695. Käräjäoikeudelta hyvin perusteltu tuomio Nuorisosäätiön jutussa

1. Helsingin käräjäoikeus antoi tänään tuomionsa niin sanotussa Nuorisosäätiö -jutussa. Oikeusprosessi jakautui kahteen osaan: 1) luottamusaseman väärinkäyttöä ja 2) lahjusrikoksia koskevien syytteiden käsittelyyn.

2. Luottamusaseman väärinkäyttöä koskevien syytteiden osalta käräjäoikeus totesi Nuorisosäätiön antaneen sääntöjensä vastaisesti vaalitukea vuosina 1998 - 2009. Tuesta päättämiseen olivat osallistuneet koko aikana säätiön asiamiehen tai hallituksen jäsen ominaisuudessa Jorma Heikkinen ja hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ollut Antti Kaikkonen. Lyhyemmän aikaan tuesta olivat olleet päättämässä säätiön vuonna 2007 aloittaneet uusi asiamies Seppo Pyykkönen ja hallituksen jäsen Aki Haaro. 

3. Käräjäoikeus tuomitsi Jorma Heikkisen luottamusaseman väärinkäytöstä sekä hänen syykseen myös luetusta törkeästä lahjuksen antamisesta (ks. jäljempänä) yhteiseen yhden vuoden (1 v) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Antti Kaikkonen tuomittiin luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden (5 kk) ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Aki Haaron ja Seppo Pyykkösen käräjäoikeus tuomitsi sakkorangaistuksiin. Muiden hallituksen jäsenten syytteet käräjäoikeus hylkäsi. Hylkääminen perustui osin näytön riittämättömyyteen ja osin syyteoikeuden vanhentumiseen.

4. Lahjusrikosten osalta käräjäoikeus totesi, että säätiön asiamies Jorma Heikkinen oli vuosina 2001 - 2007 antanut RAY:n hallituksen puheenjohtajana toimineelle Jukka Vihriälälle yhteensä noin 35.000 euron lahjat, jotka ovat olleet omiaan vaikuttamaan Vihriälän toimintaan RAY:ssä. Nuorisosäätiön oli samaan aikaan saanut useiden miljoonien eurojen avustukset RAY:ltä. 

5. Jorma Heikkisen katsottiin tältä osin syyllistyneen törkeään lahjuksen antamiseen.Vihriälän on todettu pyytäneen ja ottaneen vastaan vuosina 2001 - 2007 Nuoriso- säätiöltä ja muilta RAY:n avustuksensaajilta yhteensä noin 42.000 euron lahjat. Vihriälän on katsottu syyllistyneen törkeään lahjuksen ottamiseen. Käräjäoikeus tuomitsi Vihriälän törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen yhden vuoden kuuden kuukauden (1 v 6 kk) ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

6. Olen silmäillyt käräjäoikeuden tuomion perusteluja ja voin  - kerrankin - mielihyvin todeta, että nyt näyttää hyvältä! Tuomion rakenne ja kysymyksenastettelut ovat selkeitä, perustelut ovat seikkaperäiset, mutta toisaalta ymmärrettävät ja johdonmukaiset, keskustelevat ja sujuvasti kirjoitetut. Jutussa esitettyä näyttöä ja oikeudellisia argumentteja on punnittu perusteluissa huolellisen tuntuisesti pro et contra. Perustelut vakuuttavat lukijan siitä, että ratkaisu perustuu huolelliseen harkintaan ja että oikeudenkäynti on ollut asianmukainen ja reilu.

7. Oikeudellisten kysymysten osalta perusteluissa on nojauduttu muun lähdeaineiston ohella oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. Tämä on suomalaisten tuomioistuimien ratkaisuissa aika harvinaista, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden perusteluissa suorastaan tuiki harvinaista. KKO:n ja KHO:n mainittu käytäntö on kansainvälisessä vartailussa harvinainen ilmiö, sillä kuten olen eri yhteyksissä todennut, lähes jokaisessa muussa valtiossa juuri ylimmät oikeuasteet hyödyntävät perusteluissaan enemmän tai vähemmän laajasti oikeuskirjallisuudessa esitettyjä kannanottoja. 

8. Laajoissa ja/tai juridisesti vaikeissa riita- ja rikosjutuissa asianosaiset, käytännössä heidän asianajajansa, esittävät oikeudelle usein oikeustieteen professoreilta tai tohtorin tutkinnon suorittaneilta juristeilta varta vasten pyydettyjä asiantuntijalausuntoja. Minua on aina hämmäsyttänyt, että tuomioistuimet  eivät ole koskaan perusteluissaan käsitteleet mainittuja lausuntoja sanallakaan. Vielä oudompaa on, että tuomion perusteluissa ei edes ilmoiteta, että asiassa on esitetty mainitunlaisia asiantuntijalajusuntoja. Minusta tämä sotii selvästi tuomion perustelujen ja koko oikeudenkäynnin avoimuutta vastaan.

9. Nuorisosäätiö-jutun tuomion perusteluissa viitataan kuitenkin ainakin yhdessä kohtaa Nuorisosäätiön oikeusprosessia varten hankkimaan oikeudelliseen asiantuntijalausuntoon, tarkemmin sanottuna rikosoikeuden professori Jussi Tapanin antamaan lausuntoon. Merkille pantavaa on, että käräjäoikeus ei ole perusteluissaan yhtynyt ainakaan kaikilta osin professori Tapanin lausunnossaan esitettämään kananottoihin, vaan kertoo perusteluissa avoimesti, miksi professorin erästä tulkintaa ei ole voitu hyväksyä (s. 41). Käräjäoikeuden perustelutapa ansaitsee tässä suhteessa erityismaininnan perustelujen avoimuudesta.

10. Käräjäoikeus antoi tänään langettavan tuomion myös niin sanotussa Urheiluopistosäätiön taulukauppoja koskevassa jutussa, jossa kahdeksan henkilöä tuomittiin sakkoihin. Demaritaustaisen säätiön taulukaupat toivat sakkotuomion säätiön entiselle asiamiehelle ja seitsemälle vuosina 2005-2007 säätiön hallituksessa olleelle jäsenelle. Käräjäoikeus määräsi kunkin tuomitun maksamaan 70 päiväsakkoa luottamusaseman väärinkäytöstä. Maksettavaa kertyi kullekin tuomitulle maksukyvyn mukaisesti noin 2 200-17 600 euroa.

11. Oikeuden mukaan säätiö oli antanut sääntöjensä vastaisesti SDP:lle tukea ostamalla siltä ylihintaista taidetta. Oikeus määräsi tuomitut korvaamaan yhteisvastuullisesti taiteesta maksetun ylihinnan 16 400 euroa. Tuomion perustelujen mukaan asiassa ei ollut kyse vain harkinta- ja arviointivirheestä, vaan tietoisesta vaalituen tai muun poliittisen tuen antamisesta.

12. Urheiluopistosäätiön jutussa rangaistukseen tuomittiin muun muassa säätiön tuolloinen puheenjohtaja, kahden kauden ex-kansanedustaja Markku Pohjola (sd.) sekä säätiön ex-asiamies Yrjö-Olavi Aav, joka on STS-Pankin viimeinen pääjohtaja. Pohjola oli siviiliammatiltaan Helsingin käräjäoikeuden tuomari. Vuonna 2005 toverit hommasivat Markku Pohjolalle laamannin arvonimen. Arvonimen myönsi Pohjolalle presidentti Tarja Halonen, jonka presidentinvaalikampanjaan juuri vuonna 2005 Pohjolan johtama Urheiluopistosäätiö myönsi auliisti vaalitukea.

13. Antti Kaikkonen sanoo olevansa pettynyt tuomioon, jota hän pitää omalta osaaltaan virheellisenä. Tämä on ymmärrettävää, mutta sen sijaan on vaikea ymmärtää Kaikkosen tuomiota kohtaan osoittamaa suoranaista vähättelyä. Kaikkosen mukaan tuomio ei vaikuta millään tavalla hänen asemaansa kansanedustajana, eduskunnan suuren valiokunnan eli EU-valiokunnan varapuheenjohtajana tai kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

14. Samaan kepu-kuoroon ovat yhtyneet kaikki keskustan nokkamiehet puheenjohtaja Juha Spilästä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisesta ja puoluesihteeri Timo Laanisesta alkaen. Nämä kaikki katsovat, että hehheh, heh, kyllähän Antti Kaikkonen toki voi jatkaa eduskunnassa ja myös suuren valiokunnan varapuheenjohtajana! Perusteluna mainitaan, että Kaikkonen on "perehtynyt hyvin EU:n tulevaisuutta koskeviin asioihin". Kepulaiset ovat vedonneet myös siihen, että Nuorisäätiön tapaus ja Kaikkosen osuus siihen olivat äänestäjien tiedossa jo ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja, mutta siitä huolimatta äänestäjät valitsivat Kaikkosen uudelleen eduskuntaan.

15. Hetkinen! Pitää muistaa, että ennen viime eduskuntavaaleja Antti Kaikkkonen oli syytön eikä edes syytettä hän vastaan ollut tuolloin vielä muistaakseni ehditty nostaa. Nyt  sen sijaan Kaikkonen on tuomittu vakavasta rikoksesta eli luottamusaseman väärinkäyttämisestä vankeusrangaistukseen. Minusta tässä on kyllä vissi ja selvä ero vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Olisivatko äänestäjät valinneet Kaikkosen eduskuntaa, jos hän olisi saanut langettavan vankeustuomion jo ennen vuoden 2011 vaaleja? Tätä kukaan ei voi tietää, mutta minusta on karkeaa oikeudenkäytön ja oikeuslaitoksen vähättelyä väittää, että tuomio ei vaikuttaisi millään tavalla Kaikkosen kelpoisuuteen toimia luottamustehtävissään.

16. Kepu-johtajien ja Kaikkosen oma suhtautuminen langettavaan tuomioon osoittaa, miten ylimielisesti suuren polittisen puolueen johto suhtautuu oman johtavan poliitikkonsa raskaaseen töppäykseen ja siitä annettuun tuomioon: poliitikon saamalle langettavalle rikostuomiolle ei haluta antaa minkäänlaista painoarvoa, vaan tuomiota vähätellään pikku asiaksi.

17. Minusta olisi perin merkillistä, jos eduskunnan suurimman ja vaikutusvaltaisimman valiokunnan varapuheenjohtaja voisi jatkaa saamastaan vankeustuomiosta huolimatta ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Antti Kanki-Kaikkosen tulisi siten luopua suuren valiokunnan puheenjohtajan paikasta.