myös istuva presidentti Sauli Niinistö on ehdokkaana."
Ihanko oikeasti blogisti uskoo, että ulkomaiset valtionpäämiehet ja kuninkaalliset tulisivat Suomeen tukeakseen Niinistön vaalikampanjaa? Mikä motivaatio heillä siihen olisi. Kyllä demokratioissa tiedetään, että presidentit ja pääministerit tulevat ja menevät.
Olen samaa mieltä siitä, että KO:n presidentin olisi ollut viisainta bikotoida Puolan presidentien vierailua Puolan vakavan ja oikeusvaltioperiaatetta hkaavan tilanteen takia. Mutta kun KKO:n talo on siinä Presidentinlinnan napurissa, niin Esko vissiin ajatteli, että mikä ettei, voisisihan sitä taas mennä mukaan kemuihin kun pyydetään.
Käsittelen vielä myöhemmin blogissa presidentti Dudan kannanottoa Puolan em. tilanteesta ja suoranaista purkausta lehdistötilaisuudessa. Duda on Laki ja oikeus -puolueen vankka kannattaja.
Minusta Sauli Niinistön ei olisi pitänyt kutsua Puolan presidenttiä vierailulle Suomeen.
Ihanko oikeasti blogisti uskoo, että ulkomaiset valtionpäämiehet ja kuninkaalliset tulisivat Suomeen tukeakseen Niinistön vaalikampanjaa?
Näin kyseli toinen anonyymi edellä.
Hehheh! En minä tuolla tavalla ole sanonut kuten anonyymi väittää! Toki muiden maiden presidentit ja vastaavat saapuvat mielellään Suomeen. Niin myös Puolan presidentti, joka pääsi sopivasti pariksi päiväksi pois Puolan aika hektisestä tilanteesta.
Sanoin sen sijaan, että Sauli Niinistö käyttää valtiovierailuja taitavasti hyväkseen näin valien alla kutsumalla korkeita vieraita Suomeen. Tästä saa niin kivasti lisää julkisuutta ja kansansuosiota, jota Sauli suorastaan janoaa! Kun tuo Jennikin on vielä niin sopivasti raskaana!
Havaintojen mukaan oikeuslaitoksen edustajat vuorottelevat noissa kättelyjonoissa.
Tuommoinenkin löytyy:
http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2017/09/aca-europeonhuolissaanpuolanoikeuslaitoksenasemasta.html
https://www.google.fi/search?client=safari&rls=en&q=Statement+of+the+Network+of+the+Presidents+of+the+Supreme+Courts+of+the+European+Union+on+the+Situation+in+Poland.&ie=UTF-8&oe=UTF-8&gfe_rd=cr&dcr=0&ei=v7DvWenwAaar8wezspCwDQ&gws_rd=ssl
Kyllä tuo Sauli alkaa näyttää jo aika köriläältä. Ks. blogikuva.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari ehdotti YK:n ihmisoikeuspäivän alla Radio Helsingin haastattelussa, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on poistettava laista (täältä). Onko blogistilla kommenttia tähän?
Lännen Median politiikan toimittaja Lauri Nurmi paljastaa uutuuskirjassaan Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into kustannus), että Sipilä ja Orpo neuvotellessaan Halla-ahon kanssa maanantaina heti puoluekokouksen jälkeen tiesivät perussuomalaisten suurloikkauksesta. Sipilää informoitiin maanantain ja tiistain aikana tunti tunnilta miten ryhmän hajoaminen edistyi.
Presidentti Sauli Niinistö myös tietoisena tapahtumista osoitti ynseytensä lehmänkauppamiehille. Hänen mielestään hallituksen olisi pitänyt erota ja käydä hallitusneuvottelut, mutta valta pakottaa Sipilää eroon puuttui.
Niinistö antoi rukkaset Sipilälle!
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710242200483882_pi.shtml
Viimeiset kolme kommenttia menevät kaikki blogitekstin teeman ulkopuolelle. Pysytään nyt vaan aiheessa.
Vastaava kannanotto kuin KHO:sta löytyy KKO:n tiedotteista 25.7.2017: EU:n jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien kannanotto Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta.
Tuohon kannanottoon on jo viitattu tänään erän anonyymin kommentissa!
Katso myös blogitekstin kappaletta 19.
Euroopan Korkkien kannanotto on vähän aikaisempi kuin Euroopan Kohojen. Tiettävästi Puolan suuri johtaja (joka ei siis ole tämä valtiovieras) aloitti oikeuslaitosta kuristavat toimensa ensin maansa Korkista, ja sitten siirtyi myös Kohon kimppuun.
Oikeuslaitos on aina poliittinen. Esimerkiksi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsenen nimittää maan presidentti ja senaatti vahvistaa nimityksen. Kun presidentti Trump alkuvuodesta nimitti tuomari Gorsuchin, vasemmalla oltiin kovasti käärmeissään, koska republikaanienemmistöinen senaatti oli estänyt edellistä presidenttiä Obamaa nimittämästä omaa kantaansa edustavaa liberaalia tuomaria.
Meillä Korkein oikeus käytännössä itse päättää, kenet nimittään jäsenekseen. Blogisti on tästä kirjoitellut kaikenlaista, muistelen valitelleen nimitysprosessin hämäryyttä. Kumpi on parempi, Yhdysvaltain malli vai meidän? Suo siellä, vetelä täällä, vai päinvastoin.
Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden (Supreme Court), joka on puhdas perustuslakituomioistuin, jäsenten valintatapa on sui generis ja erikoistapaus, jota ei voida mitenkään rinnastaa suomalaiseen, pohjoismaiseen tai eurooppalaiseen järjestelmään.
Suomalainen systeemi, jossa KKO ja KHO käytännössä täydentävät itse itseään, on puolestaan Euroopassa täysin omanlaisensa tapaus.
Muissa maissa ylimpien oikeuksien jäsenten nimitysoikeutta ei ole uskottu ylimmälle oikeudelle itselleen, vaan yleensä erilliselle tuomarinvalintalautakunnan tyyppiselle riippumattomattomalle elimelle.
Näin on asian laita ollut tähän saakka myös Puolassa, jossa valtaan päässyt populistinen valtapuoluoen, "Laki ja oikeus, yrittää nyt muuttaa.
Lähetä kommentti