Oikeuskanslerin kaksoisrooli puhuttaa jälleen1. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on tänään lehtitietojen mukaan päättänyt, ettei valtioneuvoston menettelyssä, jolla RKP:n entinen kansanedustaja Eva Biaudet junailtiin vailla virkaan vaadittavaa korkeakoulututkintoa vähemmistövaltuutetuksi ollut moitittavaa. Biaudet´lle myönnettiin valinnassa erivapaus, koska hän vain oikeustieteen ylioppilas. - Miksihän B. muuten käyttää "titteliä" oik.yo., jos hänellä ei ilmeisesti ole edes tarkoitus suorittaa oikeustieteen kandidaatin tutkintoa?
2. Oikeuskansleri Jonkka perusteli puhtaat paperit -päätöstään sillä, että valtioneuvosto ei erivapauspäätöksessään ylittänyt viranomaiselle lain mukaan kuuluva harkintavaltaa. Virkamieslain erivapauden myöntämistä koskeva säännös antaa hänen mukaansa valtioneuvostolle "suhteellisen suuren harkintavallan." Sitä, mitä tällä "suhteellisen suurella" itse asiassa tarkoitetaan, Jonkka ei ole kertonut. Jonkka muistuttaa, ettei oikeuskansleri voi tehdä ansiovertailua hakijoiden kesken eikä ottaa kantaa siihen, kuka hakijoista on pätevin.
3. Viimeksi mainittu toteamus pitää toki paikkansa, mutta kanteluissa, joita Jonkalle tehtiin peräti seitsemän sanotussa asiassa - itse en ollut kantelijoiden joukossa - tämä ei ollutkaan mikään keskeinen peruste. Asiassa oli keskeisenä ponttina esillä kysymys siitä, voidaanko yhdelle viranhakijalle myöntää erivapaus korkeakoulututkinnosta, jos kaikilla muilla yli 20 hakijalla on vaadittava tutkinto.
4. Tämän kysymyksen, johon mm. Pakolaisneuvonta ry:n lakimies Husein Muhammed kiinnitti omassa kantelussaan lehtitietojen mukaan huomiota, Jonkka on kuitenkin ilmeisesti sivuuttanut päätöksessään kokonaan; ainakaan lehtiuutisten mukaan tästä oleellisesta kysymyksestä Jonkka ei puhunut mitään; itse päätöstä en ole vielä nähnyt.
5. Näinhän se yleensä menee näissä kantelupäätöksissä muutoinkin: sellaiset kysymykset ja väitteet, joiden perusteella asia voisi saada toisenlaisen ratkaisun, sivuutetaan laillisuusvalvojien ratkaisuissa kokonaan, ts. niistä ei anneta edes lausuntoa. Tämän olen itse jonkun kerran tullut tekemieni kantelujen johdosta kokemaan. Tätä metodia ovat noudattaneet oikeuskanslerit Jorma S. Aalto, Paavo Nikula ja Jaakko Jonkka. Ts. oikeuskansleri samoin kuin oikeusasiamies eivät noudata päätöksenteossaan ns. pro et contra -metodia. Muutoin OKa:n ja EOA:n päätöksenteossa on havaittavissa selvä tendenssi: in dubio pro virkamies tai viranomainen.
6. Minua hieman ihmetyttää, että Jakko Jonkka otti asian eli tehdyt kantelut itse tutkittavakseen ja ratkaistavakseen ratkaisun olisi voinut tehdä myös apulaisoikeuskansleri. Jonkka oli nimittäin ottanut samaan kysymykseen eli B:lle myönnettyyn erivapauteen kantaa jo ennen kuin Valtioneuvosto teki asiaa koskevan päätöksen. Kuten ministerin Stefan Wallin on kertonut, hän tai valtioneuvosto oli nimittäin konsultoinut etukäteen Jonkkaa Biaudet´lle myönnettävästä erivapaudesta ja tällöin Jonkka oli näyttänyt vihreää valoa hankkeelle eli siis katsonut, että menettely on laillinen.
7. Nyt siis Jonkka on ratkaissut kantelut sellaisessa asiassa, jossa hän on jo kertaalleen muodostanut oman kantansa, jota valtioneuvosto on sitten noudattanut. Jos oikeuskansleri olisi tuomari, olisi kyse selvästä esteellisyydestä, sillä tuomari on jäävi käsittelemään ja ratkaisemaan asiaa, jossa hän on jo kertaalleen aikaisemmassa käsitelyvaiheessa muodostanut kantansa. Tuomarilla olisi tuollaisessa tilanteessa tietenkin selkeä ennakkokäsitys asiasta, joka vaarantaisi hänen puolueettomuutensa.
8. OK 13 luvun tuomarin esteellisyyssäännökset eivät kuitenkaan koske oikeuskansleria, jolla on perustuslain mukaan eräänlainen kaksoisrooli. Yhtäältä hän valtioneuvoston neuvonantaja, eräänlainen kruununjuristi, jota ministeriöt ja ministerit konsultoivat laillisuutta koskevissa kysymyksissä. Toisaalta oikeuskansleri taas on ihmisten ("oikeusalamaisten") mm. juuri ministereiden ja valtioneuvoston menettelytavoista tekemiä kanteluja tutkiva ja ratkaiseva ylin laillisuusvalvoja. Mainittu kaksoisrooli on minusta outo ja merkillinen, mutta kuvaan kuuluu, etteivät oikeuskanslerit itse ole nähneet asiassa mitään kummallista.
9. Niinpä tässä Eva B:nkin asiassa Jaakko Jonkka on ensin vastannut ministeri Wallinille, että myönnettävässä erivapaudessa ei ole laillisuuden kannalta epäselvyyttä, minkä jälkeen on ratkaissut seitsemän ihmisen valtioneuvoston erivapauspäätöksestä tekemät kantelut ja toistanut kantansa, että valtioneuvosto menetteli erivapauden myöntäessään harkintavaltansa puitteissa. Yksinkertaista ja tehokasta "laillisuusvalvontaa," vai mitä?
10. Ihmisten ei olisi tietenkään kannattanut tässä asiassa, kuten ei kannattaisi muissakaan vastaavanlaisissa tapauksissa, joissa ministerit ja valtioneuvosto ovat jo etukäteen konsultoineet oikeuskansleria laillisuutta koskevissa kysymyksissä, kannella oikeuskanslerille, koska kansleri on tosiasiallisesti sidottu siihen mielipiteeseen ja kantaan, jonka hän on jo etukäteen kertonut valtioneuvostolle.
11. Olen kirjoittanut Eva Biaudet´n erivapausasiasta blogissani 271/14.5.2010. Oikeuskanslerin edellä mainitusta kaksoisroolista, joka ilmeni myös esimerkiksi ministeri Mauri Pekkarisen Suomi-Soffa tapauksessa, olen kirjoittanut blogissani 5.9.2008.
11 kommenttia:
Toivottavasti Biaudetilla on opinto-oikeus edelleen voimassa ja läsnäolo tiedekuntaan ilmoitettu tällekin lukukaudelle yliopiston sääntöjen mukaisesti. Ellei näin ole, niin sitten tuo "oik. yo." on kokonaan vailla katetta.
Kunnallispoliitiikassakin sattuu samanlaista. Esimerkiksi aikuisille suunnattuun tutkintoon johtavaan täydennyskoulutukseen osallistuvat oikeusnotaariopiskelijat käyttävät halukkaasti oik. yo. -nimikettä, vaikka siihen ei ole mitään oikeutta. Se tuo sitä poliittista karismaa...
Hieman samantyyppisiä ajatuksia tuo päätös herättää itsessänikin, vaikken olekaan sitä nähnyt.
Oikeuskansleri-instituutioon (samoin kuin Eduskunnan oikeusasiamieheen)liittyy mielestäni se ilmiö, että heidän päätöstensä oikeellisuutta ei yleensä ole ollut tapana kyseenalaistaa. Jos OKA tai EOA sanoo jotakin, asia on sitten niin.
Fakta on kuitenkin, että OKAlla tai EOA:lla ei luonnolisestikaan ole mitään ylivertaista osaamista, jota ei löytyisi esimerkiksi tuomioistuimista. Ero on kuitenkin siinä, että ensin mainittujen ratkaisuja on totuttu pitämään "jumalan sanana" jälkimmäisten ei.
OKA ja EOA-instituutiolla on varmaankin perusteltu käyttöalansa esimerkiksi siinä, että ne tarjoavat kansalaisille yksinkertaisen tavan purkaa paineita (tietenkin ne tekevät muutakin), mutta päätösten oikeellisuuden pitäisi tietenkin olla samanlaisen keskustelun ja kritiikin kohteena kuin muunkin virkamiestoiminnan.
Sama koskee mielestäni myös kaikkia niitä virkamiehiä, joiden virkanimike päättyy sanaan "valtuutettu". Esimerkiksi tasa-arvovaltuutettu tai tietosuojavaltuutettu. He ovat aktiivisia ottamaan kantaa moniin asioihin ja myös heidän kannanottojaan on totuttu kunnioittamaan ehdottomina totuuksina.
Voi olla että muistini pätkii, mutta muistelisin, että jossakin erivapausasiassa on otettu kanta, jonka mukaan erivapautta kelpoisuusehdoista ei voi myöntää, jos muodollisesti päteviä hakijoita on mukana. Olisiko koskenut valtakunnansovittelijan valintaa vai mahtaako muisti pätkiä tässäkin.
Tyhmempi luulisi, että oikea malli tällaisessa tapauksessa olisi OKa:n siirtää kantelu EoA:lle, jolloin ei olisi minkäänlaista esteellisyysongelmaa.
Linkki oikeuskanslerin ratkaisuun: http://www.okv.fi/43/okv_670_1_2010.pdf
HS 15.6.2010 julkaistu:
Prosessioikeudn professori Jyrki Virolainen (http://jyrkivirolainen.blogspot.com/) on tuonut esille perusteluineen, niitä tapauksia joissa Jonkka on tutkintapyynnöstä huolimatta katsonut ettei asiassa ole huomautettavaa. Jaakko Jonkka on profiloitunut julkisuudessa poliittisen ja taloudellisen eliitin puolustusasianajajana (Suomi Soffa Pekkarinen) hän päätti asian pelkkarisen eduksi edes tutkimatta asiaa, Pitäen ilmeisesti pekkarisen kertomusta asiassa ainoana tiedon lähteenä. Ymmärtääkseni hänen virkansa on toimia Suomessa ylimpänä laillisuusvalvojana. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. valtioneuvoston päätöksien lainmukaisuuden valvominen. Kukaan muu viranomainen ei voi sitä tehdä. Olemme saaneet Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta yli sata (100) langettavaa päätöstä, joka todistaa oikeusvaltiomme alennustilaa ja täydellistä politisoitumista. 1990 - laman jälkihoidossa Mauno Koivisto puuttui epäasiallisesti tuomioistuinlaitoksen toimintaan ja riippumattomuuteen, siitä näyttää muodostuneen "Maan Tapa" jota nykyiset politiikot jatkavat hyvällä menestyksellä. Mitään ei kuitenkaan oikeusvaltion rapautumisen estämiseksi tehdä, Lukuunottamatta jatkuvia perustuslain muutosoesityksiä jotka mahdollistavat vallan siirron totaalisesti puolueille ja heidän nimittämilleen hallituksille. Suomeen tulisi perustaa Perutuslakituomioistuin, joka koostuisi täysin puolueista riippumattomista ammattituomareista. Saksassa tämä järjestelmä on käytössä. Ennustan Jonkan valitseman linjan johtavan lähitulevaisuudessa siihen, että Matti Vanhanen tai kukaan muukaan eliitin jäsen ei tule moitteita saamaan mistään, täysin rippumatta tosiseikastosta. Eduskunnan oikeuasiamies on todennut erään päätöksen perusteluissa, Politikkoja ja virkamiehiä (Viranhaltijat) koskevan lainsäädännön (erityisesti sosiaalilainsäädäntö) sisältävän jo lähtökohtaisesti niin paljon harkintavaltaa, ettei käytännössä virkatoimien laiminlyönnistä tai virkavirheista koskaan seuraa käytännössä mitään seuraamuksia. Tämä on siis seurausta virkamiesten ja politikoiden itsensä valmistelevien lakien kelvottomuudesta. Perutuslakituomioistuin ei varmasti ole poliittisen eliitin mieleen, koska se poistaisi mahdollisuuden mielivaltaiseen ja opportunistiseen lainvalmisteluun. Poliittinen korruptio on niin syvällä tässä yhteiskunnassa, ettei mikään muu keino estä enää "veretöntä vallansiirtoa " puolueille joihin siis kuuluu 8% Suomen kansasta. Tämä joukko valitsee ja päättää 92% puolesta kaikista asioista. Kuten nyt KePU valitsi ilman kansanäänestystä omiensa joukosta pääministerin. Eikö yleensä länsimaisessa demokratiassa vaaleilla valita pääministeri? Suomessa riittä eliitin ilmoitus siitä kuka valitaan, Mielestäni pääministerin vaihdos olisi tullut suorittaa ennen aikaisten Eduskutnavaalien tuella, Näin tehdään kaikkialla muualla Länsimaisissa sivistysvaltioissa, paitsi Suomessa.
Suomessa on näköjään ihan kaikki mahdollista millä eliitin tasolla tahansa.
On tämä niin veikeetä pellehommaa.
Kuten jo monesti todettu, asianomaisten kannattaa valittaa kokemastaan sukupuolisesta syrjinnästä. Jos siis ovat miehiä.
Erikoisvapauksia laajasti käytössä. Ministereiden tulisi olla "Taitaviksi tunnettuja kansalaisia". Paavo Väyrynen on ilmeisestikin saanut tämän kohdalla erityisvapauden, sillä tätä ehtoa Paavo Ei täytä edes suppeaassa piirissä. Nim. L.H. Hoppu
HUOMENNA SE SITTEN TULEE - VIHDOIN JA VIIMEIN:
Hyvät toimittajat ja toimitukset,
Tietoonne, että korkein oikeus tulee todennäköisesti huomenna antamaan ratkaisunsa yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä koskevassa jutussa (R2009/305), jossa muutoksenhakijoina ovat kihlakunnansyyttäjä Simo Kolehmainen, Susan Kristiina Ruusunen sekä Kari Markus Ojala ja Etukeno Oy ja vastauksen antajana Matti Vanhanen.
Ratkaisusta tullaan tiedottamaan antopäivän aamuna. Sähköpostitse lähetettävän tiedotteen liitteenä tulee olemaan itse ratkaisu pdf-tiedostona. Seloste ratkaisusta ja tiedote tulevat löytymään myös KKO:n verkkopalvelusta osoitteesta http://www.kko.fi.
Tämän viestin tiedot ovat käytettävissänne vapaasti. Tarvittaessa lisätietoja voi kysyä minulta, yhteystiedot löytyvät alta.
Valituslupaa koskeva tiedote 11.6.2009
Ystävällisin terveisin
Pia Sive
Viestintäpäällikkö
Korkein oikeus
PL 301, 00171 Helsinki
p. 01036 40052, 050 367 6431
EX-pääministerin EX-juhannusmorsian ruotii EX-pariskunnan EX-suhdetta. Melkoinen EXodus tuo EX-Kurosen "Ex Libris".
Sanopahan vaan, että vanha sanonta: "Ei paska punniten parane", tulee toteutumaan tässäkin prosessissa täysimääräisesti.
Tämä on ihan farssimaisen peittelemätöntä eliitin öykkäreiden suojelua.
Aivan on hävyltä häntä pois.
Kenenpä tavallisen ihmisen aikaa sitten tehtyjen oikeuspäätösten julkistamista älämölön välttämiseksi viivästytetään näin.
Ainostaaan politiikan, virkamieskunnan ja talousvallankäytön eliitin.
Minulla oli reipas alainen, jolla oli tapana kysyä tällaisia piirteitä sisältävästä asiasta päätöstä tehtäessä, että:
"Julkaistaan sitten vasta juhannusviikolla?"
Ennen vapaan nettiviestinnän aikaa saattoi luottaa siihen, että juhannusviikolla julkaisuuteen annetut asiat eivät nouse kalapaliikkiin, kun kansakunta ja varsinkin media lomailevat.
Puoluekokouksen takia mennään nyt viikko etuajassa.
Ja tiedonkulun maailman ovat muuttaneet tämänlaiset blogit.
Hyi hitto mikä päätös.
Ilmankin viivästyttämistä tuomio oli kai täysin arvattavissa.
Itse kirjoitelmahan on tunnissa lukaistava, harmiton ja hyväntahtoinen tusinasarjan parisuhdemuistelu lman yksityiskohtiin tai yksityisyyteen menemistä.
Lähetä kommentti