1. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi tänään päätöksen Tiitisen-listana tunnetun asiakirjan julkistamisesta (KHO 2010:31). KHO (hallintoneuvokset Esa Aalto, Kari Kuusiniemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen ja Alice Guimares-Purokoski) kumosi Helsingin hallinto-oikeuden 24.6.2008 antaman päätöksen, jonka mukaan Supon on luovutettava Tiitisen lista sitä pyytäneelle toimittaja Susanna Reinbothille. Lista pysyy siis edelleen Supon kassakaapissa.
2. Supo sai listan keväällä 1990 Länsi-Saksan turvallisuuspalvelulta (BND). Asiakirja sisältää lyhyen johdanto-osan sekä luettelon 18 suomalaisesta henkilöstä, joiden BND epäili koostuneen DDR:n Stasin kontakteista Helsingissä. Vuonna 1990 presidentti Mauno Koivisto päätti Supon silloisen päällikön Seppo Tiitisen esityksestä, ettei lista anna aihetta lisätutkimuksiin, minkä jälkeen lista arkistoitiin Supon kassakaappiin. Kun Supo ei aloittanut esitutkintaa, ei listalla olevia henkilöitä vastaan ei ole virallisen kannan mukaan olemassa näyttöä eikä heitä ole ollut syytä epäilty vakoilusta. Sen sijaan ns. Rosenholz-aineistossa saattaa olla kyse vakoojiksi värvätyistä ihmisistä.
3. Helsingin hallinto-oikeuden 2008 antaman päätöksen mukaan tiedon antaminen listasta ei vaaranna valtion turvallisuutta, koska sen luovuttanut maa (Saksa) ei nimenomaisesti ollut kieltänyt julkaisemista sitä eikä julkaiseminen ajan kulumisen vuoksi - 20 vuoden jälkeen - enää voinut vahingoittaa Supon kansainvälisiä toimintaedellytyksiä.
4. KHO sen sijaan "piti selvitettynä" - yksinomaan Supon edustajien lausuntojen perusteella - että "mainitun tiedonvaihdon on toiminnan erityisluonteen vuoksi ollut tarkoitus olla luottamuksellista." KHO:n mukaan "ei ole poissuljettua, ettei asiakirjalla voisi olla edlleen merkitystä Supon toiminnalle." KHO:n mukaan salassapitoon riittää, että lista on "osana tiedotuspalveluiden välistä luottamuksellista tietojenvaihtoa" ja "ettei ole ilmeistä, ettei tiedon antaminen asiakirjasta suojelupoliisille tiedustelutietoja."
5. KHO:n päätöstä on jo ehditty arvostella siitä, että KHO meni perusteluissaan täysin Supon selän taakse. Tältähän tuo kyllä vahvasti haiskahtaa, sillä eihän KHO:lla ole perustelujensakaan muuta asiasta muuta "näyttöä" kuin Supon edustajien lausumat. KHO:n käyttämät, osin lakiin perustuvat ilmaisut "ei ole ilmeistä, että tiedon antaminen asiakirjasta ei vaaranna valtion turvallisuutta" ja "ei ole poissuljettua, ettei asiakirjalla voi olla merkitystä suojelupoliisin toiminnalle," ovat hyvin tulkinnanvaraisia ilmaisuja.
6. KHO:n ei olisi pitänyt tyytyä tällaiseen lain sanamuodoilla kikkailevaan perustelutapaan, vaan sen olisi tullut ottaa punninnassa huomioon myös reaalisia argumentteja, muun muassa juuri ajan kuluminen ja olosuhteiden muuttuminen. Ilmaisu "ei ole ilmeistä, ettei tiedon antaminen asiakirjasta vaaranna valtion turvallisuutta" sisältää suomeksi käännettynä ajatuksen, jonka mukaan listan julkistaminen voi vaarantaa jotenkin valtion turvallisuutta. Ei ole kuitenkaan konkreettista näyttä siitä, että listan julkistaminen voisi vaarantaa Supon kansainvälisiä toimintaedellytyksiä. Tästä on vain asian osallisen eli Supon sana.
7. KHO:n päätöksen perustelut ovat jokseenkin yksipuoliset. Perusteluista näyttäisi puuttuvan lähes kokonaan pro et contra -tyyppinen pohdinta. Perusteluissa olisi tullut toki ottaa esiin myös listan julkistamista puoltavia näkökohtia ja punnita niitä listan salaamisen puolesta puhuvia näkökohtia vastaan. Tätä ei kuitenkaan tehty, vaan julkistamista puoltavat seikat on ohitettu perusteluissa. Ei siis mikään ihme, että ratkaisussa on päädytty siihen, että lista pysyy Supon kassakaapissa.
8. Kun KHO päätyi siihen, että listan julkistaminen saattoi vaarantaa valtion turvallisuutta, sen ei tarvinnut ottaa kantaa toiseen Supon väittämään salassapitoperusteeseen eli siihen, että listan julkistaminen saattaisi vaarantaa listalla olevien ihmisten oikeusturvaa.
9. Kun KHO:n päätöksen perustelut listan valtion turvallisuutta vaarantavasta merkityksestä eivät vakuuta, on aika yleisesti arveltu, että todellinen syy pitää lista salassa olisikin se, että listalla on tunnettujen poliitikkojen nimiä. Kun listan kärkeä - Top kymppiä - on julkisuudessa arvuuteltu, on kärkipäässä lähes aina keikkunut nimi Kalevi Sorsa. Muistamme, että Tarja Halonen oli juuri Kalevi Sorsan "löytö" politiikkaan ja DDR:n tunnustamiskomitean jäseneksi. Kalevi Sorsa otti Halosen erityisavustajakseen ja sitä kautta Halonen eteni eduskuntaan ja ministeriksi. On myös arveltu, että Tarja Halosen omakin nimi saattaisi löytyä listalta.
10. Jos listalla oleviin olisi yhdistettävissä vain jonkinlaista vihjetietoa, eikä "listalaisia" olisi syytä epäillä vakoilusta tai maanpetoksesta, niin miksi ihmeessä lista on välttämättä pidettävä salassa vielä 20 vuoden jälkeen sen saamisesta muka siksi, että valtion turvallisuus muuten vaarantuisi? Vai olisiko sittenkin syytä epäillä vakoilua? Kenpä tietäis sen.
11. KHO päätti nyt jo toisen kerran pitää listan salassa Supon kassakaapissa. Edellisen kerran KHO päätti samasta asiasta vuonna 2003 (KHO 2003:77). Silloin KHO:n päätöksen tehneen jaoston puheenjohtajana toimi itse presidentti Pekka Hallberg, tämä "egyptiläisten isoäitien isoäitien ystävät" -yhdistyksen puuhamies (jahtivouti) yhdessä Mikko Paateron, Martti Koskenniemen ja Tarja Halosen kanssa. Pekka Hallberg on tunnetusti verkostunut hyvin - ylimmän hallintotuomioistuimen päällikkötuomariksi ällistyttävän hyvin - valtakunnan huippupoliitikkojen ja -virkamiesten kanssa. Tähän verkostoon kuuluu itseoikeutettuna Tarja Halonen.
12. Minulle ei näin ollen ollut mikään yllätys, että KHO päätyi tänään Tiitisen listan salassapidon osalta täysin samaan lopputulokseen kuin vuonna 2003 presidentti Hallbergin puheenjohdolla asiasta päättäessään. Voisinkin suositella, että kun seuraavan kerran joku toimittaja vaatii Tiitisen listan julkistamista, tämä tehtäisiin vasta sitten, kun sekä Tarja Halonen että Pekka Hallberg ovat jättäneet presidentilliset tehtävänsä valtakunnan palveluksessa.
13. Supon päällikkö Ilkka Salmi (kok) yritti olla tänään KHO:n päätöksen jälkeen ovela. Hän nimittäin toi esiin - ehkäpä nimittäjänsä eli Anne Holmlundin toivomuksesta - että Supo pohtii Stasi-aineiston julkistamista tutkijoiden käyttöön. Käsitykseni mukaan sanottu aineisto voidaan luovuttaa "puolueettomien ja riippumattomien" tutkijoiden käyttöön muutoinkin jo vuonna 2015. Mutta jos KHO:n päätös pysyy jatkossakin, Tiitisen lista tulee julkiseksi vasta vuonna 2050.
27 kommenttia:
Tyypilistä Suomalaiselle yhteiskunnalle, eliitti suojelee itseään ja toisiaan. Onneksi asianomaisten oma toiminta antaa viitteitä ketä siihen listaan kuuluu. Demokratiasta ja yhteiskunnan läpinäkyvyydestä viisveisataan.
Onneksi Alpo Rusin kirjassa Vasemmalta ohi, Gummerus, 2007 on varsin kattava selvitys.
Suomen historiaa -blogista http://bit.ly/9rXSFb löytyy katsaus kähmijöihin.
Tiitisen listan julkaiseminen vaarantaa SUPOn suhteet STASIin ja DDR:n tunnistamiskomitean puheenjohtajaan.
KHO:n olisi pitänyt vaatia SUPOa kertomaan, mihin ulkovaltaan suhteet vaaraantuu? Samalla olisi voinut varmistaa ko. maasta pitääkö tämä paikkansa. Saksan liittotasavallan suurlähettiläs on ilmoittanut ettei listan julkistaminen vaaranna suhteita ainakaan saksan kanssa.
Ehkäpä tulevan DDR:n kanssa?
Nim. L.H. Hoppu
Onko sitä mokomaa Tiitisen listaa enää edes olemassakaan?
On se vaan niin vaarallinen lista, vai onko?
Eduskunta hyväksyi eilen äänin 108-63 hallituksen lisätalousarvioesityksen, jolla Suomi antaa Kreikalle kriisilainaa. Äänestyksestä oli poissa 26 edustajaa ja kaksi äänesti tyhjää. Esityksen puolesta äänesti koko oppositio.
Blogissa 265/4.5.-10 "Helleenit vatukosta" olen käsitellyt asiaa. Tuohon kirjoitukseen on nyt tullut muutamia uusia päteviä kommentteja.
KHO:n eilisestä päätöksestä julkaiseman tiedotteen mukaan ratkaisun tehneet KHO:n jäsenet ovat "tutustuneet listaan." Missähän tuo tutustumistilaisuus on pidetty, Supon kassakaapilla ilmeisesti?
Ehkäpä listan näkeminen on "kauhistuttanut" koholaisia siinä määrin, että he päättivät pitää listan edelleen salassa.
DDR:n tunnustamiskomitean hallituksen puheenjohtajana toimi SKDL:ään kuulunut kansanedustaja Kuuno Honkonen, joka tunnettiin nuoruudessaan SM-tason korkeushyppääjänä. Hän johti tunnustamiskomiteaa 70-luvun alussa kolme vuotta ja sai myöhemmin (1979) palkinnoksi nimityksen Suomen suurlähettilääksi Itä-Berliiniin.
Komitean hallitukseen kuului viisi jäsentä, joista yksi oli SAK:ta komiteassa edustanut Tarja Halonen Halonen on vaiennut komitean työstä ja vähätellyt omaa osuttaa siinä, mutta nyttemmin on ilmennyt, että Halonen toimi DDR:n hyväksi luultua aktiivisemmin. Komiteaa on jopa luonnehdittu "Neuvostoliiton ääneksi Suomessa."
Keijo Korhonen on kuvannut komitealaisia Suomen virallisen linjan "selkään ampujiksi." Komitean sanotaan levittäneen Suomessa itäsaksalaista propagandamateriaalia. Suomeen tilattiin esimerkiksi DDR:n demokratiasta kertova elokuva "Kansanedustajat", jota näytettiin ilmaiseksi eri puolilla Suomea.
Ad Virolainen: Hallinto-oikeuksissa ainakin on yleisenä käytäntönä, että asiakirjan julkisuutta koskevissa asioissa oikeudenkäynnin kohteena oleva asiakirja pyydetään toimittamaan suljetussa kirjekuoressa erillään valituksenalaisen päätöksen perusteena olleista muista asiakirjoista.
Korkeimman hallinto-oikeuden puheena olevassa päätöksessä KHO:2010:31 on seuraava merkintä: "Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on istunnossaan 2.2.2010 tutustunut puheena olevaan asiakirjaan."
Mainittu istunto 2.2.2010 ei siis ole ollut julkinen tilaisuus, vaan siinä ovat olleet läsnä vain KHO:n jäsenet ja esittelijä.
Suullisen käsittelyn KHO toimitti tuon "tutustumisistunnon" jälkeen 12.3.2010. Sinä olivat läsnä Supon edustajat - KHO:n päätöksessä ei mainita ketkä nämä olivat - ja asianomainen "toimittaja (Reinboth) avustajansa kanssa."
Suullinen käsittely oli ainakin osan aikaa myös yleisölle julkinen - ainakin kuvaajat pääsivät napsimaan fotoja ennen käsittelyn alkua.
Kun sanotussa istunnossa ei esitetty mitään (uutta) todistelua, on yleisöjulkinen istunto ollut minusta lähinnä vain teatteria. KHO on halunnut antaa vaikutelman, että katsokaapa, nyt me järjestetään tässä oikein julkinen istunto, ei me mitään salailijoita suinkaan olla!
KHO:han toimittaa suullisia käsittelyjä erittäin harvoin, tässä suhteessa jopa KKO on selkeästi ajanut KHO:n ohitse. Olenkin jossakin blogissani todennut, että KHO taitaa olla Euroopan salaisin tuomioistuin mitä käsittelyjulkisuuteen eli siis julkisten istuntojen pitämiseen tulee.
Voi olla, että tämä salailumentaliteetti ja -kulttuuri, jota KHO on istuntojensa pitämisen suhteen harrastanut, on voinut jotenkin "tarttua" myös Tiitisen listan -ratkaisujen (siis vuonna 2003 ja nyt 2010) perusteluissa omaksuttuihin salailulle suopeisiin käsityksiin.
Tiitisen lista on aivan turha lista poliitikoista, jotka ovat jo rantautuneet eläkkeelle tai rauhallisesti odottavat eläkeelle pääsyänsä. Siis listalla oletetut Liikanen, Väyrynen, Sevon, Laakso ja Ahde ovat jo kyllä siinä asemassa, että uskaltavatkin uuden ajan myötä keskustella muidenkin kuin DDR:n, Neuvostoliiton ja Ruotsin kansalaisten kanssa.
Sitten on erikseen se porukka, joka raportoi ja havannoi "niinä aikoina" entiselle Neuvostoliiton tiedustelupalvelujen tahoille.
Voisiko bloginpitäjä spekuloida, mitä voi tarkoittaa esim. KHO:ssä päätöstä tehneiden laillisten vastuiden osalta, jos listalla on johtavia poliittisia tai yhteiskunnallisia vaikuttajia?
Eikö toisaalta ole valtakunnan turvallisuudenkin (ja tietenkin hallinnon läpinäkyvyyden ja yleisen tiedonsaantioikeuden) osalta ongelma, jos näin on eikä tietoa julkisteta?
Taidan olla mieluummin spekuloimatta. KHO:n jäsenet ovat tehneet bain sen, mitä Supo ja "listalaiset" heiltä odottivat!
Ei muuta kuin lisää prenikkaa tuomareiden rintapieleen itsenäisyyspäivänä.
Se mokahan tapahtui alun perin siinä, että mentiin kertomaan (Tiitinenkö se oli?), että tällainen lista on yleensä olemassa. Ilman pointteria, eli asiakirjan yksilöintimahdollisuutta koko listasta ei olisi tiedetty eikä sen julkaisemista olisi edes voitu vaatia!
Samaan aikaan on varmaan liuta saman tyyppisiä papereita, jotka saavat olla rauhassa. Ettei vaan kyseessä olisi ns. hyvä vihollinen asiakirjajulkisuuden puolella ja jolla saadaan huomiota ja toimeliaisuutta pois asioista, joita oikeasti ei haluta pengottavan?
Jälkiviisaitten Isokallio esitti aamulla selkeän kommentin Tiitisen listan julkistamisesta.
Lista on saatu vuosikymmeniä sitten. Supo on monien päälliköiden johdolla tutkinut asiaa ja todennut, ettei listan tiedot ylitä edes tutkintakynnystä. Tälläisen listan julkaisu olisi yksilövapauden loukkausta. On olemassa monia kerran turhaan epäiltyjä ,ei tälläisten nimiä voi viranomaisten taholta tehdä julkisiksi vain siksi, että media haluaa julkistamista.
KHO.n perustelut olivat ihmeelliset, mutta päätös oli silti oikea.
Yhdyn kaikkeen edellämainittuun.
Se on tietysti potaskaa, että vain media haluaisi listan julkistamista!
Isokallion kuten monen muunkin päättelyssä unohdetaan, että perustuslaissa on sentään pääsääntönä asiakirjajulkisuus. Pitää siis tietää syyt, minkä vuoksi jotakin asiakirjaa ei voida julkistaa ennen kuin 60 vuoden jälkeen.
Jos vakuuttelut, joiden mukaan listalla olevia henkilöitä ei ole syytä epäillä mistään rikoksesta, pitäisivät paikkansa, niin silloin ei olisi mitään estettä julkaista listaa. On todistettu, että Saksan UM ei pidä lista salaamista enää välttämättömänä.
Listan julkistaminen ei vahingoittaisi Supon asemaa kv. turvallisuuspoliisien yhteistyössä. Päinvastaisesta väitteestä on olemassa vain Supon edustajien sana. Tämä näyttää kuitenkin olevan vain veruke, tekosyy, jolla lista halutaan salata.
Kyllä, todellinen syys salaamiseen, johon KHO ei ole kummallakaan kerralla ( 2003 ja nyt 2010) ottanut kantaa - sen ei ole "tarvinnut ottaa" kantaa - on toinen, minkä KHO:n päätöksessä on esitetty:
Listalla olevien henkilöiden suojaaminen.
Suojaaminen, mutta miltä?
Kun näin on, epäluulot a) listalla olevien henkilöiden aseman "tärkeydestä" ja b) heidän tekemisistään DDR:n vakoilun yhteyshenkilöinä vain kasvavat uuden salauspäätöksen myötä entisestään.
Jos lista olisi ollut täysin merkityksetön, sitä ei olisi tietenkään talletettu visusti Supon "pyhimpään" paikkaan eli kassakaappiin.
Tiitinen ja Koivisto ymmärsivät hyvin, että listalla on hyvin merkittävää - näppejä suorastaan polttelevaa tietoa - heidän oman aikansa poliittisten yms. vaikuttajien kontakteista DDR:n Stasiin.
Ei tuollaista paperia voinut hävittää, vaan se oli säilöttävä ainakin tulevaa historiankirjoitusta varten.
Se, että Leppävirran Suuri Poika Seppo Tiitinen ei ryhtynyt "ilmiannon" johdosta mihinkään tutkintatoimenpiteisiin - esitutkintakynnys ei kuulemma ylittynyt - ei luonnollisesti todista yhtikäs mitään, kun kysymyksessä on salainen poliisi, jonka tekemisistä tiesi vain presidentti.
Päin vastoin listan sullominen kassakaappiin osoittaa, että lista oli niin "kuuma", ettei sen perustella ollut viisasta aloittaa minkäänlaisia tutkimuksia. Listalaisia saattoi istua vuonna 1990 korkeilla paikoilla, kuten maan maan hallituksessa ja ties missä.
Listan salaamisella haluttiin suojella listalla olevia tärkeitä henkilöitä. Mutta me emme tiedä, oliko suojelu oikeutettua vai ei. Salaamisella haluttiin suojella ja edistää Suomessa tuolloin (1990) ja yhä edelleen vallalla olevaa salailukulttuuria, ei haluttu avoimuutta.
Jälkiviisaat ja Isokallio.... Tämä toinen miespuolinen viisastelija ohjelmassa totesi jotan kuten seuraavasti: " koska listalla on jokin entinen tai istuva presidentti, niin listaa ei julkisteta". Istuva presidentti on niin pahassa raossa asiassa että hänen oma etunsa vaatisi listan julkistamista. Tämä ellei hän sitten ole listalla?....
Minulla on selvä käsitys asiasta; DDR:n puolella tunnustamiskomiteoita ei "johtanut" mikään ulko,tms ministeriö, vaan itsensä STASI. Se siitä. Lista julkistettaneen 5 vuotta Tarja halosen hautajaisten jälkeen.
Nim. L.H. Hoppu
KOHOn ja SUPOn olessa niin hyvää pataa keskenään, herää epäilys siitä että ehkä lista sisältääkin tietoja joiden perusteella pitäisi/(olisi aikoinaan pitänyt) käynnistää esitukinta.
Voihan olla että SUPO on päättänyt jättää tutkinnan suorittamatta jonkin suojattinsa kohdalla ja nyt KHO joutuu suojaamaan SUPOa.
Suojelun kohteena voi siis olla joko joku/ jotkut listalla mainittu henkilö tai SUPO itse.
Kaikki on tosin pelkkää arvailua, mutta varteenotettavia vaihtoehtoja.
Koska olen vain pieni ihminen niin tarvitsen mielipiteeni tueksi isomman ympyrän aina pääministerin lautakasan, 1.12.2009 voimaan tulleen EU:n perustuslain, pääministerin sähköpostikorjaajan ja polvileikkausten sekä islantitukien että kreikkatukien kautta aina Suomen kaavailtuun perustuslaki muutokseen asti, ja totean, että jos Tiitisen listan salaamisella pystyttiin estämään Suomen armeijan ylipäällikkyyden siirtyminen pois presidentiltä, siten, että Suomen itsenäisyys ei vaarantunut, pidän oikeana, ettei tuota listaa tässä EU:n voimakkaan sähläämisen ja merkillisen etenemisen vaiheessa julkaistu.
Jos vakuuttelut, joiden mukaan listalla olevia henkilöitä ei ole syytä epäillä mistään rikoksesta, pitäisivät paikkansa, niin silloin ei olisi mitään estettä julkaista listaa.
Hetkonen. Asiaa käsittelevien nettilehtien ja blogikirjoitusten kommenttipalstat ovat jo täynnä mitä villeimpiä salaliittoteorioita Tiitisen listan sisällöstä ja merkityksestä (tässä ihan kirjoittajankin toimesta).
Jos listan sisältö on kuvatun kaltainen, eli lyhyt johdanto, jossa todetaan listan koostuvan käytettävissä olevien tietojen perusteella STASIN mahdollisista Suomen yhteyshenkilöistä, minkä jälkeen 18 nimeä, listan julkaiseminen ei tekisi yhtikäs mitään syytöksien ja salaliittoteorioiden hälventämiseksi.
Julkaiseminen ainoastaan kohdentaisi satavarmasti epäilyt juuri näihin henkilöihin kaiken maailman roskalehtien otsikoihin vähintään viikoiksi. Sinänsä olisi hyvin vaikeaa todistaa väitteitä oikeiksi, mutta loogisesti ajatellen epäiltyjen olisi puolestaan täysin mahdotonta todistaa, etteivät he olleet STASIN vakoojia.
Itse asiassa emme tiedä varmasti sitä, mitä "listassa" oikein on. Meille on vain kautta rantain kerrottu jostakin "johdannosta" ja "nimistä." Mutta pitääkö tämäkään tarkkaan ottaen paikkansa?
Tiettävästi ns. "kunnon" lehdet olivat sopineet keskenään siitä, että jos lista olisi nyt julkaistu, lehdet eivät olisi julkaisseet kuin listalla olevien julkisuuden henkilöiden nimet. Tietenkin lista olisi levinnyt sosiaaliseen mediaan kokonaisuudessaan, mutta en oikein jaksa uskoa, että tuntemattomat nimet, jos niitä listalla on, olisivat aiheuttaneet kovin pitkään jatkunutta pohdiskelua.
Jokaisella listalla olevalla ihmisellä tulisi tietenkin olla oikeus saada tieto asiasta ennen listan yleistä julkistamista.
Jo on lista !!!!! ... jos sen perusteella siirtyisi jopa armeijan ylipäälikkyyskin 20 vuotta lista teon jälkeen. Mitenköhän listaan liittyy Kreikan ja Islannin kriisit? Lista lienee täynnä demareita ja "wannabe-demareita"! Demarithan maan veivät hiekalle perustettuun Euroon. Kansanvaltaisissa maissa järjestettiin asiasta kansanäänestys.
Nim. L.H. Hoppu
P.S. Koitetaan pysyä asiassa. Proffalla taisi olla oma lautakasapaneli muuanna blogissa.
Kaikenlainen spekulointi listan sisällöstä on jo nyt saanut aikaan sen, että olisi ihan ns. valtion turvallisuuden kannalta parempi julkistaa koko roska. Sitä paitsi tämä lista on täyttä roskaa ja ns. smokescreen: kun paljastetaan DDR:lle turvallisuussalaisuuksia jaelleet ja kiinnitetään ko. asiaan huomiota, jää täysin tyhjälle pohjalle se Suomen turvallisuuden kannalta olennainen seikka, ketkä ovat vakoilleet Neuvostoliiton hyväksi. On todennäköistä, että Itä-Saksa-X-fileissä on aimo joukko merkityksettömiä vasuri-idealisteja kuten Tiusanen, mutta vakavammat tapaukset, kuten Tehtaankadulle tietoa hartiavoimin kantaneet maamme huippupoliitikot ja huippuvirkamiehet halutaan jättää epäilysten ulkopuolelle tällä kohulla.
En epäile pätkääkään, etteikö SDP:n, Keskustan, Kokoomuksen ja RKP:n riveistä (sekä tietysti itsestäänselvyytenä SKDL/Vas.) löytyisi hemmetinmoinen joukko vielä nykyäänkin politiikan huipulla toimivia, jotka ovat "lipsauttaneet" sitä sun tätä kagabeelle ihan tarkoituksella. Näihin lipsautuksiin olisi korkea aika toimittajien puuttua. Tämän kohun myötä Supoa voisi kenties jopa kiusata paljastamaan asiakirjoja (ks. Jukka Seppisen taannoinen tiiliskivi ryssävakoilusta Suomessa).
Epäilen kuitenkin, että tässä asiassa toimii hyvävelijärjestelmä: paskat ne mitään poliitikkoja ovat, jotka listoilla roikkuvat, vaan ministeriöiden nykyhetken huippuvirkamiehiä. Poliitikkoja on upotettu Suomessakin maailman sivu, mutta todelliset maan hallitsijat Buntasta Virtaseen jäävät harmaiksi eminensseiksi hallitsemaan ja mokailemaan minkä huvittavat, ilman todellista vastuuta.
Kyllä nuo tiitislistat ovat jo vanhentuneita näissä vakoiluleikeissä - nykyään niitä kutsutaan googlelistoiksi, joten eiköhän ole aika katsoa eteen päin eikä vain taakse päin, jotta pysytään mukana ajan hermolla.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/179107.shtml#
Googlen kuvausauto kopioi suomalaistenkin tietoja langattomista verkoista
18.05.2010 - 07:34
Hakukoneyhtiö Google selitti perin huvittavalla tavalla virhettään, jonka seurauksena sen Street View -kuvausautot keräsivät usean vuoden ajan yksityisiä tietoja langattomista verkoista.
- Vuonna 2006 eräs insinöörimme kirjoitti ohjelmakoodia, joka keräsi kaiken tiedon suojaamattomista langattomista verkoista, kertoi Googlen tutkimusjohtaja Alan Eustace.
- Vuotta myöhemmin Street View -tiimimme aloitti projektin, jolla kerättiin perustietoa langattomista verkoista. Tiimi käytti tätä aiemmin kirjoitettua koodia uudestaan.
Niinpä sitten kävi, että Suomessakin Street View -kuvauksia tehneet autot keräsivät vahingossa kaikenlaista suojaamattomissa langattomissa verkoissa liikkunutta tietoa noin neljän vuoden ajan.
Googlen haltuun on voinut joutua esimerkiksi paloja ihmisten lähettämistä sähköposteista.
Ja muistin virkistämiseksi vielä uutinen vuodelta 2008
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Matti+Vanhanen+tapasi+Googlen+perustajat/1135233341215
Matti Vanhanen tapasi Googlen perustajat
17.1.2008
MOUNTAIN VIEW. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) vieraili keskiviikkona hakuyhtiö Googlen pääkonttorissa osana Yhdysvaltain matkansa ohjelmaa. Hän tapasi Googlen perustajat Sergei Brinin ja Larry Pagen sekä yhtiön muuta johtoa.
Vierailun aikana keskusteltiin muun muassa Jokelan ampumasurmista. Myös Googlessa Jokelan tapahtumat tunnettiin, ja siihen liittyvät uutiset olivat seurannassa.
"Kannustin heitä (googlelaisia) etsimään keinoja, joilla netin epäilyttävät viestit voitaisiin tunnistaa", Vanhanen kertoi. Googlessa tätä teemaa on Vanhasen mukaan mietittykin ja "heillä on tiettyjä ajatuksia, jolla siihen voidaan vaikuttaa".
Tarkemmin Vanhanen ei asiaa halua valottaa, sillä keskustelut Googlen johdon kanssa olivat luottamuksellisia.
Vierailu Googlen kampusmaisessa pääkonttorissa oli vaikuttava kokemus. "Henkilöstö näytti olevan vielä nuorempaa kuin olin kuvitellut", Vanhanen sanoi.
Keskiviikkona Vanhanen vieraili myös internetteknologiaa valmistavassa Ciscossa, joka Googlen tavoin sijaitsee Piilaaksossa. Lisäksi hän tapasi Kalifornian kuvernöörin Arnold Schwarzeneggerin Sacramentossa.
Vanhasen Yhdysvaltain-vierailu päättyy tänään Seattlessa, jossa hän muun muassa tapaa Microsoft-johtaja Bill Gatesin.
Matti ihmemaassa, tosiaan!
Saiskohan Matti nyt jotain töitä sieltä Googlelta, kun heivaa pääministerin hommat Maurille?
Ainakin hyvät mahdollisuudet hänellä varmasti on, jos asiantuntemustaan on jo vuoden 2008 uutisen mukaan voinut jakaa heille! Ja onhan tämän hiljattain ilmestyneen uutisen mukaan lex-nokia Lindenkin jo paikkansa varmistanut valtameren takana.
Viestintäministeri Suvi Lindén YK:n laajakaistakomissioon
10.05.2010 13:49
Viestintäministeri Suvi Lindén on kutsuttu YK:n laajakaistakomission jäseneksi.
Komissio etsii keinoja, joilla tietoyhteiskunnan palvelut ja laajakaistayhteydet saadaan kehittyvien maiden kansalaisten ulottuville.
- Olen erittäin iloinen kutsusta mukaan näin tärkeään työhön. Emme voi jättää kehittyvien maiden kansalaisia tietoyhteiskunnan ulkopuolelle.
Laajakaistayhteyksillä vauhditetaan yhteiskunnan vaurastumista, markkinoiden kehitystä ja talouskasvua parhaiten juuri kehittyvissä maissa. Kyse ei ole tekniikasta vaan ihmisen perusoikeudesta tietoon, Lindén kommentoi.
Lindénin mukaan kutsu on myös tunnustus Suomen viestintäpoliitikalle. Suomi oli ensimmäinen maa, joka määritteli internetyhteyden yleispalveluksi, joka tulee olla kaikkien ulottuvilla.
Laajakaistakomission puheenjohtajina toimivat Ruandan presidentti Paul Kagame ja Carlos Slim, telealan jättiyhtiö Grupo Carson hallituksen puheenjohtaja.
YK:n laajakaistakomissio kokoontuu ensimmäisen kerran 11. heinäkuuta Genevessä.
IS
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2137495
Viittaan alla olevaan uutiseen. Katson tämän perustuslakiuudistuksen edelleen liittyvän Tiitisen listan salaamisen tärkeyteen, ja siihen, että kyseessä on itsenäisen Suomen etu, joka edellyttää armeijan ylipäällikyyden säilymisen jatkossakin presidentillä.
Suomalaisiin on kasvatettu ymmärrys vain Neuvostoliiton taholta tulevaa uhkaa kohtaan. Uhkia voi olla muitakin, mutta tuota neuvostouhkaa voidaan käyttää poliittisena aseena siten, että muut uhkatahot saisivat tahtonsa läpi.
Miksi minkäänlaiselle tällaiselle uhkakuvalle pitäisi antaa mahdollisuus toteutua uuden perustuslakimuutoksen puitteissa?
Hitler kuumensi tunteita eduskunnassa
Torstai 20.5.2010 klo 20.43
Eduskunnassa tunteet kuumenivat, kun kansanedustaja Jacob Söderman sotki (sd) Adolf Hitlerin suomalaiseen lainsäädäntöön.
Jacob Södermanin Hitler-vertaus ei miellyttänyt osaa kansanedustajista.
Jacob Södermanin Hitler-vertaus ei miellyttänyt osaa kansanedustajista. (JOHN PALMéN)
Saksaa johtanut Paul von Hindenburg nimitti Adolf Hitlerin valtakunnankansleriksi 10. tammikuuta 1933. Hindenburg kuoli seuraavana vuonna ja Hitler nosti itsensä diktaattoriksi.
Saksaa johtanut Paul von Hindenburg nimitti Adolf Hitlerin valtakunnankansleriksi 10. tammikuuta 1933. Hindenburg kuoli seuraavana vuonna ja Hitler nosti itsensä diktaattoriksi. (KPA / ZUMA PRESS)
Söderman nosti Hitlerin valtaannousun esille varoittavana esimerkkinä siitä, miten voi käydä, jos valtuudet perusoikeuksien rajoittamiseen annetaan hallitukselle. Söderman laukoi kommenttinsa, kun kansanedustajat kiistelivät torstai-iltana kriisiaikojen poikkeusvaltuuksien käytöstä.
- Kun valmiuslakeja ruvettiin touhuamaan 60- ja 70-luvulla, muistoissa oli, että Hitler tuli valtaan laillisin menoin, kun yhdessä poikkeuslaissa oli menettely, jota hän käytti hyväksi, Söderman sanoi.
Hallituspuolueet ajavat Suomessa lainmuutosta, jolla oikeus päättää kriisiolojen poikkeusvaltuuksista siirretään presidentiltä hallitukselle.
Södermanin mielestä lakiin uhkaa jäädä vaarallinen porsaanreikä, koska ei ole mahdotonta, että eduskuntaan ja hallitukseen voi tulla ääriliikkeitä.
- Tämä on laki, jolla viisi ministeriä vaikka samasta puolueesta voi laillisesti ottaa kaikki valtaoikeudet valtaansa ilman sen kummempaa kontrollia, Söderman varoitteli.
"Minä häpeän"
Keskustan Oiva Kaltiokumpu kauhistui ja loukkaantui.
- Häpeän, että Suomen eduskunnassa kokenut parlamentaarikko voi puhua Hitleristä ja rinnastaa sitä suomalaisiin poliittisiin ryhmiin, jotka ehkä tulevat valmiuslain nojalla kaappaamaan vallan tai nousemaan valtaan. Olen suorastaan tyrmistynyt.
"Teoreettinen esimerkki"
Söderman kiisti, että olisi verrannut suomalaisia poliitikkoja Hitleriin.
- Se oli teoreettinen esimerkki.
Historian yksityiskohtia vähemmän tuntevat saivat Pentti Tiusaselta (vas) päivämääriä myöten tarkan selvityksen siitä, mistä Södermanin tarkoittamassa tapahtumien sarjassa oli kysymys.
Saksan laki antoi valtakunnankansleriksi 30. tammikuuta 1933 nousseen Hitlerin hallitukselle mahdollisuuden julistaa poikkeustila. Kansalaisoikeudet poistettiin ja myöhemmin myös valtiopäivien toiminta lopetettiin.
- Tämä vaikuttaa koko Euroopan historiaan näihin päiviin saakka, Tiusanen puolusti Södermanin tapaa muistuttaa asiasta.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010052011703084_uu.shtml
Lähetä kommentti