keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

286. KKO 2010:39: Korkeimman oikeuden tuomion perustelut Pääministerin morsian -kirjasta eivät vakuuta

Pääministeri ja morsian kirjan kannessa

1. Tänään se sitten vihdoin annettiin. Nimittäin Korkeimman oikeuden kauan panttaama tuomio Pääministerin morsian-kirjasta (KKO 2010:39). Juttu käynnistyi pääministeri Matti Vanhasen tekemällä rikosilmoituksella, minkä jälkeen juttua on puitu eri oikeusasteissa jo kolmisen vuotta. Helsingin hovioikeuden tuomio asiassa annettiin 10.2.2009 ja KKO myönsi jutussa valitusluvan kesäkuussa 2009. KKO toimitti asiassa suullisenkäsittelyn 25.1.2010.

2. Luultavasti KKO:n ratkaisu on ollut valmiina jo jonkin aikaa, mutta KKO ei ole halunnut antaa ratkaisuaan ennen kuin vasta nyt, kun Matti Vanhanen on jo käytännössä entinen pääministeri. Monet merkittävät asiat tapahtuvat ja ratkaissut annetaan meillä tavanmukaisesti juuri vähän ennen Juhannusta, tätä keskikesän mystistä juhlaa. Muistamme, miten Anneli Jäätteenmäki pakotettiin eroamaan pääministerin virasta Juhannuksena 2003 ja miten Matti Vanhanen tulee itse jättämään virallisesti saman viranhoidon kesken tällä viikolla eli 18.6., siis juuri ennen "Jussia." Oikeuskansleri Jaako Jonkan on määrä antaa tänään päätöksensä energiaylijohtaja Turusen esteellisyyttä koskevassa asiassa jne. - On jo antanutkin, päätöksessä todettiin aivan odotetusti tämän härskin virkamiehen Taisto Turusen esteellisyys; Turusen nimitti kaksoisroolina tietenkin kukas muu kuin Jaakko Jonkan suursuosikki Mauri Tsoukki Pekkarinen.

3. Muutenkin maassa on vallalla käytäntö, jonka mukaan tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet antavat, eivät siis julkisesti julista, päätöksensä juuri ennen viikonloppua, siis perjantaina, yleensä vielä iltapäivänä. Näin siksi, että päätöksen antajat eivät halua missään tapauksessa olla tavoitettavissa ja vastaamassa tiedotusvälineiden kysymyksiin, vaan haluavat pötkiä tai luikkia karkuun virastoistaan ja muista koloistaan koteihinsa ja kesämökeilleen. Tämä on sitä suomalaista julkisuusperiaatteen toteutumista!

4. Korkein oikeus on antanut tämänpäiväisestä tuomiostaan seuraavaan lyhyen tiedotteen
http://www.kko.fi/51112.htm, joka löytyy tästä.

5. KKO:n tuomion Finlex-seloste kokonaisuudessaan löytyy puolestaan täältä.

6. Tässä yhteydessä ei ole tarkoitus ryhtyä ruotimaan KKO:n tuomiota yksityiskohtaisesti. Tuomion sisältö on pääosin se, että KKO tuomitsi kirjan kustantajan Kari Ojalan ja kirjan kirjoittajan Susan Ruususen täsmälleen yhtä suureen sakkorangaistukseen kuin hovioikeuskin, Ojala sai 60 päiväsakkoa ja Ruusunen 20 päiväsakkoa. Lisäksi Ojala joutui maksamaan Vanhaselle vahingonkorvausta 1 000 euroa. Tärkeä muutos hovioikeuden tuomion lopputulokseen tuli siinä, että Ojala ja kustannusyhtiö vapautettiin kokonaan valtiolle tuomitusta hyötyä koskevasta menettämisseuraamuksesta.

7. KKO myös "putsasi" hovioikeuden syyksilukemista. Tärkein muutos täsä kohdin oli siinä, että KKO, toisin kuin hovioikeus, katsoi, ettei Matti Vanhasen lapsia koskevien tietojen ottamisella kirjaan Vanhasen yksityiselämästä ollut esitetty oikeudettomasti tietoja tai vihjauksia RL 24:8.1:ssa tarkoitetulla tavalla.

8. KKO katsoi, että Vanhasen yksilöimät kirjan tiedot lapsista eivät käsittele lasten tunteita tai yksityisyyttä sellaisella tavalla, että niiden esittämisen osana Ruususen omakohtaista suhteen kuvausta voitaisiin arvioida olleen omiaan aiheuttamaan Vanhaselle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa ja että kirjan tekijän ja kustantajan sananvapautta olisi välttämätöntä tältä osin rajoittaa Vanhasen yksityisyyden suojaamiseksi.

9. Tältä osin KKO:n tuomion täytyy olla Matti Vanhaselle aika karvas takaisku. Nähdäkseni Vanhanen pani prosessin vireille ensi sijassa juuri siksi, että Ruusunen oli käsitellyt kirjassa myös hänen lapsiaan koskevia yksityisiä tietoja.

10. Kun kritisoin blogissani 23.2.2009 hovioikeuden tuomiota, pohdin myös sanottua lasten osuutta ja päädyin siihen, kuten KKO nyt tuomiossaan, että kirjassa lasten osalta esitetyt tiedot eivät sisällä lasten tunteiden tai käyttäytymisen kuvauksia. KKO toteaa myös, että lasten osalta kirjat kohdat kuvaavat pitkälti lähinnä seurustelusuhteen osapuolten omia, lasten suhtautuista koskevia käsityksiä.

11. Kuten olen kertonut, sain pääministeri Matti Vanhaselta 23.2.2009 julkaistun blogijuttuni jälkeen sähköpostiviestin, jossa hän moitti minua juuri siitä, että olin arvostellut hovioikeuden tuomiota juuri lapsia koskevien tietojen osalta. Vanhanen oli suorastaan tuohtunut arvostelustani tältä osin. Muihin yksityiskohtiin, esimerkiksi sukupuolielämänsä kuvauksiin, Vanhanen ei minuun kohdistamassaan "myllykirjeessä" sen sijaan puuttunut.

12. Pääministerin sukupuolielämää KKO on sitä vastoin pitänyt niin pyhänä asiana, että siitä rapsut eli sakot ovat annettu. KKO:n mukaan sukupuolielämästä ja intiimeistä yksityisistä tapahtumista ilmaistut tiedot ja vihjaukset liittyvät yksityiselämän ydinalueeseen. Niiden luvaton julkistaminen on ollut omiaan aiheuttamaan pääministerille vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Tältä osin kirjoittajan ja kustantajan sananvapauden rajoittamista on KKO:n mukaan pidettävä pääministerin yksityisyyden suojan kannalta välttämättömänä.

13. KKO luettelee tuomionsa sivulla 18 kirjasta seitsemän eri sivua, joilla on esitetty tällaisia sen mielestä halveksuntaa tai kärsimystä aiheuttavia tietoja tai vihjauksia. Omasta puolestani en kyllä lainkaan ymmärrä, miten tällaiset sangen viattomat kuvaukset voisivat mitenkään aiheuttaa Vanhaselle halveksuntaa, kärsimystä tai jopa vahinkoa. Eihän näissä kuvauksissa paljasteta kerta kaikkiaan mitään yksityiskohtia eikä niissä ole kerrassaan mitään sopimatonta.

14. KKO:n mustalle listalle on joutunut esimerkiksi kirjan sivulla 60 otsikon "Helliä hetkiä" alla olevan tekstin ensimmäisen kappaleen kolmas virke, joka kuuluu näin:

- Kuinka monta kertaa puhelin keskeyttikään kiihkeän rakastelumme!

Vastaavanlaisia "törkeitä" paljastuksia ovat KKO:n mielestä myös virkkeet:

- Vaikka Matti nyt olikin Europan presidentti, ehdimme tapailla ja nauttia fyysisestikin toisistamme.

- Hieroimme vuoron perään toistemme hartioita.

- Laitoin käteni hellästi Matin reidelle. Matti punastui ja työnsi käteni pois ja sanoi, että julkisella paikalla ei sopinut koskea polven yläpuolelle.

- Matti nautti kosketuksesta, minä aina hieroin Mattia saunan jälkeen varmaan 45 minuuttia.

Sen sijaan virke: "Palkintona raskaasta päivästä menimme saunaan" on ollut KKO:n mielestä kelvollinen.

Kuten sanoin, en ymmärrä, miten esimerkiksi nämä viattomat katkelmat voisivat mitenkään olla omiaan aiheuttamaan Vanhaselle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Syyksilukemiseen ei tietenkään riitä yksin se, että sukupuolielämän tiedot yleensä kuuluvat yksityisyyden ydinalueeseen. Täytyyhän kyse olla "kunnon" tiedoista, paljastuksista tai vihjauksista, jotta kyse voisi olla rangaistavasta teosta. Tällaisilla sangen arkisilla ja rutiininomaisilla hieronta - yms. tiedoilla ei luonnollisesti ole mitään tekemistä sukupuolielämän kanssa. - Ovatko KKO:n jäsenet todella näin vieraantuneita elävästä elämästä ja sen realiteeteista? Eivätkö he tiedä tai kenties enää muista, mitä sukupuolielämä itse asiassa on?

15. En tiedä, pitäisikö KKO:n tuomiota tässä kohdin lukiessa itkeä vai nauraa! Tulevat väkisin mieleen KKO:n ex-presidentin Curt Olssonin silloin tällöin 1970- ja -80 -luvulla lausumat tokaisut: "Ovatko ne tulleet aivan hulluiksi siellä!" Curt Olsson tarkoitti jotain hölmöä hovioikeuden tai alioikeuden ratkaisua, mutta nyt on kysymys sentään maan ylimmän tuomioistuimen päätöksestä.

16. Matti Vanhanenhan todisti välittömästi Helsingin hovioikeuden tuomion jälkeen, että kirjassa esitetyt tiedot koskivat sinänsä aivan harmittomia tietoja ja asioita. Mm. tästä asiasta kustantaja Kari Ojala olisi halunnut kuulla Matti Vanhasta KKO:ssa henkilökohtaisesti, mutta KKO epäsi pyynnön. Tuomiossan KKO kuitenkin selitelee tätäkin Vanhasen "paljastusta" parhain päin Vanhaselle yksin Vanhasen asianajajan selittyjen pohjalta. Vanhasen kuuleminen olisi ollut kuitenkin välttämätöntä, jotta asia olisi voinut tulla asianmukaisesti ja luotettavasti selvitetyksi.

17. Itse asiassa tuomiossa on rikottu myös yhtä keskeistä prosessioikeudellista periaatetta. Kuten KKO perustelujensa kappaleessa 5 toteaa, syyttäjä ei ole vaivautunut prosessin missään vaiheessa, ei käräjäoikeudessa, ei hovioikeudessa eikä KKO:ssakaan yksilöimään niitä kirjan kohtia tai ilmauksia, joiden hän katsonut sisältävän yksityiselämän loukkausta koskevia tietoja tai vihjauksia. Syyttäjä on vain "lätkäissyt" po. kirjaan käräjäoikeuden pöydälle ja sanonut tosiasiallisesti, että "lukekaapa tuosta." Kirjaan Vanhanen oli itse merkinnyt hirmuisen määrän kohtia, joiden osalta hän katsoi syytettyjen syyllistyneen rikokseen. Mutta eihän tämä tällainen summittainen menettely missään nimessä riitä syytteen asianmukaiseen yksilöintiin!

18. KKO:n oikeuden tullut puuttua syytteen puutteellisuuksiin ja vaatia syyttäjää yksilöimään loukkaavat kohdat ja lauseet kohta kohdalta uhalla, että syyte jätetään muuten tutkimatta. Tätä KKO ei ole kutenkaan tehnyt - vaikka KKO:ssa pidettiin suullinen käsittelykin (!) - vaan se on ottanut itse asiassa itselleen myös syyttäjän tehtävät ja kertonut ottaneensa "arviointinsa lähtökohdaksi ne kirjan kohdat, joiden hovioikeuden tuomiossa on katsottu täyttäneen syytteessä tarkoitetun rikostunnusmerkistön."

19. Tämäkin tärkeä yksityiskohta prosessissa paljastaa, mistä asiassa on ollut kyse. Syytettyjen oikeusturvasta ei ole välitetty, vaan ratkaisu palvelee maan johtavan poliitikon ja pääministerin kunniaa ja mainetta, ettei hänen vireille panemansa juttu sentään olisi päässyt kuivumaan täydellisesti kokoon.

20. Vaikuttaa siltä, että KKO:ssa ei ole haluttu ymmärtää, että kyseinen kirja on kirjoittajan henkilökohtainen tilitys ja selonteko yhdestä oman elämänsä käännekohdasta. KKO on käsitellyt tätä kaunokirjallista teosta kuitenkin aivan samojen kriteerien perusteella kuin mitä tahansa aikakausilehden julkkisjuttua. Tässä tuntuisi olevan aika paha näköalavirhe.

21. On ymmärrettävää, jos tuomitut haluavat saattaa asian vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavaksi.




28 kommenttia:

Simo Mäkelä kirjoitti...

Vaikutat Vanhas-kaunaiselta aiempienkin kirjoitustesi perusteella. Vaikuttaako tämä arviointiisi tästä oikeusprosessista.

Simo Mäkelä

Toipila kirjoitti...

..."- Kuinka monta kertaa puhelin keskeyttikään kiihkeän rakastelumme!"

No onhan tämä nyt ollut yhtä helvettiä, että näin on päässyt käymään ja vielä monta kertaa. Eikö niille soittajille olisi voitu lätkäistä edes sakkoa? Ja puhelimelle ehdotonta ainakin pari kuukautta?

Kyllä on ollut todella nolo prosessi ja vielä KKO on nolannut itsensä jälleen kerran.

Huh huh tämä "oikeusvaltio" Suomi ja sen pellet tuomioistuimissa.

Humppaava poro kirjoitti...

Mikähän sitten olisi kunnon paljastus? Ja pitäisikö hierominen ja sadomasokistinen piiskaaminen laittaa eri asemaan yksityisyyden suojaamisessa?

Entä voiko viattomien asioiden paljastamisen sallimista tulkita niin, että silloin myös näiden olemattomuuden paljastaminen on sallittua? Tällöinhän uljaasta uroosta voisi tulla samalla vihjaistua, että kutsuhuutojen jälkeen ei uros toimita tilausta perille.

Koko oikeudenkäyntiaineiston lukeneena voinet kertoa, että onko Vanhanen syytteeseen liittyneenä kuitenkin kirjan kohdat yksilöinyt. Hänen avustajansa on ainakin täytynyt yksilöinnin merkitys ymmärtää.

ja vielä: Rikkooko Vanhasen kuulemattomuus equality of arms -periaatetta ja voiko joku tosiasiakuvailu olla niin vähäinen tai suppea, että vastapuolelle ei tarvitse antaa tilaisuutta vastakuulemiseen?

Anonyymi kirjoitti...

Pääministeri Matti Vanhanen alunalkaen, lähti hakemaan asiassansa ratkaisu paljon kovennetuin perustein kuin "sukupuolielämä". Häntä kismitti ylipäätään se, että ex. mormaikku oli kirjoittanut kirjan joka sivuaa häntä. Pääministerin kannalta kirjassa ei ole ikäviä mainintoja "seksielämästä", joka kaunista ja viatonta, vaan se ylimielisyys ja narsistinen luonteenlaatu tokaisuin "olen nyt Euroopan presidentti". Tämä oli se, joka Mattia harmitti, linja-autopysäkille heivaamisineen...

Nyt siis saa *luvalla* kirjoittaa johtavienkin poliitikkojen yksityiselämästä, kunhan jättää ns. "pissa ja kakkaleikit" pois!

Kuka voitti? Ei ainakaan pääministeri, eikä elämänkerta kirjurit..

Anonyymi kirjoitti...

Jäätteenmäki taidettiin pakottaa jättämään pääministerin tehtävä jonain aiemman mystisen keskikesän juhlan edellä kuin 2007...

Soon Moro kirjoitti...

Vaikka Susan Ruusunen ei mielestäni ansaitse mitään ylisanoja toiminnastaan julkisuudessa, päinvastoin pikemminkin, niin tässä tapauksessa oli pakko lukea tuo "kauhistuttava ja paljastava muistelmateos".

Jos teoksessa oltaisiin paljastettu jotain todella intiimiä ja negatiivista, esimerkiksi Vanhasen puutteellisista taidoista, työvälineistä tai kyvyistä rakastajana tahi seurustelukumppanina, olisi Vanhasella ollut aihetta isoon poruun.

Kun Ruususen teos, tai pikemminkin haamukirjoittajan tekele, antaa varsin inhmillisen kuvan Vanhasesta, niin ei tässä maallikko voi kuin hämmästellä Vanhasen äärimmäistä reaktiota. Ensimmäisenä tulee mieleen, että Matti maksaa uuniperunat uuniperunoina eli kuittauttaa kerralla koko suhteen jälkeisen likapyykin ja samalla siirtää maalin itsestään muualle.

Jos olisin Susan Ruusunen, niin hakeutuisin Kari Uotin juttusille. Mikäli Uoti kokeneena EIT-vääntäjänä suostuisi edustamaan Ruususta, niin tästä saataisiin vielä makoisa medianäytelmä. Lisäksi, jos laitettaisiin TV:n kuvausryhmä tekemään dokumenttia tästä projektista niin avot - meillä olisi taas uusi realitysarja katsottavana! Sarjaan juontajaksi vielä Timo T.A. niin olisi kansalla puhuttavaa pitkäksi aikaa.

Anonyymi kirjoitti...

EIT:tiin vaan, sinne vaan!
Haluan minä nähdä sen päivän, kun tulos sieltä julistetaan. Saavat eräät suomalaiset fiskaalit hieman korvilleen, luulen minä.
Eikö ne koskaan opi?
Veikko-setä

Anonyymi kirjoitti...

Miltäs professorin lapsista mahtaisi tuntua jos isän kaikki harha-askeleet tuotaisiin päivänvaloon?

Asser Salo kirjoitti...

Minusta KKO:n tuomion perustelut olivat siinä mielessä onnistuneet, että teksti ja päättely ainakin etenivät johdonmukaisesti; asiasisällöstä voidaan tietysti olla toista mieltä.

Oletan, että "lopullisen ratkaisun" asiassa antaa EIT, joka tosin tarkastelee juttua väitettynä ihmisoikeusrikkomuksena.

Hämmentävää on kyllä tuo syytteen yksilöimättömyys. Oikeusvaltiossa syyttäjää olisi ymmärtääkseni vaadittu ilmoittamaan ne teoksen kohdat, jotka tunnusmerkistön täyttävät; mukavaa tietysti olisi myös se, jos syyttäjä vaivautuisi vähän perustelemaankin laintulkintaansa.

Syytteeseen lienee ollut kivaa vastata, kun on saanut arvuutella, että mikähän se tässä tekeleessä on mahtanut pääministerin prinsessanherkkää hipiää loukata. Lapset? Uuniperuna? Saunominen? Kissa?

Toivottavasti tuosta ratkaisusta ei mainituilta osin vedetä mitään johtopäätöksiä syytteen yksilöimisen suuntaan.

Anonyymi kirjoitti...

http://haapavaara.wordpress.com/2010/06/16/viimeinen-taisto-vanha-versio/

Kalle kirjoitti...

KKO:han nimenomaisesti rajoitti tarkastelunsa Vanhasen yksilöimiin kohtiin, todeten että syyttäjä ei yksilöinyt mitään, joten sillä perusteella ei voitu edetä. Tämä oli täysin oikein, ja jännää että syyttäjä on ollut noin ammattitaidoton.

Anonyymi kirjoitti...

Muutama ajatus tuli mieleen KKO:n ratkaisusta:

- KKO viittaa useasti omaan aikaisempaan ennakkoratkaisuunsa 2005:82. OK, mutta tässä on se (tilastollisesti ei niin) pieni riskielementti, että EIT pyysi vuonna 2008 kyseisestä linjauksesta valtion vastausta - eli suomeksi sanottuna on mahdollista, että tuossa(kin) sananvapausasiassa tulee Suomelle aikanaan langettava tuomio (KKO 2005:82 koski tuomiota yksityiselämän loukkaamisesta: lehdessä oli kirjoitettu presidentinvaaliehdokkaan
kampanja-avustajan avioliiton
ulkopuolisesta suhteesta TV-toimittajan entiseen
puolisoon)
- myös blogistin esille ottama syytteiden yksilöimättömyys tuntuu arveluttavalta. Kohdassa 7 KKO nyt katsoi, että fair trial edellyttää, että syytteenalaisesta kirjasta yksilöidään ne sivut/kohdat, joihin rangaistusvaatimukset perustuvat. Saman kohdan mukaan KKO nyt otti tarkastelun pohjaksi ne sivut/kohdat, jotka HO oli (järjestämättä suullista) tuomiossaan ottanut syyksilukemisen perusteeksi. Eli eikö tätä ennen ollut toteutunut oikeus valmistella puolustusta? Miten se olisi ehtinyt toteutua enää KKO:ssa? Entä instanssijärjestyksen periaate?
- kohdassa 18 KKO tuntuu sanovan, että "on omiaan" abstraktio painaa enemmän kuin se, että Vanhanen itse luonnehti (kirjoitusten loukkaavuutta omalta kannaltaan) "harmittomaksi". Huh huh!

Tästä jutusta riittää taatusti kosolti kommentoitavaa vielä pitkäksi aikaa!

Anonyymi kirjoitti...

Tämä oikeuden päätös on Matille pikkuisen "balsamia haavoille".
Mies on ollut kovassa pyörityksessä viimeaikoina. Ensin leikkausta vaativat jalat jonka vuoksi täytyy jättää puolueen puheenjohtajuus ja pääministeriys.
Eikä siinä vielä kaikki.

Sitten tulee vaalirahasotkun jälkeen, nuorisosäätiön sotku, lautaskasasotku...

Ajappa ylinopeutta tutkaan, sakot tulee vaikka olet miten sairas, miten julkisuudessa ryöpytetty ym.

Kuka muuten valitsee oikeuskanslerin, kuka nimittää ja valmistelee korkeimman oikeuden jäsenet?

Vanha sananlasku: sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asut tai ruokkivaa kättä ei kannata purra.

Toipila kirjoitti...

Ad Soon Moro

Uoti kiittelee KKO:n päätöstä.

Eiköhän asianajaja Riitta Leppiniemi osaa todella pätevästi valittaa EIT:een, jos sille tielle päädytään.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kari Uoti ja Päivi Tiilikka, kaksi ihmisoikeusasiantuntijaa (?), ovat siis vihdoin löytäneet toisensa!

Anonyymi kirjoitti...

Olisi hupaisaa tietää, juhliiko Matti Vanhanen "voittoaan" tänä iltana Sirkan vai sen uuden eli K. Suuren kanssa?

Ja uuniperunoilla vai ihan ilman, suoraan saunasta?

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka en erityisemmin pitänyt Susan Ruususen julkisuudenkipeästä touhuista, on minusta tällainen päätös vähintään ongelmallinen sananvapauden kannalta.

Samoin tuo loukkaavien kohtien yksilöimättömyys ihmetyttää. Mieleen tulee epäilys siitä, että olisiko syyttäjä vasten tahtoaan joutunut ajamaan tätä juttua ja motivaation puute olisi vaivannut tai hän olisi jopa pyrkinyt yksilöimättömyydellä tahallaan heikentämään syytteen menestymistä.

Kenties jatkossa lainkohtien kohteenkin voidaan luopua siitä, että tarvitsisi yksilöidä se, että mihin lainkohtaan vedotaan. Heitetään vain lakikirja tuomareille ja kehotetaan lukemaan kirja läpi kokonaisuudessaan.

Soon Moro kirjoitti...

Ad Toipila:

Lienee itsestään selvää, että Uoti on yksityisyyden suojan lisäämisen puolella, kun mieheltä itseltään on suurin piirtein perskarvatkin laskettu julkisesti.

Pointti ei suinkaan ollut Leppiniemen Uotia mahdollisesti heikommat eväät EIT:n suuntaan. En vain voi olla hekumoimatta ajatuksella, että kolme julkisuuden tyrmäämää muskettisoturia Ruusunen, Uoti ja Timo T.A. pistäisivät realitysarjan tulille.

Sarjassa olisi "seksiä" (Ruusunen), "älyä" (Uoti) ja "lihaksia" (Mikkonen, no tosin Uoti on paljon riskimpi). Mikkonen voisi olla vaikkapa sitten "luoteja", jos ei parempaa roolia löydy, mutta näyttämöksi kävisi hyvin BB-talo. Sinne sitten kutsuttaisiin aina yllätysvieraita, kuten Matti V, Jaakko J, Jutta U ja sitä rataa. BB-sarjaa en ole kuunaan katsonut, mutta tätä kyllä seuraisin joka ikisen jakson!

Näistä kolmesta tyrmätystä Uoti tosin on ainoana noussut kanveesista ihan omin avuin, mistä miehelle täydet pisteet.

Seppo Isotalo kirjoitti...

Matti Vanhasen oikeustaistelu oman yksityisyytensä puolesta ja sananvapautta vastaan aiheutti käänteen hänen poliittisella urallaan. Keskustapuolue irtosi tästä sekamelskasta vaihtamalla Vanhasen mukana pääosan johtohenkilöistään. KKO teki aivan päinvastoin, sysäsi asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EI).

Käräjäoikeudessa maallikot ratkaisvat ja torjuivat näin uuden EIT:n määräysten vastaisen tuomion, joita ns. Lex-Hymy on aiheuttanut. Tuomiot on järjestään kumottu EIT:ssä 5-10 vuoden viiveelllä. Näin käy myös tämän tuomion suhteen, mutta sekava tila sanavapaudessa jatkuu.

KKO on jatkanut Hovioikeuden linjaa vetämällä subjektiivisen rajan sen yksityisyyden välillä, josta saa kirjoittaa ja sen, josta rankaistaan jopa kahden vuoden linnatuomiolla. Hovioikeus löysi vielä monta pahaa virkettä, mutta KKO on tiukkana. Kaikkiaan se on löytänyt vain kymmenkunta virkettä, joista rankaistaan. Listan ensimmäinen on s. 27 kirjassa Pääministerin morsian;

"Jännittävää kyllä oli jo toisella tapaamisella mennä saunaan".

Kirjan teksti jatkuukin näin "Sauna on minusta sauna, eikä mitään eroottinen paikka" Ei tässä siis seksi näytele mitään osaa, vaan, että kun menee saunan jonkun kanssa saa siitä kertoa vain jos saunakumppani antaa siihen luvan. Saunomisen kertomisesta voi nyt mikä tahansa tuomioistuin Suomessa näpäyttä sakot. Näin toimii KKO:n ennakkopäätös.

Listan lopettaa episodi Kurosen ja Vanhasen makuuhuoneesta:

"Matti totesi yllättäen, että hänellä oli yksi juttu, katosi salperäisesti makuuhuoneessa sijaitsevaan vaatehuoneeseen, jos kuului penkomisen ääniä.…No, tulihan Matti lopulta takaisin, yllätti kyllä, mutta ei vaatteillaan"
Matti haki ja löysi videokasetin, jossa oli aivan tavalinen filmi, jota pariskunta katseli.

Mielikuvituskaan ei riitä siihen kuinka tuomioistuimet seuraavat tätä KKO:n tulkintaa Lex-Hymistä. Seksistä ei nyt ainakaan ollut kysymys.

KKO on päätös ei ole yksimielinen. Esittelijän mielestä olisi Kurosen kirjotuspalkkioista ja kirjan myynistä saaduista tuloista perittävä valitolle 20% kun kerran kirjassa oli kymmenkunta kiellettyä lausetta. Tähän ei KKO suostunut koska:

"…eikä kirjahanketta sellaisenaan voida syyttäjän esittämin tavoin pitää luon-
teeltaan rikollisena."

Siis kirjan julkistaminen ei ole rikollista, vain muutamat lauseet ovat. Pahempaa sotkua oikeuslaitoksen seurattavaksi on vaikea keksiä.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta tässä julkisuudenkipeänä on näyttäytynyt Vanhanen halutessaan pitkään ja julkiseen ruodintaan tämän harmittoman kirjoitelman. Tai sitten ei ole tuohduksissaan tajunnut, mitä on tekemässä.

Tavalliselle naiselle polkujen risteäminen noinkin pitkästi yhteen nettituttavuuden kautta sittemmin pääministeriksi osoittautuvan seuranhakijan kanssa on poikkeuksellinen elämänvaihe, josta täytyy voida kertoa sen yleisen kiinnostavuuden takia ja niin kuin ihmisyyteen kuuluu saada oman elämän isoista asioista kertoa.
Elämä ei ole pelkästään kirkasta, kuulasta ja helmeilevää, se on myös hikeä, verta ja kyyneleitä.
Ja huurteisia ikkunoita ja halpaa piilottelua.

Kirja on lyhyt,harmiton ja hyväntahtoisen kepeä muistelus.
Mitään sellaista yksityiskohtaisuutta kuin esimerkiksi Ike Kanervan (sairautta lähentyvistä ja ahdistelua muistuttavista) seksuaalisista toimista jatkuvasti laitetaan julkisuuteen se ei sisällä. Ei sinne päinkään.

Ehkä Vanhasen raivo lähtikin tästä. Susan kertoo saaneensa parhaimpia pihvejä ikinä, kun Matilla on varaa ostaa kaupasta ihan sitä ruokaa mitä mieli tekee. Susanin mukaan saunominen oli ihanaa.
Onko kirjassa yhtäkään adjektiivia rakastelun yhteydessä?
Oliko siellä tosiaan tuo "kiihkeä"?Jos oli, niin se on enin positiivinen lausuma siitä elämänalueesta ja sekään ei ole lausuma Matista tai hänen ominaisuuksistaan.

Kokeneesta naisnäkökulmasta käsin arvioidessa se mitä ei sanota, näyttää olleen merkittävää ja se mikä Matin sai raivoon ja oikeustaistoon.
Ei yhtäkään kehun sanaa!

Oliko siis isot lupaukset ja silkkoa sisältä. Pettyykö nainen toisensa jälkeen tasaiseen harmauteen?
Tätä siisti ja herttainen kirja ei kerro, mutta Matin raivo ja oikeustoimet synnyttävät ja jättävät auki tämän kysymyksen.

Tervon Koljatti sitten nostikin rinnan rottingille.

Anonyymi kirjoitti...

Tapauksesta näkee, miten maatamme johtavat luonnevikaiset tyypit.

Anonyymi kirjoitti...

Luulen, että alun perin Mattia pänni tuo kirjan nimi. Hän ei varmaan mieltänyt olevansa sulhanen. Kihlaushan on kahden osapuolen yhteinen sopimus. Jos kirjan nimi olisi ollut vaikkapa "Pääministerin hoito", se olisi ollut rehellisempi.

Pelottavaa, että poliittinen eliitti valitsee keskuudestaan maalle pääministerin, jonka hermo ei kestä mitään. Jopa akkojen juoruista pitää käydä käräjiä ihan korkeimpaan oikeuteen asti. Toivottavasti Mari osoittautuu Mattia kovemmaksi kundiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Niin, Ahti Karjalaisella, Matti Vanhasen suursuosikilla Kepun johtoon ja presidentiksi, oli tunnetusti huono "viinapää", Matilla taas tuntuu tuo "seksipää" kiikastavan.

Anonyymi kirjoitti...

Virolainen on asiallisesti perustellut järkevän kantansa sananvapauden puolesta. KKO:n ansioksi luettakoon, että sekin on mielestäni tehnyt perustelunsa selvällä kielellä ja järkevän tuntuisin perustein.

Mutta sitä jaksan ihmetellä, nyt kun tässä blogissa on itse tekstiä kirjasta julkistettu, että Ruusunenhan on selvästikin kirjoittanut OMASTA elämästään eikä suinkaan olennaisessa mielessä Matti Vanhasen elämästä. Siis Ruusunen kirjoittaa käyneensä saunassa yms. Matin kanssa.

Onko siis niin, että omaelämäkerran luonteisessa teoksessa ei saa kirjoittaa enää omasta elämästään, kysymättä lupaa jokaiselta niiltä henkilöiltä, jotka teoksessaan mainitsee??

Tällainen kummallinen johtopäätös KKO:n tuomiosta seurannee ainakin siltä osin, jos jostakin sellaisesta yksityiselämän yksityiskohdista kertoo, joka voidaan "tulkita" kärsimystä tai halveksuntaa aiheuttaviksi (saunominen, maakuuhuone, puhelimen soiminen rakasteltaessa).

Se ei ole uutta, että KKO:n tuomion perusteluista ilmenee vieraantuneisuus ns. arkisesta elämästä. Kerta kaikkiaan outo ratkaisu sananvapauden kannalta katsoen.

Soon Moro kirjoitti...

"Toivottavasti Mari osoittautuu Mattia kovemmaksi kundiksi."

Kymppi vetoa sen puolesta, että osoittautuu.

Jos Kiviniemi vielä ulkoistaisi hallituksestaan fröken Stefan "dabuljuu" Tasa-Arvostelijan, niin porukan cohones-rating nousisi merkittävästi.

Hilda K. kirjoitti...

Vaikka Etukeno Oy pienkustantamon erityisalat ovat ympäristö, liikenne ja rakentaminen (Wikipedian mukaan), Etukenon pääomistaja DI Kari Ojala teki Susan Kurosen henkilökohtaisen muistelukirjan ediittorina taitavaa työtä.

Miten vaikeaa tekstistä onkaan löytää arveluttavaa tai loukkaavaa sisältöä. Onko mitään rikosta asiassa edes tapahtunut? Ratkaisua toivottavasti etsitään EU:n ihmisoikeustuomioistuimesta. Mittava viranomaistyö kirjan johdosta parhaassa tapauksessa yhä jatkuu vain siksi, että Etukeno osasi hommansa tekstiasun laatijana.
Kirjan 'Mattia' kielteisesti kuvailevaa aineistoa jouduttiin teoksesta kuurnimaan valtakunnan taitavimpien, kalleimpien ja korkeimpien oikeustahojen voimin. Lakia oli taivuteltava täällä kommentoivien asiantuntijoiden mukaan paljon, että edes jotakin saataisiin raavituksi kasaan.
Hildan naisnäkökulmasta katsoen, kuinka helposti tämäntyyppiseen tunnepitoiseen tekstiin olisikaan livahtanut kirjoittajien kannalta raskauttavaa.
Onnittelut siis Etukenon ammattitaidolle, joka tosin ei tällä kertaa tuonut tekijöilleen maallista mammonaa.
Etukeno onnistui välittämään lukijoille palasen kirjan kertojaminän erityistä, unohtumatonta elämänvaihetta ja samalla säilyttämään hellän ja hyvänsävyinen suhteen kirjassa esiintyvään Mattiin.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi MV esíintyy ihan kuin hän olisi voittanut jutun? Mielestäni hän hävisi juttunsa.

Kirjan esitettyjen asioiden kuvaaminen oli täysin laillista. Syyte kaatu valtaosin. Jotakin pientä piperrystä KKO jostain syystä löysi mihin halusi puuttua.

Ihmetyttää vaan se, että miksi niihinkään. Oliko kyse juridiikasta vai politiikasta? MV hyödyntää julkisuutta haluamallaan tavalla mennen tullen. Miksi tavallinen espoolaisrouva ei saisi tehdä sitä?

Kari Silvennoinen kirjoitti...

Loistava analyysi jälleen kerran, kiitos! Ehkäpä tuosta syytteen yksilöimättömyydestä ja muusta siihen liittyvästä (tietysti sananvapauden ohella) on keitettävissä kokoon kelvollinen valitus EIT:hen?