26. Päätoimittajalle potkut lesbosuhteen takia?

1. Rovaniemellä ilmestyvää Lapin Kansaa kustantava Alma Media pestasi 5.9. tehdyllä johtajasopimuksella lehden uudeksi päätoimittajaksi Journalisti-lehden päätoimittaja Johanna Korhosen. Sopimuksen mukaan Korhosen piti aloittaa uudessa tehtävässään 15.12.2008.

2. Tänään 1.10. Johanna Korhonen tuli julkisuuteen ja ilmoitti, että Alma Media oli 29.9. ilmoittanut hänelle purkavansa työsopimuksen. Korhosen mukaan sopimus purettiin siksi, että Alma Media ei hyväksynyt sitä, että hänen puolisonsa on nainen. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne oli ilmoittanut palaverissa 29.9. Korhoselle, että tämä oli menettänyt Alman luottamuksen, koska Korhonen oli tietoisesti johtanut työhaastatteluissa Almaa harhaan ja valehdellut Alman edustajille perhetilanteestaan ja puolisonsa sukupuolesta. Korhosen mukaan Telanne oli todennut, että on täysin mahdoton ajatus, että Lapin Kansassa työskentelisi Korhosen kaltainen henkilö, jolla on tällainen perhe ja nainen puolisona. Korhonen kertoo, ettei hän ollut väittänyt työhaastatteluissa puolisonsa olevan mies, ja että se, ettei hän ei ollut aktiivisesti korjannut Alman edustajien mahdollista virheolettamaa ("onko miehesi halukas muuttamaan"), ei ole valehtelua eikä harhaanjohtamista.

3. Alman toimitusjohtaja Kai Telanne väittää, että Korhonen valehtelee työsopimuksen purkuperusteesta. Korhosen sopimusta ei purettu suinkaan siksi, että hänen puolisonsa on nainen, vaan syynä on johtajasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen syntynyt luottamuspula. Oli ilmennyt, että Korhonen oli ollut epärehellinen ja antanut haastatteluissa valheellisia tietoja mm. puolisonsa poliittisesta aktiivisuudesta. Telanteen mukaan Almalle on erittäin tärkeää, että Alman omistamien maakuntalehtien päätoimittajat ja heidän puolisonsa ovat poliittiselta vakaumukseltaan neutraaleja ja puolueettomia. Tätä asiaa oli Telanteen mukaan kysytty työhaastattelussa Korhoselta, jolloin tämä oli kertonut, ettei hän eikä hänen puolisonsa ole politiikassa mukana. Vasta maanantaiaamuna 29.9. Telanteelle oli selvinnyt, että Korhosen puoliso onkin kunnallisvaaliehdokkaana Espoossa; oikeastaan Vantaalla.

4.Korhosen mukaan Telanne oli kyllä kysynyt häneltä haastattelutilaisuudessa, oliko hän (Korhonen) tai hänen puolisonsa mukana politiikassa. Korhonen oli vastannut

kysymykseen kieltävästi, eikä hän ollut kertomansa mukaan edes oikein muistanut puolisonsa "vaatimatonta" suunnitelmaa osallistua Vantaalla ehdokkaana kunnallisvaaleihin. Lapin kunnallispolitiikkaan Korhosen puolisolla ei ollut missään tapauksessa tarkoitus osallistua, jos Korhonen tulisi valituksi Lapin Kansan päätoimittajaksi.

5. Korhonen on väittänyt, että Alma Media oli työsopimuksen purkamisen jälkeen ja ilmeisesti vielä tänä aamuna 1.10. tarjonnut hänelle "läksiäisiksi" 90 000 -100 000 euroa, jos hän olisi suostunut irtisanoutumaan tehtävästä "kaikessa hiljaisuudessa" omasta aloitteestaan tai ilmoittamaan julkisuudessa irtisanoutuneensa tai vetäytyneensä päätoimittajan tehtävästä jonkin tekosyyn varjolla. Tähän Korhonen ei ollut kuitenkaan suostunut, koska hän oli kokenut Alman ehdotuksen painostukseksi. Telanne on kiistänyt tämänkin Korhonen väitteen viitaten siihen, että johtajasopimuksessa määritellään tarkemmin työsopimuksen päättyessä mahdollisesti maksettavasta korvauksesta.

6. Tässä ovat tiivistettynä tapauksen faktat. Tapaus on on jo ehtinyt herättää varsin laajaa huomiota, sillä riidan molemmat osapuolet ovat median ammattilaisia, jotka osaavat hyödyntää julkisuutta. Korhonen aikoo viedä asiansa ilmeisesti siviilioikeudellisella kanteella Helsingin käräjäoikeuteen ja vaatia Almalta vahingonkorvausta syrjinnän perusteella.

7. Tapaus soveltuisi hyvin myös yliopistolliseksi tenttikysymykseksi työoikeuden tenttiin, mutta se tultaisiin ja tullaan ilmeisesti myös Helsingin käräjäoikeudessa ratkaisemaan lopulta prosessioikeudellisella eli lähemmin sanottuna todistustaakan jakoa koskevalla perusteella. Miten siis tapausta on oikeudellisesti arvioitava?

8. Selvää on, että työsyrjintä kuten muukin syrjintä on laissa kielletty. Perustuslakiin otetun syrjintäkiellon (PL 6.2 §) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvään syyn perusteella. Näihin nimenomaan lueteltuihin perusteisiin rinnastettavia ovat m. seksuaalinen suuntautuminen, yhteiskunnallinen asema, perhesuhteet sekä asuinpaikka.

9. Työhönottoperusteisiin, josta tapauksessa on kysymys, sovelletaan myös yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa koskevaa säännöstöä (6 §). Siinä mainitaan samanlaisia henkilöön liittyviä syrjinnän perusteita kuin perustuslaissakin, sukupuolinen suuntautuminen mainitaan yhdenvertaisuuslaissa nimenomaan kiellettynä syrjinnän perusteena.

10. On selvää, että tapauksessa on ollut kielletystä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä, jos oikeusjutun kantajaksi tulevan Korhosen työsopimus on todellakin purettu hänen puolisonsa sukupuolen perusteella. Mutta tästä seikasta on juuri jutussa riitaa, sillä tulevan oikeusjutun vastaaja Alma Media kiistää jyrkästi Korhosen sanotun väitteen paikkansapitävyyden.

11. Kyse on siis näytöstä ja sen arvioinnista. Jutussa tullaan varmasti kuulemaan useita todistajia ja lisäksi Alman edustajia todistelutarkoituksessa. Tässä suhteessa Alma näyttäisi olevan ainakin lähtökohtaisesti niskan päällä, sillä viime maanantain 29.9. palaverissa oli toimitusjohtaja Telanteen lisäksi paikalla kaksi muuta Alman edustajaa. Johanna Korhonen olisi voinut ottaa tilaisuuteen mukaansa juristin tai muun avustajan, mutta tähän ei ilmeisesti osannut varautua, koska hänelle ei luultavasti ollut etukäteen ilmoitettu, mistä asioista palaverissa tultaisiin keskustelemaan. Myös Korhosta voidaan kuulla jutussa todistelutarkoituksessa, ja käräjäoikeus arvioi hänen kertomuksensa uskottavuutta ja näyttöarvoa vapaasti. Se, ettei Korhosta voida kuulla todistajana, ei siis välttämättä alenna hänen kertomuksensa näyttöarvoa.

12. Kyse on tilanteessa, jossa on "sana sanaa vastaan", kuten asia on tapana ilmaista. Liikutaan siis todistelun "harmaalla alueella, jossa asianosaisten puntit todistelun suhteen näyttäisivät olevan jotakuinkin tasan. Tällaisessakin tapauksessa, jossa siis ei pystytä luotettavasti selvittämään totuutta, tuomioistuin joutuu kuitenkin ratkaisemaan jutun ja arvioimaan, onko näyttö riittävä.

13. Tämän kysymyksen tuomioistuin ratkaisee todistustaakkanormien avulla. Todistustaakka on juridinen käsite, joka tarkoittaa jommallekummalle riidan osapuolelle lankeavaa riskiä siitä, että jokin hänelle edullinen relevantti tosiseikka jää vaille riittävää näyttöä. Todistustaakan rasittama asianosainen, kantaja tai vastaaja, häviää jutun, jollei hän kykene esittämään jutussa riittävää näyttöä hänelle edullisesta seikasta.

14. Todistustaakka vaihtelee juttutyypistä riippuen, eikä laissa ole useinkaan nimenomaista säännöstä, kummalla osapuolella on todistustaakka tietyistä seikoista. Mutta yhdenvertaisuuslaista tällainen todistustaakkanormi onneksi löytyy. Lain 17 §:ssä nimittäin säädetään, että jos joku, joka katsoo joutuneensa lain 6 §:n vastaisen menettelyn eli syrjinnän kohteeksi, esittää asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että 6 §:ssä mainittua syrjinnän kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu.

15. Syrjintään ja syrjintäväitteeseen perustuvassa siviilioikeudellisessa oikeusriidassa vastaajalla on siten todistustaakka siitä, ettei syrjinnän kieltoa ole esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen perusteella rikottu. Kuitenkin kantajan eli puheena olevassa tapauksessa siis Johanna Korhosen on ensin esitettävä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että tapauksessa on ollut kyse syrjinnästä. Kyse on syrjintää koskevasta presumptiosta. Jos tällainen olettama kantajan esittämän näytön perusteella syntyy, siirtyy todistustaakka vastaajalle eli tässä tapauksessa Alma Medialle, jonka tulee puolestaan näyttää, ettei syrjinnän kieltoa ole rikottu.

16. Kyseisessä tapauksessa on tietenkin ennenaikaista arvioida, miten jutussa tulee käymään. Mutta tämänhetkisen aineiston perusteella näyttäisi siltä, että Korhonen kykenisi esittämään näyttöä, joka riittää syrjintää koskevaan presumptioon.

17. Korhonen kertoo saaneensa perjantaina 26.9. nimettömän tekstiviestin Lapin Kansan toimitukselta, jossa ihmeteltiin, miksi Alman henkilöstölehdessä Allakassa oli kerrottu, että Korhosen mies ja kaksi lasta muuttavat Rovaniemelle, vaikka viestin lähettäjä sanoi tietävänsä, että Korhosen puoliso on nainen, joka on kunnallisvaaliehdokkaana Vantaalla. Sama tekstiviesti oli lähetetty myös Alman viestintäjohtajalle, jonka kanssa Korhonen oli keskustellut puhelimessa perjantaina ja jolle Korhonen oli ilmoittanut, että Allakan jutussa oli hänen puolisoaan koskeva väärinkäsitys, joka pitää oikaista. Tämä tekstiviesti ja viestintäjohtajan kanssa käyty keskustelu johti sitten palaveriin 29.9., jossa Korhosen työsopimus käytännöllisesti katsoen purettiin.

18. Voin ehkä olla väärässä, mutta minusta näyttäisi edellä kerrotulla perusteella siltä, että Korhonen ei ollut sopimukseen johtaneissa haastatteluissa salannut puolisonsa sukupuolta, mutta toisaalta juuri tätä seikkaa koskevan oikean asianlaidan paljastuminen Almalle 26.9. on ollut ratkaiseva tekijä, jonka perusteella työsopimus purettiin. Ilmeisesti kyseinen seikka eli tehtävään valitun uuden päätoimittajan avoliitto samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa on Lapin Kansan levikkialueella lukijakuntaa ja myös lehden yhteistyökumppaneita ajatellen melkoisen merkittävä asia, kun otetaan huomioon, että tietty ja ilmeisesti vielä aika suuri osa lehden tilaajista ja lehdessä mainostavien yritysten omistajista on lestadiolaisia, jotka eivät aina suhtaudu kovinkaan myötämielisesti samaa sukupuolta olevien puolisoiden yhteiseloon. Sen sijaan se, että Korhosen puoliso on kunnallisvaaliehdokkaana muualla Suomessa, ei todennäköisesti olisi ollut tältä kannalta katsottuna yhtä painava peruste Korhosen sopimuksen purkamiseen.

19. Jos olettama syrjinnästä kantajan esittämän aineiston perusteella syntyy, siirtyy todistustaakka vastaajalle. Alman pitää siis pystyä esittämään näyttö siitä, ettei sopimusta purettu Korhosen puolison sukupuolen perusteella, vaan muulla perusteella eli siksi, että Korhonen oli pettänyt yhtiön luottamuksen ja valehdellut haastatteluissa Alman edustajille, ettei hänen puolisonsa ole mukana politiikassa.

20. Riittääkö viimeksi mainittu seikka työsopimuksen purkamisen perusteeksi, on jo toinen asia ja vastaus siihen riippuu lähinnä siitä, mitä johtajasopimuksessa on sovittu tai edellytetty tai mikä on tavanmukainen käytäntö ja edellytys vastaavanlaisten johtajasopimusten ehtojen mukaan. Mainittu purkuperuste ei kuitenkaan riko syrjinnän kieltoa.

21. Tähän liittyen voidaan todeta, että julkisuudessa olleen tiedon mukaan Kemissä ilmestyvän Pohjolan Sanomien päätoimittajan aviopuoliso (kesk) on toiminut muutama vuosi sitten Kemin kaupunginvaltuutettuna. Julkisuudessa ei ole kerrottu, minkä puolueen ehdokkaana Korhosen puoliso on Vantaalla, mutta voitaneen olettaa, ettei kysymyksessä ole ainakaan keskusta tai kokoomus.

22. Oikeuskäytäntöä eli tuomioistumien ratkaisuja ja etenkään KKO:n ennakkopäätöksiä syrjinnän kiellon rikkomisesta on Suomessa yllättävän vähän eikä ilmeisesti yhtään sellaista, joka olisi samanlainen kuin Korhosen tapaus. Ruotsissa löytyy yksi Högsta domstolenin ratkaisu vuodelta 2006 (NJA 2006 s. 170). Siinä oli kysymys syrjintään perustuvasta koskevasta vahingonkorvausjutusta, jossa tuomittiin korvausvelvolliseksi ravintolanomistaja, joka oli suivaantunut ravintolassa toisiaan suutelevaan kahteen lesboon ja poistanut heidät ja heidän seurueensa mainitulla perusteella ravintolasta. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen, mutta sekä hovioikeus että korkein oikeus hyväksyivät sen. Hovioikeus tuomitsi vastaajan maksamaan kantajille korvausta 50 000 kruunua, mutta korkein oikeus alensi summan 15 000 kruunuksi.