164. Kuka mustamaalasi Maraa?

Martti Ahtisaari ehti myös pyörämainokseen (Helkama)

Entisen RKP:n puheenjohtajan ja ex-ministerin Pär Stenbäckin kohtapuolin julkaistavassa muistelmakirjassa "Kriisejä ja katastrofeja" kerrotaan, että joku "tunnettu suomalainen" oli yrittänyt estää Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisen presidentti Martti Ahtisaari lähettämällä palkintoa jakavalle Norjan Nobel-komitealle Ahtisaarta moittivan kirjeen.

Mediassa on tänään laajasti arvuuteltu, kuka mahtoi olla tämä raukkamainen suomalainen, joka yritti estää Nobel-pystin myöntämisen Meidän Maralle. Hävetköön!

Aikaansa seuraavaan blogistin - Jukka Kemppistä lukuunottamatta - on luonnollisesti yritettävä ottaa kantaa myös tällaisiin päivänpolttaviin kysymyksiin. Siispä muutama resoneeraus asian johdosta.

Ensin on syytä ottaa huomioon, että Ahtisaari sai Nobelinsa viime vuonna - tarkemmin sanottuna tieto asiasta julkistettiin 10.10.2008. Kirjoitin tästä ilouutisesta blogissani kolmeen eri otteeseen (10.10. ja 14.10. sekä 9.12.2008). Mutta Mara oli ollut ehdolla jo aikaisemmin monena vuonna palkinnon saajaksi. Stenbäckin kirjassa ei kerrota, milloin norjalaiset olivat saaneet Suomesta kyseisen mustamaalauskirjeen. Tämä vaikeuttaa salapoliisityötä.

Sen sijaan Stenbäckin kirjassa kerrotaan - lehtitietojen mukaan (HBL) - että Stenbäck kuuli asiasta hutikuussa 2007 Suomen Oslon-lähetystössä pidetyillä diplomaattipäivällisillä. Nobel-komitean sihteeri Geir Lundestad oli tuolloin kertonut Stenbäckille saaneensa tunnetulta suomalaiselta kirjeen, jossa perusteltiin, miksi Ahtisaari ei ansaitsisi Nobelia. Kirjeessä oli Stenbäckin arvioin mukaan lueteltu liuta kielteisiä luonnehdintoja Ahtisaaresta.

Vuonna 2007 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Al Gorelle ja Hallitusten väliselle ilmastonmuutospaneelille; Ahtisaarikin oli tuolloinkin vahvasti ennakkokaavailuissa mukana.

Kaikkein vahvimmin ja innokkaimmin Mara Ahtisaari odotti Nobelia muistaakseni vuonna 2006, jolloin palkinnon kuitenkin saivat Muhammad Yunus ja hänen johtamansa Grameen Bank. Hän oli matkustanut palkinnon julkistamisajaksi Wieniin, jossa tv-kamerat oli kutsuttu paikalle, kun Mara jännitti, joko vihdoinkin tärppäisi. Ei tärpännyt vielä silloin.

On mahdollista, että mustamaalauskirje olisi toimitettu norjalaisille jo vuonna 2006, miksei aikaisemminkin.

Kuka mahtaa olla se "tunnettu suomalainen", joka olisi halunnut estää Ahtisaarta saamasta Nobelia? Mielipidesivustoilla on tuotu esiin suuri joukko potentiaalisia mustamaalajia: Halonen, Elisabeth Rehn, Jaakko Laakso, Tuomioja, dosentti Johan Bäckman jne.

Minusta Laakso ja Bäckman putoavat kuitenkin listalta, koska he eivät ole ilmeisestikään tunnettuja Norjassa; Bäckmanin "tähti" on sitä paitsi ollut mainitussa suhteessa nousussa vasta reilun vuoden päivät.

Tunnetuin suomalainen maailmalla on tietenkin Kimi Räikkönen, mutta tuskinpa kukaan vakavissaan väittää Kimin olleen asialla. Stenbäckin mukaan tieto oli järkyttänyt häntä syvästi, joten tälläkin perustella urheilun ja muiden sellaisten alojen julkkikset putoavat ilmeisesti pois kuvioista. Olisi toki ollut mielenintoista hieman tarkemmin tietää, millaisia nuo "järkyttävät" tiedot itse asiassa olivat. Oliko kyse henkilökohtaisista asioista vai "vain" Ahtisaaren arvostelusta valtionpäämiehenä tai rauhanvälittäjänä? Ehkä arvostelu oli kirjeen lähettäjän mielestä täysin perusteltua.

On ilmeistä, että kyseinen henkilö toimii tai on toiminut ja tullut tunnetuksi joko politiikassa tai diplomaattina tai on joku tunnettu mielipidevaikuttaja. Kun norjalaisille lähetetty kirje on kirjoitettu ilmeisesti joko englanniksi tai ruotsikssi, voidaan esimerkiksi tietyt keskustalaiset johtavat poliitikot sulkea pois epäiltyjen joukosta; mitäpä syytä heillä olisi edes ollut mustamaalata Ahtisaarta.

Muiden johtavien poliitikkojen joukosta mieleen tulevat tietysti ensimmäisinä sdp:n johtavat poliitikot, sillä tiedetäänhän, että Ahtisaarella oli vastustajia nimenomaan omiensa joukossa. Ensimmäisenä kysymykseen voisi tulla Kalevi Sorsa, joka hävisi demareiden esivaalit 1993 Ahtisaarelle nöyryyttävällä tavalla. Sorsan kerrottiin olleen vahvasti mukana, kun demarit junailivat Ahtisaaren pois toiselta presidenttikaudelta ja heidän ehdokkaakseen valittiin Tarja Halonen. Kalevi Sorsa kuitenkin kuoli tammikuussa 2004 sairastettuaan sitä ennen pitkään, joten hän ei voi olla kirjeen lähettäjä.

Myös Tarja Halosen ja esimerkiksi Erkki Tuomiojan muistetaan arvostelleen joko suoraan tai peitellysti jossakin vaiheessa Ahtisaarta, varsinkin Tuomiojan. En kuitenkaan jaksa lainkaan uskoa, että nykyisin vielä johtavassa asemassa politiikassa olevat Halonen ja Tuomioja olisivat riskeeranneet maineensa sanotun kirjeen lähettämisellä. Tällä perusteella myös Paavo Väyrysen ja Paavo Lipposen nimet voitaneen sulkea pois.

Kyseisen norjalaislähteen mukaan mustamaalaajan ei välttämättä edes tarvitse olla "johtava" poliitikko, vaan kyseessä on "tunnettu" suomalainen. Elisabeth Rehn, joka hävisi Maralle ikimuistoiset vaalit vuonna 1994, on tunnettu suomalainen, mutta häntä en voisi koskaan uskoa kirjeen lähettäjäksi. Samaa voidaan sanoa esimerkiksi puolustusvoimien entisestä komentajasta Gustav Hägglundista.

Poliitikoista ja valtiomiehistä, joka on todella "tunnettu" myös Suomen ulkopuolella, jää minusta jäljelle vain ex-presidentti Mauno Koivisto. Hän ei ole tosin julkisesti juuri koskaan arvostellut Ahtisaarta. Toisaalta tiedetään, että Koivisto on sekä presidenttikaudellaan että sen jälkeen vaikuttanut tai yrittänyt vaikuttaa erilaisiin asioihin epävirallisesti kulissien takana, joten tältä kannalta arvioiden Koivisto kirjettä Norjan Nobel-komitealle ei voitaisi pitää minään jättiyllätyksenä. Tiedämme myös, että Mauno Koivisto toivoi Kalevi Sorsasta seuraajaansa tai ainakin demareiden presidenttiehdokasta.

Koivisto on lisäksi suhtautunut Ahtisaaren toimintaan jokseenkin happamasti. Koivistolla ei olisi ollut mitään menetettävää, vaikka olisi lähettänyt kirjeen. Itse on kuitenkaan henkilökohtaisesti yhtään usko, että Koivisto olisi kirjeen lähettäjä; se ei sopisi Manun tyyliin.

Todennäköisintä on, että kirjeen lähettäjä on joku kokenut ja tunnettu suomalainen diplomaatti tai Suomen ulkoministeriön entinen tai nykyinen virkamies, joka kenties ei nykyisin enää niin sanotusti "vaikuta" Suomessa. Mahdollisesti hän on aikanaan kokenut kokenut Ahtisaaren kilpailijakseen tai kuullut Ahtisaaresta tai hänen toiminnastaan esimerkiksi YK:n piirissä asioita, jotka eivät ole olleet yleisesti tiedossa ja jotka hänen mielestään olisivat voineet estää palkinnon myöntämisen Ahtisaarelle.

Muistelen, että vuonna 1994 tai vuoden 1993 lopulla, jolloin Ahtisaari kävi presidentinvaalikampanjaansa, eräs UM:n virkamies ja Ahtisaaren työtoveri YK:ssa tai UM:ssä, antoi julkisuudessa ymmärtää, että Ahtisaari olisi syyllistynyt juuri tietyssä YK-tehtävässään joihinkin väärinkäytöksiin. Ahtisaari kiisti sanotut väitteet heti eikä väitteiden esittäjä enää sen jälkeen palannut asiaan. En nyt enää muista kyseisen henkilön nimeä ja vaikka muistaisinkin, en sitä kertoisi. Kyseinen henkilö toimi sittemmin suurlähettiläänä suurissa kaukomaissa ja on nyt jo varmaan eläkkeellä. En laisinkaan epäile, että hän olisi kirjeen takana.

Edellä esitetystä voimme vetää vain sen johtopäätöksen, että menestyvällä virkamiehellä, diplomaatilla ja valtiomiehelä voi olla kotimaassaan useita vihamiehiä tai/ja poliittisia vastustajia.

Pär Stenbäck ja hänen kustantajansa ovat joka tapauksessa keksineet mielestään oivallisen konstin kirjan markkinoimiseksi. Tapa vetää vertoja milteipä Lenita Airiston tämänsyksyiselle muistelmakirjalle, jota markkinoitiin etukäteen Vesku Loirilla ja "tunnetulla suomalaisella vaikuttajalla," jotka ovat kuulemma olleet Lenitan rakastajia.

Hetkinen, voisiko Stenbäckin ja Lenitan kirjoissa olla kyse samasta tunnetusta, mutta tuntemattomaksi jääneestä suomalaisesta vaikuttajasta?

P.S.

Myöhemmin tänään Pär Stenbäck kertoi, ettei hän itsekään tiedä, kuka on tuo "korkea-arvoinen suomalainen," joka oli mustamaalannut Maraa. Hän ei olut edes kysynyt sitä Nobel-komitean sihteeriltä.

Tätä on hieman vaikea uskoa. Eiköhän asia ole niin, että Stenbäck kyllä tietää, mutta ei halua kertoa tietoaan. Hän oli kertonut kirjeestä Maralle, joten voi hyvinkin olla, että Marakin tietää panettelijansa nimen.

Mikä oli Stenbäckin motiivi, kun hän meni kirjassaan kertomaan asiasta? Tietenkin kirjansa markkinointi, mutta taustalla lienee muutakin.

Tärkeintä olisi tietää, mikä on Ahtisaaren motiivi, kun hän on kaikesta päätellen antanut Stenbäckille luvan kertoa asiasta, ehkä jopa suorastaan kehottanut Stenbäckiä kertomaan.

Eiköhän Ahtisaaren motiivi oli selvä: Hän on tällä tavalla halunnut kostaa kaikille suomalaisille "korkea-arvoisille" vastustajilleen ja mustamaalaajilleen "pahat puheet" ja erityisesti sen, että hänet tavallaan pakotettiin luopumaan tavoittelemasta toista presidenttikautta. Ahtisaari tietää hyvin, että kirjeen kirjoittaja ei itse tule koskaan "ulos" ja kerro asiaa. Tiesipä Ahtisaari kirjeen kirjoittajan henkilöllisyyden tai ei, niin hän voi Stenbäckin kirjan välityksellä heittää epäilyksen varjon yhdellä kertaa kaikkien vastustajiensa päälle!

Hemmetin ovela veto Maralta! Arvostukseni Ahtisaarta kohtaan nousee entisestään. Näin ovelaan vetoon pystyy vain Karjalan evakkopoika!