1. Vapaamuurareiden toiminta nousee aika ajoin julkisuuden valokeilaan. Viimeksi näin tapahtui 21.1.-13 TV1:ssä lähetetyn MOT-ohjelman jälkeen.
2. Maailmassa on noin viisi miljoonaa vapaamuuraria. Suomessa on 7 000 "rappariveljeä", jotka toimivat 34 eri paikkakunnalla olevissa 160 loosissa. Vapaamuurarit ovat miesten salainen veljeskunta, herrakerho, jonka jäsenten keski-ikä on reilut 60 vuotta. Rappareiden tavoitteena on tehdä jäsenistään rituaalien ja symbolien avulla "parempia ihmisiä". Vapaamuurarit korostavat olevansa hyväntekeväisyysjärjestö, jonka tehtävä on auttaa. Heidän usein toistamiaan hyveitä ovat veljeys, suvaitsevaisuus ja avuliaisuus. Käytännössä rappariveljet auttavat lähinnä toisiaan.
3. Vapaamuurareiden tunnetuimpia symboleja ovat harppi ja suorakulma. Järjestön toimintaa leimaa suuri salamyhkäisyys. Rapparit haluavat pitää rituaaliensa sisällön salassa ulkopuolisilta. Uudet jäsenet vannovat muurarivalan temppelissä pidettävissä salaisissa, spiritistisissä ja okultisissa menoissa, joiden kaava saattaa kenties hieman jopa kauhistuttaa. Toisaalta kyseiset rituaalit saattavat näyttää ulkopuolisista lähinnä koomisilta - aikuiset miehet etsimässä elämäänsä jännitystä lapsellisista riiteistä. Salaisiin rituaaleihin sanotaan kuuluvan esimerkiksi uusien jäsenten munien tervaaminen.
4. Looseissa on kolme astetta, jonka mukaan jäseniksi otetut etenevät: oppilas, kisälli ja mestari. Etenemiseen liittyy erilaisten sitoumusten antaminen. Veljesmuurarivakuutuksen antaessaan uusi jäsen vakuuttaa mm., "etten milloinkaan tieteni enkä ehdoin tahdoin vahingoita tai petä veljesmuurariloosia enkä sen jäseniä vähimmässäkään määrässä enkä salli sitä toistenkaan tehdä, jos sen estää voin".
5. Vapaamuurarijärjestöön kuuluu jäseniä ei ammattiryhmistä: lääkäreitä, yritysjohtajia, opettajia, insinöörejä, juristeja, professoreja (90 kpl), kirkonmiehiä jne. MOT-ohjelmassa kerrottiin, että järjestön jäsenet saattavat käyttää merkittävää taloudellista ja kunnallispoliittista valtaa monissa kaupungeissa. Esimerkiksi Seinäjoella vapaamuurareihin kuuluvat niin kaupunginjohtaja, valtuuston puheenjohtaja kuin paikkakunnaan suurimman rakennusyrityksen toimitusjohtakin, kaikki vieläpä samaan loosiin. Ohjelmassa väitettiin, että rappariveljeskunnan mahti toteutuu erityisesti kaavoituksen ja rakennusurakoiden jakamisen yhteydessä. Vapaamuurarijärjestö nivoo siis tavallaan yhteen rahanvallan, poliittisen vallan ja virkavallan ja luo puitteet vallankäyttäjien yhteistyölle. Veljeskunnan jäsenyys edesauttaa usein myös työ- tai virkapaikan saannissa.
6. Vapaamuurarijärjestö on tyypillinen hyvä veli -yhteisö, jonka toiminnassa ei sinänsä tarvitse olla mitään laitonta, mutta joka johtaa helposti korruptioon, etujen saalistamiseen ja jakamiseen tai muuhun vastaavanlaiseen kähmintään. MOT-ohjelmassa kerrotiin tässä yhteydessä Italiassa toimivasta vapaamuurarijärjestöstä (P2), jolla on todistettavasti ollut yhteyksiä mafiaan; mm. Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi on kuulunut kyseiseen loosiin.
7. Tällöin herää kysymys, voivatko tuomarit, tarkemmin sanottuna ammatti- eli virkatuomarit, olla vapaamuurarijärjestön jäseniä? Jos lakimies kuuluu vapaamuurarijärjestöön, niin puuttuisiko häneltä tämän vuoksi tuomarin virkaan vaadittava yleinen kelpoisuus? Yleisesti hyväksyttävän tavoitteen mukaan tuomareiden toiminnan tulisi olla niin virahoidossa kuin sen ulkopuolellakin mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää.
8. Tuomarinvalan kaava näyttäisi olevan selkeässä ristiriidassa muurarivakuutuksen kanssa. Tuomarinvalassa (OK 1 luvun 7 §) lähdetään ehdottomasta puolueettomuuden vaatimuksesta. Mainitun lainkohdan mukaan tuomari ei saa "minkään varjolla lakia vääristellä eikä edistää vääryyttä ystävyyden tai muun syyn takia". Rapparivakuuutuksessa sen sijaan luvataan - vieläpä oikein temppelissä olevalla alttarilla - että vakuutuksen antaja ei milloinkaan eikä missään olosuhteissa "petä tai vahingoita" toista rappariveljeä eikä "salli toistenkaan niin tehdä, jos sen estää voin". Mainitun ristiriidan takia tuomareita on eräissä maissa joskus kehotettu kuulumasta vapaamuurarijärjestöihin.
9. Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja, joka on toiminut myös korkeimman oikeuden jäsenenä, joutui vuonna 1996 ottamaan mainittuun kysymykseen kantaa tehtyjen kantelujen johdosta. Lehtimajan laajasti perusteltua ratkaisua on selostettu Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksessa vuodelta 1996 s. 80-87. Tulkoon mainituksi, että olin itse yhden kantelun tekijänä. Vetosin juuri siihen, että vapaamuurarijärjestölle annettavat lupaukset ja vakuutukset näyttäisivät olevan ristiriidassa tuomarinvalan kanssa, koska rapparivakuutuksessa sitoudutaan tietynlaiseen avunantoon muurariveljiä kohtaan.
10. Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja oli kuitenkin vuonna 1996 antamassaan päätöksesssä toisella kannalla. Lehtimajan mukaan hän ei "osaa" kantelijan tavoin nähdä ristiriitaa tuomarinvalan ja edellä vapaamuurarivakuutuksesta lainattujen katkelmien välillä. Lehtimajan mukaan muurarivakuutuksessa ei "ainakaan sanamuodon mukaisen tulkinnan" perusteella tarkoiteta, että annettu sitoumus velvottaisi myös lain ja tuomarinvalan vastaiseen avunantoon. Toisaalta tuomarinvala ei Lehtimajan mukaan estä tuomaria solmimasta yksityselämässään ystävyyssuhteita. Tämä pitää toki paikkansa, mutta kuten Lehtimaja itsekin päätöksessään toteaa, kysymys onkin nyt siitä, että tuomarinvala kieltää tuomaria ystävyyssuhteittensakaan takia vääristelemästä lakia tai edistämästä vääryyttä.
11. Lehtimaja viittasi perustuslaissa säädettyyn yhdistymisvapauteen ja jokaisen oikeuteen kuulua yhdistyksiin ja osallistua niiden toimintaan. Virkamieslain mukaan viranomainen ei saa kieltää virkamiestä liittymästä eikä kuulumasta yhdistykseen. Lehtimaja torjui päätöksessään väitteen, että vapaamuurarijärjestön jäsenyys olisi toiminnan luonteen takia ristiriidassa tuomarinvirkaa varten säädettyjen yleisten kelpoisuusehtojen kanssa.
12. Lauri Lehtimajan perustelut näyttävät sinänsä perustelluilta. Mutta jos kysymystä tarkastellaan kokonaisuutena eli otetaan huomioon sekä tuomarinvalan ja vapaamuurarivakuutuksen välinen selkeä jännite että muurarijärjestön ja siihen kuuluvien jäsenten toiminta, jonka osalta jäseniltä edellytetään täydellistä salassapitoa, näyttää tilanne pahemmalta. Vapaamuurarijärjestöä ei voida pitää yksinomaan "ystävyyssuhteita" vaalivana järjestönä - rappariveljeskunta ei ole rinnastettavissa ompelu- tai metsästysseuraan tai edes rotareihin taikka Lions-liikkeeseen - vaan kysymyksessä on todellinen salaseura, jonka toiminnasta ulkopuolisten on vaikea ellei suorastaan mahdotonta saada selvyyttä. Tämän vuoksi tuntuu hieman sinisilmäiseltä kuitata asia sillä, että kyse olisi vain "vapaamuurareita kohtaan tunnettavista epäluuloista", joilla ei ole "objektiivista katetta".
13. Mainittua kysymystä olisi syytä lähestyä siltä kantilta, miltä tuomarin kuuluminen salaseuraan tai -järjestöön näyttää ulkopuolisen näkökulmasta. Onko tuomioistuimen tai koko tuomioistuinlaitoksen toiminta uskottavaa, jos osa tuomareista, joilta edellytetään lain mukaan riippumattomuutta ja ehdotonta puolueettomuutta, kuuluu salaseuraan, jonka toiminta on huippusalaista ja jonka asioista tai edes jäsenistä kenelläkään ulkopuolisella ei ole mahdollista saada tarkkoja tietoa? Edes oikeusjutun asianosainen - ellei itse kuulu rappariveljiin - ei tiedä, onko joku tuomareista vapaamuurari ja kuuluuko myös hänen vastapuolensa kyseiseen järjestöön.
14. Jokainen lakimies voi toki kuulua ja liittyä vapaamuurareihin. Toisaalta olisi kohtuullista ja suotavaa, että saadessaan nimityksen ehdotonta puolueettomuutta edellyttävään tuomarinvirkaan ko. lakimies eroaisi mainitusta salaseurasta. Eron ei tarvitse suinkaan merkitä Lauri Lehtimajan korostamien "ystävyyssuhteiden" katkeamista. Ystävyyssiteitä voidaan toki solmia ja käytännössä solmitaankin vapaamuotoisesti, kuten esimerkiksi vaikkapa erilaisissa seurakunnan riennoissa, lavatansseissa, olut - tai viinituvissa, ulko- ja kotimaanmatkoilla, lätkämatseissa, netissä jne. Ystävyyssuhde, joka on pakko solmia tiettyjen juhlallisten ja salaisten rituaalien mukaisesti "temppelissä" olevan alttarin äärellä, muistuttaa aika lailla kirkossa tapahtuvaa avioliittoon vihkimistä. Avioliiton olemassaolon voi selvittää helposti tilaamalla virkatodistuksen, kun taas vapaamuurarijäsenyyden selvittäminen on työläs ja usein jopa mahdoton tehtävä.
15. Oikeusasiamies Lauri Lehtimajan vuonna 1996 antaman päätöksen perusteella Suomessa on kuitenin yleisesti katsottu, että tuomarit voivat kuulua vapaamuurareihin. Vapaamuurari voidaan nimittään tuomarin virkaan eikä hänen tarvitse nimityksen saatuaan erota järjestöstä. Tämä kanta saattaa perustua tosiasiassa osaksi siihen, että Suomessa on ollut aiemmin vapaamuurareita hyvin korkeissa tuomarin viroissa. Olisi "perin ikävää", jos nyt katsottaisiin, että heitä ei itse asiassa olisi voitu koskaan edes nimittää mihinkään tuomarinvirkaan!
16. Yhtenä esimerkkinä tunnetuista vapaamuurarituomareista mainittakoon korkeimman oikeuden presidenttinä vuosina 1950-1963 toiminut Toivo Tarjanne (1893-1988). Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi nimitti Tarjanteen KKO:n presidentiksi palkkioksi siitä, että tämä oli suostunut toimimaan syyttäjänä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1945-46. Ensin Paasikivi nimitti aiemmin lähinnä vain hallintoviroissa (mm. Vaasan läänin maaherrana) toimineen Tarjanteen oikeuskansleriksi (1944-50) ja sen jälkeen KKO:n presidentiksi. Vm. virkaan oli tyrkyllä Toivo Tarjannetta huomattavan paljon pätevämpi juristi eli oikeusneuvos ja lakitieteen tohtori Y.J. Hakulinen, joka sai kuitenkin tyytyä vuonna 1952 eräänlaisena lohdutuspalkintona tuolloin toimintansa aloittaneen Helsingin hovioikeuden presidentin virkaan.
17. Monet tunnetut asianajat ovat olleet vapaamuurareina, esimerkkinä mainittakoon sittemmin tasavallan presidentiksi kohonnut Risto Ryti, Rytin puolustusasianajajana sotasyyllisyysjutussa toiminut Hj. Procopé ja pari vuotta sitten kuollut tunnettu rikosasianajaja Aarno Arvela.
18. Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja katsoi vuonna 1996 antamassaan päätöksessä olevan oikeudellisesti tulkinnanvaraista, voiko jäsenyys esimerkiksi vapaamuurarijärjestössä tai jossakin muussa vastaavassa aatteellisessa yhdistyksessä olla sellainen sidonnaisuus, josta tuomarin virkaan nimitettäväksi esitettävän tai virkaan nimitetyn olisi lain mukaan syytä ilmoittaa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen puolestaan katsoi 12.8. 2002 antamassaan päätöksessä (diaarinro 2709/2/00), että "jäsenyys vapaamuurarijärjestössä tai muussa vastaavassa aatteellisessa yhdistyksessä on mielestäni sellainen sidonnaisuus, josta tuomarin virkaan nimitettäväksi esitettävän tai virkaan nimitetyn olisi tehtävä lain mukainen ilmoitus ja joka on sidonnaisuusselvityksessä julkinen tieto". Jääskeläisen päätös ei johtanut kuitenkaan lainmuutoksen. Jo ennen Jääskeläisen sanottua päätöstä annetussa tuomareiden nimittämistä koskevassa laissa (205/2000), jossa viitataan tässä kohdin valtion virkamieslakiin, nimittäin säädetään, että tuomarin on ilmoitettava, paitsi laissa nimenomaisesti mainituista seikoista ja taloudellisista sidonaisuuksistaan, "myös muista sellaisista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksiään hoitaa viran tehtäviä".
19. Tänään Uudessa Suomessa olleessa jutussa kerrotaan, että ainoastaan yhdeksän tuomaria on apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläisen vuonna 2002 antaman päätöksen jälkeen ilmoittanut oikeusministeriölle vapaamuurarijärjestön jäsenyydestään. Näistä viisi tuomaria on edelleen virassa. Heistä kaksi on virassa Pirkanmaan eli entisessä Tampereen käräjäoikeudessa, yksi Kanta-Hämeen (Hämeenlinnan) käräjäoikeudessa, yksi Helsingin hovioikeudessa ja yksi puolestaan Turun hovoikeudessa. Viimeksi mainittu tuomari nimitettiin viime vuonna hovioikeudenlaamannin virkaan.
20. Kokonaan toinen asia on, ilmoittavatko kaikki vapaamuurareihin kuuluvat tuomarit todella mainitusta sidonnaisuudestaan oikeusministeriölle. Kuten oikeusministeriön hallitusneuvos Heikki Liljeroos sanoo US:ssa tänään, ministeriössä "ei tietenkään tiedetä", ovatko kaikki tuomarit ilmoittaneet asiasta, eli pitävätkö ilmoitukset paikkansa. Miksi muuten sanottu ilmoitus on tehtävä oikeusministeriölle eikä esimerkiksi sille tuomioistuimelle, jossa asianomainen tuomari on virassa, tai vaikkapa tuomarinvalintalautakunnalle, joka tekee nykyisin virkaesityksen (KKO:n ja KHO:n jäseniä lukuun ottamatta) tuomarin virkaan nimittämisestä? Hankkiiko tuomarinvalintalautakunnan mahdollisesti oikeusministeriöstä tiedon tuomarinvirkaa hakeneiden tuomareiden ilmoitetuista ja asianomaiseen rekisteriin merkityistä sidonnaisuuksista?
21. Kuten oikeusasiamies Lauri Lehtimaja päätöksessään vuonna 1996 lausui, jäsenyys vapaamuurarijärjestössä muodostaa tuomarin esteellisyysperusteen, eli tuomari on "lähtökohtaisesti esteellinen käsittelemään asiaa, jos hän ja jompikumpi oikeudenkäynnin vastapuolista kuuluu vapaamuurarijärjestöön". Vapaamuurarituomarin olisi sanotussa tilanteessa siis jäävättävä itsensä. Oikeusjutun asianosainen, joka epäilee tuomarin olevan kyseisellä perusteella jäävi, voi tehdä esteellisyysväitteen. Tällaisia väitteitä tehdään käytännössä vain harvoin, sillä mistäpä asianosainen tietää tai saisi yleensä edes aiheen epäillä, että hänen vastapuolensa ja tuomari ovat rappariveljiä keskenään! Hallitusneuvos Heikki Liljeroos kuitenkin hurkastelee virkamiehille tyypilliseen tapaan: "Kyllä tuomarit varmasti yleensä itsensä jääväävät". Uskokoon ken haluaa, mutta esimerkiksi oikeusasiamiehen vuonna 1996 ratkaisemassa tapauksessa asianomainen tuomari ei jäävännyt itseään oma-aloitteisesti - hän päin vastoin hylkäsi valmistelussa asianosaisen tekemän jääviysväitteen - vaan luopui jutun käsittelystä vasta sitten, kun julkisuudessa oli kerrottu, että hänen epäillystä esteellisyydestään oli kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle.
22. Lauri Lehtimajan päätöksessä vuonna 1996 kiinnitti huomiota kohta, jossa Lehtimaja toteaa, että rapparijäsenyys muodostaa ko. tilanteessa tuomarin esteellisyyden "lähtökohtaisesti". Lehtimajan mukaan esteellisyys olisi selvä asia (vain) "tapauksessa, jossa riita-asian jompikumpi osapuoli on joko järjestön henkilöjäsen tai käytännössä samaistuu vapaamuurarijärjestön jäseneen (esim. pienyhtiö). Lopputulos saattaa Lehtimajan mukaan olla toinen, jos vastapuoli on esimerkiksi yhteisö, jossa vapaamuurarilla on vain vähäinen rooli. Arviointiin vaikuttaa Lehtimajan mukaan myös se, mikä merkitys oikeudenkäynnin kohteella on oikeudenkäynnin osapuolena olevassa yhteisössä toimiville vapaamuurareille. - Minusta mainittua esteellisyysperustetta ei kuitenkaan pitäisi lähteä vesittämään Lehtimajan esittämillä perusteilla, vaan tuomarin esteellisyyttä on pidettävä selvänä asiana myös viimeksi mainituissa tapauksissa.
23. Syntyisikö tuomarin esteellisyys myös silloin, kun vapaamuurariveljeys vallitsee, ei tuomarin ja jommankumman asianosaisen, vaan tuomarin ja jommankumman asianosaisen asianajajan eli avustajan tai asiamiehen kesken? Tämä on minusta kaikkein tärkein ja oleellisin kysymys. Oikeusasiamiehelle vuonna 1996 lähettämässäni kantelussa kiinnitinkin sen vuoksi huomiota nimenomaan tähän kysymykseen ja tein kirjelmässäni omana kantani kysymykseen selväksi: tuomari on esteellinen myös sanotussa tilanteessa.
24. Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja oli kuitenkin päätöksessään - jälleen "lähtökohtaisesti" - toisella kannalla. Lehtimaja lausui, että tuomarin suhde päämiehen avustajaan tai asiamieheen ei ole tuomioistuimen objektiivisen puolueettomuuden näkökulmasta yhtä herkkä kysymys kuin tuomarin suhde oikeudenkäynnin jompaan kumpaan vastapuoleen. Lehtimaja totesi kuitenkin olevan mahdollista, että oikeudenkäynnin puolueettomuuden uskottavuus "voi joskus kärsiä" myös avustajan tai asiamiehen vapaamuurariveljeydestä tuomarin kanssa. Tällaista oikeudenkäyntiasetelmaa tulisi sen vuoksi Lehtimajan mukaan "mahdollisuuksien mukaan välttää".
25. Oikeusasiamiehen kyseisen kannanoton perustelut eivät ole minusta vakuuttavia. Lauri Lehtimaja perusteli kantaansa vain sillä, että oikeudenkäynnin "lopputulos koskettaa lähinnä vain päämiestä eikä hänen avustajaansa tai asiamiestään", sillä "meidän järjestelmämme mukaan asianajajaja saa palkkansa siitä riippumatta, häviääkö vai voittaako hänen päämiehensä jutun".
26. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että jos tuomari ja asianajaja ovat vapaamuurariveljiä keskenään, heidän välilleen syntyy aivan samanlainen lojalitteettisuhde tai -side kuin tuomarin ja vaapaamuurareihin kuuluvan asianosaisenkin välille. Käytännössä asianajajan ja tuomarin välille mainitulla perusteella syntyvä lojaalisuus lienee itse asiassa jälkimmäistä tilannetta vahvempi, sillä ovathan asianjajaja ja tuomari, paitsi rappariveljiä, laajasti ottaen myös saman ammattikunnan harjoittajia ja katselevat asioita aika lailla samasta näkövikkelistä. Lisäksi on syytä huomata, että tuomari kyllä tuntee ja tietää yleensä advokaatit ja siten myös näiden mahdollisen rapparitaustan, kun taas yksittäisten asianosaisten kuulumisesta mainittuun veljeskuntaan tuomarilla ei liene yleensä varmaa tietoa. Oikeudenkäynnissä tuomari joutuu tekemisiin nimenomaan asianajajien, ei niinikään näiden päämiesten kanssa, sillä riita-asioissa asianosaiset eivät useinkaan edes ole oikeudessa henkilökohtaisesti saapuvilla. Se, että avustajan tai asiamiehen tehtävänä on edistää päämiehen etua, antaa päämiehen vastapuolelle ymmärrettävästi aiheen samaistaa avustaja tai asiamies päämieheen. Tällöin on perusteltua väittää, että tuomarin suhde päämiehen avustajaan/asiamieheen on tuomioistuimelta edellytettävän puolueettomuuden kannalta yhtä herkkä kysymys kuin tuomarin suhde oikeusjutun jompaan kumpaan asianosaiseenkin, käytännössä kenties jopa herkempikin.
27. Kun edellä mainitut seikat otetaan huomioon, on minusta päivänselvää, että oikeudenkäyntiavustajan tai -asiamiehen vapaamuurariveljeys tuomarin kanssa muodostaa tuomarin esteellisyysperusteen.
28. Tuomareiden kuulumista vapaamuurareihin tai muihin vastaaviin salaseuroihin olisi syytä tarkastella, ei vain lain ja esteettömyyden sekä puolueettomuuden näkökulmasta, vaan myös yksilötasolla ja tuomareilta edellytettävän moraalin ja ammattietiikan valossa. Niin kuin oikeusasiamies Lauri Lehtimaja päätöksessään 1996 totesi, jokainen tuomari on viime kädessä itse vastuussa siitä, miten hänen oma toimintansa ja omat sidonnaisuutensa - juuri hänen toimintaympäristössään - vaikuttavat tuomioistuinlaitosta kohtaan tunnettuun luottamukseen.
29. Olen blogissa nro 645/10.10.2012 selostanut Suomen Tuomariliiton vahvistamia tuomarin eettisiä periaatteita. Niihin on sisällytetty seuraava kohta (V):
- Tuomarilla on sanan- ja yhdistymisvapaus kuten muillakin yhteiskunnan jäsenillä. Näitä vapauksia käyttäessään tuomari ottaa huomioon virkansa vastuullisuuden sekä tuomioistuimen riippumattomuuden, puolueettomuuden ja tasapuolisuuden.
30. Tuolla tavalla on toki helppoa todeta yleisellä tasolla ja ilman eettisiin periaatteisiin liittyviä "mitä se on" -perusteluja. Tuomareiden tulisi mainittujen eettisten periaatteiden johdosta käydä jatkuvaa keskustelua, mutta sellaista ei ole syntynyt. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin mainitunlaista keskustelua ja pohdintaa ei myöskään jatkossa hevin tulla käymään.
76 kommenttia:
Voisiko ajatella, että rappariveljet omilla anakronistisilla toimillaan tekevät itsensä ja järjestönsä vähitellen niin naurunalaiseksi, ettei heitä kukaan ota vakavissaan?
7 taitaa olla noita vanhan Hymylehden listalla hoivioikeudenneuvoksen ammatikseen ilmoittaneita v. 2008. Tuskinpa ne kaikki vielä eläkkeellä ovat.
Muutaman "hassun" tuomarin kuuluminen vapaamuurareihin on toki perin harmiton asia, kun sitä vertaa tuomareiden, esim. KKO:n jäsenten, toimintaan umpisalaisissa välimiestehtävissä!
Myösjotkut kansanedustajat kuuluvat vapaamuurareihin. Mutta eivät he ilmoita tästä "sidonnaisuudestaan" julkisesti eli esim. eduskunnan nettisivuilla.
Kuka on se Kanta-Hämeen rapparikäräjätuomari nimeltään?
Hymylehden 2008 listauksen mukaan hämeenlinnalainen asianajaja Olli Forsell on vapaamuurari.
Mitenkähän ne tuomiot on jaeltu jossa ed mainutut ovat olleet samassa jutussa?
Näin jälkikäteen asiaa voisi arvioida tutkimalla jutut tarkoin ja hyvän osaavan "itsenäisen" asiantuntijan toimesta.
Mielestäni vapaamuuraria ei tule nimittää ikinä tuomioistuinjuristiksi. En nimittäin ymmärrä miten asia muuttuisi tuomarin erottua rappareista. Eikö ne valat ja lupaukset tehdä ikiajoiksi? Vähintään ainakin tuomarin eliniän ajaksi..
Minusta pelkkä tuomarin liittyminen rappareihin osoittaa jonkinlaista sopimattomuutta henkilön ajattelutavassa. Jokainen siihen liittyvä tietää etukäteen "veljeskunnan" sisäisten salaisuuksien merkityksen. Jos liittyminen perustuu itsensä kehittämiseen on kyllä muitakin keinoja, joilla ei kuitenkaan sitouduta ukkoporukan pelisääntöihin. Pääseekö rappariporukasta koskaan irti kohtuudella. Kyse ei ole yhtään kummemmasta porukasta kuin MC -kerhot, joita ratsataan jatkuvasti!
Oikeusasiamiehen v. 1996 käsittelemässä konkreettisessa tapauksessa - oma kanteluni käsitteli kysymystä vain yleisellä tasolla - oli kysymyksessä riita-asia, jossa vastaajana oli mm. eräs kaupan keskusliike. Kantelijat, jotka olivat ko. jutussa kantajia, katsoivat, että sanottua riita-asiaa Helsingin käräjäoikeudessa valmistelllut tuomari, joka kuului vapaamuurareihin, oli jäävi, sillä kantelijat olivat saaneet tietää, että keskusliikkeen aikasempi pääjohtaja sekä keskusliikkeen tuolloisten jakelun ja huolinnan johtaja samoin kuin myös hallintoneuvoston kaksi jäsentä olivat vapaamuurareita.
Kantelijat vaativat, että tuomari jääväisi mainitulla perusteella itsensä jutun käsittelystä. Tuomari kuitenkin katsoi, ettei hän ollut sanotulla perusteella esteellinen. Vasta myöhemmin, kun asiasta oli kanneltu oikeusasiamiehelle, tuomari vetäytyi jutun käsittelystä todettuaan itsensä esteelliseksi.
Oikeusasimaies katsoi päätöksessään, ettei tuomarin voitu "käytettävissä olevan selvityksen perusteella" epäillä menetelleen kantajien väittämällä perusteella puolueellisesti; kyse oli siis subjektiivisesta puolueellisuudesta.
Ko. tuomarin esteellisyydestä oikeusasiamies ei siis antanut lausuntoa, vaan tyytyi ainoastaan saattamaan "vapaamuurarijärjestön aiheuttamia esteellisyysongelmia koskevan periaatteellisen kannanottonsa käräjätuomarin tietoon".
Itä-Suomen hovioikeudesta löytyy kaksi julkaistua tuomarin "vapaamuuraritapausta".
Toisessa tapauksessa I-SHO:2005:10 hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja palautti jutun takaisin käräjäoikeuteen sillä perusteella, että käräjätuomari oli ollut esteellinen toimimaan tuomarina rikosasiassa, jossa tuomari ja asianomistajana olleen osakeyhtiön hallituksen jäsen, joka oli edustanut yhtiötä oikeudenkäynnissä, olivat vapaamuurareita.
Toisessa tapauksessa I-SHO:2005:9 käräjätuomari, joka oli kuulunut vapaamuurarijärjestöön, mutta sittemmin eronnut siitä, ei ollut ollut esteellinen käsittelemään riita-asiaa, jossa toisen asianosaisen (pankki) edustaja oli ollut vapaamuurari.
Ratkaisu I-SHO 2005:10 on hyvin perusteltu, mutta samaa ei voida sanoa toisesta tapauksesta eli ratkaisusta I-SHO 2005:9! Siitä on poistettu niin paljon tekstiä, ettei jäljelle ole jäänyt juuri mitään.
Hovioikeuden olisi pitänyt toki kertoa, milloin käräjätuomari oli - jos oli -eronnut muurareista, eli oliko tämä tapahtunut kenties vain vähän ennen kuin juttu tuli hänen käsiteltäväkseen, vai jo selvästi aikaisemmin. Onhan mahdollista, että pienellä paikkakunnalla, jossa on ollut vain 2-3 tuomaria käräjäoikeudessa, ko. tuomari on hoksannut (lehtiä lukemalla tai muuten), että heille on oikeuteen tulossa ko. juttu, jossa hänen "veljensä" johtama pankki on asianosaisena ja sen vuoksi eronnut rappareista. - Ehkäpä tuomari jutun ratkaistuaan liittyi uudelleen "kerhoon"!
Kiinnitin samaan asiaan huomiota kuin blogisti. Jos kyseessä oli "rappariloma", joka oli ajoitettu oikeudenkäynnin ajaksi. Molemmat päätökset löytyvät Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisuista. Muistaako Markku Arponen miten nämä kaksi juttua tulivat peräkkäin ratkaistaviksi? Oliko Kuopiossa noihin aikoihin loosien välinen sota?
Joopa joo, savolaisethan ne tunnetusti keksivät vaikka minkälaisia koiruuksia...
Yritän vastata, kun kysytään. Minä en ollut mukana kummankaan jutun ratkaisukokoonpanossa. Mutta presidenttinä minulla oli valta päättää, että ratkaisut julkaistaan. Tapausten samanaikainen ratkaiseminen oli sattumaa.
Tapaus 2005:10 on Joensuusta. Sen julkaiseminen oli minusta selvästi tarpeellista. Perustelutkin olivat paikallaan.
Tapaus 2005:9 on Varkaudesta. Sen julkaisemista epäröin juuri Jyrkin mainisemista syistä. Tilannekuva ja perustelut olivat kehnot ja saattoivat aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pidin kuitenkin sitä hyvänä rinnakkaistapauksena sen vuoksi, että tuomari ei enää kuulunut järjestöön.
En muista, miten paljon aikaisemmin tuomari oli eronnut järjestöstä, mutta mitään salaliittoteorioita ei kannata rakentaa.
Supon veljeskunnan tehtävä on muutenkin antaa luotettavia lausuntoja. Mikä estää oikeusasiamiestä tai oikeusministeriöä hankkimasta selvitystä supolta, jos ilmoituksen tekeminen on ylivoimainen tehtävä arvon tuomareilta?
Vapaamuurari- ja vastaavanlaisissa Rotary/yms. järjestöissä on pikkupoikamaista "Mustan kissan kerhon"- tunnelmaa. Yksityisen sektorin heput keräävät niihin "lapsekkaita" virkamiehiä, jotka taas elävät suuremman arvonannon/rahan toivossa, suhteilla kun voisi saada yhtä ja toista hyvää ihan rehellisestikin. Homma on usein varsin lähellä - ellei ihan todellisuudessakin - puolueuskollistab poliittista toimintaa. Itseään ja tehtäväänsä arvostava tuomari ei voi eikä hänen pitäisi kuulua uskollisuudenvaloja "veljilleen". vannovan vapaamuurajärjestöön. Olisi hyvä ainakin liittää tuomarinvalaan lisäys olla antamatta minkään ulkopuolisen yhteisöllisen toiminnan tai sidonnaisuuden missään muodossa vaikuttaa viran ja sen oikeudenmukaiseen hoitamiseen.
Puolustusvoimien komentaja kielsi vuonna 1934 upseereita kuulumasta vapaamuurarilooseihin. Onkohan mainittu kielto edelleen voimassa? Everstiluutnantti, kansanedustaja Paavo Susitaival teki syksyllä 1939 eduskunta-aloitteen vapaamuurariuden kieltämiseksi Suomessa, mutta aloite ei saanut yhtään kannattajaa.
Kuinkahan monta kunnanhallituksen jäsentä Suomessa kuuluu rappareihin - monta. Ja kuinka monta rapparin rakennusliikettä häärii yhteistyössä näiden kh miesten kanssa. Peli on härskiäkin härskimpää.
Kolme ja vielä yksi näkökohtaa tähän bogistin taas kerran ansiokkaasti alustamaan keskusteluun: 1) Valasta: olen vannonut sotilasvalan ja tuomarinvalan. Olen myös luvannut avioliittoon vihittäessä peräti
alttarilla (jopa kahdesti) yhtä sun toista. - Minkään lupauksen tai "valan" sisältöä en tarkasti muista. Olenkonhan rikkonut valani ja lupaukseni? Täytyypä tarkistaa asia! - Kun oikeudessa otetaan todistajalta vala (tai vakuutus), kuinka hän ikinä siinä jännittäessaan pystyy silmänräpäyksessä ymmärtämään, mitä hänen tulee sanelun jälkeen lausua. Kyseessähän on täysin mekaaninen papukaijamainen toisto - enpä ole törmännyt tapaukseen, jossa kuultava olisi halunnut edes hetken pohtia sanomansa sisältöä. Miksi tällainenkin taikauskoinen reliikki kuuluu suomalaiseen prosessiin vielä nyt 2000-luvulla? 2)En ole lukenut Hymy-lehteä, mutta aiheen innostamana katsoin netistä Hymyn aikanaan aivan ansiokkaasti julkaisemat rapparikerhojen jäsenlistat. Siellähän olikin tuttuja nimiä! Löysin taannoiset esimieheni, hovioikeuden presidentin ja kolmekin pankinjohtajaa (joista yksi taitaa olla nyt vankilassa). On mukava kuvitella, kuinka nämä arvovaltaiset herrat ovat kulkeneet juhlallisessa kulkueessa koristeellisissa esiliinoissa ja tehneet hassunkurisia käsimerkkejä (munien tervaamisesta nyt puhumattakaan).3)Rappariveljet sitoutuvat auttaman toisiaan. Miksi eivät aikanaan autaneet esim. Mozartia ja Sibeliusta vaan jättivät nämä kärsimään luomistyötä varjostaneesta rahapulasta! + 4)Jos vaikka unohdetaankin valat ja muut mahdolliset sidonnaisuudet, on kuitenkin aihetta kysyä jo sitäkin, onko tällaisilla henkilöillä, jotka lähtevät mukaan kaikenlaisiin vanhoihin, päiväkerholapsille sopivilta tuntuviin koreografioihin, harkintakyky täysin tallella. Tällaisetko miehet meitä todella hallitsevat ja tuomitsevat?
Turha kysyä vapaamuurareista Supoltamitään tässäkäöän asiassa. Ainakaan takavuosilta tiedän erään korkean supolaisen kuuluneen vapaamuurareihin ja vieläpä yhden loosin johtoon.
Sitä en tosin tiedä, olivatko tämän korkean, sittemmin suomalaisen tunnetun vientityrityksen palvelukseen johtotehtäviin siirtyneen juristin munat tervattu!
Eikö nyt herran tähden olisi syytä paljastaa tämän turhanpäisen lapsellisen narrikerhon jäsenten nimet. Jos niihin tarinoihin on uskomista, mitä minä olen mainitun pellekerhon toiminnasta kuullut, ovat toimintavat niin huvittavia ja lapsellisia, että jäsenten nimet voitaisi ketään varantamatta julkaista.
Ehkä se vitsi onkin siin, että kun toiminta leimataan niin salaiseksi ja mystisiksi,mitä siitä nyt julkisuuteen kerrotaan, niin kaikki "pikkuhörhöt" ja mielikuvitusrikkaat kuvittelevat, että kylläpä näillä pojilla täytyy olla suuri valta.
Minusta asiaan tulisi suhtautua niin, että tervailkoot vapamuurarit huoletta muniaan, niin so what! Mitähän elimiä nämä naiskerholaiset eli mitä ne nyt olivat jotain zontia kai oikein tervailevat. Toivottavasti eivät sentään mitään!
Jos "hiekkalaatikolta" menee välillä menee tauolle ja pyrkii sitten sinne takaisin, niin
- suoritetaanko munien tervaaminen uudelleen vai riittääkö entiset
- miten nopeasti tervaus kuluu...annetaanko sen kulua ihan ittekseen vai hankauksen avulla
- miten näitten arvoisten "veljien" vaimot ovat suhtautuneet tervaukseen, onko se tuonut lisäsäpinää vällyjen alle vai ei?
- onko oletattavaa, että "veljet" eivät kerro tervauksesta vaimoilleen vaan potevat....kummallista kyllä miespuoliselle harvinaista päänsärkyä?
Niin monta ihmeellistä kysymystä...
Voisiko blogisti arvioida myös oikeustieteen professoreiden kannalta vapaamuurari -aseman merkitystä?
terv. Seppo Koskinen
Tuomareiden, syyttäjien, poliisipällikköiden ja muiden virkamiesten kuulumista vapaamuurareihin ei olisi minusta syytä lyödä leikiksi ja kuitata koko asia "munien tarvaamisineen" vain pelleilyksi tai hiekkalaatikkohommiksi. Kyllä veljeskunnan jäsenet ovat aivan tosissaan hommassa mukana luodakseen lojaliteettisiteitä toisiinsa ja hyödyttääkseen niiden avulla itseään ja/tai edustamiaan yrityksiään tms. tahoja.
Yritysjohtajista tämän hetken tunnetuin suomalainen vapaamuurari lienee Jorma Ollila (Nokia, Shell ja Outokumpu). Tuskinpa häntä voi luonnehtia miksikään "pikkuhörhöksi".
Seppo Koskinen, professorin tehtävässä vielä aktiivisesti toimivana henkilönä, olisi toki itse minua asiantuntevampi henkilö arvioimaan professoreiden kannalta vapaamuurariuden merkitystä!
Lehdestä pari päivää sitten huomasin, että rapparijärjestöihin kuuluu 90 suomalaista professoria. Pidän tätä yllättävän korkeana lukuna, vaikka tuossa joukossa lienevät mukana myös emeritusprofessorit.
Toki rappariveljeskunnan vahvat lojaliteettisiteet saattavat painaa ja käytännössä näin myös tekevät paljonkin esimerkiksi silloin, kun virkanimitysasioissa hankitaan professoreilta asiantuntijalausuntoja viranhakijoiden tieteellisestä pätevyydestä tai kun on kyse erilaisten tutkimusmäärärajojen jakamisesta jne.
Aika yleistä on, että jos heikkotasoinen väitöskirja aiotaan saada hyväksytyksi - tällaisia tapauksia on nykyisin oaljon - esitarkastajiksi, asiantuntijoiksi ja virallisiksi vastaväittäjiksi määräätään tiedekunnan päätöksellä väitöskirjatutkimusta ohjanneen professorin "tuttuja kollegoja" - olipa sitten kyse vapaamuurareista tai ei.
Markku Arposen mainitsemassa tapauksessa I-SHO 2005:10 estelliseksi julistettiin hovioikeuden päätöksellä muuten Joensuun käräjäoikeudessa silloin pormestarin nimikkeellä virassa ollut ON. Hän katsoi hovioikeudelle antamassaan selvityksessä, että se seikka, että hän kuului muurareihin kuten jutussa asianosaisena olleen yhtiön edustaja EB:kin, ei ollut kuitenkaan "vaikuttanut millään tavalla asian käsittelemiseen ja ratkaisemiseeen" eikä hän ollut asiaa käsitellessään ja ratkaistessaan "edes muistanut" sitä.
Blogisti ei ilmeisesti ole ehtinyt lukea kommenttiani kovinkaan tarkasti, koska enhän minä ole pitänyt itse vapaamuurareita suinkaan "pikkuhörhöinä", vaan niitä, jotka kuvittelevat, että vapaamuurarit, jotenkin käyttävät todellista valtaa ja heidän kerhoilullaan olisi jotakin yhteiskunnallista merkitystä.Nehän ne hörhöjä ovat!
Minusta kaikki julkisuudessa olleet vapaamuuraritoiminnan arvostelijat lähes poikkeuksetta ovat olleet jollakin tavalla itse "päähänpotkittuja", katkeroituneita ennenaikaiselle eläkkeelle joutuneita tai muutoin kaltoin kohdeltuja henkilöitä, jotka ovat ryhtyneet "tutkimaan" järjestön toimintaa saamatta oikeastaan mitään irti itse asiasta.
Luulen, että suurin osa "rappareista" on vain sellaisia miehiä, jotka haluavat korostaa omaa heikkoa egoaan ja pääsevät "kokouksiin" osallistumalla edes hetkeksi irti vaimoistaan, jalkavaimoistaan ym. "risteistään" eli arkipäivästä, mikä meille kaikille on tärkeää.
Mutta tieto siitä, että Ollilan Jormakin olisi "rappari", on mielenkiintoinen. Ehkä Jorma aikanaan on luotsannut Nokian nousuun "rapparivoimin", mutta kuten olemme saaneet parina viime vuonna huomata, eivät vapaamuuraritkaan ole voineet päihitää ns. markkinavoimia.
Jos nimittäin vapaamuurareilla olisi ollut todellista valtaa markkinoilla, olisi kai Jorman vala velvoittanut, ettei Nokialle käy kuten nyt on käynyt? Mene ja tiedä! Vain mielikuvitus on tässäkin rajana!
Kaivelin tuossa äsken hieman vanhoja mappeja ja huomasin, että olen puuttunut tuomareiden vapaamuurarijäsenyyksiin jo ennen eduskunnan oikeusasiamiehen vuonna 1996 asiasta antamaa päätöstä, jota olen selostanut nyt blogijutussani.
KIrjoitin Ilta-Sanomissa 4.10.1995 julkaistun mielipidekirjoituksen otsikolla "Vapaamuurari ei sovi tuomariksi". Tämä kirjoitus aiheutti lehdistössä aika laajaa mielipiteenvaihtoa.
Puutuin ko. kyysmykseen lyhyesti myös Tuomarinuratoimikunnan mietintööön (KM 1994:15) jättämässäni laajassa eriävässä mielipiteessäni. Samoin Rovaniemen HO:n tuomaripäivillä 1993 pitämässäni alustuksessa, joka koski tuomioistuimien ja tuomareiden riippumattomuutta.
Skorpioni taitaa nyt kyllä itse syyllistyä aikamoiseen "hörhöilyyn" - oikeastaan naiiviuteen - kuvitellessaan ja väittäessään, ettei vapaamuurareilla olisi minkäänlaista valtaa tai vapaamuurariudella yhteiskunnallista merkitystä! Ehkä Sorpionia harmittaa nyt lähinnä se, ettei häntä itseään ole koskaan pyydetty vapaamuurariksi!
Kirjoitiin 4.10.1995 Ilta-Sanomiin em. milelipidekirjoitukseni "Vapaamuurari ei sovi tuomariksi" sen jälkeen, kun silloinen oikeusasiamies Lauri Lehtimaja oli antanut I-S:lle ns. tikanheittohaastattelun (30.9.-95), jossa minun väitettiin toimittajan suulla sanottuna "hyörineen KKO:n jäsenten kimpussa". Totesin oman kirjoitukseni aluksi, että toivottavasti ketään ei ole tässä "hyörinässä" pahemmin sattunut! - Tuolloin jo puhuttiin paljon mm. oikeusneuvosten välimiestehtävistä.
Vastavalittu oikeusasiamies Lauri Lehtimaja totesi tikkaa I-S:n toimittelijoiden kanssa heitellessään, että hän ei kyllä aio oikeusasiamiehenä puuttua tuomareiden vapaamuurarijäsenyyksiin. Lehtimaja tyytyi ainoastaan viittaamaan oikeusministerin vuonna 1981 eduskunnalle antamaan vastaukseen, jonka mukaan yhdistymisvapaus koskee myös vapaamuurarijärjestöön kuulumista.
Lopetin I-S:n kirjoitukseni toteamalla, että "oikeusasiamieheltä odotetaan itsenäisiä kannanottoja periaatteellisesti tärkeissä oikeudellisissa kysymyksissä" ja että "hallintoviranomaisen eli tässä tapauksessa oikeusministerin vuosien takaisten (v. 1981) esittämien käsitysten toistelu tai niiden taaksen vetäytyminen ei nyt riitä, ei varsinkaan nyt, kun Euroopan ihmisoikeussopimus on tullut Suomessa voimaan".
Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että jo seuraavana vuonna eli 1996 oikeusasiamies Lehtimaja joutui kuin joutuikin ottamaan kantaa tuomareiden vapaamuurarijäsenyyksiin!
Perjantai illan ratoksi voisi kuunnella you tube,sta ex-vapaamuurari Juhani Julinin kerrontaa. Viinastakin pääsee eroon, mutta miten pääsee elävänä eroon vapaamuurareista.
"Munien tervaaminen" ja muut riitit ovat toki vain hieman yksinkertaisille ulkopuolisille tarkoitettu sumuverho, jonka perusteella nämä naiivit ihmiset pitävät vapaamuurareita vain jonkinlaisina "hiekkalaatikkoleikkijöinä" , joiden toiminnalla ei olisi minkäänlaista yhteiskunnallista merkitystä. Symbolien ja riittien varjossa kuitenkin luodaan ja lujitetaan kuitenkin tosiasiassa lojaliteettisiteitä, joiden turvin esimerkiksi kunnallispolitiikkaa,yritystoimintaa ja yleensä vallankäyttöä harrastetaan veljeskunnan jäsenten eduksi.
Todella lapsellista touhua. Hävettäis suorastaan, jos oma ukko kuuluis tuommoiseen mulk..umarttapiiriin. Ihminen voi kalastaa, lukea, urheilla, metsästää, leipoa.. jos pitää arjesta irtautua. Tuommoinen veljeskunta on naurettava, joskin yhteiskunnalle vaarallista. Ei voi olla vaikuttamatta objektiiviseen päätöksentekoon.
Suomen Työnantajien Keskusliiton (STK) toimitusjohtajana 1975-1988 ollut varatuomari Pertti Somerto toimi aikanaan myös vapaamuurareiden Suomen suurloosin suurmestarina.
Lakimiesuutisten numerossa 2/1995 on laaja juttu juuri Somerton asenteista vapaamuurareihin. Jutun aluksi todetaan, että "vapaamuurareissa on paljon juristeja". Somerto hyväksyttiin veljeskunnan jäseneksi 1963. Somerto piti juristien suurta lukumäärää järjestössä "luonnollisena asiana". Hänen mukaansa v-muurarit tulevat yleensä keskiluokasta ja työskentelevät useimmiten valtionhallinnossa. S:n mukaan esim. helsinkiläiseen Hiram loosi n:o 25:een kuuluu parikymmentä juristia, joiden joukosa on "maankuuluja asianajajia". Edeleen, "Turkulaisesta Clementia loosista n:o 66 löytyy puolestaan puolentusinaa hovioikeudenneuvosta", kehaisee Somerto.
Somerto oli jyrkästi sillä kannalla, että tuomarina toimivan vapaamuurarin ei pidä jäävätä itseään, jos "tiskin takana" eli siis oikeusjutun asianosaisena on vapaamuurari. S:n mukaan on "ihan sama asia, jos kuuluu samaan seurakuntaan, puolueeseen, urheiluseuraan tai laulukuoroon, ei siitä vielä synny jääviyttä".
Somerton mielestä ei ole vaaraa, että tuomari saattaa ajatella omaa etuaan, jos asiaosaisena tai asiamiehenä on ylempitasoinen vapaamuurari. "Onhan meillä muitakin hierarkisia järjestelmiä, kertauharjoituksissakin ollaan kapteeneita ja kersantteja", tokaisi Somerto. Somerto." No, kyllähän tätä sidosryhmäksi voi sanoa, mutta yhtälailla mikä tahansa muu yhteiskunnallinen harrastus on sidosryhmä.
Näin siis opasti meitä tavallisia pulliaisia rappareiden "suurmestari" v. 1995.
Seinäjoella ilmestyvän sanomalehti Ilkan haltuunsa saamia kahden seinäjokelaisen vapaamuurariloosin nimilistoja voi tutkia lehden huomisesta (lauantain 26.1.) numerosta. Listoilla on kuulemma runsaasti nimiä paikallisen elinkeinoelämän huipulta ja muita vaikuttajia.
Arkistojen kätköistä löysin korkeimman hallinto-oikeuden (KHO:n) jäsenen (hallintoneuvoksena) virassa tuolloin toimineen Martti Mäenpään minulle lähettämän, 26.2.1997 päivätyn kirjeen, johon oli liitetty Mäenpään laatima kirjoitus otsikolla "Esteellisyydestä". MM:n mukaan kirjoitus tultiin julkaisemaan myöhemmin kevään aikana Suomen suurloosi ry:n vuosikirjassa. - Hallintoneuvos Mäenpää kuului siis itse vapaamuurareihin.
MM kirjoitti minulle: "Julkisuudessa olette esittänyt mielipiteitä, joiden perusteella voi olettaa, että katsotte jäsenyyden vapaamuurariyhdistyksessä muodostavan jonkinlaisen ongelman esteellisyyden kannalta". Tämä vuoksi Herra Hallintoneuvos oli päättänyt ojentaa minua kirjeen liitteenä olevan kirjoituksen muodossa.
Po. kirjoituksessaan Mäenpää kritisoi eduskunnan oikeusasiamiestä (Lauri Lehtimajaa) tämän edellisenä vuonna eli siis1996 antamasta päätöksestä, jossa LL oli katsonut tuomarin olevan blogissa mainitulla perusteella esteellinen.
MM: "Syynä tällaiseen käsitykseen saattaa olla tiedon puute ja jonkinlainen vapaamuurariuden mystifiointi. Kun kuitenkin arvostelu tulee noin arvovaltaiselta taholta ja tasolta, antaa se aiheen selvittää, mistä esteellisyydestä on kysymys. Oikeusasiamiehen ajattelusta on vielä kysyttävä, ovatko esteellisyyden suhteen toisiinsa nähden vapaamuurarit eri asemassa kuin esimerkiksi rotaryt ja lions-klubin jäsenet, Suomalaisen klubin ja Pörssiklubin jäsenet, urheiluseuran, purjehdusseuran ja saunaseuran jäsenet sekä bridgekerhon, kalakerhon, hirviporukan tms. jäsenet?".
Kirjoituksessaan MM - odotetusti - päätyy siihen, että eivät ole. Kun siis oikeusasiamies ei ollut kohdistanut tarkasteluaan lainkaan rotareina toimiviin tuomareihin, saunaseurojen tms. ym. kerhojen jäsenyyksiin, hallintoneuvos päätteli, että oikeusasiamiehen näkökulma oli ollut varsin suppea. Tästä MM:n mukaan sitten ilmeisesti johtuu, että vapaamuurarituomarikaan ei voi olla ko. perusteella jäävi!
Mäenpään tarkastelussa ei asiallisesti ollut mitään uusia "avauksia" tai perusteita. Hän kertoi, että "vapaamuurareita on toiminut ja tälläkin hetkellä toimii lukuisasti tuomioistuinlaitoksen ja hallinnon eri aloilla ja asteissa ylimpiä tuomioistuimia ja hallintoelimiä myöten."
Miksiköhän Martti Mäenpää julkaisi edellä mainitun kirjoituksensa vapaamuurareiden omassa vuosijulkaisussa eikä jossakin lainopillisessa aikakausilehdessä?
Minusta ei ole toki mitään estettä sille, että myös rotareiden, lions-klubin tai pörssikubin yms. kerhojen jäseninä olevat tuomarit jääväävät itsensä jutusta, jossa toisena asianosaisena tai asianosaisen edustajana taikka asiamiehenä on klubiveli- tai sisko. Päin vastoin, se olisi minusta erinomaisen suositeltava tapa.
Totean vain, että tiettävästi näiden muiden kerhojen ja klubien jäsenet eivät joudu antamaan tai vannomaan järjestölleen, yhdistykselleen tai klubilleen sekä klubiveljilleen sellaista lojaliteetti- ja uskollisuuden valaa kuin vapaamuurarit.
Nimimerkki Skorpioni kirjoitti: ”Minusta kaikki julkisuudessa olleet vapaamuuraritoiminnan arvostelijat lähes poikkeuksetta ovat olleet jollakin tavalla itse "päähänpotkittuja", katkeroituneita ennenaikaiselle eläkkeelle joutuneita tai muutoin kaltoin kohdeltuja henkilöitä, jotka ovat ryhtyneet "tutkimaan" järjestön toimintaa saamatta oikeastaan mitään irti itse asiasta”.
Kun ärsytyskynnys on avattu yltääkö kommentoijan kognitiivinen kapasiteetti vain a r g u m e n t u m a d h o m i n e m -tyyliseen loanheittoon? Asiallisen keskustelun sijasta huomio käännetään pois itse asiasta ja annetaan halventava todistus vastapuolen piirteistä. Todella kypsää!
En tiennytkään että Kullervo Kemppinen oli vapaamuurari. Itse asiassa aika yllättävä tieto. Olin kuvitellut että hän olisi karttanut moista herrakerhoa mutta syntinsä kait hänelläkin oli..
Minusta useimmat tiedossani olevat rapparit ovat päähänpotkijoita, naisten pieksäjien tyyppisiä miniegoja, joiden oma elämä on syystä tai toisesta "harriollimaista" haparointia. Kaveri kertoi, että monet muurariveljet viettävät paljon aikaa yhdessä, kun kuuluvat paitsi rappareihin myös paikalliseen AA-kerhoon.
Uuden Suomen sivujen kautta pääsi tutustumaan erääseen vapaamuurarien jäsenlistaan. Sieltä löytyi hovioikeudenlaamanni Tapio Kilven nimi. Hän ei ollut niiden OM:lle ilmoituksen tehneiden vapaamuurarien joukossa? Ko. järjestöön kuuluminen näyttää olevan todennäköisempää sellaisen paikkakunnan tuomareille, joissa on vanha "paikallinen" tuomioistuinkultuuri, niin kuin Turun hovioikeudessa ja Tampereella raastuvanoikeuden peruja. Listasta vielä sen verran, että Helsingin HO:n Markus Nikolainen on eläkkeellä. Hyvää asiassa on, että vapaamuuurarius näyttää olevan eläköityvän tuomaripolven asia ja että nuoremmat tuomarit, poislukien Tampere, osaavat varoa asiaa.
Tässä sen vapareiden nimilistan linkki vuodelta 2007.
http://vaparit.blogspot.fi/2008/10/vapaamuurarit-eli-vaparit.html
Tässä linkki kopioitavaksi siihen v. 2007 vapareiden nimilistaan:
http://vaparit.blogspot.fi/2008/10/vapaamuurarit-eli-vaparit.html
Aika monta yllätystä löytyi: entisiä työtovereita, kollegoja, yksi liki naapuri jne.
Vapaamuurari A.A. Norrin Matti haikaili, mutta aika entinen ei koskaan enään palaa.
"(blogi 624 "omaan tuttuun tuomarin?")
Oikeusminsteriöstä nyt saatua ilmoitusta, jonka mukaan tuomareista vain kuusi kuuluisi vapaamuurareihin, ei voida pitää kovinkaan luotettavana.
Tämä johtuu jo siitä, että OM:ssa laadittuuun kaavakkeeseen, johon tuomarin virkaan ao. esityksen saaneet tuomarit merkitsevät sidonnaisuuksiaan, ei ole edes sisällytetty kohtaa, jossa tuimaria pyydettäisiin ilmoittamaan, kuuluko hän rappareihin! Tämä puute selviää OTT Antti Tapanilan väitöskirjasta "Tuomarin esteellisyys"(2007) s. 192.
Mainitussa lomakkeessa tuomaria pyydetään ilmoittamaan vain yleisesti "muut sidonnaisuudet, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa edellytyksiä hoitaa viran tehtäviä".
Jos siis tuomari "jostakin syystä" katsoo, että hänen muurarijäsenyydellään ei voi olla sanotunlaista merkitystä, hän jättäää ko. asian ja sidonnaisuuden kylmästi ilmoittamatta! Eikä "koira perään hauku"!
Lisäksi on huomattava, että mainittu sidonnaisuuksien ilmoittaminen yleensä koskee vain niitä tuomareita, jotka ovat saanet virkanimityksen vuoden 2000 jälkeen. Tätä aiemmin virkaan nimitettyjen tuomareiden ei ole tarvinnut tehdä minkäänlaista ilmoitusta sivutoimistaan tai sidonnaisuuksistaan.
OM.n pitäisi olla tässä(kin) asiassa paljon tarkempi ja tiukempi, mutta kaikkihan me tiedämme, millaista hallintovirkamiesten ammatillinen moraali käytännössä on!
Eikö kenellkäkään ole Ilkan tänään julkaisemaa nimilistaa? Seinäjoella on tietysti lipuutuspäivä ja kylä muutenkin tavanomaista sekaisemassa tilassa, kun kylään tuli lähes 30 Me eurojackpot potti.
"Käytännössä rappariveljet auttavat lähinnä toisiaan."
Mihin tämä perustuu? Eivätkö ole huomattavia "hyväntekijöitä" eli rahallisia tukijoita.
Varmaankin Seinäjoen eurojackpot-potti meni jollekulle paikallisen loosin jäsenelle, arpojatkin saattoivat kuulua rappareihin...
"Eikö kenellkäkään ole Ilkan tänään julkaisemaa nimilistaa".
Valitettavasti ko. lista tuhoutui, kun lehti oli painossa...
Hyväntekeväisyyttä? Kyllä sekin "tekee kutaa", kun veli auttaa veljeä...
Hyväntekeväisyyttä? Kyllä sekin "tekee kutaa", kun veli auttaa veljeä...
Norjan tunnetuin rappari on muuten nimeltään Anders Breivik. Ihmekö tuo, että miehelle rakennetaan ikioma vankila.
Norjassa paljastui vuonna 2001, että yli 400 norjalaista tuomaria, asianajajaa ja poliisipäällikköä (vm. toimivat usein myös syyttäjinä) oli vapaamuurareiden jäseniä.
"Tällaisen huippuklikin muodostuminen yhteiskuntaamme on vaarallinen ilmiö ja saattaa johtaa vakaviin epäoikeudenmukaisuuksiin", kommentoi paljastusta oikeustieteen professori Carl August Fleischer. Hän neuvoi tuomareita ja asianajajia jättämään vapaamuurarit ja vaati, että rappareiden jäsenluetteloista tehtäisiin julkinen rekisteri.
Oslolaisella advokaatilla John Christian Eldenillä oli kuitenkin toisenlainen ratkaisu pulmaan: "Jos vielä useampi tuomari ja asianajaja olisi vapaamuurari, salaisuuden verho toiminnastamme häipyisi"!
Jotkut tuomarit kuitenkin erosivat syntyneen kohun jälkeen vapaamuurareista ko.sidonnaisuudesta aiheutuvien jääviysongelmien takia. Ålesundilainen käräjätuomari kertoi, että vaikka hän oli ilmoittanut erostaan yhdistyksen jäsenyydestä, hänen nimensä säilyi kuitenkin tämän jälkeen vielä useita vuosia rappareiden jäsenlistoilla. Veljeskunnan edustajat olivat lisäksi painostaneet ko.tuomaria moneen otteeseen repimään eroanomuksensa; rappareista ei siis noin vain pääsekään eroon!
V. 2001 uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä Norjassa huomattiin, että uudeksi kalastusministeriksi valittu Svein Ludvigsen kuului Tromssan vapaamuurariloosiin. Ludvigsen ilmoitti aluksi, että hän ei aio "jättää veljiään", mutta lopulta hän joutui valitsemaan loosin ja maan hallituksen välillä, jolloin ministerin tuoli voitti!
"Tässä sen vapareiden nimilistan linkki vuodelta 2007.
http://vaparit.blogspot.fi/2008/10/vapaamuurarit-eli-vaparit.html"
Tuosta luettelosta voidaan havaita, että joukossa on useita tuomareita, jotka eivät ole ilmoittaneet olevansa tuomarinvirassa, vaan esiintyvät listassa joko kokonaan ilman ammattinimikettä tai ovat ilmoittaneet tittelikseen esim. "varatuomari" (VT), OTK tai oik.tri.
Nämä "salaiset" tuomarit (ja vapaamuurarit) eivät ole tehneet ko. sidonnaisuudestaan tuomareiden nimittämislaissa edellytettyä ilmoitusta, osa luultavasti siksi, että heidät on nimitetty virkaansa ennen ko. lain vuonna 2000 tapahtunutta voimaantuloa.
Aamulehden lukijaosastolla oli tänään FM Leena Ilveskosken kirjoutus rappareista otsikolla "vapaamuurarius vetoaa uteliaisuuteen". Ilveskosken kirjoitus päättyy rappareiden Pertti Jotunin ja Juhani Julinin yhteiseen mielipiteeseen, ettei ole mahdollista elää samaan aikaan sekä vapaamuurarina että kristittynä.
Miten saisi uusimman nimilistan rappareista julkisuuteen, tuomareiden, asianajajien ja proffien jäsenyydet kiinnostavat?
Erään porilaisen asianajotoimiston kaikki (miespuoliset) nimiosakkaat näyttäisivät olevan rappareita. (Toimisto tässä linkissä: http://www.ahslaki.fi/yhteystiedot.php)
Tuossa on kaksi lähtökohtaisesti väärää seikkaa pohjalla, jotka ikävästi vesittävät sinänsä muuten ansiokkaan pohdinnan:
a) vapaamuurarivakuutuksessa mikään ei velvoita suojelemaan veljeä lainvastaisesti, päin vastoin muuraria kehotetaan toimimaan lakien mukaisesi ja alistumaan maansa laillisen esivallan tahtoon, veljeä autetaan mikäli se ei ole ristiriidassa tämän kanssa
b) erityisesti tuomarille tämä olisi vakava virkavirhe, suorastaan rikos
c) vapaamuurarit ei ole mikään salaseura vaan rekisteröity yhdistys
Rapparivakuutuksen osalta asia on niin kuin kukin jäsen sen lukee tai haluaa sen lukea (eli tulkita) ja mitä kukin jäsen "laillisuudella" itse asiassa tarkoittaa tai ymmärtää!
Vakuutuksen sanamuoto on kyllä ehdoton veljen auttamis- ja suojeluvelvollisuuden osalta eikä siinä ko. yhteydessä viitata lainkaan laillisuuteen.
Tuomarin tekemät virheet ja laittomuudet eivät suinkaan aina tai edes usemmiten paljastu, ja jos ulkopuolinen ei edes tiedä, että tuomari ja toinen asianosasaista ovat vannoneet saman keskinäisen suojelu- ja auttamisvalan, niin mistäpä sitä tuomarin toimien laillisuutta tai lojaalisuusvelvoitteen sitovuutta voisi tietää tai edes epäillä.
Rekisteröity yhdistys, joka ei halua jäsenluetteloitaan julkisuuteen.
Tuomarin menettelyn tai päätösten "laillisuudesta" puhuttaessa on syytä huomata, että laki suo tuomarille ja tuomioistuimelle lähes aina sangen laajan harkintavallan.Tällöin kaksi tuomaria voi - esim. näytön harkinnassa tai rangaistuksen mittaamisessa - päätyä samanlaisessa asiassa aivan päinvastaisiin tai erilaisiin lopputuloksiin ilman, että kummankaan voidaan välttämättä sanoa toimineen "vastoin lakia." Jos tuomari on sitoutunut auttamaan ja suojelemaan rappariveljiään kaikissa olosuhteissa, voi rapparituomari päätyä veljeään koskevassa asiassa harkintavaltansa puitteissa - ja sikäli siis "laillisesti" - aivan erilaiseen tuomioon kuin tuomari, joka ei ole sitoutunut rapparivakuutukseen.
Tapauksessani tuomarit harkitsivat oikeaksi että viraltapano pitkäaikaisesta virasta on minulle sopiva rangaistus siitä että ilmoitin esimieheni (jolla asiasta käräjäoikeuden tuomio) seksuaalirikosepäilyistä hänen kahdelle esimiehelleen. Tämä esimies sensijaan jatkaa virassaan. Tällaista voi olla harkinta - oliko tämäkin pelastettu esimies tai minut hänen vuokseen irtisanonut johtaja ns. hyvä veli, ehkä ei mutta peli ei näytä puhtaalta!
Vapaamuurarin vakuutuksessa ei ole kohtaa, jossa terotettaisiin lain tai laillisuuden noudattamista. Vakuutuksen alussa korostetaan jäsenillä järjestön asioissa olevaa ehdotonta salassapitovelvollisuutta.
Seuraavaksi rappari vakuuttaa, että hän "noudattaa käskyjä, jotka todellinen ja oikeutettu veljesmuurariloosi tai sen jäsen minulle antaa". - Tässä kohdin ei puhuta siis mitään käskyjen laillisuudesta, vaan käsky mikä käsky.
Tämä jälkeen vakuutuksessa luvataan ja vakuutetaan, että "tuen ja autan varattomia ja pulassaolevia veljesmuurareita, kun he puutteensa minulle ilmoittavat, mikäli he apua ansaitsevat ja sen voin heille antaa tuottamatta vahinkoa itselleni tai perheelleni". - Tämä on siis järjestön "hyväntekeväisyyspointti"; se koskee yksinomaan veljesmuurareita, ei ulkopuolisia avun tarpeessa tai puutteessa olevia.
Sitten vakuutetaan, ettei vakuutuksen antaja "milloinkaan" eikä "vähimmässäkään määrin" vahingoita tai petä veljesmuuraia eikä salli kenenkään toisenkaan pettää tai vahingoittaa veljesmuuraria.
Blogisti korostaa täsmäkohtia! Ihan sama asia on syyteharkinnassa jos rapparilla on rapparin asia päätettävänään. Syyttäjällä on laillisessa harkinnassaan mahdollista painaa asia villaisella lähes satavarmasti, eikä koira perään hauku.
Mielenkiintoista keskustelua vapaamuurareista. Heitetäänpä vielä hieman paikallista faktaa joukkoon professorien ja juristien jäsenyyksistä. Otetaan esimerkki Tampereen looseista. Vuoden 2005 vapaamuurariluettelon mukaan niihin kuului 19 varatuomarin tai asianajajan nimikettä käyttävää ja 11 professorin tittelillä esiintyvää. Helsingin osalta en viitsinyt tehdä laskelmaa, kun looseja oli niin paljon. Kyseisenä vuonna koko Suomessa näytti muutamia laamanneja ja hovioikeudenneuvoksia olleen luettelossa.
No Jaa... Paljon pärinää asiasta ja sen vierestä. Rappareita on momenlaisia:
Sibeliuksen sakraalinen urkutuotanto on niin lyhyt, ettei siitä urkuvarttia aikaiseksi saa ja nekin kaksi tilaustyötä... MUTTA sama heppu sävelsi uruille aikamoisen pläjäyksen urkumusiikkia, jota on nyt ihan vaan musiikkina levytettykin, mutta (toivottavasti) sitä rappareiden rituaalimusiikia ei kukaan erehdy kirkossa vetelemään. Siksi oli Äikään Tanekin aika keskeisen helsinkiläisen rappari"kirkon" urkurina kun osasi soittaa urkuja, vaikka kelpo mies olikin.
Toisesta laidasta tunnen kaksi Huopalahden Orapihlajatiellä asuvaa/asunutta rapparia joista toinen on varatuomarikin. Molemmat juuri noita pfessonal-hommissaan ja varsinkin kotielämässään aika marginaaliin ajautuneita sananmukaisesti "vaimonhakkaajia", joita onkin piisannut (kolmas kierros). Toinen poistettu ulkomaanlennolta, toinen kolmesti kännissä riehumasta omasta kodistaan. Kun oli Helsingin HO:ssa lähestymiskieltoasia, tuli helvetinmoinen tarve "sopia" asia kun rapparin tulee kuulema olla "yhteiskunnallisesti esimerkillinen kansalainen, rehellinen ja hyväkäytöksinen, Jumalaa pelkäävä" ym., jotka normaali-ihmisen peruspiirteet ovat näille sikatyypeille rappariveljeskunnan jäseninäkin muodostuneet lähinnä irvikuvikseen.
PS Martti Mäenpää OLI korkeimman hallinto-oikeuden tuomarina oikeamielinen ja rehti ahkera ja aikaansaapa, ihmisenä ja tuomarina esimerkillinen, KHO:n jaoston puheenjohtajista ainuita, joille mikään pienen ihmisen asia ei jäänyt vieraaksi. HÄNEN muistion kappaleistaan NÄKI, että ne kaikki oli luettu ja otettu tosissaan. Aika harvinainen ominaisuus 1980 luvun lopun 1990 luvun alun KHO-puheenjohtajien keskuudessa.
Nm. Koholainen
Rappareissa on varmasti monelaista porukkaa. Tiedän, että yhdenlaiset tyypit lähtevät vaikka sääskenpyyntiin haulikoiden kanssa jos joku sellainen, josta voi hyötyä, pyytää. Monille rappareille elämän käsitys on sitä, että on vain rappareita ja potentiaalisia uusia rappareita. Sibeliuksen ja Paavo Nurmen ajoista on moni asia muuttunut valitettavasti härskimpään suuntaan. Kaiken tämän vuoksi tuomioistuinlaitokseen tulisi kyetä luottaa ilman mahdollisia "rapparivaikutteita".
Näin on. Mutta kuten olemme lukeneet mm. OM:n hallitusneuvoksen kannanotoista, oikeuslaitoksessa ja - ministeriössä vallitsee täydellisen välinpitämätön asenne tässä(kin) kysymyksessä. Ministeriön äijät vain hehhettelevät, että "no, mitäs tuosta nyt, jos kuusi tuomaria, eli about korkeintaan 0.5 prosssaa tuomareista kuuluu vapaamuurareihin, ei ole ongelma".
Ja että. kuten ko. hallitusneuvos lakovisesti tteaa: "kyllä minä uskon ja luotan siihen, että vapaamuurarituomarit jääväävät itsensä "veljiensä" jutuista".
Ministeriön heput eivät ole viitsineet edes laatia sellaista sidonnaisuuksien ilmoittamisessa käytettävää lomaketta, jossa olisi asianmukainen kohta vapaamuurarijäsenyyksien merkitsemistä varten. OM:n hallintovirkamiesten esittämä luku vapaamuurarituomareista on täysin epäluotettavalla pohjalla! Hymy-lehdessä 2008 olleista listoista jo näkyy, että vapaamuurareihin kuuluu paljon enemmän tuomareita kuin mitä ministeriön heput julkisuudessa väittävät tai antavat ymmäetää.
Edelleen: ei ole lainkaan varmaa, että vapaamuurarituomarit jääväisivät itsensä esteellisinä. Päin vastoin kaikissa niissä tapauksissa, jotka ovat tulleet ko. kohdion julkisuuteen ja joita on tässäkin blogissa käsitelty ja mainittu, on tapahtunut niin, että vapaamuurarituomari ei ole jäävännyt oma-aloitteisesti itseään, vaan on päin vastoin kivenkovaa ainakin aluksi väittänyt, ettei esteellisyyttä ko. perusteella voi syntyä! Vasta kun tapaus on tuotu julkisuuteen, tuomari on, jos on, jäävännyt itsensä juutn käsittelystä.
Jääviyttä harkittaessa on todella syytä tehdä tehdä selövä ero jonkin metsästysseuran tai virkkuupiirin ja toisaalta v-muurareiden välillä. Viimeksi mainitut piilottelevat jäsenyyttään ja toimintansa sisältöä ja puiiteita julkisuudelta ja vannovat juhlallisin riitein auttamisvaloja (joiden syvintä sisältöä blogisti ansiokkaasti selvensi). - Lionsit, rotaryt, round tablet ynnä muut sellaiset ovat niiden rinnalla aika viattomia itsetunnon pönkityskerhoja: ollanpa me kaikki hyvin pärjätty elämässä! Mutta huom. anonyymi! Jos joku v-m löytyy myös AA-kerhosta, se olkoon hänelle kunniaksi. Anonyymillä on varmaan se käsitys, että AA:n kokouksiin osallistuvat (miehet ja naiset, ei jäsenyyttä eikä jäsenmaksuja) ovat joitakin sillan alta lämpimään ryömineitä rappioalkoholisteja. Näinhän ei asia ole. He ovat se fiksumpi osa alkoholin entisistä suurkuluttajista ja addikteista, jotka ovat oivaltaneet, että asialle "tarttis tehdä jotakin", oman ja läheistensä edun vuoksi. Olen itse ollut hetken aikaa ylipuhuttuna ensin rotareihin ja sitten toisella paikkakunnalla lionseihin, mutta eronnut aika pian saatuani käsityksen noiden lounaiden tyhjänpäiväisestä annista. Sen sijaan AA:ssa olen tavannut todella rehellisiä ihmisiä ja heidän syvällisiä ajatuksiaan. Ja siellähän ovat tasavertaiset niin vuorineuvokset kuin ei-vapaat eli ammattimaiset muuraritkin. - Olen arvostanut Lauri Lehtimajaa pätevänä ja humaanina juristina. Hyvä, että hän sai vielä rohkeuttakin poiketa hyssyttelevästä linjasta. Eduskunnan oikeusasiamies olkoon aina oikeuden etuvartiossa; oikeuskanslerille jää riittävästi töitä ministerien edesottamusten ennalta ja jälkikäteen siloittelussa.
Lauri Lehtimaja sai toki oikeusasiamiehenä ollessaan paljon kannatettavia asioita läpi ja tuomarit ajattelemaan puolueettomuuttaan ja esteettömyyttään EIT:n päätöksistä ilmenevällä tavalla eli siltä kannalta, miltä tuomarin asenne juttuun tai sen asianosaisiin näyttää tietyissä ongelmatilanteissa objektiivisen puolueettomuuden kantilta.
Lehtimajan päätös 1996, jossa tuomarin kuuluminen vapaamuurareihin aiheuttaa pääsäännön mukaan estellisyyden, jos jompikumpi jutun asianosaista oli myös rappari, oli toki paikallaan ja hyvä päänavaus. Nyt kaivattaisiin kuitenkin vielä tiukempaa kannanottoa sikäli, että myös ko. veljeyssuhteen tuomarin ja asianosaisen avustajan tai asiamiehen välillä olisi katsottava vaarantavan tuomarin puolueettomuuden ja muodostavan siten tuomarin esteellisyysperusteen.
Lakimiesten ja tuomareiden tulisi käydä keskuudessaan keskustelua siitä, miltä tuomareiden ja hallintovirkamiesten vapaamuurarius näyttää tuomioistuimen ja viranomaisen riipumattomuuden ja puolueettomuuden kannalta yleensä ja olisiko tuomareiden syytä luopua sanotunlaisista salaseuroista kokonaan.
Oikeusprosessi käynnissä ja ajantasainen lista näistä hyvistä veljistä, rappareista olisi nyt enemmän kuin tarpeen. Kyseessä korkeat virkamiehet. Siis uusin lista asianajajista, johtavista virkamiehistä, ylimmän asteen tuomareista, proffista.Ellei listaa niin ainakin tiedossa olevia nimiä olisi hyvä saada!
Off topic, mutta kun yhdistää v. 2006 vajavaisen vakuutuslääkärilistan ja aiemmin tässä ketjussa olleesta linkistä olevat vapaamuurarit, löytyy oikein mehukkaita sattumia!
Lisämausteeksi sekaan hieman paranoidisuutta, niin tällaisen pienen maan kaikki tuntevat kaikki -probleemat ja vapaamuurariveljessäännöt synnyttävät ihmeellisiä ajatuksia!
Jos molemmat listat olisivat ajantasaiset, sattumia voisi löytyä kenties enemmänkin.
VT F. Safkalle tiedoksi, että en halua sanallakaan moittia AA -miehiä, jotka ovat internationaalisesti kunniakasta porukkaa ja todella huolehtivat toisistaan. Kuulemani mukaan monet rapparit kuuluvat myös samoihin AA -kerhoihin, joissa toivottavasti auttavat myös muita. Alkoholistia kun ei voi auttaa paremmin eikä huonommin.
Vaasalaiseen loosiin kuuluu Hymyn mukaan henkilö nimeltään Osmo Hänninen - ilman ammattia tai arvoa.
Vaasan hovissa on virassa tuomarina myös muuan Osmo Hänninen. Olisiko tässä kyse samasta henkilöstä?
YouTube:ssa ex vapaamuurariJuhani Julin antaa vihjeen veljien etsimisen helpottaakseen.
Tuomari vapaamuurarina-mahdoton kombinaatio..
Otsikko on sangen osuva jos kyseessä on oikeusvaltio.
Mutta kun nyt on kyse suomesta niin ei ole ollenkaan mahdoton kombinaatio.
Tuossa aiempana joku kommentoi että tuomarit suomessa osaavat jäävätä itsensä tarvittaessa.
Eipä taida olla käytännössä kuitenkaan ihan noin helppo.
Esteellisyys-ongelma koskee myös niitäkin tuomareita jotka eivät ole rappareita. Voi olla Lions, rotary tai vaikkapa korkea kunnallispoliitikko, kuntayhtymien hallituksissa, kuntien osake-yhtiöiden hallituksissa, urheiluseuran vaikuttajana ja mikä pahinta, yksi ja sama tuomari voi olla noissa kaikissa.
Eihän esteellisyys ole ongelma tuomarille. Sensijaan se saattaa olla helvetinmoinen ongelma asianosaiselle.
Edellä kuvattu jokapaikan höylä tuomarina on melkeimpä kesto-esteellinen. Ehkä lukuunottamatta laitapuolen kulkijoiden kähnäystä nakkikiskan jononssa kapakoitten sulkemisajan jälkeen
Eilisessä TV1:n A-studiossa piti olla juttu "Vakuutuslääkäreiden nimet julki", mutta se olikin siirretty "esitettäväksi myöhemmin". Liian kuuma ja arka aihe käsiteltäväksi siis.
Itsekin odotin tuota eilistä A-studion juttua "Vakuutuslääkäreiden nimet julki".
Aihe on joko liian kuuma ja arka käsiteltäväksi tai jospa aiheen käsittelyä laajennetaan (ks. aiemmin mm. paranoidinen mielleyhtymäni vapaamuurareiden ja vakuutuslääkäreiden yhteyksistä).
Aihetta on käsitelty aiemmin melko laajasti mm. MTV3:n toimittajan Tuula Malinin blogissa.
Meidän kaikkien yhteisesti kustantamamme YLE saisi nyt todella alkaa YLEnantaa eli tehdä todellista tutkivaa journalismia.
Tekstissä ja kommenteissa jää epäselväksi sellainen perustavaa laatua oleva seikka, että mitä pidetään vapaamuurariutena. Rajoittuuko käsite Suomen Suurlooshin alaiseen toimintaan? Entäpä Svenska Frimurareordet i Finland, joka muuten toimii täysin avoimesti (nimiluettelot ja kokousaikataulut ovat kaikkien saatavissa)? Entä Droit Humain ja Teosofinen Seuran looshit - nekin edustavat kai jonkinlaista vapaamuurariutta? Oddfellows? Temppeliritarit? Vai olisiko sittenkin parempi vain terävöittää tuomarin esteellisyyssäädöksiä - yhdistysmisvapauden rajoittaminen on kalteva polku, mitä odottaakaan toisessa päässä jos sille tielle lähdemme.
Kiitos vinkistä blogissa n:o 695 tuoreimman Hymy-lehden julkaisemasta uudesta Vapaamuurareiden salaisesta jäsenlistasta, eiköhän sen nettiin pian joku tyrkkää.
Kävin ostamassa ko. Hymy-lehden, mitä en ole koskaan aiemmin tehnyt.
Alan pikkuhiljaa tehdä vapareiden vertailua ns. vanhentuneeseen vakuutuslääkärilistaan (uudempaa odotellessa).
On muuten mielenkiintoista seurata esim. IL:n kommentointipalstaa. Siellä on ollut kaksi kertaa ketju vakuutuslääkäriasiasta ja olen siellä itsekin kommentoinut jne. Vaan 2-4 sivun jälkeen ketju poistetaan, joten oletan vainoharhaisesti (?), että aihe on todella kuuma peruna ja olletikin sekä vapareiden että vakuutuslääkäreiden osalta.
Mielenkiintoista, sanoo tämä tutkivaa taustajournalismia harrastava! Tulevat löydökseni arvelin toimittaa mm. YLEn MOT-tiimille, jonne toki jo pikkuvinkin annoin.
Lähetä kommentti