Kuvassa KHO:n päämajaKHO:n päätös, josta on peitetty asianomaisen terveydentilaa koskevat, salassa pidettävät tiedot, Fadailia koskevassa asiassa löytyy täältä
KHO:n aiempi ennakkopäätös vuodelta 2006 KHO 2006:8
Korkein hallinto-oikeus (KHO) ratkaisi venäläistä Irina Antonovaa (82) koskevan oleskelulupaa ja käännytystä koskevan valitusasian kolmen tuomarin kokoonpanossa, josa olivat puheenjohtajana hallintoneuvos Esa Aalto ja jäseninä hallintoneuvokset Sakari Vanhala ja Riitta Mutikainen. Esittelijänä oli oikeussihteeri Lea Alén. KHO ei myöntänyt Antonovalle valituslupaa, joten valituksenalainen Helsingin hallinto-oikeuden päätös jäi voimaan.
Egyptiläistä Evelin Fadailia (65) koskevassa asiassa KHO myönsi ensin valitusluvan ja ratkaisi asian sitten vahvennetussa kahdeksan tuomarin kokoonpanossa eli ns. jaostoplenumissa. Puheenjohtajana toimi presidentti Pekka Hallberg ja jäseniä hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján, Kari Kuusiniemi, Tuula Pynnä, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen ja Hannu Ranta. Asian esittelijänä oli kansliapäällikkö Päivi Pietarinen.
Hallintoneuvos Vihervuori olisi mainitsemillaan perusteilla palauttanut asian uudelleen Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Kun muut jäsenet ratkaisivat asian sitä palauttamatta, Vihervuori yhtyi itse asiakysymyksessä enemmistön lopputulokseen, jolla Fadailin valitus hylättiin ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös jätettiin voimaan. Presidentti Hallberg, joka myönsi Fadailille oleskeluluvan, jäi pääasian osalta yksin vähemmistöön
Hallbergin kannalla oli asian esittelijä Pietarinen. Vaikuttaa hieman oudolta, että KHO:n päätöksessä/ratkaisuselosteessa ei selosteta tarkemmin esittelijän KHO:n enemmistön ratkaisusta eriävää käsitystä. Hallbergin äänestyslausunnon jälkeen todetaan vain lakonisesti, että esittelijä Pietarinen oli samaa mieltä kuin Hallberg. Esimerkiksi hovioikeuksissa ja KKO:ssa jäsenet hyväksyvät esittelijän mielipiteen ja/tai äänestyslausunnon, mutta KHO:ssa asia näyttäisi olevan päinvastainen: esittelijä yhtyy presidentin mielipiteeseen.
Minusta KHO:n enemmistön perustelut ovat johdonmukaiset ja selkeät. Samaa en voi sanoa presidentti Hallbergin pitkästä äänestyslausunnosta, joka vaikuttaa hieman sekavalta ja monimutkaiselta.
Helsingin hallinto-oikeuden perusteluissa viitataan KHO:n vastaavanlaisessa tapauksessa antamaan ennakkopäätökseen KHO 2006:8, jossa hallinto-oikeus olisi myöntänyt jatkuvan oleskeluluvan, mutta KHO oli toista mieltä ja epäsi noin 70 -vuotiaalta sairaalta venäläismummolta luvan jäädä Suomeen. KHO:n sanottu kanta näyttää vakiintuneen monissa muissakin vastaavanlaisissa tapauksissa, joihin viitataan Maahanmuuttoviraston lausunnossa.
25 kommenttia:
Erinomainen asia, että egyptiläisrouvan päätös on nyt kaikkien halukkaiden nähtävänä. Ei liene väärä arvaus, jos arvaa, että presidentti Halosen ym kannanotot ovat perustuneet vain omaisten julkisuudessa esittämiin näkökohtiin.
Aikaisempi, 2006 päätös valottaa hyvin KHO:n ajattelua.
Egyptiläisrouvan terveydentila ei papereista käy ilmi, mutta julkisuudessa on muistaakseni puhuttu lähinnä diabeteksesta, suomalaisten kansallissairaudesta.
Muutama pinnallinen kommentti yhden silmäilyn perusteella.
KHO:n 2006 päätöksestä saa sen käsityksen, että kyseessä oli huomattavasti egyptiläisrouvaa sairaampi ja enemmän toisen avun varassa oleva henkilö. Jos ja kun 2006 päätös osoittaa, millä korkeudella KHO:n rima on, egyptiläisen asiassa ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin hylky.
Päätöksistä saa sen kuvan, että jo nykyiset säännökset sisältävät huomattavasti harkintavaltaa päätöksenteossa. Myös inhimilliset tekijät ovat jo nyt osa ratkaisua. On vaikea nähdä, miten lakia voitaisiin muuttaa ilman, että ovet avattaisiin käytännössä kaikille.
Voi olla faktojen pelkistämistä, mutta egyptiläisrouva näyttäisi olevan 65-vuotias, suhteellisen hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa ollut henkilö (opettaja), joka sairastaa diabetesta. Hän on asunut suurkaupungissa (Alexandria), jossa palveluja yms. on varmaa suhteellisen hyvin saatavissa, ainakin paremmin kuin maaseudulla.
Jos siis mahdollisessa lainmuutoksessa rima asetettäisiin niin, että egyptiläisrouva saisi oleskeluluvan, tulijoita olisi varmasti paljon. Itse asiassa on vaikea kuvitella, mikä vastaavissa tilanteissa enää voisi olla hylkäysperuste.
Ja vielä tuosta presidentti Hallbergin äänestyslausunnosta. En saanut siitä mitään selvää, paitsi lopputuloksen osalta.
Maahanmuuttoviranomaiset ovat arvioineet, että kun nykyisin ratkaisua odottavassa jonossa on noin 300-400 sanotunlaista tapausta, voi jo yhden sanan lievennys ao. lainkohdassa (lupa inhimillisten syiden perustella) aiheuttaa hakijoiden määrän paisumisen lähes kymmenkertaiseksi.
Pekka Hallberg on näköjään saanut monisanaisilla ja epäselvillä perusteluillaan suomalaisten "mummojen" eli Thorsin, Halosen ja Braxin päät pyörälle.
Nämä ovat ajatelleet, että kun tuo Pekka kirjoittaa noin pitkästi ja laveasti, hänen täytyy olla oikeassa, vaikkei me hänen perusteluistaan juuri mitään ymmärretäkään.
Kun vielä oikein akatemiaprofessori - kohta kai Halosen nimittämä akateemikko - Martti Koskenniemi on kirjoittanut Hesariin egyptiläismummon puolesta sydäntäsärkevästi, on asia selvä: lakia pitää muuttaa, jotta tämä akateeminen mummo saisi jäädä maahan!
Polveileva ja epälooginen on Hallbergin äänestyslausunto. Tässä varsinainen helmi: "Tällaisessa harkintatilanteessa etualalla ovat kulloinkin yksittäistapauksessa yksilölliset inhimilliset syyt ja ilmeisen kohtuuttomuuden arviointi eikä ulkomaalaislain yleinen soveltamiskäytäntö ja sen ohjaaminen. Samoin katson, ettei niillä tapauksilla, joissa valituslupaa ei ole myönnetty, ole merkitystä arvioitaessa ulkomaalaislain säännösten tulkintaedellytyksiä."
Hallberg on tuon perusteella sitä mieltä, että "paskat noista aiemmista tapauksista, mutta tämän casen mä hoidan himaan tavalla tai toisella".
Tämän tapauksen käänteitä seuratessa mieleen väkisin tulee pari kansaa kohahduttanutta KKO:n päätöstä: missä järjestyksessä, keiden "konsultoimina" ne ovat syntyneet?
Ei voi mitään, usko oikeuslaitokseen ja poliittiseen eliittiin murenee kiihtyvällä vauhdilla.
Faidailin asia määrättiin KHO.ssa käsiteltäväksi ns. jaostoplenumissa, jossa on kahdeksan jäsentä; normaalisti asia olisi käsitelty ja ratkaistu viiden jäsenen jaostossa.
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (1265/2006) mukaan koko jaoston istunnossa eli siis juuri jaostoplenumissa tai KHO:n täysistunnossa ("kokoplenumissa") voidaan määrätä käsiteltäväksi "periaatteellisesti merkittävä tai muuten laajakantoinen lainkäyttöasia tai sen osa" (7.1 §).
Tähän nähden on yllättävää, että asiassa, joka on siis katsottu periaatteellisesti tärkeäksi tai muuten laajakantoiseksi, annettu päätös on päätetty "piilottaa" KHO:ssa yhden sivun mittaisen tiedotteeseen yhdessä Antonovaa koskevan ratkaisun kanssa; jälkimmäisessä asiassahan KHO ei myöntänyt edes valituslupaa.
Normaalisti asioissa, joissa on myönnetty valituslupa, julkaistaan KHO:n antamat päätökset joko ns. vuosikirjaratkaisuina tai ainakin ns. lyhyinä ratkaisuselosteina. Näin ei tehty Faidailin asiassa.
Miksi Faidialin asiassa annettu ratkaisu on päätetty "piilottaa" erittäin suppeaan tiedotteeseen? Minusta tämä on hyvin outoa!
Olisiko syynä se, että presidentti Hallberg jäi päätöksessä pahasti vähemmistöön, jolloin "joku" - ehkä vahvennetun kokoonpanon puheenjohtaja (siis Hallberg) - on päättänyt, ettei ratkaisua kannatakaan julkistaa normaalilla tavalla?
Kuitenkin kohta ratkaisun 8.3. tapahtuneen antamisen jälkeen julkisuuteen pääsi ikään kuin vahingossa "vuotamaan" tieto, jonka mukaan presidentti Hallberg - ja asian esittelijä (!) - olivat toisella kannalla kuin enemmistö eli olisivat myöntäneet Faidailille jatkuvan oleskeluluvan.
Ja nyt lakia ollaan muuttamassa juuri tämän Hallbergin kannan - epäselvästi perustellun kannan - siivittämänä hirmuisen kiireellisessä järjestyksessä.
Kaiken lisäksi Hallberg on omasta aloitteestaan ja omakätisesti ja kirjallisesti "ohjeistanut" ylipoliisipäällikköä siitä, ettei päätöksen täytäntöönpanolla ole mitään kiirettä!
Jokin tässä nyt mättää ja pahasti!
Jos nimittäin kuvittelemme elävämme oikeusvaltiossa.
OIkeusvaltio, jonka rakentamisesta presidentti Pekka Hallberg on puhunut lähes 20 vuoden ajan jokaisessa mahdollisessa juhlapuheessaan hurskastelevaan sävyyn, perustuu valtiovallan kolmijakoon, jonka mukaan lainsäädäntöelin, toimeenpanoelimet ja riippumattomat tuomioistuimet eivät puutu toistensa tekemisiin, jossa tuomioistuinten riippumattomuutta ja päätösvaltaa kunnioitetaan ja jossa tuomarit eivät saa hääriä ohjeistamassa toimeenpano- ja lainsäädäntövallan käyttäjiä ja estämässä lainvoimaisten päätösten täytäntöönpanoa.
Presidentti Hallberg juhlapuheissaan niin innokkaasti rakentelema oikeusvaltiotalo on nyt pahasti kallellaan ja romahtamassa kasaan kuin korttitalo.
Maallikkokonstaapeli ihmettelee tässä sitä, että eikö poliisijohdolla pitäisi olla ryhtiä itsenäisesti ja yhdenmukaisesti noudattaa lakia laittomasti maassa oleilevan mummon kohdalla ylimmän oikeusasteen päätöksen mukaan kuin noudatetaan alemmissa oikeusasteissa tehtyjen tuomioiden täytäntöönpanossa.
Ylijohtajan "prokuraattoritoiminta" synnyttää kysymyksen siitä, kuinka tavllista on että yksittäinen tuomari, päällikkötuomari tai vain lautamies kirjelmöimällä poliisille tai rikosseuraamusvirastolle estää lainvoimaisen rangaistuksen täytäntöönpanon siksi, että on itse ollut toista mieltä kuin oikeudessa päätettiin ja poliisipäällikkö tai muu vastuuvirkamies on toimissaan "joustava" ja miellyttämishaluinen.
Onko Paateron osalta nyt kyse vain selkärangattoman poliisin miellyttämishalusta vai onko tosiaankin olemassa lakiin perustuvat toimivaltasuhteet niin, että asian ratkaisuun osallistunut oikeuslaitoksen "toisinajattelija" (kaikilla muillakin tasoilla) saa velvoittavasti käskyttää toimeenpanevaa virkamiestä poikkeuskohtelua tarkoittaviin "viivästyttämisiin" tai asian unohtamisiin pöytälaatikkoon?
Jos "prokuroinnilla" on periaatteellinen tai jopa lakiin kirjoitettu hyväksyntä, luonnollinen seuraus on, että vastaavaa vaikuttamista harjoitetaan jatkossa avoimemmin myös toiseen suuntaan, esimerkiksi isommissa poliisirikoksissa syyttäjien lisäksi lautamiehiin ja tuomareihin asti.
Blogisti kummastelee sitä, että esittelijä yhtyi Hallbergin lausumaan eikä Hallberg esittelijän kantaan. Johtuisiko tämä siitä, että esittelijä muutti omaa kantaansa (esitystään) kesken istunnon, jolloin esittelijän alkuperäinen esitys jäi taka-alalle.
Nyt kun touhu on vajonnut tälle tasolle, niin seuraavaksi Hallberg varmaan kiinnittää itsensä kettingeillä näihin mummoihin maasta poistamisen estämiseksi. Ja Brax ja Halonen säestävät patarummuilla poliisikuoroa.
Ihan hakematta tulee mieleen eräs jälkikäteen pahamaineiseksi osoittautunut eurooppalainen järjestelmä joka käytti kirkonkirjoja hyväkseen valitakseen valituista valituimpia elämään ja toisia, joiden nimiä ei kirjoista löytynyt, härkävaunujen kautta kuolemaan.
Hallbergin perustelujen sanoma ja UlkL 52 §:n syvin sisältö tiivistettynä (rimavertausta käyttäen):
Oleskelulupa-asia ratkaistaan korkeushyppykisalla. Kun ylität riman tietyltä korkeudelta, on kohtuullista, että sinun ja omaisesi intressit saada lupa ovat painavammat kuin valtion taloudellinen intressi.
Ulkomailla olevat hakijat hyppäävät yhden kisan normaaliolosuhteissa ja se ratkaisee myönnetäänkö lupa.
Suomeen tulleet hakijat (ei saisi tulla ja jäädä, mutta sehän on vain lainsäätäjän tyhjää lätinää)hyppäävät ensin samoissa olosuhteissa kuin ulkomailla kisaavat, mutta jos Suomessa rimaa ei ylitetä, se on inhimillisesti katsoen väärin. Tulee järjestää uusi kisa, jossa hyppääjä itse omaisten kanssa asettaa riman sille korkeudelle, mikä hänestä itsestään tuntuu inhimillisesti ajatellen mahdollisena ylittää.
Sitten kun rima ylitetään (vaikka mediatrampoliinin avulla), tuuletetaan ja uhohdetaan kokonaan, että ei sitä rimaa oikeasti ylitetty.
Tämä tietysti koskee kaikkia muitakin Suomeen ilman lupaa tulleita ulkomaalaisia. Kaikkien kohdalla oleskeluoikeusasiat ratkaistaan hakijoiden omista yksilöllisistä lähtökohdista. Yhteiskunnan omat erilaiset intressit (luvan myöntämisen edellytykset) ovat tässä vaiheessa merkityksettömiä.
Presidentti Hallbergin toiminta on erityisesti oikeusvaltioperiaatteen kannalta hyvin arveluttavaa.
En voisi kuvitellakaan, että muissa Pohjoismaissa - tai sivistysvaltioissa ylipäänsä - ylimmän tuomioistuimen presidentti ryhtyisi yhdessä valtiojohdon kanssa lobbaamaan lainmuutosta asiassa, jossa presidentin kanta on jäänyt hänen omassa tuomioistuimessaan vähemmistöön.
Suorastaan tyrmistyttävää on, että aikaisemmin "oikeusvaltion" puolestapuhujana toiminut Hallberg ei itse tunnu näkevän toiminnassaan pienintäkään moitteen sijaa.
Tämä on tyrmistyttävää erityisesti siihen nähden, että Hallberg on ainakin koulutukseensa ja kokemukseensa sekä eri yhteyksissä viljelemiinsä fraaseihin nähden poikkeuksellisen hyvin perillä oikeusvaltioperiaatteen eri elementeistä, joihin kuuluu myös riippumattomuus.
Riippumattomuuden toteutuminen ymmärtääkseni edellyttää, että lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa käyttävät eri instanssit, joiden jäsenet eivät astu toistensa tontille. Ja kyllä kai tuomioistuinten riippumattomuus on itseisarvo, jota ei pitäisi mennä mummojen suojelun nimissä polkemaan.
Jos olisin KHO:n hallintoneuvos, harkitsisin kyllä vakavasti eroamista ko. puljusta.
Erikoinen esittely.
Päätöksestä käy ilmi, että esittelijänä oli kanslipäällikkö. Entisen hallintoneuvoksen mukaan tämä on erittäin harvinaista.
Olisiko esittelijä vaihdettu kesken kaiken puheenjohtajan toimesta? Siksi ei ole näkyvissä esitteljän valmistelua ja omaa kantaa.
On varmasti historiallisen poikkeavaa, että päätöksen mukaan esittelijä yhtyy predentin kantaan.
Eikö normaalin käytännön mukaan ole ensin pöydällä esittelijän lausunto, josta jäsenet lausuvat mielipiteensa nuorimmasta vanhempaan, presidentti viimeisenä. Voiko esittelijä todellakin lausua kantansa vasta sen jälkeen, kun jäsenet ovat kantansa ilmaisseet?
Luulisin, että tässäkin tapauksessa on menetelty normaalilla tavalla eli esittelijä on esittänyt oman mielipiteensä ja perustelunsa, johon presidentti Hallberg on esittelyssä tai asian kierrolla suurimmaksi osaksi yhtynyt.
Mutta kun tarkoituksena ja tavoitteena on ollut - siis Hallbergin tavoitteena - että juuri hänen eriävä mielipiteensä tulee (vuotaa) julkisuuteen ja otetaan valmisteltavan lainmuutoksen pohjaksi, on esittelijän mielipide saanut taltiota kirjoitettaessa väistyä ja esiin on nostettu vain Hallbergin eriävä lausuma.
Hallberg lienee katsonut, että hänen mielipiteellään ei ehkä olisi samanlaista painoarvoa, jos se olisi ilmennyt päätöksestä ainoastaan toteamuksella: "Hyväksyn esittelijän mietinnön."
Hallberg on halunnut, että hänen "Eskon puumerkkinsä" ilmenee päätöksestä sellaisenaan eikä siihen sotketa mitään esittelijän lausumia.
Olisinkohan oikeassa?
Jokainen haluaa tehdä varmasti ennen eläköitymistään jotain inhimillisesti hyvääkin ihmisten puolesta. Taitaa Hallbergille olla vilpitön pyrkimys siihen. Olisi kuitenkin mukava tietää, miten Hallberg on muissa asioissa, joissa hänellä on KHO:ssa ollut vahvaa omaa mielenkiintoa mukana, on toiminut.
Hallbergin kirjallisesta tuotannosta on jo mainittu tuo kirja Oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Se on tänään viimeistä päivää Talentumshopissa 9 euron alennushintaan. Kaikille kiinnostuneille vain tiedoksi...
Yksi fakta, joka on varmaan tarkastettavissa on, onko kansliapäälikkö Pietarinen ylipäätään toiminut esittelijänä ja erityisesti, onko hän esitellyt oleskelulupa-asioita.
Voisi kuvitella, että kun ollaan tekemässä päätöstä vahvennetussa kokoonpanossa, asiaa olisi esittelemässä henkilö, jolla on vahva kokemus nimenomaan näistä asioista.
Jos taas Pietarinen ei normaalisti toimi esittelijänä eikä ole erityisesti paneutunut oleskelulupa-asioihin, voidaan perustellusti kysyä, miksi hän on toiminut esittelijänä tässä jutussa.
Paateron toiminnasta vielä yksi kommentti. Hänen päätöksensä jättää panematta KHO:n lainvoimainen tuomio on perustunut kahteen seikkaan. Ensinnäkin siihen, että KHO:n presidentti Pekka Hallberg on antanut siitä nimenomaisen kirjallisen ohjeen ja toiseksi käsitykseen siitä, että lakia ollaan pikaisesti muuttamassa niin, että egyptiläisrouva ja venäläisrouva saisivat jäädä maahan.
Mielestäni Paatero on arvioinut tilanteen pahasti väärin.
Hallbergin roolista täällä onkin ollut paljon juttua, ja on selvää, että ei hän voi mennä lupaamaan mitään lainmuutosta.
Entä sitten kansanedustajat. Ministeri Thors on tietenkin vahvasti muutoksen kannalla. Myös Vanhanen on mennyt julkisesti lupaamaan jotakin sellaista, mistä hänen voi olla vaikea henkilökohtaisesti perääntyä. Myös Sinnemäki on tainnut puhua lainmuutoksen puolesta.
Kukaan näistä ei ole kuitenkaan sellaisessa asemassa, että voisi varmasti luvata eduskunnan puolesta yhtään mitään. Havaintojeni mukaan toinen päähallituspuolue Kokoomus on ollut viisaasti hiljaa. Ainoastaan Stubb (joka ei ole kansanedustaja) on jotakin puhunut kohtuullisuudesta.
Ollaan todella omituisessa tilanteessa, jos poliitikkojen löyhien lupausten perusteella jätetään panematta täytäntöön riippumattomien tuomioistuinten lainvoimaisia päätöksiä. Luulisi, että KHO:ssä päätöksen tehneet tuomarit olisivat vähintäänkin loukkaantuneita. He kuitenkin ymmärtävät tuomarin roolinsa eivätkä kommentoi juttua.
Mutta yhtä kummallista tässä on se, että media on hiirenhiljaa syntyneestä tilanteesta. Tai en tiedä onko se kummallista, kyllähän siihen on totuttu. Mutta järkyttävää se on.
Media vaikenee ja kyyristelee valtaapitävien edessä, tähän on totuttu Suomessa. Kyyristelyllä on pitkät perinteet.
Helsingin Sanomat ehti jo pääkirjoituksessaan julistaa, kuten olen blogissani kertonut, että "isoäidit saivat vihdoin oikeutta."
Hesarin mukaan olisi siis selvä ja kirkossa kuulutettu asia, että lakia tullaan muuttamaan niin, että mummot -ainakin tämä egyptiläismummo - saavat jäädä Suomeen. KHO:n lainvoimaisesta tuomiosta siis viis!
Blogisti ihmettelee sitä, miksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ei ilmoiteta presidentti Hallbergin hyväksyneen esittelijän mietintöä vaan todetaan esittelijän ratkaisuehdotuksen olleen saman sisältöinen kuin presidentti Hallbergin äänestyslausunto.
Kyseessä on hallintotuomioistuimissa yleisesti noudatettu tapa, joka kieltämättä antaa harhaanjohtavan vaikutelman päätöksenteon kulusta.
Ks. esim. seuraavissa hakutuloksissa luetellut päätökset:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/haku.php?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=esittelij%C3%A4n+%22asian+ratkaisemiseksi%22+samansis%C3%A4lt%C3%B6inen+%C3%A4%C3%A4nestyslausunto
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/haku.php?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=esittelij%C3%A4n+%C3%A4%C3%A4nestyslausunto
Hallinto-oikeuksissa ja KHO:ssa taitaa olla käytössä muitakin tapoja ja käytäntöjä, jotka tuntuvat hieman kummallisilta, jos niitä vertaa hovioikeuksien ja KKO:n käytäntöihin.
Kansliapäällikkö Päivi Pietarinen tuntuu edenneen urallaan KHO:ssa varsin nopeasti kansliapäälliköksi. Onkohan OIkeusvaltio-kirjan tekijäkumppanuus presidentti Hallbergin vaikuttanut uralla etenemiseen? Kumpikohan heistä on ollut tuossa työssä "ensikirjoittajan" roolissa?
Katselin tuossa sisäministeriön sivuja ja sieltä pisti silmään oheinen tiedote, jossa kerrotaan, että Thors ja Hallberg ovat keskustelleet lainmuutoksesta.
Pari havaintoa tiedotteesta:
- Tiedotteen mukaan lakia on tarkoitus muuttaa niin, että oleskelulupa voitaisiin myöntää "poikkeuksellisissa" tilanteissa. Tämän osalta voi kysyä, mitä poikkeuksellista egyptiläisisoäidin tapauksessa on. Jos 64 vuotias diabetesta sairastava, leskeksi jäänyt opettaja Egyptin suurkaupungista on poikkeustapaus, niin sitten kaikki hakijat ovat poikkeustapauksia. Köyhien venäläismummojen kohdalla asiaa ei tarvitse edes pohtia.
- Ja toinen havainto. Tiedotteen mukaan lisätietoja lakihankkeesta antaa mm. KHO:n kansliapäälikkö Päivi Pietarinen. Kuten täällä on jo monesti todettu, KHO hääräilee nyt reviirillä, joka sille ei lainkaan kuulu.
Tiedotteessa on hauskasti todettu vielä, että lainmuutoshankkeessa ei ole kyse riippumattoman tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen mitätöimisestä. Uskokoon ken tahtoo!
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesLinked/5D161A1ACE7ACF95C22576F000389F41
Ulkomaalaislaki mahdollistaa jo nykyisessä muodossaan täysin "poikkeuksellisten tilanteiden" huomioon ottamisen oleskeluluvan myöntämiseksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä (52 §).
KHO:n selkeä enemmistö (ään. 7-1) vain katsoi, että tuossa Hallbergin, Maran, piispa Huovisen ja Mitro Revon vouhkaamassa egyptiläisen isoäidin tapauksessa ei ollut sellaisia syitä olemassa, joita em. lainkohta edellyttää.
On jännä nähdä, millaisen muodon tämä Lex-Hallberg tulisi ehdotuksen mukaan saamaan, kun lainvalmistelukin tapahtuu KHO:ssa Hallbergin ja Pietarisen toimesta.
Lakihankkeessa on selvästikin kysymys riippumattoman ylimmän tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen vaikutusten mitätöinnistä.
Asiakirjojen mukaan egyptiläismummolla oli 90 päivän turistiviisumi. Se on annettu jo v. 2007. Silti on saanut olla täällä. On päässyt myös huomattavasti nauttimaan suomalaisia terveydenhoitopalveluja, joista ei varmaankaan saada Egyptiltä korvausta. Joiden tietojen mukaa venäläismummolla olisi ollut viikon turistiviisumi ja että hänelle täällä olisi tehty kalliita toimenpiteitä. Tuskin Venäjäkään näitä korvaa.
Jos lyhyellä turistiviisumilla oleville annetaan pysyvä oikeus olla täällä ja nauttia suomalaisen terveyden huollon palveluita, tulemme varmaan saamaan tuhansia ja taas tuhansia uusia tapauksia.
Mummo tuli tosiaan turistiviisumilla Suomeen ja haki vastaa täällä ollessaan - lain mukaan sitä pitäisi hakea kotimaassa - 7.5.2007 oleskelulupaa. Suomessa. Tuolla eka-kierroksella hänen hakemuksensa hylättiin sekä Ulkomaalaisvirastossa että Helsingin hallinto-oikeudessa, eikä KHO 3.11.2008 myöntänyt mummolle edes valituslupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä.
Vaan mummopa oli pannut jo ennen KHO:n kielteistä päätöstä eli 19.9.2008 vireille uuden oleskelulupahakemuksen, joka siis nytkin tuli hylätyksi kaikissa kolmessa asteessa. Vain Pekka Hallberg oli eri mieltä, mutta sehän riittää Suomessa mitätöimään lainvoimaiset päätökset, kun takana on Maran ja piispa Huovisen tui.
Suomessa ei ole riippumatonta tuomioistuinlaitosta.Mauno Koivisto edellisen laman jälkihoidossa avasi tämän portin, jota nykyiset presidentit ja hallitus surutta hyödyntää. Poliittinen, oikeudellinen ja taloudellinen eliitti omaa ihan omat sääntönsä ja laintulkintansa. Suomen perustuslaki ja muutkin lait joutavat "romukoppaan". Mikäli ne eivät sovellu eliitin tavoitteisiin. Suomi on euroopan oikeudellinen banaanivaltio, minkä faktisesti osoittaa yli 100(sata) langettavaa tuomiota Euroopan Ihmisoikeus Tuomioistuimelta.
"Media vaikenee ja kyyristelee valtaapitävien edessä, tähän on totuttu Suomessa. Kyyristelyllä on pitkät perinteet."
Mielipideosastolle varmaan menisi läpi, jos viitsit sinne kirjoittaa.
Niinkö, Hesarissakin?
Lähetä kommentti